Ibarra, ha-sato 6700  kg
Yhdellä 2 ha lohkolla sato 7200 kg/ha,  kahdella muulla oli heikompia kohtia, jotka pudotti kokonaiskeskisadon alle seiskan.
Proteiini 11,6
Sako 204
Hlp 83,7
Rehuksi, sakoluku oudon matala, vaik ei ollut valmistumisen ja puinnin välillä kuin yksi sadekuuro.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 08.08.26 - klo:09:05

Futuurikauppa vaatii valkuaispitoisen syysvehnän. Olen nyt kesän tätä asiaa räknännyt ja ensi kerralla teen niin, että jätän futuurisopimuksen avoimeksi pitempään

Sopimuskauppaa on varminta tehdä varastoviljalla, silloin laadun voi sovittaa minimiksi eikä jää jämiä eikä jää puuttumaan. Yhden jos toisen juurikaskuningaskunnan, tähkämaankanalan ja siihen aikaan suursikalan tilakeskukseen ilmaantui ajanmukainen kaurakirkko, jolla seuraavan sukupolven Kotivalo voi ainaonnistua kasinopelissä.

Kaipa jokainen haluaa itse koettaa sen Aspektin. Ruutukokeissa kuutta tonnia mutta talousviljelyssä erilaisia epämukavuuksia riittää.

Tuijat, Pinjat näyttävät koeruuduilla hyviltä, mutta koeruutujenkin tulokset jättävät epäilyksen; talvituho >10%, hlp alle 80, sakoluku vain 250 päälle ja valkuainen Ceyloniakin alempi. Ei kiitos.

-SS-
Aspekt kasvoi hyvin viimevuonna, oli vähän kevyemmällä maalla. Nyttenkin on parihehtaaria vielä kevyemmältä maalta puimatta ja se näyttää ihan hyvältä.

sato asettuu johonkin 2,5-3t väliin. Odotus oli et 3t olisi mennyt rikki

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 09.08.26 - klo:07:45

sato asettuu johonkin 2,5-3t väliin. Odotus oli et 3t olisi mennyt rikki

Eihän tuossa ole mitään suremista: Luomuviljan sato per kokonaisala on viime vuosina  ollut noin 2 t/ha, ja ohra on ehkä vaativin, koska on herkkä heinille ja muille rikkakasveille. Ruis kasvaa melkein tavanomaisen tahdilla, hyvin kasvava kaura myös on aika yleistä luomussa.

Siellä on lantataloudessa sen verran kovat viljavuudet, että satotaso voisi olla vieläkin parempi, pelkällä puolikkaalla Expressillä... näkymättömissäkin piileskelevä monimuotoisuus nipistää useinkin jopa viidesosan sadosta. Kun mennään takaisin päin 70 vuotta, sitä aikaa ennen osattiin ihan ne samat viljelykeinot kuin nyt luomussa. Suurimmat hyppäykset satotasoihin tekivät kemiallinen rikkaruohontorjunta, tuhoeläinten määrän säätely ja Haber-Bosch -reaktio:


Kuva: ns. vihreä vallankumous on lisännyt satotasoja, ei viljeltyä pinta-alaa.

-SS-

Eilen kylillä puitiin Ceylonin näköistä syysviljaa ja tiettävästi Brightia. Oman Ceylonin kosteus oli 17,5% jonkin aikaa kärryssä seistyään. Maaperä on kivikovaa, ja syksyn kokkareisuus viskoo puimuria sinne tänne.

Yön vähäinen sade ei juurikaan näy enää.

-SS-

Mikäs oli Ceylonin viljelyohjelma? Täällä sekalaista, pehmeitä, vihreetä ja kivikovia jyviä. Talvi harvensi aika rajusti. Rikkaruiskutus ja 2x250kg yäY25 ajettu huhtikuun puolivälissä ja äitienpäivän tienoilla...

Lainaus käyttäjältä: Mikkiss - 09.08.26 - klo:16:01

Mikäs oli Ceylonin viljelyohjelma? Täällä sekalaista, pehmeitä, vihreetä ja kivikovia jyviä. Talvi harvensi aika rajusti. Rikkaruiskutus ja 2x250kg yäY25 ajettu huhtikuun puolivälissä ja äitienpäivän tienoilla...

Voin kertoa omasta puolestani.

2025 syksyllä, syyskuun lopussa kevätvehnän sänkeen/kultivoituun sänkeen pintalevitys noin 300 kg/ha, kertaäestys lapiorullaäkeellä. Sitten keväällä huhtikuun alkupuolella 200 kg salpeetaria, sillä mielellä, että kannattaneeko, vain se pahnamulta näkyy, ei vihreätä juurikaan. Lisää salpeetaria vasta toukokuulla, kun hiukan alkoi vihertää. Olisiko ollut 350kg. Rikkaohjelma Express + Primus XL, toisaalla Rexade 440 + Primus XL. Hiven EDTA ja Input+Propulse + 10 litraa typpiliuosta, ennen tähkälle tuloa.

Aspektia oli säkin pohjasta levitettynä pellon reunassa, sen satotaso ehkä tonni, siitä puituna lähinnä rikkaruohoista moskaa.  Ceylonista hiukan enemmän viljan näköistä.

-SS-

Tuossa Seutulasta tänne koto Hämeeseen kun tulin äsken, melkein kaikki mitä oli puitu niin oli muokattu tai muokkaus käynnissä. Ja oli jossain kylvömieskin liikkeellä. Eikö tää nyt ole öljykasveille myöhäistä ja rukiin kanssa turhaa hosumista. Ohraa?

Syysrypsin kylvöaika on juurikin nyt, rapsin meni jo.

Otin syysvehnät jo pois, vaikka olikin helpeet tiukasa ja vihriäisiä joukossa. 20-21% valui itsekseen ihan hyvin kaatosuppilossa vielä. Ennen vanhaan puitiin semmosta ettei valunut ollenkaan alas.

Että saa siementä laitella ja testata, ja sopimuksenkin vietyä joko rehuna Turkuun tai leipänä Perniöön. Ma tulee vasta tuloksia labrasta. Kyllä jonkin  verran olisi hyvä maata muokata. Parasta ja tasaisinta vehnä oli silloin kun oli syksyllä vähän aikaisemmin kultivaattorilla koukittu. Kylillä syysvehnät sekä rukiit olivat kynnettyyn perustettuja ja mielestäni olivat erinomaisen näköisiä. Itsellä oli vähän heikkoa kylvöajan löytymisen kanssa, kun kevätvehnää tuli paljon ja puinti meni syyskuulle, niin että levytin ehkä viikon sängyssä sen stressin jälkeen.


Kuva: ja tässä kohdassa rupesi vasemman jarrun pääsylinteri prakaamaan.

-SS-