En osaa sanoa kummalla puolella lasketaan enemmän.
Sit alkaakin se vaikeampi osa laskemista. Mikä on taviksessa satotaso pitkällä aikavälillä, entä mikä luomussa. Itse jos oli tälläinen ok hyvä vuosi niin taviksessa keskisato läpi joka hehtaarin jäi johonkin 4-5t luokkaan. Se vaati sen et vettä täytyi kasvukaudella tulla. Kymenlaaksossa alkukesän kuivuus on käsite jonka jokainen viljelijä tietää niin monesti se sato jäi 3-4t.. aika vähän syysviljoja tuli viljeltyä tuolloin..
Nyt kohta kymmenen vuotta luomussa niin sato keskimäärin jossain 2-3t. Itsellä keskimäärin 60% satokasveilla 40% nurmella vuosittain. Hinnat voi katsoa vaik maastullista mitä maksetaan. Siitä voi sit lähtä ynnäilemään kannattaako vai ei.
Lienee syytä muistuttaa, että luomukeskisadot ovat jonkin aikaa jo olleet alle 50% tavan viljelyn keskisadoista. Se on melko tarkasti dokumentoitu maataloustilastoissa. Lisäksi tulee nämä lepovuoroiset maan lepäämään jättämiset.
Se, että itselläsi on satotaso vähentynyt odotettua vähemmän, johtunee tavanomaisen viljelyn sivuvirtailmiöstä, eli ostorehun jalostamisesta orgaaniseksi lannoitteeksi siinä tilalla. Lanta riittääkin paremmin, kun osa peltoalasta on lepovuorossa, eikö näin olekin ?
Eli tosiaan, joka tapaus on laskettava erikseen, koska pitkän ajan kuluessa puhtaan luomukasvitilan luomukelpoisten ostopanosten hinta alkaa rasittaa taloutta. Jos taas tuotanto perustuu maaperän varastoresurssien käyttöön, ei välttämättä satotasojen kehitys ole kovin nousujohteinen. Ainakaan kovin pitkään.
Yksi merkittävä asia näkyy kansainvälisissä luomututkimuksissa, että Suomessa maan lämpötila ei pidä typensidontaa käynnissä koko vuotta, niin kuin lauhkeammilla vyöhykkeillä. Regeneratiivinen naudankasvatus luonnonnurmilla tarvitsee Suomessa myös säilöttyä korsirehua.
-SS-