Mä passaan vielä, runsaasti vihreitä seassa. siis syysvehnää

kuivasta keväästä johtuen on tosiaan aika paljon vihreää vielä.   mutta kait kun on vähemmistönä niin kylmäkuivurilla pärjää..

kuivasta keväästä johtuen on tosiaan aika paljon vihreää vielä.   mutta kait kun on vähemmistönä niin kylmäkuivurilla pärjää..

Mutta kun kevät ei ollut kuiva. Kylmä se oli.

Lainaus käyttäjältä: Oksa - tänään kello 08:41

kuivasta keväästä johtuen on tosiaan aika paljon vihreää vielä.   mutta kait kun on vähemmistönä niin kylmäkuivurilla pärjää..

Mutta kun kevät ei ollut kuiva. Kylmä se oli.

Kyllä kuivahko oli, etelässä, ehkä myös kaakossa. Kevättalvi täällä oli kyllä harvinaisen kylmä, kesä on tuntunut kolealta, mutta on ehkä semmoinen normaalimpi 1970- 1980-luvun kesä, jota ei enää muista.


Kuva: FMI tilastoja vuodesta 1961 / Salo

-SS-

Tohon aiempana mainittuun Aspektiin ja yleensäkin aikaisiin syysvehniin liittyen, ne pitäisi jos kylvöaika alkaa venyä pidemmälle syksyyn kylvää selvästi tiheämmäksi kuin myöhäiset syysvehnät. Myöhään kylvetyt ei enään ehdi pensoa syksyllä ja kasvurytmistä johtuen kevätpensominen jää aikaisilla lajikkeilla heikommaksi, isommalla kylvötiheydellä saa kompensoitua tätä.

Tohon aiempana mainittuun Aspektiin ja yleensäkin aikaisiin syysvehniin liittyen, ne pitäisi jos kylvöaika alkaa venyä pidemmälle syksyyn kylvää selvästi tiheämmäksi kuin myöhäiset syysvehnät. Myöhään kylvetyt ei enään ehdi pensoa syksyllä ja kasvurytmistä johtuen kevätpensominen jää aikaisilla lajikkeilla heikommaksi, isommalla kylvötiheydellä saa kompensoitua tätä.

Aspektissa on monta kriittisempääkin ongelmaa. Kevään tähkän ja jyvän kehitys kuivassa ja kuumassa häiriintyy ja äärimmäinen tautiherkkyys kiusaa. Kun on vertailukohta samoilla talousviljelypalstoilla, niin ilmiötä ei ole vaikea tunnistaa. Vaikka Ceylon ei enää ole lajikekehityksen viimeinen sana, sen kuivuudenkestoon vaikuttaa horrokseen siirtyminen, ja siitä herääminen vasta ensimmäisten kevätkesän kuurojen jälkeen. Eipä sillä kymppitonnareita oteta, mutta kun ei ole lannoitusmahdollisuuksiakaan, jos ei  ole runsaasti varastolantaa tai väkevää lantaa vyörytettynä taulukkoarvoilla salpeetarin kaveriksi.

Käytän muutenkin jo lähes kevätvehnän kylvötiheyttä, talvi vie jonkun osuuden aina, eikä "lumihomeita" ole näkynyt, kun ei ole lunta. Vain pienissä läiskissä liikatiheydestä näyttää olevan satoa puidessa haittaa, eli kasvusto jää pienitähkäiseksi ja menee lyttyyn (jopa Ceylon!)

Siksi TOS-siemen on syysviljalla keino hajauttaa riskiä. 300-400 kg jotakin serti-Skagenia (jos enää saakaan)  on jo sinänsä kallista syysvehnän viljelyä.

-SS-

tänään ajelin hetken semmosen pikku claasin perässä.   pöytää veteli perässään ja hyin oli kulkevan näkönen.   en tiijä kuin pitkälle oli meossa..  kait jonnekin jo puimaan..