Itse aatellut et olennaisempaa on sen syysöljykasvin kanssa se et koska itää. Min mielestä vähillä kokemuksilla niin ottaa pirusti aikaa itämiseen. Luulisi et yökasteesta tulisi riittävästä kosteutta jo mut tietysti jos siemen mullan sisässä parikin senttiä niin ei se kaste sinne yllä.
Moni elokuu tässä viime aikoina ollut kuivahko niin taivaaltakaan ei apua ole tullut.

Itse olen hieman kahden vaiheilla. Syysohrat olisi nyt alta pois. Pitäisikö laittaa kyntöaurat perään kääntää maa ympäri ja kylvää vielä rypsiä. Menee hieman myöhäiseksi mut jos ripottelisi siemenet vain pintaan keskipakolevittimellä 

Syysvehnäviljelykulttuurin voimaperäisyys tulee SS:llä selkärangasta, ikään kuin perintönä niiltä ajoilta, kun apulanta oli vielä halpaa. Jos lähes tuhoon tuomitulla Ceylonillakin typpitaso viedään sataanviiteenkymmeneen kiloon. Luulisi valkuaista ainakin olevan, kun myöhempään liukenemiseen vielä satsattu.

Syysvehnäviljelykulttuurin voimaperäisyys tulee SS:llä selkärangasta, ikään kuin perintönä niiltä ajoilta, kun apulanta oli vielä halpaa. Jos lähes tuhoon tuomitulla Ceylonillakin typpitaso viedään sataanviiteenkymmeneen kiloon. Luulisi valkuaista ainakin olevan, kun myöhempään liukenemiseen vielä satsattu.

13% nurkilla näyttäisi olevan. Ja se on Ceylonilla tiedetty, että ei tule valkuaista, jollei pelottele sitä kesälläkin ylilannoittamalla.

Ja muistetaan, että oikeasti kevään typpitaso on 120 kgN. Syyslannoitus kun on sen 30 kgN. Viime aikoina on päässyt se syyslannoitus myöhästymään keväälle...

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 10.08.26 - klo:13:13

Syysvehnäviljelykulttuurin voimaperäisyys tulee SS:llä selkärangasta, ikään kuin perintönä niiltä ajoilta, kun apulanta oli vielä halpaa. Jos lähes tuhoon tuomitulla Ceylonillakin typpitaso viedään sataanviiteenkymmeneen kiloon. Luulisi valkuaista ainakin olevan, kun myöhempään liukenemiseen vielä satsattu.

13% nurkilla näyttäisi olevan. Ja se on Ceylonilla tiedetty, että ei tule valkuaista, jollei pelottele sitä kesälläkin ylilannoittamalla.

Ja muistetaan, että oikeasti kevään typpitaso on 120 kgN. Syyslannoitus kun on sen 30 kgN. Viime aikoina on päässyt se syyslannoitus myöhästymään keväälle...

-SS-

No, minkälainen sadollinen vaste tällä sitten saavutettiin tämän kasvukauden oloissa?

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 10.08.26 - klo:13:13

Syysvehnäviljelykulttuurin voimaperäisyys tulee SS:llä selkärangasta, ikään kuin perintönä niiltä ajoilta, kun apulanta oli vielä halpaa. Jos lähes tuhoon tuomitulla Ceylonillakin typpitaso viedään sataanviiteenkymmeneen kiloon. Luulisi valkuaista ainakin olevan, kun myöhempään liukenemiseen vielä satsattu.

13% nurkilla näyttäisi olevan. Ja se on Ceylonilla tiedetty, että ei tule valkuaista, jollei pelottele sitä kesälläkin ylilannoittamalla.

Ja muistetaan, että oikeasti kevään typpitaso on 120 kgN. Syyslannoitus kun on sen 30 kgN. Viime aikoina on päässyt se syyslannoitus myöhästymään keväälle...

-SS-

Ahlqvist sanoi satokilpailun videolla, että ei ole lannoitettu syksyllä ikinä. Sillä alkaa olla kanssa jo asiasta kokemusta.

Surkeasatoisessa Aspektissa oli valkuainen 14,2 ja hlp 81,2

Surkeasatoisessa Aspektissa oli valkuainen 14,2 ja hlp 81,2

Aspekt menee romukoppaan näköjään jokaisella, jolla sitä on ollut kokeilussa. Paljonko on tuo Aspektin surkea sato?

No juu. Syysohrat puitu. Sato ehkä jossain 2,5-3t välillä kuten aikaisemmin jo laskeskelin. Oli kyl pettymys. Ajattelin et sentään 3t olisi mennyt rikki. Ehkä se kevään kuivuus mistä täällä puhuttu vaikutti sit tälläkin suunnalla. Olihan se koko lumeton huhtikuu todella vähä sateinen..

Nooh vika erä ohria huomenna kuivuriin ja sit tänään puidut turanukset perään. Sen sato taisi sentään ylittää 4t mut eipä sitä taas montaa hehtaaria ollut... Sen mitä nyt parilla säkillä kylvetyksi saa.. ei aihetta iloon..

Nyt tiputtelee vettä sen verran ettei taida huomenna tarvita puida. Luomupellot joissa "oheiskasveja" tarvii kuivaa hieman pidempään kuin doupatut puhtaat pellot.. 

Bright pärjäsi viime talven tai oikeastaan kevään keleissä parhaiten ja siitä otan siemenen. Oli samalla lohkolla emerickin kanssa pieni raita (emerick loppui 20 aaria kesken) ja ero näkyi hyvin puimuriin.

Toisena jatkaa ceylon kun sitä on tuolla etäpaikassa valmiina. Aspektia kylvin viime syksynä kun siitä oli siemen peitattuna säkissä ja oli himpun hektinen se syyskuun yö kun sadetta päin kylvettiin. Kyllä sekin kasvaa mut vaatii kosteutta keväällä kun on nopea lähtemään liikkeelle. Hain siitä aikaisempaa syysvehnää korjuuta jakamaan mut ero on hyvin pieni ja sen tekee vaikka ruiskulla samaankin lajikkeeseen.

Bright valkuaisen kävin koittaan. 12,5% n. 5500kg satotasolla ilman mitään lannoituksia toukokuun alun jälkeen. Yli 12% oli kaverin ceylonissakin reilulla 5tn sadolla.

Talvet ja kasvukaudet kaikkineen vaihtelee ja kaikilla lajikkeilla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Mut kyl lajikevalintaan vähän kannattaa vaivaa nähdä ja selvitellä.

Epäonnistuneet syysvehnät puitu. Ei paljon kuivuri kulunut mutta ehkä apulannan hinnan sai takaisin. Naapurin pienviljelijä pui 25ha luomu puhdaskauraa päivässä ja suurin ongelma tuntui löytää tarpeeksi kärryjä ja kuskeja kuskata vilja kuivurille vaikka puoli sukua paikalla ja äkkiä laskien noin 1000 hevosvoimaa pellolla satoa puimassa ja liikuttamassa. Kyllä välillä osaa vituttaa tuo näennäis viljely joka vain tukeutuu luomun parempiin tukiaisiin:).

Epäonnistuneet syysvehnät puitu. Ei paljon kuivuri kulunut mutta ehkä apulannan hinnan sai takaisin. Naapurin pienviljelijä pui 25ha luomu puhdaskauraa päivässä ja suurin ongelma tuntui löytää tarpeeksi kärryjä ja kuskeja kuskata vilja kuivurille vaikka puoli sukua paikalla ja äkkiä laskien noin 1000 hevosvoimaa pellolla satoa puimassa ja liikuttamassa. Kyllä välillä osaa vituttaa tuo näennäis viljely joka vain tukeutuu luomun parempiin tukiaisiin:).

 

Kannattaa lohduttautua sillä et siellä on ehkä jokin 60% peltoalasta vain tuotannossa..  ja onhan tuota väläytelty et ens kaudella ei luomu saisi enää erillistä tukea kuin siirtymävaiheessa..

Itseä on nyt hieman luomu ottanut taas päähän. Syysohra kun oli harvaa niin seassa oheiskasveja reilusti. Puiminen kohtuu tuskallista. Turanus oli parempi heti kun oli tiheä kasvusto. Herne meni pommiin sen tiedän jo nyt vaikkei ole puitu. Jos ei olisi luomun kiertovaatimuksia ja pussilantaa voisi käyttää niin ei noilla lohkoilla hernettä olisi ollut.

Et kyl niitä aina välillä aika usein jopa tulee mieleen et voi kun voisi olla tavanomainen viljelijä. Valitettavasti äkkiä kun kannattavuutta laskee niin mä pelkään etten saa taviksessa 6t keskisato vuodesta toiseen läpi tilan. Sen takia sit jatkettava tätä harjoittelua..

onko luomussa vielä kannattavuus parempaa?     ettei vaan laskenta olis vähempää..   ite miettinnä alkavani luomuilijaksi kun ei muutenkaan homma enää nappaa...

onko luomussa vielä kannattavuus parempaa?     ettei vaan laskenta olis vähempää..   ite miettinnä alkavani luomuilijaksi kun ei muutenkaan homma enää nappaa...

En osaa sanoa kummalla puolella lasketaan enemmän.

Karkeasti voi laskea et luomutuki on täl hetkellä 187€/ha se tulee automaattisesti. Sit jokainen voi katsoa paljonko menee kiloissa apulantaa omalla tilalla ja mitä ne maksaa. Ja sit montako euroa menee kasvinsuojeluun. Luomussa kulupuolelle tulee alkuunsa pakollinen koulutus ja vuosittainen tarkastusmaksu.

Sit alkaakin se vaikeampi osa laskemista. Mikä on taviksessa satotaso pitkällä aikavälillä, entä mikä luomussa. Itse jos oli tälläinen ok hyvä vuosi niin taviksessa keskisato läpi joka hehtaarin jäi johonkin 4-5t luokkaan. Se vaati sen et vettä täytyi kasvukaudella tulla. Kymenlaaksossa alkukesän kuivuus on käsite jonka jokainen viljelijä tietää niin monesti se sato jäi 3-4t.. aika vähän syysviljoja tuli viljeltyä tuolloin..

Nyt kohta kymmenen vuotta luomussa niin sato keskimäärin jossain 2-3t. Itsellä keskimäärin 60% satokasveilla 40% nurmella vuosittain. Hinnat voi katsoa vaik maastullista mitä maksetaan. Siitä voi sit lähtä ynnäilemään kannattaako vai ei.

Itse laskin just äsken et taviksessa olisin sellaisen 150000€ takamatkalla rahallisesti kun lähdettäisiin vuoteen.. saa siinä muutaman jyvän myydä et saa tuon eron kurottua umpeen.. 

En osaa sanoa kummalla puolella lasketaan enemmän.

Sit alkaakin se vaikeampi osa laskemista. Mikä on taviksessa satotaso pitkällä aikavälillä, entä mikä luomussa. Itse jos oli tälläinen ok hyvä vuosi niin taviksessa keskisato läpi joka hehtaarin jäi johonkin 4-5t luokkaan. Se vaati sen et vettä täytyi kasvukaudella tulla. Kymenlaaksossa alkukesän kuivuus on käsite jonka jokainen viljelijä tietää niin monesti se sato jäi 3-4t.. aika vähän syysviljoja tuli viljeltyä tuolloin..

Nyt kohta kymmenen vuotta luomussa niin sato keskimäärin jossain 2-3t. Itsellä keskimäärin 60% satokasveilla 40% nurmella vuosittain. Hinnat voi katsoa vaik maastullista mitä maksetaan. Siitä voi sit lähtä ynnäilemään kannattaako vai ei.

Lienee syytä muistuttaa, että luomukeskisadot ovat jonkin aikaa jo olleet alle 50% tavan viljelyn keskisadoista. Se on melko tarkasti dokumentoitu maataloustilastoissa. Lisäksi tulee nämä lepovuoroiset maan lepäämään jättämiset.

Se, että itselläsi on satotaso vähentynyt odotettua vähemmän, johtunee tavanomaisen viljelyn sivuvirtailmiöstä, eli ostorehun jalostamisesta orgaaniseksi lannoitteeksi siinä tilalla. Lanta riittääkin paremmin, kun osa peltoalasta on lepovuorossa, eikö näin olekin ?

Eli tosiaan, joka tapaus on laskettava erikseen, koska pitkän ajan kuluessa puhtaan luomukasvitilan luomukelpoisten ostopanosten hinta alkaa rasittaa taloutta. Jos taas tuotanto perustuu maaperän varastoresurssien käyttöön, ei välttämättä satotasojen kehitys ole kovin nousujohteinen. Ainakaan kovin pitkään.

Yksi merkittävä asia näkyy kansainvälisissä luomututkimuksissa, että Suomessa maan lämpötila ei pidä typensidontaa käynnissä koko vuotta, niin kuin lauhkeammilla vyöhykkeillä. Regeneratiivinen naudankasvatus luonnonnurmilla tarvitsee Suomessa myös säilöttyä korsirehua.

-SS-

Ei tarvi edes alkaa laskea tällä hetkellä luomu on ylivoimainen. Mut kun siirtymistä harkitsee kannattaa muistaa, että ne maastullin hinnat pätee vasta kahden siirtymävuoden jälkeen. Ne siirtymävuodet tars saada osumaan näihin heikkohintaisiin niin ei olisi mikään ongelma pitää koko alaa kaks vuotta lataamassa kohti luomua.

Siirtyminen on aika pitkäaikainen päätös. Markkinaa täytys nähdä pidemmälle. 2022-2024 teki kyllä tiliä taviksella. Luomussa ei paljon esim. juurikasta näy mistä jäi aika kivasti kun hinta oli ylhäällä.

Jos pinta-alan laajentaminen käy helposti ja karjanlantaa on saatavilla niin luomu on houkuttevampi. Laajentaminen siksi, että likikään saman tonnimäärän tuottamiseksi (jota varten kenties kuivaamot ja koneet on investoitu) vaaditaan vähintään kaksinkertainen pinta-ala peltoa. Kaukokatseisuutta tarvittaisiin myös tukipolitiikkaan. Kyllähän luomu käytännössä ne eläimet vaatii rinnalle, jollonka saa nurmille käytön ja korkeamman tuen. Kuinka kauan tätä emolehmien tukemista sitten jatketaan näin avokätisesti onkin eri kysymys. Se on yhteiskunnalle aika kallis elintarvike, joka sieltä markkinaan tulee.

Ja lopettakaa se toisten viesteihin vastaaminen nyt jo. Riittää kun ihan vaan luo oman viestin. Ihan sekamelskaa ku samat jutut moneen kertaan selattavana.