Kuivinta oli mitä tänä syksynä olen pois saanut, ne vähät mitä jäljelle jäi 20,6%...
Koskee vain viljaa, pellon pinta oli sitten ihan jotain muuta ja muutama lätäkkö oli pakko jättää puimatta...

Minulla oli keskimäärin jotain 18:sta alkavaa. Ei pahimman pään vuosi kuivausten suhteen, mutta massaa tuli sen verran, että öljylle oli menekkiä.

Parina vuonna oli, mutta liian myöhäinen tähän kohtaan. Silloin oli myös peuraongelma ihan huipussaan ja ne tekivät paljon pahaa. Rapsi on erisukuinen kuin rypsi ja osoittautui, että se kiinnostaa huimasti enemmän sorkkaeläimiä kuin rypsi. Yleinen öljykasvien alakulo vaivaa pahasti tätä seutukuntaa ja löydettyäni herneen, tuntuu todella vaikealta lähteä rapsikelkkaan. Lannoitus tulisi olla viljakasvien tasolla ja viljely ei ole mitenkään edullista. Pellosta täytyisi saada syksyllä jotain poiskin. En sano, ei koskaan vaan sanon, ehkä joskus.

Viljan lannoitustaso my ass. Rapsi vaatii runsaasti maahan saatettua orgaanisessa muodossa olevaa typpeä, pienehkön lannoitetyppimäärän lisäksi. Jos luulee, että kolme tonnia tulee noin vain sitkeässä savimaassa jollakin 90 kg Yaratypellä, niin tulee pettymään. Noin 150-200 kg on hyvä perustaso. Kaliumia ja fosforia pitää olla viljaa tehokkaammin. Toki fosfaatit ovat monella runsasmultaisella alueella myös vihreitä vinoneliöitä. Pitkään viljalla olleilla aitosavipelloilla kun fosforiluvut ovat sallituillakin lannoitustasoilla laskeneet tyydyttävään /välttävään, niin samalla on huomioitava rapsin rikkitarve 30 kg, fosforin tarve 30 kg ja kaliumtarve 80 kg/ha. Eli vähätyppistä Y-lannosta tonni ja sitten nitraboria ja axania kumpaakin neljännestonni jaettuun. Silloin kun öljykasvinviljely vielä teki kuninkaita, 1970-luvulla ja näin, niin kylvölannoittimissa oli pienin normaali lannoiteasetus usein 700-900 kg/ha, ja maksimit pariakin tonnia.

Rapsi ei anna anteeksi kesäkuun kylvöä. Rypsi vielä kasvaakin (vaikka ei kovin tuotakaan mitään) juhannuksena kylvettynä. Eli rapsit kylvetään tyyliin sokerijuurikkaan kylvön aikaikkunassa. Silloin pääsee syyskuussa puinneille ja satotasokin voi olla myyttien tasolla.

Jos kalkitsee pH:t sinne 7,5:een ja saattaa kaikki pääravinteet vihreiksi vinoneliöiksi ja hivenet kuntoon tai alusta asti hevilannoitteilla pelaa, niin silloin kyse on erikoiskasvinviljelystä parhaimmillaan. Silloin kun kali, fosfori, osin typpi ja kalkki tulee sivuvirtalannoituksena, on öljykasvi erinomainen valinta hyödyntämään viljoille jopa liian väkevää ravinteikkuutta.

Nykyisillä rypsilajikkeilla kosteana vuotena 1500 kg:n kahden puolen asettuva satotaso lienee mahdollinen talousviljelyssä, puinti ennen syysmyrskyjä ja voi kylvää viimeisenä. Kuivuutta ei rypsi kyllä kestä. Rapsilla on enemmän kyse nollasta tonnista ja kolmesta tonnista, välimaastoa ei kerta kaikkiaan ole. Tonnin rapsisato lähinnä sotkee puimurin ja tavara on kelvotonta, eli nolla on siinäkin lopputulos.

Kun rannikkokaistalta mennään sisämaahan, kirpat jotenkin elelevät muualla kuin pelloilla. Ehkä meren läheisyys auttaa kirppoja talvehtimaan paremmin. Pohjanmaalla kukaan ole kirppoja edes nähnyt, ern usko, että tunnistaakaan monet.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 01.10.26 - klo:07:59

Parina vuonna oli, mutta liian myöhäinen tähän kohtaan. Silloin oli myös peuraongelma ihan huipussaan ja ne tekivät paljon pahaa. Rapsi on erisukuinen kuin rypsi ja osoittautui, että se kiinnostaa huimasti enemmän sorkkaeläimiä kuin rypsi. Yleinen öljykasvien alakulo vaivaa pahasti tätä seutukuntaa ja löydettyäni herneen, tuntuu todella vaikealta lähteä rapsikelkkaan. Lannoitus tulisi olla viljakasvien tasolla ja viljely ei ole mitenkään edullista. Pellosta täytyisi saada syksyllä jotain poiskin. En sano, ei koskaan vaan sanon, ehkä joskus.

Viljan lannoitustaso my ass. Rapsi vaatii runsaasti maahan saatettua orgaanisessa muodossa olevaa typpeä, pienehkön lannoitetyppimäärän lisäksi. Jos luulee, että kolme tonnia tulee noin vain sitkeässä savimaassa jollakin 90 kg Yaratypellä, niin tulee pettymään. Noin 150-200 kg on hyvä perustaso. Kaliumia ja fosforia pitää olla viljaa tehokkaammin. Toki fosfaatit ovat monella runsasmultaisella alueella myös vihreitä vinoneliöitä. Pitkään viljalla olleilla aitosavipelloilla kun fosforiluvut ovat sallituillakin lannoitustasoilla laskeneet tyydyttävään /välttävään, niin samalla on huomioitava rapsin rikkitarve 30 kg, fosforin tarve 30 kg ja kaliumtarve 80 kg/ha. Eli vähätyppistä Y-lannosta tonni ja sitten nitraboria ja axania kumpaakin neljännestonni jaettuun. Silloin kun öljykasvinviljely vielä teki kuninkaita, 1970-luvulla ja näin, niin kylvölannoittimissa oli pienin normaali lannoiteasetus usein 700-900 kg/ha, ja maksimit pariakin tonnia.

Rapsi ei anna anteeksi kesäkuun kylvöä. Rypsi vielä kasvaakin (vaikka ei kovin tuotakaan mitään) juhannuksena kylvettynä. Eli rapsit kylvetään tyyliin sokerijuurikkaan kylvön aikaikkunassa. Silloin pääsee syyskuussa puinneille ja satotasokin voi olla myyttien tasolla.

Jos kalkitsee pH:t sinne 7,5:een ja saattaa kaikki pääravinteet vihreiksi vinoneliöiksi ja hivenet kuntoon tai alusta asti hevilannoitteilla pelaa, niin silloin kyse on erikoiskasvinviljelystä parhaimmillaan. Silloin kun kali, fosfori, osin typpi ja kalkki tulee sivuvirtalannoituksena, on öljykasvi erinomainen valinta hyödyntämään viljoille jopa liian väkevää ravinteikkuutta.

Nykyisillä rypsilajikkeilla kosteana vuotena 1500 kg:n kahden puolen asettuva satotaso lienee mahdollinen talousviljelyssä, puinti ennen syysmyrskyjä ja voi kylvää viimeisenä. Kuivuutta ei rypsi kyllä kestä. Rapsilla on enemmän kyse nollasta tonnista ja kolmesta tonnista, välimaastoa ei kerta kaikkiaan ole. Tonnin rapsisato lähinnä sotkee puimurin ja tavara on kelvotonta, eli nolla on siinäkin lopputulos.

Kun rannikkokaistalta mennään sisämaahan, kirpat jotenkin elelevät muualla kuin pelloilla. Ehkä meren läheisyys auttaa kirppoja talvehtimaan paremmin. Pohjanmaalla kukaan ole kirppoja edes nähnyt, ern usko, että tunnistaakaan monet.

-SS-

Aikaisempina vuosina ollut ongelma rypsin kanssa öljypitoisuus, melko suuria vähennyksiä on tehty. Tänä vuonna kun kierron takia jäi pinta-ala pieneksi niin tein pienen kokee. Kylvö tehty toukokuun puolivälissä, jaetulla lannoituksella yht:140kg/ha ja rikkiä n.20 kg/h. Ruiskutuskertoja kolme ja jokaisella kerralla saanut Wuxalia 2l/ha. Satoa tuosta tuli 1800kg/ha. Nyt vaan odotetaan tilityslappua niin tietää miten kävi öljypitoisuuden kanssa.

Ainut huomio minkä tuossa tein niin oli ehdottomasti liian tiheä. Jotenkin tuli keväällä ennakoitua, että kuoriaiset syöt tuosta kolmasosan. 9kg/ha on ehdottomasti liian paljon tällaisena vuotena.

Tuli eilen käytyä lahdessa. Meno matka valtatietä pitkin mut paluu iltahämärissä sit eteläisen päijäthämeen ja itä uudenmaan kautta kotikulmille. Yksi puimuri oli parkissa puolittain puidun ohrapellon laidassa. Ohra oli kyllä pystyssä mut todella tummaa. Vesi pessyt ihan huolella. Yksi puimuri liikkui pellolla puiden tihkusateessa jotakin. En enää siinä hämärässä erottanut et mitä kasvusto oli mut sanoisin ettei viljaa. Kova halu kuitenkin saada pois. Lohko näytti olevan vasta alussa.

Muuten niin puituja peltoja osui vain silmiin. Ja ninenomaan puituja. Muokkailut tai syyskylvöt olivat todella harvinainen näky. Ihan yksittäisiä. Kertoo hyvin et sitä keliä ei vain ole ollut. 

Täällä kylillä on ollut aktiivista puimista perjantaista asti. Taitaa ruveta olemaan kaikki viljat puituna, öljykasveja ei tainnut olla kovasti kylvössä.

Tuoresäiköntään taisi mennä jyvät mitä puitiin eilen kun oli jo useamman tunnin tihuttanut kun puimurin humina kului metsän takaa paalainta korjatessa

Tuli eilen käytyä lahdessa. Meno matka valtatietä pitkin mut paluu iltahämärissä sit eteläisen päijäthämeen ja itä uudenmaan kautta kotikulmille. Yksi puimuri oli parkissa puolittain puidun ohrapellon laidassa. Ohra oli kyllä pystyssä mut todella tummaa. Vesi pessyt ihan huolella. Yksi puimuri liikkui pellolla puiden tihkusateessa jotakin. En enää siinä hämärässä erottanut et mitä kasvusto oli mut sanoisin ettei viljaa. Kova halu kuitenkin saada pois. Lohko näytti olevan vasta alussa.

Muuten niin puituja peltoja osui vain silmiin. Ja ninenomaan puituja. Muokkailut tai syyskylvöt olivat todella harvinainen näky. Ihan yksittäisiä. Kertoo hyvin et sitä keliä ei vain ole ollut. 

Välillä kyllä ihmetyttää joidenkin touhut. Koko kulunut viikko oli  puinnin kannalta hyvä ja sit joku alkaa puimaan vasta kun sää muuttuu kosteaksi. Ehkä joku päivätöissä käyvä viikonloppuviljelijä hän?

Vaikea sanoa. Pieni punainen puimuri, massikka vai deutsi? En noita niin tunne ja matkaakin oli ja hämärää. Mut ei kuitenkaan mikään kerrostalon kokoinen. 

Voihan se olla et jos oli puinteja päästy aloittamaan vaikka vasta viime viikolla? Kasvukausi hyvä ja kunnolla doupatut kasvustot olivat vielä kuukausi sitten melko vihreitä. Ei ollut kuivuuden vaivaamaa helteessä paahtunutta. Tai sit jos laajennusmopo oli karannut käsistä ja puimurin ja kuivurin tehot jääneet jälkeen. Kuivana vuotena ehtii kun puintikosteudet alhaalla, tavaraa tulee kenties vähemmän ja muutenkin puinnit alkaa jo elokuun alussa..   

Mut juu syytä oli tavaraa tulla et hommalla oli joku pohja olemassa. Toki eihän kaikki sitä kannattavuutta laske vaan se on enemmän periaate juttu.. 

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 04.10.26 - klo:09:41

Tuli eilen käytyä lahdessa. Meno matka valtatietä pitkin mut paluu iltahämärissä sit eteläisen päijäthämeen ja itä uudenmaan kautta kotikulmille. Yksi puimuri oli parkissa puolittain puidun ohrapellon laidassa. Ohra oli kyllä pystyssä mut todella tummaa. Vesi pessyt ihan huolella. Yksi puimuri liikkui pellolla puiden tihkusateessa jotakin. En enää siinä hämärässä erottanut et mitä kasvusto oli mut sanoisin ettei viljaa. Kova halu kuitenkin saada pois. Lohko näytti olevan vasta alussa.

Muuten niin puituja peltoja osui vain silmiin. Ja ninenomaan puituja. Muokkailut tai syyskylvöt olivat todella harvinainen näky. Ihan yksittäisiä. Kertoo hyvin et sitä keliä ei vain ole ollut. 

Välillä kyllä ihmetyttää joidenkin touhut. Koko kulunut viikko oli  puinnin kannalta hyvä ja sit joku alkaa puimaan vasta kun sää muuttuu kosteaksi. Ehkä joku päivätöissä käyvä viikonloppuviljelijä hän?

Nii, tarkoitit kai että kulunut viikkokin oli puintien kannalta pska... Maanantaina oli puintikeliä sekä torstaina. Jos ois ollut pakko puida kosteampana kuin noina kahtena päivän, perjantaina ois ollut sellainen heikko puintipäivä, sumuineen. Maanantain että torstain rypsit pyöri kuivaajassa noin 15 tuntia, että ei nyt hirveän kuivaa... Vettä ei satanut merkittäviä määriä mutta sen verran että piti kasvustot märkänä eikä puintikelit hurraahuutoja aiheuttaneet. Etukäteen kehuttiin hienolla poutasäällä. Tavallaan, poudan välissä tuli vettä useana päivänä. Noin viikon aikana on kuitenkin satanut viime lauantaina reippaammin, sunnuntaina, tiistaina ihan liikaa ennusteeseen nähden, lauantaina ja viime yönäkin jotain. Välipäivätkin oli mitä oli, sateen jälkeiset päivät ei olleet puintipäiviä lainkaan ja nuo pari mahdollista puintipäivää oli kosteana puitavia rypsejä. Kasvustot oli jo puitavissa, vain alimmat ruiskutusuriin painuneet rypsit sai jättää peltoon kun oli tumman märkää. 

Taas tulevalle viikolle lupailee poutaa ja tuulistakin keliä, kunhan maanantain ja tiistai yön sateen tyyppiset kelit menneet ohi. Mennyt vain usko tulevaan poutajaksoon, sitä ei ole nähty sitten heinäkuun. Jatketaan rypsin puintia ti-ke akselilla, jos pitäisi pari kunnon poutapäivää, niin rypsit olisi puitu. Tosin kyseltiin jo ohran puintiinkin toisaalle, kertoo että aika haastavaa on ollut kun ohraakin on vielä joillakin puimatta.

Eilinen keli oli oikein tyypillinen, kertymää 1.75mm mutta sellaista kastelevaa tihkua tuli pitkin päivää, millejä ei kerry mutta kosteus aikalailla maksimaalinen koko päivän ja toki yöt kahtapuolen. Kostuttaa viljan niin läpi, että seuraava poutapäivä melkeinpä kuivateltava. Tässä vaiheessa syksyä yhtä märkänä voi puida myöhemminkin ts. ehkä kannattaa uhrata se yksi päivä ja puida vasta seuraavana. Alkukaudesta tää sääntö pitää hyvin paikkansa, että aina voi puida myöhemminkin märkänä jos tuntuu että on hätä, mutta loppukaudesta alkaa riski kasvamaan ettei tule enää lainkaan sitä seuraavaa puintipäivää. Tällaisen sadesyksyn jälkeen voisi olettaa että poutaantuu ennen talvea?

Ainut huomio minkä tuossa tein niin oli ehdottomasti liian tiheä. Jotenkin tuli keväällä ennakoitua, että kuoriaiset syöt tuosta kolmasosan. 9kg/ha on ehdottomasti liian paljon tällaisena vuotena.

Ehkä tuoreilla ja lämpimillä mailla joku 100 kpl neliöllä riittää. Kahdella kilolla kehuvat kylväneensä kolmen tonnin satoa.

Mietoisissa ja Jokioisissa on tehty rypsin kylvömääräkokeita 1980-luvulta aina joskus 2000 luvun alkuun. Myös suorakylvökokeita tehtiin. Varsinkin suorakylvökokeissa jopa 700 kpl/m2 kylvötiheys osoittautui parhaimmaksi. Aikaisimmat sekä myös myöhästetyt kylvöt eivät menestyneet Mietoisten eikä Jokioisten kokeissa.

Näissä 1980-luvun kokeissa käytettiin 8-11 kg/ha "normaalia" , ja 16-18 kg, jopa yli 25 kg/ha kylvömääriä. Koskaan ei rypsi epäonnistunut liiallisen tiheyden takia, ja roskaisuus oli ylitiheissä kasvustoissa selvästi pienempi. Oletus tiheän kasvuston pienemmästä siemenkoosta piti paikkansa, mutta toinen oletus pienemmästä öljypitoisuudesta ei pitänytkään.

Että jokin Cordelia tai vanhempi lajike, tiheäksi pörröksi ettei yksikään rikkakasvi näe valoa. Kirpat kun eivät kerkiä lisääntymään kuin noin 3-4 viikossa, seuraava sukupolvi joka tulee ruokailun jälkeen ei enää ehdi pieniä taimia vioittaa. Nämä virallisten ohjeiden 2-3 kg:n kylvömäärät ovat kyllä näyttäneet tässä kuivina keväinä ongelmallisuutensa. Ja kahdella-kolmella viikolla myöhästyttäminen EI TOIMI, koska normi mustakirppa ja juovakirppa lähtevät lennolle eri aikoihin, noin 2-3 viikon välillä. Juovakirpat tulevat toukokuun alussa, raatelevat myös viljanorasta, ja ne syövät kylmänä keväänä rapsit pois jo sirkkavarren ja mullan rajapinnasta. Sitten kun ajattelee, että viivytänpä toukokuun lopulle, niin rapsit saavat eri invaasion, nelilehtivaiheessakin mustakirpat syövät lehdet pois; jäävät vain suonet jäljelle, ja suonet ovat tyypillisen mustat (peittyneenä niihin kirppoihin)

Että kun pääsisi edes rapsikuoriaisen torjuntaan asti, olisi jo puoli voittoa.

-SS-

Oli tullut tulokset tuosta rypsistä
PRA 41,40%
Öljypitoisuus 37,9%

Rahana nuo tekee ~ -37€/tn

Tämä pohjautuu ihan omaan kokemukseen ja kyllä se rypsi kylvön myöhästyttäminen TOIMII. Toukokuun lopulla tehdyistä kylvöistä ei kirppoja ole tarvinnut torjua. Kasvurytmi on niin nopea että peittauksen suoja riittää siihen asti että taimet alkaa olla turvassa.
Ja toinen merkittävä juttu on se että myös kuoriasten  kanssa pääsee selvästi helpommalla kun kukinta ajoittuu myöhemmälle kesään. Olen itsekin taistelut niitten kuoriaisia mustanaan olevien nuppujen kanssa aikaisissa kylvöissä mutta näissä myöhäisemmissä ei edes torjuntakynnys täyty kaikkina vuosina.
Ihan parhaimmillaan rypsille ei ole tehty yhtään ruiskutusta.

miten myöhästyykö puinti saman verran vai ottaako kesällä kiinni?    joskus tullu mielenpäälle että jospa vielä kokaisis tuonkin..    ihan kokeilumielessä nyt kun peltoa riittäää..

Herää kysymys, millainen maalaji on pellossa, jos toukokuun lopulla  löytyy edes sängestä 10 cm syvyydestä mitään kosteutta ?

"Ja kuoriaisia mustanaan olevat nuput" liittyvät aivan toiseen tuhoeläimeen ja eri kasvuvaiheeseen, jonne ei hankalan kuivana helteisenä kevätkesänä tunnu edes pääsevän. On selvää, että juova- ja mustakirpat eivät ole tuttu tuholainen kaikille. 2020 oli hurjaa kun kukkimisenkin alussa vielä tuli juovakirppoja sankoin joukoin syömään rapsin versot ronteiksi. Viimeiset Mavrikit kun oli jo käytetty, niin sankat kirppajoukot söivät lehtiä repaleeksi.

Phyllotreta undulata  ⅂
Phyllotreta striolata    |  ―――――――>    ≠   Brassicogethes aeneus
Phyllotreta atra           ⅃

-SS-

Tänä vuonna, kun kuulemma satoi kerran ja hellettä oli kerran, kytkös kylvön ja puinnin suhteen oli seuraava:

1) 18.5. => 7.9.
2) 25.5. => 14.9.
3) 5.6. => 1.10.

^
Tuo pitää melko hyvin paikkansa, tilanne voi olla jopa pahempi. Kevätvehnällä viikon viivästyminen samalla lohkolla teki vähintään kahden viikon verran nyt syksyllä, ja siinä ja siinä oli, että edes sai puiduksi. Asiasta kolmanteen: mistähän tuo kylvöajan viimeaikainen venyminen 1800-luvun käytäntöjen tasalle, toukokuun toiselle viikolle ja jopa toukokuun loppuun on johtunut ?  Vielä 1990-luvulla pääsääntöisesti vapun alla kun kylvettiin, heti sokerijuurikkaiden jälkeen, niin myöhäisetkin lajikkeet valmistuivat. Vettä plitkuvat sänkimaatko ovat tuossa vaikuttava tekijä ?

Muuten olen sitä mieltä, että huippuaikainen Lene ohra - jos siis rehuohraa viljelee - on myöhäisen kylvön pelastava tekijä, voi harrastaa samaa voittoisaa tapaa kuin rypsilläkin otetaan kolmen tonnin satoja: juhannuskylvöt ! Donit kyllä nousevat nähtävästi, mutta jäivät virallisessa mittauksessa sentään 6 mg/kg alapuolelle :  860 μg/kg ± 340 μg/kg.  Eli 0,5 - 1,2 mg/kg   Oli vuoden 2025 sänkikesanto, jolloin sänkikylvö sinänsä ei liene ollut ratkaiseva tekijä, kylvöaika ehkä sittenkin.

-SS-