Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: klapikasa - 06.09.25 - klo:09:06
-
Siellä täällä on kynnettyjä peltoja, itellä vielä kevätvehnä epäkypsänä siellä missä aijon kyvää syysvehnää, saas nähä.
Mites muut?
-
Syysrypsi kylvetty vajaa kuukausi sitten. Ei vieläkään pinnalla. Tarvitsisi kunnon sateen mut eihän niitä nyt ole tullut kun tarvittaisiin. No puinnit kyl on onnistuneet et sen puolesta ei tarvii vettä.
Syysohra meni viikolla peltoon. Speltti ja syysvehnä odottaa vielä. Tänään, huomenna tai joskus lähiaikoina menee molemmat..
Kynnettyihin maihin nuo on kylvetty. Luomussa hillitsee hieman enemmän rikkoja kuin muut muokkaustavat mut ennenkaikkea vedenpaisumusta silmällä pitäen nuo on kynnetty. Olisi kiva jos vettä ei tulisi koko talvena ja tämän tietäisi etukäteen niin olisi sama kuinka muokkaisi..
Pinta-alallisesti joku 30% menee syyskasveille. Enempään ei tahdo aika riittää ja markkinakin.on vaikea.. kauraa pitäisi saada syysversiona niin sitten..
-
Nytten alavaa märkä paikat salaokittanyt on tosi kuivia nytten luvattu lämpöö eikä suuria sateita.
-
Meinasin laittaa vehnää, mut en jaksa riuhtoo näillä hinnoilla. Hömppää kaikki pellot niin täyteen, ku mahollista.
-
Kun on nyt hyvät säät, niin sitä syysvehnää kylvää nyt ihan kaikki ja jos talvehtii hyvin, sen hinta ensi syksynä on jotain 80-100€/tonni.
-
Meinaan kanssa laittaa syysvehnää kun jäi nurmet uusimatta nyt syksyllä. Tarkoituksena kylvää harvaan ja keväälllä sinne sitten ajoissa heinänsiemenet. Meillä on nämä pellot pohjavesialuetta jos meinaa lantaa levittää syksyllä niin tarttee kylvää jotain.
Onko joku kokeillut keväällä syysviljan sekaan nurmen kylvöä?
Nää mun ideat kyllä kuulostaa yhtä hulluilta kuin Oksan🤣
-
Kun on nyt hyvät säät, niin sitä syysvehnää kylvää nyt ihan kaikki ja jos talvehtii hyvin, sen hinta ensi syksynä on jotain 80-100€/tonni.
Näin,
Puhuin tos ostajan kannssa ja on raj tapaus tavaraa joka kuorma, ja kuin lottoo, siitä rekka takas ja hinta ales jurjasti.
Lasken sen että vaikka täs nyt kyntö ja kaikki muu siinä ohessa, niin hyvin usein syyskasit puidaan hyvinkin kuivana, siitä säästöö.
Sitten kiros vielä ceylon, kun se pitää saada yli 200kg typee että valkuinen vs sato ois.
-
Sitten kiros vielä ceylon, kun se pitää saada yli 200kg typee että valkuinen vs sato ois.
EI tarvitse. Niukka lannoitus useaan kertaan kevättalvelta asti, aina tähkälle tuloon asti, sitten 250 kg rikkisalpietaria, ei ole valkuaisen kanssa ongelmia.
Maksimisatoa sittenkin joka viljelijä tavoittelee, vaikka ei tunnustaisikaan, silloin kaikki lannoite aikaisin keväällä, ja seiskatonnari on varma, 9% valkuaisella.
-SS-
-
Tähtäsin kahden kieroksen lannoitukseen, kämmäsin ja kolme kertaa, en muista nyt tästä, mutta melko myöhään ajon viimeiset, voishan koeeks harrastuksena vaikka sen tasa jako neljään, juhanuksena viimeisen?
Lietettä toukokuussa myös vai? Huomannut että kevällä ajo ja tallaus ei nyt niin paljoa vaikuta.
-
eihän tuossa mitään hullua. aikoinani muistin et oli tarkoitus laittaa nurmelle lohko mut en muistannu kylvää samalla joten sit myöhemmin ajoin pintaan heinät ja hyin kasvoi seuraavana kesänä heinä oli tasasta.. ja sai roiskuttaa rikat hyillä aineilla kun ei apila ollu itänykään vielä..
-
Oli oksa puhetta lannoitukseta syysviljalle,
Huomenna jospa puis että pääsis salaojittaa että pääsis kyntää ja kylvää.
-
Tänään vanhaan sänkikesantoon aloitin populaatio rukiin kylvön. Sellainen lohko missä kaivettiin rajaojat auki ja maa läjitettiin notkopaikkoihin. Mitä olette mieltä miten nuo läjitys maat tulisi hävittää? Tekee nuo tuoreet turpaat kiusaa kyntäessä, muokatessa ja kylvössä. Pitäisikö niiden olla vallissa muutaman vuoden vai kipata suoraan mettään. Samassa tuo ylisukupolvinen kivien keräily alkaa tuossa kohtaa uudestaan kun samat kivet pyörii pellossa taas.
Paljon kyllä on näillä nurkilla, (Varsinais-Suomi) peltoja jo mustana ja kylvökoneita liikkeellä. Vaikuttaa siltä, että tuo syysvilja ala ainakin tällä seudulla tulee olemaan melko suuri.
-
Tänään vanhaan sänkikesantoon aloitin populaatio rukiin kylvön. Sellainen lohko missä kaivettiin rajaojat auki ja maa läjitettiin notkopaikkoihin. Mitä olette mieltä miten nuo läjitys maat tulisi hävittää? Tekee nuo tuoreet turpaat kiusaa kyntäessä, muokatessa ja kylvössä. Pitäisikö niiden olla vallissa muutaman vuoden vai kipata suoraan mettään. Samassa tuo ylisukupolvinen kivien keräily alkaa tuossa kohtaa uudestaan kun samat kivet pyörii pellossa taas.
Paljon kyllä on näillä nurkilla, (Varsinais-Suomi) peltoja jo mustana ja kylvökoneita liikkeellä. Vaikuttaa siltä, että tuo syysvilja ala ainakin tällä seudulla tulee olemaan melko suuri.
Aikanaan mä vetelin kauhan levyiset juuriturpeet raskaalla lautasmuokkarilla viipaleiksi ja vähän lanalla hajasijoittelin.. Sinne hävisivät seuraavaan kyntöön.
-
Nyt kannattaa himmata jos kaikki muut kylvävät pää täristen..
-SS-
-
Kun on nyt hyvät säät, niin sitä syysvehnää kylvää nyt ihan kaikki ja jos talvehtii hyvin, sen hinta ensi syksynä on jotain 80-100€/tonni.
Tän vuoden jyvä-ähkyn jälkeen ens vuonna ei kannata tavan jauholakin kylvää mitään. ;D
Paitsi tukikasveja,,,
-
Savossa mulla ruis jo nätisti oraalla, kyllä kelpaa hanhien tulla :o, no pelättejä pitänee laittaa...
toi olis kova
(https://img.fruugo.com/product/9/56/1778637569_max.jpg)
K-laaksossa kynnin viime viikolla, pitäs mennä ensi viikolla sinne savilohkareita pilkkoo... x2 määrä muokkauskertoja,. Savossa riitti hietamailla kyntö ->tasausjyräys->hajakylvö 8)->peittomuokkaus->jyräys (kivien takia)
-
Nyt kannattaa himmata jos kaikki muut kylvävät pää täristen..
-SS-
Eli -SS- ei kylvä syysviljaa tänäkään vuonna?
-
Meinaan kanssa laittaa syysvehnää kun jäi nurmet uusimatta nyt syksyllä. Tarkoituksena kylvää harvaan ja keväälllä sinne sitten ajoissa heinänsiemenet. Meillä on nämä pellot pohjavesialuetta jos meinaa lantaa levittää syksyllä niin tarttee kylvää jotain.
Onko joku kokeillut keväällä syysviljan sekaan nurmen kylvöä?
Nää mun ideat kyllä kuulostaa yhtä hulluilta kuin Oksan🤣
Rukiin sekaan olen kylvänyt timoteitä ja puna-apilaa hangelle maalis-huhtikuussa, kun lumen pinta on laskenut traktorin kuljettavaksi tai on traktorin kantava hankiainen (niitäkin ollut useita viime vuosina). Pääosin onnistunut oikein hyvin. Pyöreät siemenet toimivat, koska painuvat kostuttuaan maahan. Pitkät siemenet voivat kulkeutua sulamisvesien mukana painanteisiin tai pintavesien mukana ojiin. Rukiilla vielä heinäkuussa ajattelin, että ei onnistu (allelopatia), mutta puinnin aikana näytti jo paremmalta. Kuukausi puinnin jälkeen olikin jo oikein hyvä nurmi.
Viime talvenakin perustin niistä hömppänurmen naapurille sänkeen 24.3. Rikkatilanne näytti kesällä ensin hurjalta, mutta heinäkuun niiton jälkeen oli tullut onnistunut nurmi esille.
Heinää voi kylvää myös syksyllä syysviljan kylvön yhteydessä. Silloin apila ei oikein toimi, mutta muut monivuotiset heinät yleensä onnistuvat, jopa kevätkylvöjä paremmin.
Joo, pientä kylähullun mainetta on, mutta muitakin on kyllä alkanut käyttää hankikylvöä, kun ovat nähneet sen onnistuvan.
-
Nyt kannattaa himmata jos kaikki muut kylvävät pää täristen..
-SS-
Eli -SS- ei kylvä syysviljaa tänäkään vuonna?
Pellolla on puimatta liian paljon kevätvehnää, valk. 12,5 - hlp 83 , että jos nyt lähtisi kylvöjä tekemään, menetys näyttää varmalta.
Paras kylvöikkuna alkaa sulkeutua ensi viikolla, sadekuurojen keskellä. Rehusyysvehnän markkina näyttää sen verran hyvältä, että ei ehkä.
Ensi kesäksi sänkikesantoa ja aikaista ohraa, josta voisi saada syyskylvömaata aikaiseksi.
-SS-
-
Samoilla linjoilla SS kanssa.
-
Viljanviljelyssä on kriisi tulossa ensi vuonna:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/62e9acb2-de70-4ccf-8ca9-60746b68d052?utm_medium=jaa-artikkeli&utm_source=mobiili&utm_campaign=artikkelin_alku
Vaihdankin Selina-kevätvehnän johonkin aikaiseen korkeaproteiiniseen lajikkeeseen, esim. QUATROXiin, koska uskon että ylituotantotilanteessa on silti kysyntää korkeaproteiiniselle vehnälle, koska kaikki kevät- ja syysvehnän viljelijät pyrkivät väen vängällä suureen satoon proteiinitasojen kustannuksella, sillä vähissä on ne, jotka vehnille vielä maitotuleentumisvaiheessa viitsivät antaa lisälannoitusta.
-
Mainittu kriisi siis on kotimaan varastojen ahtautuminen. Mitäpä sanottaisiin viljelijälle, joka kerää vuodesta toiseen siiloihinsa viljaa, ja sitten tulee tenkkapoo, kun ei saa enää puiduksi lisää?
Ehkä sanottaisiin, että miksi et laittanut jo aikaisemmin vanhaa viljaasi pois....
-SS-
-
Mainittu kriisi siis on kotimaan varastojen ahtautuminen. Mitäpä sanottaisiin viljelijälle, joka kerää vuodesta toiseen siiloihinsa viljaa, ja sitten tulee tenkkapoo, kun ei saa enää puiduksi lisää?
Ehkä sanottaisiin, että miksi et laittanut jo aikaisemmin vanhaa viljaasi pois....
-SS-
Satuolentoja on nämä viljajussit, jotka kerää viljaa varastoihin myydäkseen ne vain hyvien hintojen aikana. Ei kellään ole niin isoja varastoja.
-
Kyllä niitä joillain on. Esimerkiksi ostettu kimppaan vanha viljan vastaanottokeskus... kuivureineen kaikkineen. Olen tuollaisessa käynyt mm. vaa'an sähköongelmaa ratkomassa.
-
Nyt kannattaa himmata jos kaikki muut kylvävät pää täristen..
-SS-
Eli -SS- ei kylvä syysviljaa tänäkään vuonna?
Pellolla on puimatta liian paljon kevätvehnää, valk. 12,5 - hlp 83 , että jos nyt lähtisi kylvöjä tekemään, menetys näyttää varmalta.
Paras kylvöikkuna alkaa sulkeutua ensi viikolla, sadekuurojen keskellä. Rehusyysvehnän markkina näyttää sen verran hyvältä, että ei ehkä.
Ensi kesäksi sänkikesantoa ja aikaista ohraa, josta voisi saada syyskylvömaata aikaiseksi.
-SS-
Syysviljojen viljely vaatii jokavuotista syysviljojen viljelyä. Okei, aika monena vuotena onnistuu syyskylvö myöhäisemmänkin kevätviljan jälkeen, muttei aina; yhtäaikaisesti ei myöskään voi puida, kuivata, rahdata ja kylvää. Ja okei, tiedän kyllä syyt, miksi et viime syksynä kylvänyt syysviljaa.
-
Vähän vaikeeta voi olla jos yksin touhua, monena vuonna olen saanut mut nyt voi ol et ei jaksa. Se o eri juttu isoilla kun on porukkaa töissä ku pipoa. Sillo ku oli vanhapatu auttaa ni oli helppoa, hoisi kuivurin. Kyllä niistä vaa apua olis.
-
Jutellut ympäri, on ne jotka nyt niin edellä kaiken muun että saa kylvettyä ajoissa. Sitten toinen osio, katotaan ensi viikolla,
-
Jutellut ympäri, on ne jotka nyt niin edellä kaiken muun että saa kylvettyä ajoissa. Sitten toinen osio, katotaan ensi viikolla,
Nooh voin sanoa et kohtuu perseestä se on ollut yrittää puida, kuivata ja kylvää samaan aikaan. Paskaakin oli tarkoitus vielä ajaa mut se oli unohdettava..
Mut nyt on jyvät maassa, olleet jo pari päivää. Kynnökset kyllä sen verran kuivia et saisi sataa vaikka heti tämän päivän jälkeen. Valtaosa kun varmaan kylvää syysvehnää niin sillä nyt ei edes c:n edullisimmilla alueilla ole vielä edes kiire. Muilla tilanne toisin. Toki kuivassa maassa ei ihmeitä tapahdu.
Mut siellä ne nyt on ja keväällä katsotaan sitten.
-
Syysviljalle kääntö on käytännöllisintä kesannon ja aikaisen ohran jälkeen.
-SS-
-
Syysviljalle kääntö on käytännöllisintä kesannon ja aikaisen ohran jälkeen.
-SS-
Tai lopettetavan nurmen (jos sellaisia on).
-
Tänään tuli siemenet, heinän. Tarkoitus tässä parin lähiviikon aikana päästä kylvään. Katsotaan miten käy….
-
Tiistai iltapäivänä aloitin kynnön. Torstai-iltana oli 19 ha syysvehnää kylvössä. Sään salliessa taas jatketaan.
-
Nopeaa toimintaa, mää en olis saanu tota alaa edes kynnettyä tos ajassa. Saati äestää ja kylvääkin viel, mitenkä noin nopeasti saa aikaan.
-
Nopeaa toimintaa, mää en olis saanu tota alaa edes kynnettyä tos ajassa. Saati äestää ja kylvääkin viel, mitenkä noin nopeasti saa aikaan.
Varmaan useampi kuski hommissa, yks kyntää, toinen äestää, kolmas keskittyy kylvämiseen.
-
Yhdellä traktorilla kahdella kuskilla.
-
Mulla oli 15 ha tähtäimessä.
Kyntö - tai siis maa - osoittautui niin kovaksi että vähän nostin kädet pystyyn. Jälki kauheaa murikkaa ja vetäminenkin sellaista rytyyttämistä :-(
Auratkaan ei aina tahtoneet pysyä maassa.
5 vuotta nurmella ollut savikko :o
-
Mulla oli 15 ha tähtäimessä.
Kyntö - tai siis maa - osoittautui niin kovaksi että vähän nostin kädet pystyyn. Jälki kauheaa murikkaa ja vetäminenkin sellaista rytyyttämistä :-(
Auratkaan ei aina tahtoneet pysyä maassa.
5 vuotta nurmella ollut savikko :o
Sellaista se on savien kanssa. Se on aina mukavaa lukea kuinka 50ha kynnetään tuosta noin vain... ;D
-
Tarkoitus olisi vielä kylvää, riippuu vähän viikonlopun-ensi viikon säistä. Kaikkinensa poikkeuksellisen vähän näkyy kylvettyjä peltoja, en tiedä onko puintien kesken oleminen vai viljan hintataso vaikuttava tekijä.
-
Mulla oli 15 ha tähtäimessä.
Kyntö - tai siis maa - osoittautui niin kovaksi että vähän nostin kädet pystyyn. Jälki kauheaa murikkaa ja vetäminenkin sellaista rytyyttämistä :-(
Auratkaan ei aina tahtoneet pysyä maassa.
5 vuotta nurmella ollut savikko :o
Sellaista se on savien kanssa. Se on aina mukavaa lukea kuinka 50ha kynnetään tuosta noin vain... ;D
Jotenkin tämän vuoden sateet ja poudat ovat olleet tuossa suhteessa turmiollisia. Lohkoahan ei ole märkänä survottu millään painavalla, ojituskin toimii ja kuvittelin että heinä olisi tehnyt siitä vähän mureampaa. Kysessä ei siis hömppä vaan kuivaheinäksi korjattu nurmi.
-
Juu, on se vaan iso ero hietamaan ja saven välillä.. Molempia kun tulee viljeltyä...
Ei auta pelkkä heinänurmi savilla, 3-vuotisen apilan jälkeen saven kyntö onnistuu lähes yhtä hyvin kuin "tiukimmat" hietamaat..
https://youtube.com/shorts/14fBkkrYzIM
Ja muokkauset..
https://youtube.com/shorts/Q7yvk9ASmAo
Savella syysviljojen kasvukauden ruiskutus- ja lannoitusjäljet on painuneet tiukkaan. Kyntäissä erottaa helposti missä on ajettu kun tiukkoja päänkokoisia lohkareita irtoaa.. :-[ :'(
-
Mulla näytti tältä - eikä kuva ole ollenkaan pahimmasta kohdasta. Välillä näki hyvin kuinka maa lohkeaa puoli metriä ennen vannasta ja murikat alkavat sitten siitä jotenkin järjestäytyä. Ensin ajatelin että ajan raskaalla lautasmuokkarilla ekan äestyksen mutta sitten alkoi tuntua että menee liian työlääksi koko juttu.
Joskus kovakin maa murenee ihan kohtuullisesti hienoksi mutta nyt ei.
-
Voivottelin joskus:
Naapuri äestelee jo kynnöksiä, kylvänee siis syysvehnän yhtä aikaisin kuin viime vuonna.
Tuli kynnettyä tuossa yksi pelto syysvehnän kylvöä varten, syysvehnällä se nytkin oli ja tuntui, että kosteuttakin löytyi. Kauran sänki sen sijaan oli koko kyntösyvyydeltä rutikuivaa, rinteissä yms ei paluuaura edes uponnut maahan. Pakko oli lopettaa kesken. Joen pintaa kun katselee, niin kuivuus ei yllätä. Jotain reipasta sadetta odotellessa: sitten tuleekin syksy kertaheitolla ja mennään kuivasta märkään.
Että jollain muullakin sitten...
Hieman päivitystä tuohon: Tuli 30mm vettä tuon kyntöyritelmän jälkeen ja kovaa oli kyntömaa vielä senkin jälkeen, mutta kyntö onnistui rinteissäkin välttävästi, joten tuli ajettua pois. Viime viikonvaihteessa äestys ja potilan piikit löysään savipaakkuja hienonnellessa. Nyt on ollut yli puoli viikkoa jo kylvettynä; ehkä se sitten jonkinlaiseen kuosiin tuli. Kyseinen lohko on ollut kyllä pitkään kyntämättä, että ehkä sillä oli osuutta arpaan.
-
Voivottelin joskus:
Naapuri äestelee jo kynnöksiä, kylvänee siis syysvehnän yhtä aikaisin kuin viime vuonna.
Tuli kynnettyä tuossa yksi pelto syysvehnän kylvöä varten, syysvehnällä se nytkin oli ja tuntui, että kosteuttakin löytyi. Kauran sänki sen sijaan oli koko kyntösyvyydeltä rutikuivaa, rinteissä yms ei paluuaura edes uponnut maahan. Pakko oli lopettaa kesken. Joen pintaa kun katselee, niin kuivuus ei yllätä. Jotain reipasta sadetta odotellessa: sitten tuleekin syksy kertaheitolla ja mennään kuivasta märkään.
Että jollain muullakin sitten...
Hieman päivitystä tuohon: Tuli 30mm vettä tuon kyntöyritelmän jälkeen ja kovaa oli kyntömaa vielä senkin jälkeen, mutta kyntö onnistui rinteissäkin välttävästi, joten tuli ajettua pois. Viime viikonvaihteessa äestys ja potilan piikit löysään savipaakkuja hienonnellessa. Nyt on ollut yli puoli viikkoa jo kylvettynä; ehkä se sitten jonkinlaiseen kuosiin tuli. Kyseinen lohko on ollut kyllä pitkään kyntämättä, että ehkä sillä oli osuutta arpaan.
Jos on rinnettä niin eikö jokin kevyempikin muokkaustapa tai suorakylvö toimisi? No juu suorakylvimiä ei ole edelleenkään kaikilla mut miten olisi?
-
Kylvämäni syysvehnälohko 19,12 ha on pääosin savimaata, ei kuitenkaan ihan jäykimpiä. Lohkoa oli vuosia kevytmuokattu. Kynnössä 5* 16" auroilla meni 18 tuntia. Sitten äestettiin vuokratulla 8 m Multivan äkeellä kertaalleen yli ja ehkä kolmasosa kovimpia paikkoja toiseen kertaan tuohon meni 6 h. Kylvin vuokratulla Rapidilla diskillä 8 tuntia. Lisäksi aikaa meni kaluston sovittamiseen ja säätämiseen.
-
Rinteessä varmasti vesitilaa riittää vaikka ei kyntäisikään. Halusin tuon kuitenkin kyntää, ensinnäkin siksi, että pahnaa oli aika runsaasti ja toisekseen rinteiden kyntämättä jättäminen olisi ollut ajoteknisesti hivenen hankala juttu. Lisäksi pientä kevyttä kauraa lensi puimurista aika reippaasti pihalle, joten jääntiviljasta olisi voinut tulla pienoinen ongelma.
-
Jos on rinnettä niin eikö jokin kevyempikin muokkaustapa tai suorakylvö toimisi? No juu suorakylvimiä ei ole edelleenkään kaikilla mut miten olisi?
Tuo pahnamultaan tai suoraan sänkeen sekoittelu toimii, kun on 1000 ha ylimääräistä maata käytettävissä.
Pientilalla pienikin palsta ikikellertävänä puolisuoriutujana ei ehkä toimi yhtä hyvin.
Ehkä tulee vielä kynnettyä kevätvehnäpeltoa TOS - siemenen jatkamiseen ensi syksyksi, kunhan maa pehmenee hiukan. Kynnän nuo kotipellot muutenkin, ero viljelyn onnistumisessa on selvä: ei rikan rikkaa, ei keltaläiskiä kesäsateiden jälkeen.
Ymmärrän kyllä suorakylvön hernemaahan ja öljykasvin jälkeen, mutta viljanpahnaan kylvö on jo niin monta kertaa kokeiltu, että miksi semmoista pask'ruohoista harvakkoa vapaaehtoisesti ensi kesäksi itselleen järjestäisi ?
-SS-
-
Vai kärsii se SS:kin liiasta vedestä kun kerran kellertäviä oraita on.. ::)
-
Paljon on pahnamultaan perustettuja syysvehniä tänä syksynä. Onnistumisen tae, koska eturiviläisetkin ovat pohtineet tämän toteuttamiskelpoiseksi. Ja olkeahan on runsaasti, semmonen vaalean kellertävä matto maanpinnan verhona.
-
Paljon on pahnamultaan perustettuja syysvehniä tänä syksynä. Onnistumisen tae, koska eturiviläisetkin ovat pohtineet tämän toteuttamiskelpoiseksi. Ja olkeahan on runsaasti, semmonen vaalean kellertävä matto maanpinnan verhona.
Epäilen hieman tuossa taustalla olevan menneen kasvukauden tapahtumat. Syyskasvit pärjäsi hyvin ja kevätmuotoisilla oli haasteita ainakin osassa maata. Toinen mikä voi olla se et moni kun turaa yksinään niin aika ei vain riitä tälläisenä kasvukautena kun kaikkea ei puidakkaan elokuun ekana viikkona.
Omien kokemusten mukaan näillä tasasilla savilla suorakylvö tai minimimuokkaus syyskasville on kyl melkoisen riskialtis. Toimii ehkä kerran kymmenestä tai jotain sen suuntaista..
Jos viettävä maa ja talven vedet valuvat pintavaluntana muiden kiusaksi niin taatusti mikä tahansa kylvö onnistuu varmemmin..
-
Viime syksynä kultivoituun perustettu syysvehnä antoi 5500kg ja samalla reseptillä mentiin nytkin. Suorakylvöä olisin tehnyt vielä lisäksi, mutta kelit taitaa mennä siihen vaihtoehtoon. Pitänee alkaa suunnitella kylvinkoneen pesua.
-
Kyl syyskylvöt on kylvetty ja taitaa mädäntyä noiki vähät mitä saatiin tehtyä. Koneiden pesua. Tai minä mitä pese mut ajan pesukadulle kanalan pihaan ja rooman pojat ruikkii.
Vaihtoehtoja lopuille maille on kaksi. Jätät sängelle tai kynnät. Millään muilla vemputtimilla tonne ei kannata enää mennä. Ei edes aamupakkasilla. Tilanne hyvin sama kuin vuosi sitten ja silloin moni valitsi perimätietoon perustuen aivan oikein vaihtoehdon A, talviaikainen kasvipeitteisyys. Uskomattomana yllätyksenä keväällä kuitenkin satoi paljon. Se ei kuitenkaan muuta tehtyä päätöstä vääräksi vaan se on sillä hetkellä ollut oikea
Nyt sitten uusi päätös. Kasvinjätettä on monilla paljon ja paksusti sen voin alustukseksi sanoa.
Oma valintani on sekoitus näitä. Erittäin paljon kuitenkin kyntöä painottaen kun ensi keväänä paukutetaan jurttia ja rypsiä/rapsia sillai et putket prutisee.
-
Jos on rinnettä niin eikö jokin kevyempikin muokkaustapa tai suorakylvö toimisi? No juu suorakylvimiä ei ole edelleenkään kaikilla mut miten olisi?
Tuo pahnamultaan tai suoraan sänkeen sekoittelu toimii, kun on 1000 ha ylimääräistä maata käytettävissä.
Pientilalla pienikin palsta ikikellertävänä puolisuoriutujana ei ehkä toimi yhtä hyvin.
Ehkä tulee vielä kynnettyä kevätvehnäpeltoa TOS - siemenen jatkamiseen ensi syksyksi, kunhan maa pehmenee hiukan. Kynnän nuo kotipellot muutenkin, ero viljelyn onnistumisessa on selvä: ei rikan rikkaa, ei keltaläiskiä kesäsateiden jälkeen.
Ymmärrän kyllä suorakylvön hernemaahan ja öljykasvin jälkeen, mutta viljanpahnaan kylvö on jo niin monta kertaa kokeiltu, että miksi semmoista pask'ruohoista harvakkoa vapaaehtoisesti ensi kesäksi itselleen järjestäisi ?
-SS-
Kummasti tuntuu oljen keltainen väri tarttuvan syysviljan oraaseen. ::)
-
Kyl syyskylvöt on kylvetty ja taitaa mädäntyä noiki vähät mitä saatiin tehtyä. Koneiden pesua. Tai minä mitä pese mut ajan pesukadulle kanalan pihaan ja rooman pojat ruikkii.
Vaihtoehtoja lopuille maille on kaksi. Jätät sängelle tai kynnät. Millään muilla vemputtimilla tonne ei kannata enää mennä. Ei edes aamupakkasilla. Tilanne hyvin sama kuin vuosi sitten ja silloin moni valitsi perimätietoon perustuen aivan oikein vaihtoehdon A, talviaikainen kasvipeitteisyys. Uskomattomana yllätyksenä keväällä kuitenkin satoi paljon. Se ei kuitenkaan muuta tehtyä päätöstä vääräksi vaan se on sillä hetkellä ollut oikea
Nyt sitten uusi päätös. Kasvinjätettä on monilla paljon ja paksusti sen voin alustukseksi sanoa.
Oma valintani on sekoitus näitä. Erittäin paljon kuitenkin kyntöä painottaen kun ensi keväänä paukutetaan jurttia ja rypsiä/rapsia sillai et putket prutisee.
Oho, onpa pessimististä juttua noin optimistiselta viljelijältä. Kuinka paljon Alastarolla oikein on satanut?
-
Viime syksynä kultivoituun perustettu syysvehnä antoi 5500kg ja samalla reseptillä mentiin nytkin. Suorakylvöä olisin tehnyt vielä lisäksi, mutta kelit taitaa mennä siihen vaihtoehtoon. Pitänee alkaa suunnitella kylvinkoneen pesua.
Viime syksyn kylvöistä nyt pääasiassa onnistui kaikki mitkä vaan muistettiin kylvää. ::)
-
Oho, onpa pessimististä juttua noin optimistiselta viljelijältä. Kuinka paljon Alastarolla oikein on satanut?
On sitä semmoiset 15 mm päivässä pudotellut. Kahdeksan kuukauden sademäärä oli 356 mm, joten jotta päästäisiin noin "keskimääräiseen", olisi vielä tilaa noin 79 millimetrille, joka kuukaudelle, vuodenvaihteeseen asti. Pitkäaikaisiin keskiarvoihin verrattuna neljän loppukuukauden sademäärät saattavat nousta noin 153%:iin , jos Rakkineen teoria sademäärien vuosittaisesta tasoittumisesta keskimääräiseen pitää paikkansa. Voi kuitenkin olla, ettei pidä.
Jos ennustukseni toteutuu, on syysviljoilla vaikeat oltavat, juurtuminen heikkenee ja kellastumista tapahtuu. Kevätahavan kesto voi heikentyä. Jos Ceylonia ei enää huolita kotimaan leipävehnämarkkinoille, en näe kovinkaan paljon järkeä jossakin Aspektissa, maksimissaan kevätvehnän satotaso, ja ehkäpä silti leipävehnänä vähemmän arvostettu kuin korkean valkuaisen kevätvehnä.
-SS-
-
Kyl syyskylvöt on kylvetty ja taitaa mädäntyä noiki vähät mitä saatiin tehtyä. Koneiden pesua. Tai minä mitä pese mut ajan pesukadulle kanalan pihaan ja rooman pojat ruikkii.
Vaihtoehtoja lopuille maille on kaksi. Jätät sängelle tai kynnät. Millään muilla vemputtimilla tonne ei kannata enää mennä. Ei edes aamupakkasilla. Tilanne hyvin sama kuin vuosi sitten ja silloin moni valitsi perimätietoon perustuen aivan oikein vaihtoehdon A, talviaikainen kasvipeitteisyys. Uskomattomana yllätyksenä keväällä kuitenkin satoi paljon. Se ei kuitenkaan muuta tehtyä päätöstä vääräksi vaan se on sillä hetkellä ollut oikea
Nyt sitten uusi päätös. Kasvinjätettä on monilla paljon ja paksusti sen voin alustukseksi sanoa.
Oma valintani on sekoitus näitä. Erittäin paljon kuitenkin kyntöä painottaen kun ensi keväänä paukutetaan jurttia ja rypsiä/rapsia sillai et putket prutisee.
Tähän mennessä tullut 15mm kylvöjen päälle. Kestää kyllä. Vuosi sitten oli pahempi tilanne, kun tuli vuorokaudessa niin paljon, että kaikki notkot lainehti. Aika tyhjää niissä sitten oli sen jälkeen.
Ei ole lainkaan niin märkää, etteikö kultivointia kannattaisi tehdä, melkeinpä päinvastoin. Keli on paranemassa, kun maat pehmenee. Aikamoista kilsiäistä oli viikonlopun muokkaukset. Se on selvä, että tilanne huononee, kun syksy etenee, mutta sehän on kultivoinnissa aina ollut niin, että se on tehtävä mahdollisimman nopeasti puintien jälkeen tai muuten menee vaikeaksi. Kahtena edellisenä syksynä tässä meni maat nopeasti liian märiksi kunnolliseen muokkaukseen. Sen takia sänkiala onkin koko ajan kasvanut.
Olen aina ollut erittäin pessimistinen pakkasten aikaan tehtyjä muokkauksia kohtaan. Mielestäni koppurainen pinta ei poista sitä syvemmällä olevaa märkyyttä ja koneet kuitenkin tiivistää syvemmältä märkää maata. Viime syksynä seurasin, kun kollegat sitä harrasti laajemmassa mitassa ja tulokset tälle kesälle olivat dramaattisia. Kaikki näihin maihin tehdyt viljamaat onnistui loistavasti. Meni pohja täysin omilta käsityksiltä.
Mutta kyllä tuosta kevään sadejaksosta ja sänkien epäonnistumisesta tuli kuitenkin uran pahimpia traumoja. Kylmis ei käytännössä masennu ja lamaannu koskaan, mutta tuli sekin päivä eteen. On yksinkertaisesti muokattava hinnalla millä hyvänsä, ei voi mitään.
-
Reilu 30mm tässä on tullut kylvöjen päälle. Ei vesi seiso missään et eiköhän sieltä jotain sentään puske. Ja tiedossahan tämä oli kun kylvämään ruvettiin. Maat oli torstaina todella kuivia pinnasta, se lienee syyskylvöillä hyvä juttu ettei nyt märkään ainakaan plitakoi.
Kuka ehti kylvää hiukan aikasemmin ja ottaa ne hellepäivät siemenille viime viikon alussa ovat jo pinnassa. Viikon siis kesti, se on aika reipasta.
Eihän tässä tilanteessa kasvinviljelyn puolella mitään positiivista ole. Lopun alkua. Itelläkin meni puinnit vähä sillai et ajetaan nämä nyt pois muttei tässä riehumisessa mitään taloudellista järkeä ole. Rakkaudesta lajiin. Kananrehu tietty alkaa olla puoli-ilmasta, että kai se positiivisena kuuluis nähdä.
Suomen pieni ja sivutoiminen tilusrakenne mahdollistaa tämän ikiliikkujan kyllä hamaan tappiin. Ei oo niin justiinsa suurimmalle osalle.
-
Onkohan joozeppi tullut kipeäksi? ;D
Kovin on pessimististä tarinaa aina niin optimistiselta viljelijältä. Luulisi ettei kuuden tonnin keskisadolla tarvitsi vielä huolta kantaa. Viimeisessä kappaleessa kyl hyvin pätevä kommentti. Peltoviljely ei tule hetkeen muuttumaan. ::)
15mm tullut eiliseen iltaan mennessä. Ei vielä kovin märkää ole. Kyntöauroja ajattelin tänään laittaa uudestaan perään ja lähteä kääntämään sen viimeisen lohkon. Sit olis kaiketi syysmuokkaukset tehty, jos nyt ei sit jotain keksi. Kylvöihin alkaa olosuhteet olemaan jo liian kosteat. Samoin kalenterissa alkaa olemaan jo liikaa päiviä...
-
Onkohan joozeppi tullut kipeäksi? ;D
Liekö kuumeessa vai ottanut peukkua. :o Jotenkin en jaksa uskoa, että sitä jyvää taas olisi niitä määriä siiloissa, mitä luullaan. Ei siellä kasitonnarilaaksossakaan kaikkien tavisten viljat nyt niin rähähtäviä olleet. Esim. ohraa tuskin on mitenkään ylenmäärin markkinoilla. Eihän sitä enää edes viljellä niin paljon ja satotasot oli monessa paikkaa heikkoja, kun sateet nimenomaan purivat siihen. Yleistilannetta heikentää Euroopan hyvä sato vehnästä ja kaurasta, mutta tämä on ohimenevä ilmiö. Seuraava kasvukausi on taas liian kuuma ja mitä lie. Ei sitä jyvää joka vuosi tule hyvin. Nyt on vähän tasaisempi vaihe, joskus vielä näinkin.
Ihmettelen uutisointia, että syysviljojen kylvö ei innosta. Mielestäni syysvehnä on sellainen laji, että nyrkkisääntö pitää olla, että aina maihin, kun on mahdollista. Satopotentiaali on niin omassa luokassaan, että jos jostain tulee niin siitä. Vaikka hinnat olisivat huonoja, silti siitä vehnästä jää hyvin käteen. Pidän ihmeellisenä, jos oikeasti on lamaannus tapahtunut syyskylvöissä.
-
Onkohan joozeppi tullut kipeäksi? ;D
Liekö kuumeessa vai ottanut peukkua. :o Jotenkin en jaksa uskoa, että sitä jyvää taas olisi niitä määriä siiloissa, mitä luullaan. Ei siellä kasitonnarilaaksossakaan kaikkien tavisten viljat nyt niin rähähtäviä olleet. Esim. ohraa tuskin on mitenkään ylenmäärin markkinoilla. Eihän sitä enää edes viljellä niin paljon ja satotasot oli monessa paikkaa heikkoja, kun sateet nimenomaan purivat siihen. Yleistilannetta heikentää Euroopan hyvä sato vehnästä ja kaurasta, mutta tämä on ohimenevä ilmiö. Seuraava kasvukausi on taas liian kuuma ja mitä lie. Ei sitä jyvää joka vuosi tule hyvin. Nyt on vähän tasaisempi vaihe, joskus vielä näinkin.
Ihmettelen uutisointia, että syysviljojen kylvö ei innosta. Mielestäni syysvehnä on sellainen laji, että nyrkkisääntö pitää olla, että aina maihin, kun on mahdollista. Satopotentiaali on niin omassa luokassaan, että jos jostain tulee niin siitä. Vaikka hinnat olisivat huonoja, silti siitä vehnästä jää hyvin käteen. Pidän ihmeellisenä, jos oikeasti on lamaannus tapahtunut syyskylvöissä.
Ikävä tuottaa pettymys, mutta täällä nauta-Suomessa on paikat turvoksissa ohraa, vaikka helle vei parhaan terän. Parhailla puolentoista vuoden tarve siilossa. :P
-
Onkohan joozeppi tullut kipeäksi? ;D
Liekö kuumeessa vai ottanut peukkua. :o Jotenkin en jaksa uskoa, että sitä jyvää taas olisi niitä määriä siiloissa, mitä luullaan. Ei siellä kasitonnarilaaksossakaan kaikkien tavisten viljat nyt niin rähähtäviä olleet. Esim. ohraa tuskin on mitenkään ylenmäärin markkinoilla. Eihän sitä enää edes viljellä niin paljon ja satotasot oli monessa paikkaa heikkoja, kun sateet nimenomaan purivat siihen. Yleistilannetta heikentää Euroopan hyvä sato vehnästä ja kaurasta, mutta tämä on ohimenevä ilmiö. Seuraava kasvukausi on taas liian kuuma ja mitä lie. Ei sitä jyvää joka vuosi tule hyvin. Nyt on vähän tasaisempi vaihe, joskus vielä näinkin.
Ihmettelen uutisointia, että syysviljojen kylvö ei innosta. Mielestäni syysvehnä on sellainen laji, että nyrkkisääntö pitää olla, että aina maihin, kun on mahdollista. Satopotentiaali on niin omassa luokassaan, että jos jostain tulee niin siitä. Vaikka hinnat olisivat huonoja, silti siitä vehnästä jää hyvin käteen. Pidän ihmeellisenä, jos oikeasti on lamaannus tapahtunut syyskylvöissä.
Ikävä tuottaa pettymys, mutta täällä nauta-Suomessa on paikat turvoksissa ohraa, vaikka helle vei parhaan terän. Parhailla puolentoista vuoden tarve siilossa. :P
Nauta suomessa on taidettu monena vuonna kärsi liioista sateista ja jyvät jääneet saamatta nyt kun oli kai hieman kuivempi kesä niin tulikin jyviä?
Ohraa on varmaan niillä tiloilla joilla se myös käytetään. Se on sitä varautumista eikä varmaan haittaa vaikka sitä on yli tarpeen. Mut se vapaa rehuohra jota on markkinoilla niin sitä ei liiemmälti ole. Tällä seudulla kaikki yrittää mallasta eikä huhujen mukaan bumerangeja ole tullut..
Joku rehuohran tarvitsija saattaa aiheuttaa hinnan nousun kyseiseen lajiin lopputalvesta.
-
Ehkä annoin vähän huonon kuvan kyl mun tilanne on ihan ok mut siis yleisesti tätä touhua manasin. Seuraavat päätökset on taas tehtävä kuitenkin ulkoilma-ammatin täydellisesti auki olevaan lopputulokseen. Jollei pääse yli 1000€/ha myynteihin ei rahaa jää mihinkään muuhun kuin ikiliikkujan pyörittämiseen ilman investointeja. Ehkä porukka pikkuhiljaa opettelee ottamaan esim. nurmen viljatilan kiertoon jos öljykasvit ei tunnu omilta.
Ku mulle ei riitä et kyllä tästä jotain palkkaa jäi. Mulla on sata omaa sille saa täällä 60000€ vuodessa (pääomaverolla) kahdella A4lla ja kynällä. Ilman yhtään konetta, rakennusta tai työtuntia. Tai toista kautta kahden miljoonan euron omaisuus tuottaa normaali ihmiselle semmosen 100k tuloa vuodessa joko osinkoja, vuokria, korkoja tms.
Ohran kysyntä on tässä saviseudun ytimessä muuttunut totaalisesti. Karjatilat ovat vaihtaneet sitä ruisvehnään ja loputkin tuottavat pitkälti itse. Ei osta kuin harva enää. Paikallismarkkina on pienentynyt ja viljat ajetaan liki kaikki jonnekin kauppaan. Kun aloitin oli 20 sikamiestä kenelle tarjota. Toki meitinki täysrehut jostain ohrat tarttee muttei näytä olevan Hankkijalle kauhee murhe niitä hommata. En oo kylväny kahteen vuoteen enkä kylvä ensi keväänäkään. Otin 2022 mallaspajatsosta rahat pois sillon oli yli puolet.
Nyt tulee kyl oikeesti testi mitä syyskylvöt kestää vettä. 36mm tullu ja 20-30mm on kahden seuraavan päivän ennuste. Ihan on hörppäämistä kyntömaallakin. Syysrapsit sai 2023 ja vissiin vuos sittenki tosi kovat määrät vettä heti alkuun, niitä semmonen ei haitannu.
Jurttitehdas käynnistyy viikon päästä eli nostot alkaa jossain nyt. Nam.
-
Palasihan se vanha joozeppi kehujensa kanssa. Vaatimaton varsinais suomalainen. Pelkäsin jo et on sairastunut... ;D
-
Hieno piirre, että lähimmäisestä huolehditaan.
Mitään kehua en tuosta löydä. Faktoja tämän hetken tilanteesta. Vai hakeeko mielesi niitä tavallaan joka paikasta oletko ajatellut sitä niin. Onko avoin lähestymistapani se mikä on liikaa? Yrittäjän on pakko pystyä siihen. Kuulus vaan olla ja ihmetellä, omisa oloisans.
Runttas muuten taas 10mm. Vielä ei vetet kyllä seiso. Kylätiet alkaa olla kamalassa kunnossa. Tavallista uittoo rupee olemaan. Ehkä tämän vuoden jälkeen se on jokapuolella osoittanut, että sataakin edelleen osaa. Jos vuosikymmenen alku vähän muulta tuntuikin.
-
Onkohan joozeppi tullut kipeäksi? ;D
Liekö kuumeessa vai ottanut peukkua. :o Jotenkin en jaksa uskoa, että sitä jyvää taas olisi niitä määriä siiloissa, mitä luullaan. Ei siellä kasitonnarilaaksossakaan kaikkien tavisten viljat nyt niin rähähtäviä olleet. Esim. ohraa tuskin on mitenkään ylenmäärin markkinoilla. Eihän sitä enää edes viljellä niin paljon ja satotasot oli monessa paikkaa heikkoja, kun sateet nimenomaan purivat siihen. Yleistilannetta heikentää Euroopan hyvä sato vehnästä ja kaurasta, mutta tämä on ohimenevä ilmiö. Seuraava kasvukausi on taas liian kuuma ja mitä lie. Ei sitä jyvää joka vuosi tule hyvin. Nyt on vähän tasaisempi vaihe, joskus vielä näinkin.
Ihmettelen uutisointia, että syysviljojen kylvö ei innosta. Mielestäni syysvehnä on sellainen laji, että nyrkkisääntö pitää olla, että aina maihin, kun on mahdollista. Satopotentiaali on niin omassa luokassaan, että jos jostain tulee niin siitä. Vaikka hinnat olisivat huonoja, silti siitä vehnästä jää hyvin käteen. Pidän ihmeellisenä, jos oikeasti on lamaannus tapahtunut syyskylvöissä.
Ikävä tuottaa pettymys, mutta täällä nauta-Suomessa on paikat turvoksissa ohraa, vaikka helle vei parhaan terän. Parhailla puolentoista vuoden tarve siilossa. :P
Nyt voi olla, mutta ne suulin lattialle kipatut on jouluun mennessä aika vähissä rottien jäljiltä. Tämä on vaan niin nähty tilanne. Viljaa on ja sitten ei oikein ollutkaan ja jostain ihme syystä viljanhinta nousee. No, ei minulla ole mitään sitä vastaan, että toiset ovat onnistuneet. Olisin itsekin karjamiehenä oikein tyytyväinen tilanteeseen. :)
-
Hieno piirre, että lähimmäisestä huolehditaan.
Mitään kehua en tuosta löydä. Faktoja tämän hetken tilanteesta. Vai hakeeko mielesi niitä tavallaan joka paikasta oletko ajatellut sitä niin. Onko avoin lähestymistapani se mikä on liikaa? Yrittäjän on pakko pystyä siihen. Kuulus vaan olla ja ihmetellä, omisa oloisans.
Runttas muuten taas 10mm. Vielä ei vetet kyllä seiso. Kylätiet alkaa olla kamalassa kunnossa. Tavallista uittoo rupee olemaan. Ehkä tämän vuoden jälkeen se on jokapuolella osoittanut, että sataakin edelleen osaa. Jos vuosikymmenen alku vähän muulta tuntuikin.
Nooh ei kaikkea kannata aina ottaa niin vakavasti. ;D tai itse en ainakaan ota ja varsinkaan täällä netissä kirjoittelua.
Ihmiset tietysti ilmaisevat itseään eri tavalla ei tuo nyt ole uutta. Eikä siinä kai erotella et onko yrittjä vai ei. Omalla tyylillänikin olen kokenut ihan hyvin pärjänneeni yrittäjänä vaikken kaikille ole asioitani ja onnistumisiani kertonut.
Mut ei sillä pääpiirteittäin samaa mieltä mitä kirjoitit..
-
Meilläpäin nuo isommat tilat ketkä irrottaa 2000-5000 hehtoa päivässä pelaavat vallan tasovarastoilla nykyään. Vieläkin niissä on viime viikon poudalla puituja viljoja. Osa käyttää laakasiiloelementeistä tehtyjä yksilappeisia useammalla osastolla. Osa konehallin nurkkaa ja jotkut myös pikipihaa. Ihmeesti ne siellä säilyy vaikka kosteutta pikkasen jyvässä olisikin. Ja ihan kauppaviljaa niistä tehdään. Joustava systeemi. Tehokkaalla puimurillahan ei tee mitään ilman riittävää vastaanottokapasiteettia.
Edit. Siis ei pihalla sentään sateella pidetä mutta jos varmaa poutaa. Jos tasovaraston osastoja on useita voi kuivana puidut jättää pitkäksikin aikaa. Kun ison ja pitkän tasovaraston ongelmahan on se, että joskus tars saada kuivattua ne takimmaiset eikä vaan joka päivä puida lisää eteen.
-
Lisäisin vielä mitä joozeppi tuossa kirjoitti myyntituotoista per ha ja vuokratasosta niin sehän tässä systeemissä on jännä et vaikka peltotuet ovat nyt samat koko maassa niin silti hintatasoissa ei näy eroa ainakaan merkittävää tuottavan pellon ja vähemmän tuottavan pellon välillä. Ainakaan tällä seudulla. Jostain mettälohkosta voidaan maksaa sama kuin paremmasta.
En nyt ole tarkempaa analyysiä tehnyt et onko suhde oikea jos joozepin seuduilla pelloista maksetaan 20k€? Ha ja vuokraa 6-700€? Verrattuna et jos täällä hinta on kympin tai ehkä hieman alle ja vuokrat kai jossain tukitasossa eli 400€.
Onhan tuossa eroa tietysti jos siellä otetaan keskisatona 6t ja täällä 4t. Kai se suhde on kohdallaan..
-
Meidän alueen avoimet peltokaupat, joita on edelleen tosi vähän on tehty väliin 14-17k€. Kupla-alue alkaa kaakosta Koskelta ja jatkuu tästä yli luoteeseen Sastamalan rajoille. Oripää kuuluu samaan. Hurjinta seutua on Huittinen ja se säteilee Punkalaitumelle asti. Huittisissa on säätiön maat (n. 150ha ?) avoimen kilvan alla kolmen vuoden välein ja 800€ tasoja on nähty. Mulla vuokramaat on 500-600€/ha. Alastaron kunnan maat menee talvella uusiksi ne on nyt jollain luokkaa 570€. Ei siis mulla. Yhtä kovia vuokratasoja on kuulunut sektorilta Kangasala/Pälkäne ettei tämä tähän jää. Pohjanmaalla sit tietysti oma keskittymänsä ja vihannesmaat on tästä pakko jättää pois se on oma maailmansa.
Kyllä nyt on aistittavissa sellasta et laajentumisen rajat alkaa tulla osalla vastaan eli lisämaat ei kiinnosta kuin korkeintaan aivan vieressä. Ja ne ketkä ei oo tähänkään mennessä riehuneet eivät tähän markkinaan todellakaan ole kiinnostuneita. Tavallaan tasojen kuuluisi tulla alas, mutta kun tarjontaa on vähän ja seudulla paljon aktiiveja niin ainakin tähän mennessä se maksaja on aina löytynyt. Uskon myyntihintojen pysyvän korkealla ihan vaan maanhimon ja heikon tarjonnan vuoksi, mutta vuokratason hieman laskevan jatkossa.
Olet oikeassa, että Suomessa on yhtä korkealla yhtä hyviä viljelyalueita, joissa sekä osto että vuokraus on puolta halvempaa. Siksi puhun täällä kuplasta.
-
Kyllä se pikipihavarasto joskus on semmoinen rottien pesä. Tuossahan se naapurissa neljän miljoonan kilon kuivaamopiha on syyssateissa viljavuoria täynnään; rottia riittää naapurikiinteistöille jopa koko talveksi, merikonteilla on hiukan rajattu kasaa, mutta sadan millin sadekuuro tuo kaksi metriä paksuun viljakasaan 5% keskimääräistä kosteutta lisää, jos sitten ei aleta kuorimaan pintaa roskikseen.
Lisäksi, leipäviljassako ei enää ole säännöksiä, että esimerkiksi lintujen jätöksiä ei saisi olla materiaalissa, eli viljaa ei pitäisi pitää peittämättä avotaivaan alla ?
-SS-
-
Ohraa on varmaan niillä tiloilla joilla se myös käytetään. Se on sitä varautumista eikä varmaan haittaa vaikka sitä on yli tarpeen. Mut se vapaa rehuohra jota on markkinoilla niin sitä ei liiemmälti ole.
Joku rehuohran tarvitsija saattaa aiheuttaa hinnan nousun kyseiseen lajiin lopputalvesta.
Siis jos nuppiauto pystyisi teillä kippaamaan, nyt olisi olemassa alihankkija, jolla on noin kaksi 30 kuution konttia täysperävaunussa, 22 kuution kontti vetoautossa, koukulla saa joka lavan erikseen kyytiin ja pois ja kippiin. Tämä muuten on kylän pisin perävaunu, että kaikki muutkin pystyvät lastaamaan, jos silläkin päästiin paalupaikalle. Taidosta kiinni, jos ei pääse. Tunti 25 minuuttia tulee ohraa 46 tonnia täyteen, maksan mielellään lastaukseen menevän yliajan, ei huvita alkaa rakennella isompaa elevaattoria. 100 km rahdin maksan mielelläni, tällöin jos ostajaosapuoli maksaisi sen toisen sata km, niin ei tulisi kohtuutonta rahtikuluakaan viljalle.
Että nyt kun alan tilaamaan ohransiementä, niin voisi varata juuri tuon sopivan määrän. Esimerkiksi tasaluku 10 ha. Lajikkeet tiedän jo, Lene ja Sylvester. Olihan noista Sylvesteristä kyselyjäkin, mutta ei saatu aikaiseksi molemmin puolin hyödyttävää vinanssia. Että meni sitten 137 eurolla Naantaliin.
Meikäläisellä kun on tämä erikoispiirre, että osa viljasta pitää saada lähtemään, ennen kuin viimeiset puidaan. Voisihan sitä kokoalan ohraakin miettiä (monimuotoa ja saneerausta ja viherlannoitusta kuitenkin jonkin verran) , mutta kyllä tuollainen sadokas vehnälajike vaan on miellyttävä puida, puimakonekin on kiiltävä kuin peili päivän jälkeen.
Viljan varastoinnista, tilanne ei ole kovin paljon muuttunut kymmenen vuoden takaisesta , vaikka muuta voisi luulla: Uusinvestointi ei todellakaan bulkkiviljan viljelyllä kannata, mutta jos on päätoimi siinä joku eläinkoppi, se kyllä varastonsa kannattaa. Mutta pieniä virityksiä ja korotuksia ja varastojen paikkaamisia voi aina tehdä, se on työtä vaan. Nälkäpalkkaisen virkatyöni rahoja en pysty pistään peltikasaksi pihalle seisomaan. Eikä enää näin vanhana jaksa niitä taksivuorojakaan ottaa.
https://kaytannonmaamies.fi/digilehti/08-2014/viljan-varastointi-herattaa-kysymyksia
-SS-
-
Meidän alueen avoimet peltokaupat, joita on edelleen tosi vähän on tehty väliin 14-17k€. Kupla-alue alkaa kaakosta Koskelta ja jatkuu tästä yli luoteeseen Sastamalan rajoille. Oripää kuuluu samaan. Hurjinta seutua on Huittinen ja se säteilee Punkalaitumelle asti. Huittisissa on säätiön maat (n. 150ha ?) avoimen kilvan alla kolmen vuoden välein ja 800€ tasoja on nähty. Mulla vuokramaat on 500-600€/ha. Alastaron kunnan maat menee talvella uusiksi ne on nyt jollain luokkaa 570€. Ei siis mulla. Yhtä kovia vuokratasoja on kuulunut sektorilta Kangasala/Pälkäne ettei tämä tähän jää. Pohjanmaalla sit tietysti oma keskittymänsä ja vihannesmaat on tästä pakko jättää pois se on oma maailmansa.
Kyllä nyt on aistittavissa sellasta et laajentumisen rajat alkaa tulla osalla vastaan eli lisämaat ei kiinnosta kuin korkeintaan aivan vieressä. Ja ne ketkä ei oo tähänkään mennessä riehuneet eivät tähän markkinaan todellakaan ole kiinnostuneita. Tavallaan tasojen kuuluisi tulla alas, mutta kun tarjontaa on vähän ja seudulla paljon aktiiveja niin ainakin tähän mennessä se maksaja on aina löytynyt. Uskon myyntihintojen pysyvän korkealla ihan vaan maanhimon ja heikon tarjonnan vuoksi, mutta vuokratason hieman laskevan jatkossa.
Olet oikeassa, että Suomessa on yhtä korkealla yhtä hyviä viljelyalueita, joissa sekä osto että vuokraus on puolta halvempaa. Siksi puhun täällä kuplasta.
Korkeudella tarkoitat kai maantieteellistä sijaintia?
Mä nyt tarkoitan täältä omalta kantilta katsottuna et kun tällä seudulla en tosiaan usko saatavan mitään 6t keskisatoja vuodesta toiseen. Joku aina saa joltain lohkolta mut mikään automaatti se ei ole kenellekkään. Niin hintatasojen tuleekin olla alempia. Tai vastaavasti siellä teillä ylempiä ja jotta tuollaiset tulee maksuun on satotaso tosiaan oltava tuo 6t läpi. Pienemmillä tulee konkurssi..
Ei sitä rauhoittumista ole täälläkään vielä havaittu. Sanoisin jopa et tasot on hieman nousseet. Kai ajatus on se että jos ei tuohon laajennusjunaan nyt ehdi niin uutta ei enää tule... Tästä ei tietysti tarvitse paljoa liikkua itään tai pohjoiseen kun tilanne on toinen. Voi olla ettei ottajia edes ole...
-
Ohraa on varmaan niillä tiloilla joilla se myös käytetään. Se on sitä varautumista eikä varmaan haittaa vaikka sitä on yli tarpeen. Mut se vapaa rehuohra jota on markkinoilla niin sitä ei liiemmälti ole.
Joku rehuohran tarvitsija saattaa aiheuttaa hinnan nousun kyseiseen lajiin lopputalvesta.
Siis jos nuppiauto pystyisi teillä kippaamaan, nyt olisi olemassa alihankkija, jolla on noin kaksi 30 kuution konttia täysperävaunussa, 22 kuution kontti vetoautossa, koukulla saa joka lavan erikseen kyytiin ja pois ja kippiin. Tämä muuten on kylän pisin perävaunu, että kaikki muutkin pystyvät lastaamaan, jos silläkin päästiin paalupaikalle. Taidosta kiinni, jos ei pääse. Tunti 25 minuuttia tulee ohraa 46 tonnia täyteen, maksan mielellään lastaukseen menevän yliajan, ei huvita alkaa rakennella isompaa elevaattoria. 100 km rahdin maksan mielelläni, tällöin jos ostajaosapuoli maksaisi sen toisen sata km, niin ei tulisi kohtuutonta rahtikuluakaan viljalle.
Että nyt kun alan tilaamaan ohransiementä, niin voisi varata juuri tuon sopivan määrän. Esimerkiksi tasaluku 10 ha. Lajikkeet tiedän jo, Lene ja Sylvester. Olihan noista Sylvesteristä kyselyjäkin, mutta ei saatu aikaiseksi molemmin puolin hyödyttävää vinanssia. Että meni sitten 137 eurolla Naantaliin.
Meikäläisellä kun on tämä erikoispiirre, että osa viljasta pitää saada lähtemään, ennen kuin viimeiset puidaan. Voisihan sitä kokoalan ohraakin miettiä (monimuotoa ja saneerausta ja viherlannoitusta kuitenkin jonkin verran) , mutta kyllä tuollainen sadokas vehnälajike vaan on miellyttävä puida, puimakonekin on kiiltävä kuin peili päivän jälkeen.
Viljan varastoinnista, tilanne ei ole kovin paljon muuttunut kymmenen vuoden takaisesta , vaikka muuta voisi luulla: Uusinvestointi ei todellakaan bulkkiviljan viljelyllä kannata, mutta jos on päätoimi siinä joku eläinkoppi, se kyllä varastonsa kannattaa. Mutta pieniä virityksiä ja korotuksia ja varastojen paikkaamisia voi aina tehdä, se on työtä vaan. Nälkäpalkkaisen virkatyöni rahoja en pysty pistään peltikasaksi pihalle seisomaan. Eikä enää näin vanhana jaksa niitä taksivuorojakaan ottaa.
https://kaytannonmaamies.fi/digilehti/08-2014/viljan-varastointi-herattaa-kysymyksia
-SS-
Uskoisin nuppiauton sulalla kelillä siihen nousevan ja jos ei nouse niin sitten keksitään jotain. Ja vastaanottokapasiteetti löytyy kun vain sovitaan. Pitää vain varata kuilu tyhjäksi siksi aikaa. 160€ luokkaa oltaisiin oltu valmiita maksamaan ohrista tuotuna. Ei ole tunkua ollut. Ilmeisesti tavaraa ei ole tai hinta ei ole ollut riittävä. Samaan aikaan berner maksoi korialle 154€..
Nyt on isot tiputtaneet hintaa. Itse ei ole tullut tiputettua kun ei ole kuin yksi kauppa saatu aikaiseksi...
Jos nyt ensi vuodeksi olet ohraa laittamassa niin ehkä sitä on katsottava sit lähemmin. Ymmärrän et mielellään haluaisit tehdä sitovan sopimuksen mut mä en oikein sellaista pysty tekemään...
-
Ei sitä kuutta läpi voi ikuisuuteen laskea jos se hyvänä vuonna tulee ja kun syysviljat talvehtii kunnolla. Viis tonnia voi ja sitä käytän itse jos jotain yritän laskea.
Ennemmin täytyy tuosta eläinkeskittymästä tai ainakin sen jälkihöyryistä sitä syytä hakea. Sama juttu EP. Ravinteita on muuallakin kuin säkeissä ja aikanaan se laajentumisen lannanlevityskiima näitä hintoja nosti eikä savimaan satotasot.
Nykyään harva enää lanta-alasta hakee syytä kiimalleen. Sikapaikoilla toki joku ala itsellä oltava ja muutamilla nautatiloilla ymmärrän pellon tärkeyden säilörehuntuotannossa.
-
Meilläpäin nuo isommat tilat ketkä irrottaa 2000-5000 hehtoa päivässä pelaavat vallan tasovarastoilla nykyään. Vieläkin niissä on viime viikon poudalla puituja viljoja. Osa käyttää laakasiiloelementeistä tehtyjä yksilappeisia useammalla osastolla. Osa konehallin nurkkaa ja jotkut myös pikipihaa. Ihmeesti ne siellä säilyy vaikka kosteutta pikkasen jyvässä olisikin. Ja ihan kauppaviljaa niistä tehdään. Joustava systeemi. Tehokkaalla puimurillahan ei tee mitään ilman riittävää vastaanottokapasiteettia.
No vanhoissa kuivausoppaissa on kaavioita eri kosteuksisen vilja säilymisestä eri lämpötiloissa, karkeasti 20% vilja säilyy ilman merkittävää pilaantumista +20 asteen lämpötilassa 10vrk, siitä kun aletaan menemään ylöspäin kosteudessa säilysaika lyhenee rajusti ilman jatkuvaa tuuletusta.
Toki tämä on ollut siihen maailman aikaan kun toksiineista ei puhuttu mitään.
-
Ei jumalaut! Mää en millään lakkaa ihmettelemäst millai mies vuokraa kaiken pellon. Kuin helvetin taval sitä voi oikein rakasta ruiskuttamist ja puimist. Jokku rakastava nätei flikoi, ja sen mää kyl ymmärrän, mut kuin helvetin taval? Ei, mää olen mahdottoman hämmästynyt. Mää ihmettelen oikein kauhiast tämmöst ja olen niinkun klavul päähä lyöty.
Njotta eikös se kannattaisi myydä joka aari ylihintaan kupla-alueella ja pakata kasvinviljelytilan koneet lavetille ja siirtyä halvemmille alueille joista saisi 3x enemmän omaa maata.
-
Ei jumalaut! Mää en millään lakkaa ihmettelemäst millai mies vuokraa kaiken pellon. Kuin helvetin taval sitä voi oikein rakasta ruiskuttamist ja puimist. Jokku rakastava nätei flikoi, ja sen mää kyl ymmärrän, mut kuin helvetin taval? Ei, mää olen mahdottoman hämmästynyt. Mää ihmettelen oikein kauhiast tämmöst ja olen niinkun klavul päähä lyöty.
Njotta eikös se kannattaisi myydä joka aari ylihintaan kupla-alueella ja pakata kasvinviljelytilan koneet lavetille ja siirtyä halvemmille alueille joista saisi 3x enemmän omaa maata.
Harva sitä haluaa kotoontansa lähteä. Viljellään tiluksia joita edelliset polvet ovat viljelleet..
-
Harvapa juu. Aikoinaan nuoruuden uhossa poikamiehenä, sitä kuvitteli tekevänsä radikaalejakin ratkaisuja. Esim. Pohjoiseen lähteä kasvattaan sonneja halvoilla rehuilla tai Viroon isommanluokan maataloutta harrastaan….
-
Tää o hyvää aikaa meikälääselle, nu ko rupiaa pärjäämään.... >:( ;D >:(
-
Jos mulla olisi 100 ha velatonta peltoa, niin taatusti laittaisin kaikki vuokralle, vaikka niistä ei 600€ ha-hintaa saisikaan. Ja myisin kaikki koneet.
-
Nii mäki mutta kun mulla on jatkaja nii ei viitti, voi hoitaa työn ohessa
-
Jos mulla olisi 100 ha velatonta peltoa, niin taatusti laittaisin kaikki vuokralle, vaikka niistä ei 600€ ha-hintaa saisikaan. Ja myisin kaikki koneet.
Puhut vaa ;D
Siinä kohtaahan viljely muuttuu taas ihan kannattavaksi kun pellot maksettu.. sehän tämän koko viljelyn dilemma on et ne jotka yrittää tällä elää ja investoi peltoon niin ne joutuvat kaikkein tiukimmille jos siis ei ole ennestään jo rahaa. Sit kun saa pellot maksettua niin vielä nykyiselläkin tukitasolla 100ha nostaa jonkun 50k€ tukia vuosittain kun hieman katsoo mitä valkkaa tukilomakkeelta. Itse viljelyn kun saat pyörimään niin myyntitulot kattaa kulut niin muutaman viikon työrupeamasta saa ihan hyvän korvauksen.
On totta et jos vastaavasti saat 400€/ha vaikka vuokraa niin onko tukipotin ja vuokratulon erotus merkittävä. Monelle se on vielä tähän asti ollut. Ja kaise suurempi syy taustalla edelleen on halu viljellä.
-
Tässä on nyt yleistynyt semmonen kierre joka tämän otsikon allekin sopii. Tilojen pinta-alat ovat kasvaneet ja syksyllä loppuu joko aika, miehet tai kalusto. Tästä seuraa se, että syksyn ainoa toimi on sadonkorjuu. Saatetaan hiukan ehtiä jotain raapaseen mullalle tai glyfottaa mut kun ulos katotte ni ymmärrätte, että nekin työt menivät jo haasteellisiksi. Syyskylvöt jäävät tekemättä kokonaan. Joskus syyskuu on ollut erittäin kuivakin, mutta nyt mennään märkien syksyjen putkessa.
Mitä tästä seuraa. Pellot sängellä eikä syysviljaa. No ensinnäkin täällä savella satokärki tulee ei aina mutta usein syysviljoista. Toiseksi kevätkylvöille päästään selvästi myöhemmin. Nämä molemmat toteutuivat tänä vuonna ja tuo keväthomma vielä aika pahasti kun sateet jatkuivat. Näillä tiloilla on edelleen viljaa pellossa.
Kierteestä pääsee karkuun antaumalla monitahoiselle ohralle tai muulle erittäin aikaiselle kevätkylvöiselle. Tai sitten ihan viherlannoitusnurmen kautta.
Näin kovien sateiden jälkeen pellon kasvipeitteiseksi jättö on oma haasteensa ihan puimurin ja kärryjen jättämien urien vuoksi. Sitä en kiellä ollenkaan, etteikö sänki olisi edelleen poutakeväänä paras joko avaten tai suorakylväen ja jätän sitä itsekin. Tämä vuosi vaan osoitti, että jotain muutakin voi vastaan tulla. Ja kierre jatkuu.
-
Kierteestä pääsee karkuun antaumalla monitahoiselle ohralle tai muulle erittäin aikaiselle kevätkylvöiselle.
Minulla on ollut tällainen tilanne jo pitkään, ei ole kertakaikkiaan resurssit riittäneet. Nyt, sattuneesta syystä, homma hiukan tehostui ja vaikutuksen näki heti. Kerkisi tekeen pikkuisen paremmin hommia.
Monitahoiselle ohralle antautuminen on just noin. Ei sellaista paskaa kukaan halua tontilleen ottaa, joka on kertaalleen uinut kauppakelvottomuuden suossa. Monitahoinen ei vaan ole vaihtoehto, on se niin surkea ollut liian monella kasvukaudella. Voi sanoa, että jos joku pettää, niin se on just se monitahoinen. Kyllä vaihtoehto on oltava joku muu. Niitä löytyy esim. Hankkijan konekuvastosta.
-
Monitahoiselle ohralle antautuminen on just noin. Ei sellaista paskaa kukaan halua tontilleen ottaa, joka on kertaalleen uinut kauppakelvottomuuden suossa. Monitahoinen ei vaan ole vaihtoehto, on se niin surkea ollut liian monella kasvukaudella. Voi sanoa, että jos joku pettää, niin se on just se monitahoinen. Kyllä vaihtoehto on oltava joku muu. Niitä löytyy esim. Hankkijan konekuvastosta.
Ei monitahoinen ohra aina ole heikkoa. Lajikekysymys. Kaksitahoisessa on kalkitustarve isompi, eikä lyhytkasvuinen 2-tahoinen ole välttämättä kuivuudenkestoltaan hyvä sekään.
Elmeri-ohra oli kuivina kesinä rinnan kaksitahoisten kanssa, ja veti joka kerralla sananmukaisesti pitemmän korren. Koska on - no - pitkäkortinen. Harmi
kun hukkasin siemenen. Aikaiset kotimaiset ovat kyllä näyttäneet olevansa ongelmallisia: Hermanni, käytännössä kuoli pystyyn, Vertti, tähkä jäi tuppeen, torajyvää, myöhäisemmälle Kaarlelle kävi kuivuuden kanssa taistellessa kuin Pultavassa.
Feedway on ollut kuivassa toimiva, ehkä vaadin liikaa, kun olihan se semmoinen 3,5 tonnin ohra kuivinakin vuosina, mutta yhtä myöhäinen kuin kevätvehnä. Feedway on isojyväinen, tuskallinen kuivattava, ja herkkä lakoontumaan. Sylvester pääsee nyt jatkoon - jos siementä vielä saa. Sylvesterissä on ainakin sateiden kesto hyvä, viereisillä palstoilla oli kelta-valkoiseksi muuttuvia läiskiä kevätkesän isojen sadekuurojen jälkeen. Voihan siihen vaikuttaa jokin muukin asia, mutta annoin itselleni luvan uskoa, että Sylvesterin juuri on normaalia syvempi.
Syysvehnäkierron saa alkuun lähinnä kesannoimalla ja aikaisella ohralla. Kumpi sitten on vähemmän kokonaiskustannuksia tuottava, aikainen Lene-ohra vai kesanto. Siinäpä kysymys. Viherlannoituksessa on kulunsa ja apila näyttää tarvitsevan jättiannoksen glyfosaattia. Aikaista hernettä ovat käyttäneet, mutta hernemarkkina on semmoinen, johon nähtävästi pitää uida sisään joidenkin verkostojen kautta, ainakaan täkäläinen viljakauppa ei ole vastaanottavainen herneenviljelylle, joka näyttää olevan maatalouden viimeisin hypekupla, alan nopeasta kasvusta päätellen. Näkyy myös hernemaa olevan syyskylvössä erityisen kokkareinen, semmoisia kenkälaatikon kokoisia lohkareita pienimään näillä kevyillä vehkeillä...Ei taida oikein hyvä ennuste olla...
Silti, syysvehnä on herneen ohella jonkinmoinen pullistuva kupla, torajyvähybridirukiin osoittauduttua opportunistinkin pirtaan yllättävän riskialttiiksi: viljakauppa käyttää häpeämättömästi syysvehnän heikommaksi väitettyä leivontalaatua hyväkseen ja pudottaa hintaa. Eläinkopit voivat pelata omaa rehuhankintaa hyväksikäyttäen, jos valkuainen on alhainen tai lajike epätoivottu, jättisatoinen rehusyysvehnä on rehustukseen kelpaava kumminkin.
Eri asia jauholakilla, jos jää viljat seisomaan siiloon.
Ei kiloakaan, sanoi kauppias syysvehnää tarjotessa, 1970- luvulla.
-SS-
-
Kylläpä oli loppujen kyntö erilaista kuin viikko sitten... meni kuin kuuma veitsi voihin....
Syysvehnää varten olisi ollut noi kynnöt, mutta vasta ensi viikon puolivälissä muuttuu kuivaksi.. Liian myöhaistä syysvehnän kylvöille? ???
Kylvö kyllä onnistuisi lannoittenlevittimellä , mutta muokkaus ei vaan noin märkään onnistu. :-[
-
Syyskuun lopun kylvöillä valmiiksi vesisateisiin kynnetty on osoittaitunut vaivalloiseksi kuivuvaksi. Eturiviläiset, joilla enemmän on näistä myöhäisistä kylvöistä kokemusta, näkyvät kääntävän maan nurin vasta sateitten loputtua. Näin ehkä on suurempi todennäköisyys saada maa kuivahtamaan välttävään kylvökuntoon.
-
Mielestäni, havaintojeni perusteella, syyskuun lopun kylvö ei ole osoittautunut syysvehnällä yhtä varmaksi kuin syyskuun alun kylvö. Toisina vuosina myöhäinen kylvö on aivan vastaava tai jopa parempi, toisina todella paljon huonompi. Esimerkiksi toissa syksynä ihan syyskuun lopun kylvö kärsi mittavat talvituhot, viime syksynä 22.-23.9. kylvetty jäi kuluneena kasvukautena tavallista harvemmaksi.
-
Eilen semmosia kuuroja että yleisesti varsinkin naapurikylissä oli isoja lammikoita.
Nyt just äsken kävellen sängessä kävelin kohti salaoja parannusta ja nimenomaan syyskylvölle vielä, ehkä.
Siis kattoo ajankohdan et ei luvassa jättisateita, kyntö yksi päivä ja seuraava kylvöt jyrsinkylvöö ja kevyehkö ja paripyörät tietty. Viime syksyn viimeiset meni maahan 20.9 ja oli tuuheimat keväällä,
Vanha sanonta kuulema yksi tai kolme lehteä on hyvä, jos jää kahteen ei hyvä.
-
Voisihan tehdä taas pintaankylvön. 5 ha tunnissa levittelee.
-SS-
-
Fazerille saa kiinnittää ensi syksyyn vehnää 172 euron tonnihintaan. Olisivat laittaneet 2-3 vk sitten sen näkyviin, olisi ollut vielä paremmin ohjausvaikutusta.
-
Reilussa viikossa syysvehnää hyökännyt ihan älyttömästi. Koko ajan märkää, mutta ei liian märkää ja ilma on kohtuullisen lämmin. Pinnalle nopeasti ja siitä eteenpäin oraat jo turhan pitkällä minun makuuni. Suosittelisin voimakasta juurtumista, sillä maa oli niin kilsiäistä tehdessä, että työsyvyyttä ei saanut järkevästi. Ylösroutiminen keväällä on varteenotettava vaihtoehto. Mutta kannatti nuo tehdä, ilman muuta.
-
Reilussa viikossa syysvehnää hyökännyt ihan älyttömästi. Koko ajan märkää, mutta ei liian märkää ja ilma on kohtuullisen lämmin. Pinnalle nopeasti ja siitä eteenpäin oraat jo turhan pitkällä minun makuuni. Suosittelisin voimakasta juurtumista, sillä maa oli niin kilsiäistä tehdessä, että työsyvyyttä ei saanut järkevästi. Ylösroutiminen keväällä on varteenotettava vaihtoehto. Mutta kannatti nuo tehdä, ilman muuta.
Kannatti, kannatti.
Mutta ymmärrän kyllä hyvin ne viljelijät, jotka eivät ikinä sekaannu syyskylvöisiin pettymyksiin. Aika tavalla selvemmät sävelet, yhdet kylvöt vuodessa, eikä kasaavia työhuippuja. Talvella on ihan sama, sataako vai paistaako, lauhtuuko vai pakastuuko. Ehkä saattavat pettyä seuraavana syksynä naapurin syysviljamaan kärryliikenteeseen.
Kuitenkin jos keväällä on pelkkä musta maa odottamassa syystoukoilijaa, kuten hyvin saattaa olla, silloin ehkä ei kannattanutkaan.
-
Onhan siinä riskinsä, tietty. Toisaalta tasaa mukavasti kevään kylvöhuippua ja syksyn puintihuippua. Ja yleensä jos talvesta selviää niin kesän kummallisuudet eivät helpolla hommaa pilaa.
Jos menee pieleen niin on siinä kuitenkin keväällä melko valmista kylvöpohjaa (ainakin suorakylvölle) jos joutuu kasvin vaihtamaan. Siemenkuluhan ei ole näillä hinnoilla ole suuri per hehtaari. Lähinnä kylvötyö on hukkaan heitettyä.
Vaatii tietysti syysviljoille sopivan maalajin ja pinnanmuodot.
-
Onpa monella kellastuneet kevätviljankin oraat.
-
Viljaa viljelevällä tilalla syyskylvöiset kasvit kiertävät kesannon/viherlannoituksen kautta, tai sitten aikaisimpien kevätviljojen kautta. Muuten ei saa syyskylvöistä hybridiruista, syysrapsia tai syysohraa tyydyttävästi kylvöön, jos on samaan aikaan vielä kaikki puimatta. Myös glyfosaatille pitäisi antaa vähintään kaksi viikkoa toiminta-aikaa ennen kylvöjä.
Jos viljelee kuivuutta ja säänvaihteluja kestäviä myöhäisiä lajikkeita, on useimmiten valittava, korjaako viljat vai kylvääkö uusia syyskylvöisiä sen sijaan. Näihin aikoihin kyllä vielä pystyy syysvehnää kylvämään, mutta eipä niistä välttämättä aina kasitonnareita tipahda.
Syysvehnä kiertää hyvin syysvehnän kanssa, mutta siihenkin on tehtävä tauko ehkä puolen vuosikymmenen jälkeen, muuten rikkapaine, tyvitaudit ja muut sairastelut tekevät syysvehnästä kalvakan ja kituliaan. Saas nyt sitten nähdä, uskaltaisiko kokeilla Hilkka-kevätvehnää*, Lene-ohran rinnalla, jos kesät taas normalisoituvat kuiviksi, tonnin - kahden sato olisi odotettavissa. Ehkä sittenkin viherlannoitusnurmi olisi tuottoisampi. Jos siis 2026 kulminoituu syysvehnäkierron aloitusvuodeksi.
*Viljameklari pudisti päätänsä masentuneen näköisenä, Emblan 191 oli muka liian alhainen sakoluku, ei markkinoita. Jep jep.
-SS-
-
Matala sako nyt on varmaan ongelma tälläisenä vuotena kun joillakin tahoilla on kaikki paikat täynnä viljaa. Pula vuotena sit voisikin kelvata.
Se miten syyskasvikierron saa startattua on ihan tilasta kiinni. Kokeeko nurmivuodet tappiona vai ratkaisuna..
-
Matala sako nyt on varmaan ongelma tälläisenä vuotena kun joillakin tahoilla on kaikki paikat täynnä viljaa. Pula vuotena sit voisikin kelvata.
Se miten syyskasvikierron saa startattua on ihan tilasta kiinni. Kokeeko nurmivuodet tappiona vai ratkaisuna..
Ainakin täällä syyskasveja viljelevät hekin joilla nurmi on oikeasti tuotantonurmi. Siis nautatilalliset etc. Syyskasvit osuvat tällöin ihan luonnolliseen kiertoon.
Ruis ja öljykasvit ovat hankalampia aikaisen kylvöajankohdan vuoksi mutta tänä vuonna(kin) syysvehnän olisi saanut maahan varmaan lähes kaikkien muiden viljojen ja herneen jälkeen ihan rauhassa elleivät nämä sateet olisi nyt tehneet hommasta vähän hankalampaa. Jos puintialaa on niin paljon (ja korjuukapasiteetti alamittainen) että puinnit venyvät aina näihin päiviin niin sitten on vaikeampaa, tietty.
-
Juu syysvehnää olisi ehtinyt tehdä mikäli nämä sateet ei olisi tulleet. Toki omilla maalajeilla kyntäminen ottaa aikaa kun se ei mitään juoksuvauhtia tapahdu. Ilman sitä niin syksyn ja talven vesistä selviäminen on taas aika iso ongelma. Tuohon kun keksisi jonkin toimivan systeemin jolla vedet saisi pois mut olisi kuitenkin nopea toimenpide niin olisi ihan tervetullut parannus.
Lähinnä nyt öljykasvit on se ongelma. Sellasen perustaminen minkään muun kuin nurmen/kesannon kautta on hankalaa. Syysohran tai rukiin nyt ehtii tehdä vielä jonkin viljankin perään. Tietysti jos kevätkylvöiset kasvit koostuvat pääsääntöisesti myöhäisistä kevätvehnistä jotka kylvetään toukokuun lopulla niin voi tälläisenä vuonna siitä tulla ongelmia.
Mut kaikesta huolimatta niin kyl se kiirettä puintiaikaan luo. Itsellä ainakin vaikka sitä joku 30% kylvettiin kaikki kynnettyyn niin yksin tehden olisi jäänyt tekemättä. Suoraviivainen keväällä kylvöt syksyllä puinnit tapa on kyl ajallisesti parempi. Tämäkin vuosi vain näytti sen et syyskasveista on mahdollisuus saada satoa ja kestävät vaihtelevampia olosuhteita...
-
Mutta ymmärrän kyllä hyvin ne viljelijät, jotka eivät ikinä sekaannu syyskylvöisiin pettymyksiin.
No minä en oikeastaan ymmärrä. Ihan nuorissakin viljelijöissä on sellaisia, että ei ole ikinä kokeiltu syysviljaa. Ehkä historiassa on 70-luvulla ollut ruista jonkinlainen ala. Sellainen muutoshaluttomuus ja kokeilemisen into puuttuu täysin. Ei meilläkään viljelty syysviljoja 80-luvun alun jälkeen ennenkuin minä hyppäsin puikkoihin. Kyllä nyrkkisääntö on, että syysviljaa kannattaa laittaa aina, kävi miten kävi. Kyllä syysviljan kehittyminen antaa seurattavaa koko vuodeksi ja onnistuessaan satotaso on jotain, mitä on vaikea uskoa. Ainoa pitkä miinus syysviljahommissa lepää tuolla konehallissa ja se on kylvinkoneen tyhjennys ja pesu. Se on vastenmielistä ja kypsää hommaa. Maksaisin, kun joku hoitaisi avaimet käteen tyhjennyksen ja talvikunnostuksen. Päivän homma, sitten se on tehty.
-
Mutta ymmärrän kyllä hyvin ne viljelijät, jotka eivät ikinä sekaannu syyskylvöisiin pettymyksiin.
No minä en oikeastaan ymmärrä. Ihan nuorissakin viljelijöissä on sellaisia, että ei ole ikinä kokeiltu syysviljaa. Ehkä historiassa on 70-luvulla ollut ruista jonkinlainen ala. Sellainen muutoshaluttomuus ja kokeilemisen into puuttuu täysin. Ei meilläkään viljelty syysviljoja 80-luvun alun jälkeen ennenkuin minä hyppäsin puikkoihin. Kyllä nyrkkisääntö on, että syysviljaa kannattaa laittaa aina, kävi miten kävi. Kyllä syysviljan kehittyminen antaa seurattavaa koko vuodeksi ja onnistuessaan satotaso on jotain, mitä on vaikea uskoa. Ainoa pitkä miinus syysviljahommissa lepää tuolla konehallissa ja se on kylvinkoneen tyhjennys ja pesu. Se on vastenmielistä ja kypsää hommaa. Maksaisin, kun joku hoitaisi avaimet käteen tyhjennyksen ja talvikunnostuksen. Päivän homma, sitten se on tehty.
Syysviljojen menestyminen on kausiluonteista hommaa. Esimerkiksi 1990-luvulla oli lämpimänsateisia elokuita, ja syysvehnien laatu oli todella herkässä romahtaa. Lisäksi talvituhoja oli useina vuosina. Sitkeästi kylvämällä vuodesta toiseen, parhaimmille kalteville paikoille, pääsi jonkinlaiseen keskisatoon, joka ei ollut mikään kasitonnari.
Nyt ehkä kun talvet nykyään ovat semmoisia vetisiä roudattomia kaamoksia, menestyy syysvehnä myös vaakasuorilla multapelloilla, kun vaan muistaa kylvää joskus ennen joulua. Sieltä, jos mistään, niitä kasitonnareita sitten irtoaa.
Nyt kun seuraa noita vihertyviä syysviljapeltoja tuossa, kahta tyyppiä on näkyvissä: huolelliset kyntäjät saavat aikaiseksi alaltaan enintään kaksinumeroisia palstoja, siellä vanhaisäntä kyntäskelee hiljakseen, kun poika temuaa viljakärrejä ja puimureita, toinen tyyppi on rock'n roll hehtaarirallikylvöprosessi, 8 m lautasmuokkarilla ajetaan sadat hehtaarit kahtakymppiä ja sitten joskus yöllä bussin kokoisella kylvökoneella kylvää sitten nämä kolmenumeroiset alat. Nämä viimeksi mainitut kylvöt ovat enemmänkin onnenkantamoisien kerjuuta, nimittäin aina ei pahnavelli toimi.
Mutta: kummassakin tapauksessa loppusyksyn tihkuihin jää mustuvia vehnäpeltoja ja alakuloisia kaurahalmeita, sen voi ajatella olevan osa syysviljanviljelyn kustannusta.
-SS-
-
Onhan siinä riskinsä, tietty. Toisaalta tasaa mukavasti kevään kylvöhuippua ja syksyn puintihuippua.
Mukavasti kasaa joo työhuippuja. Saa kylvää syksyllä puintiaikaan ja ruiskuttaa keväällä kylvöaikaan. ;)
-
Onhan siinä riskinsä, tietty. Toisaalta tasaa mukavasti kevään kylvöhuippua ja syksyn puintihuippua.
Mukavasti kasaa joo työhuippuja. Saa kylvää syksyllä puintiaikaan ja ruiskuttaa keväällä kylvöaikaan. ;)
Tuo on kyllä merkittävin syy sille miksi itse en milloinkaan kylväisi ruista, noiden lisäksi saa vielä suurella todennäköisyydellä ruiskutella puintiaikanakin. Vehnä paljon helpompi viljeltävä.
-
Onhan siinä riskinsä, tietty. Toisaalta tasaa mukavasti kevään kylvöhuippua ja syksyn puintihuippua.
Mukavasti kasaa joo työhuippuja. Saa kylvää syksyllä puintiaikaan ja ruiskuttaa keväällä kylvöaikaan. ;)
Ja lannoittaa syysviljoja kevättalven metsätöiden aikaan. Kevätkylvöt kuukauden päässä, paripyörät, levitin ja lannoitteet on oltava valmiina ja mentävä aika pienessä levitysikkunassa pellolle, mahdollisesti jo maaliskuulla. Parhaimmillaan konevajan ovien edessä on vielä kovettunutta lumikinosta, ja muutenkin lannoituksen ajankohdan onnistuminen (tuurillakin on osansa) suurimmaksi osaksi määrittää nelitonnarin ja kasitonnarin eron.
Lähimuistin ongelmia näyttää myös olevan monella viljelijällä, ristiriita tämän syksyn positiivisuuden ja runsaan kolmen vuoden takainen tilanne:
https://kaytannonmaamies.fi/epavarman-kevaan-kylvot/
-SS-
-
Viljaa viljelevällä tilalla syyskylvöiset kasvit kiertävät kesannon/viherlannoituksen kautta, tai sitten aikaisimpien kevätviljojen kautta. Muuten ei saa syyskylvöistä hybridiruista, syysrapsia tai syysohraa tyydyttävästi kylvöön, jos on samaan aikaan vielä kaikki puimatta. Myös glyfosaatille pitäisi antaa vähintään kaksi viikkoa toiminta-aikaa ennen kylvöjä.
Jos viljelee kuivuutta ja säänvaihteluja kestäviä myöhäisiä lajikkeita, on useimmiten valittava, korjaako viljat vai kylvääkö uusia syyskylvöisiä sen sijaan. Näihin aikoihin kyllä vielä pystyy syysvehnää kylvämään, mutta eipä niistä välttämättä aina kasitonnareita tipahda.
Syysvehnä kiertää hyvin syysvehnän kanssa, mutta siihenkin on tehtävä tauko ehkä puolen vuosikymmenen jälkeen, muuten rikkapaine, tyvitaudit ja muut sairastelut tekevät syysvehnästä kalvakan ja kituliaan. Saas nyt sitten nähdä, uskaltaisiko kokeilla Hilkka-kevätvehnää*, Lene-ohran rinnalla, jos kesät taas normalisoituvat kuiviksi, tonnin - kahden sato olisi odotettavissa. Ehkä sittenkin viherlannoitusnurmi olisi tuottoisampi. Jos siis 2026 kulminoituu syysvehnäkierron aloitusvuodeksi.
*Viljameklari pudisti päätänsä masentuneen näköisenä, Emblan 191 oli muka liian alhainen sakoluku, ei markkinoita. Jep jep.
-SS-
Hilkka-vehnässä ilahduttaa sen kahden tonnin sadon lisäksi myös laatu.
Omat tulokset tältä kesältä olivat tällaiset:
Kosteus 12,5 %
Valkuainen 11,3 %
Hehtolitrapaino 74,5 kg
Sakoluku 97
Rikkajyvät 24,80 %
Vieraat 0,00 %
Roskat 0,30 %
Vihreät 0,0 %
-
Hilkka-vehnässä ilahduttaa sen kahden tonnin sadon lisäksi myös laatu.
Omat tulokset tältä kesältä olivat tällaiset:
Kosteus 12,5 %
Valkuainen 11,3 %
Hehtolitrapaino 74,5 kg
Sakoluku 97
Rikkajyvät 24,80 %
Vieraat 0,00 %
Roskat 0,30 %
Vihreät 0,0 %
No voihan ihme. Kompastuinko taas Boreal Kasvinjalostuksen mainostuksen uhriksi ? Ihan kuin uusi Leijona-kevätvehnä ? "Hilkka on erinomainen vehnä myllykäyttöön. Sen sakoluku on koko vehnälajikkeiston parhaimmistoa ja hehtolitrapaino aikaisten lajikkeiden kärkeä."
On tämä tätä. Iisakki ei täällä päin kunnolla kelpaa leipävehnäksi, vaikka muuten erinomaisesti kasvaakin. Valmistuu aikaisin kylvettynä samoihin aikoihin Ceylon syysvehnän kanssa ! Quarna on ollut poutiva, Helmikään ei taida olla mikään ihmelajike. Anniinako takaisin ? Jotakin siinä on ollut hyvää, kun on sinnitellyt viljelyssä noinkin pitkään ? Embla, Calispero ja WPB Troy ovat oikeasti myöhäisiä, kunhan sataa edes kerran kesässä. Jumiudut siihen syyskuun loppuun, kun mikään ei edisty. Ilman huippuhelteitä odoteltaisiin vieläkin kasvuston kypsymistä. Sitten nämä Sennit Linneat ja Selinat, sakoluvut 200:n tienoilla kokeissa. EI ole paljon marginaalia jäädä sinne 180 alle.
Embla on maineensa mukainen sadontuottaja, mutta sakoluvun kehittyminen jätti epäilyn.
-SS-
-
Mutta ymmärrän kyllä hyvin ne viljelijät, jotka eivät ikinä sekaannu syyskylvöisiin pettymyksiin.
No minä en oikeastaan ymmärrä. Ihan nuorissakin viljelijöissä on sellaisia, että ei ole ikinä kokeiltu syysviljaa. Ehkä historiassa on 70-luvulla ollut ruista jonkinlainen ala. Sellainen muutoshaluttomuus ja kokeilemisen into puuttuu täysin. Ei meilläkään viljelty syysviljoja 80-luvun alun jälkeen ennenkuin minä hyppäsin puikkoihin. Kyllä nyrkkisääntö on, että syysviljaa kannattaa laittaa aina, kävi miten kävi. Kyllä syysviljan kehittyminen antaa seurattavaa koko vuodeksi ja onnistuessaan satotaso on jotain, mitä on vaikea uskoa. Ainoa pitkä miinus syysviljahommissa lepää tuolla konehallissa ja se on kylvinkoneen tyhjennys ja pesu. Se on vastenmielistä ja kypsää hommaa. Maksaisin, kun joku hoitaisi avaimet käteen tyhjennyksen ja talvikunnostuksen. Päivän homma, sitten se on tehty.
Sen ainoan kerran kun syysvehnää kokeilin, koko syyskuu oli sateista, sitten syyskuun lopulla sain jotenkuten muokattua ja kylvettyä, sitten lokakuussa tuli aikaisin kylmää eikä kunnolla orastunut, sen verran orasta tuli että kelpasi kasvipeitteiseksi alaksi. Satokin oli sitten aika heikko. Koko kokeilu vaan sen takia kun tuli talvisen kasvipeitteisyyden vaatimukset kovemmiksi. Vastedes hoituu kultivoinnilla enkä aio enää syysviljoihin sekaantua.
-
Taitaa Bor-Jaarli kevätvehnäkin olla poistunut takavasemmalle.. Pari vuotta sitten oli suursäkillinen hja:lta, että lisäykseen. Jostain kumman syystä iski torajyvää siihen, ei paljoa mutta kumminkin huomaa ne mustat jyvät kuormasta, vieläkin on peräkärryllinen :-[. Äkkiä vaihtui kevätvehnä takaisin Kurnaan...
-
Olen tämän sanonut aiemminkin. Borealin lajikkeet eivät sovi eteläsuomen savikoille. Pohjanmaan kukkamullille varmaan ihan toimivia mut eteläsuomen viljelijän kannattaa kyl suosiolla etsiä lajikkeensa ulkomaan jalosteista..
-
Onhan se Aspekt erinomainen laadultaan, kevään lannoitus on vieläkin tarkempaa kuin esimerkiksi Ceylonilla, joka versoutuu vielä toukokuussakin. Kun homma sujuu hyvin ja tautipaketti on kunnossa, sato on 4,5 tonnia. Ja leipälaadullakin hintaeroa useampi euro kevätvehnään. Kun pitäisi tuputtaa myllykäyttöön, tulee syysvehnälle vieläkin suurempi seinä vastaan. Voi olla, että taas seitsemän vuotta eletään tonnin kevätviljasadoilla, silloin tietty syysvehnästä tulee edes jotakin. Perinteisesti kevätvehnä kyllä on se myllärin vehnä ja syysvehnälle nyrpistää nokkaansa.
Onhan näitä uusia huippusatoisia valkoisia rehuvehniä, homma toimii, kun on olemassa oma käyttö leipäongelmaiselle syysvehnälle, ja vain huippulaatuinen vehnä vuotaa leipämarkkinoille.
-SS-
-
Parikymmentä hehtaaria tuli rykäistyä syysvehnää edellisellä poudalla. Huomenna pitäis alkaa lannanlevitykset ja kynnöt seuraavalle satsille. Jos sää sallii kuunvaihteessa kylvän vielä jurtin perään.
-
Hilkka-vehnässä ilahduttaa sen kahden tonnin sadon lisäksi myös laatu.
Omat tulokset tältä kesältä olivat tällaiset:
Kosteus 12,5 %
Valkuainen 11,3 %
Hehtolitrapaino 74,5 kg
Sakoluku 97
Rikkajyvät 24,80 %
Vieraat 0,00 %
Roskat 0,30 %
Vihreät 0,0 %
No voihan ihme. Kompastuinko taas Boreal Kasvinjalostuksen mainostuksen uhriksi ? Ihan kuin uusi Leijona-kevätvehnä ? "Hilkka on erinomainen vehnä myllykäyttöön. Sen sakoluku on koko vehnälajikkeiston parhaimmistoa ja hehtolitrapaino aikaisten lajikkeiden kärkeä."
On tämä tätä. Iisakki ei täällä päin kunnolla kelpaa leipävehnäksi, vaikka muuten erinomaisesti kasvaakin. Valmistuu aikaisin kylvettynä samoihin aikoihin Ceylon syysvehnän kanssa ! Quarna on ollut poutiva, Helmikään ei taida olla mikään ihmelajike. Anniinako takaisin ? Jotakin siinä on ollut hyvää, kun on sinnitellyt viljelyssä noinkin pitkään ? Embla, Calispero ja WPB Troy ovat oikeasti myöhäisiä, kunhan sataa edes kerran kesässä. Jumiudut siihen syyskuun loppuun, kun mikään ei edisty. Ilman huippuhelteitä odoteltaisiin vieläkin kasvuston kypsymistä. Sitten nämä Sennit Linneat ja Selinat, sakoluvut 200:n tienoilla kokeissa. EI ole paljon marginaalia jäädä sinne 180 alle.
Embla on maineensa mukainen sadontuottaja, mutta sakoluvun kehittyminen jätti epäilyn.
-SS-
Älä Helmiä ainakaan ota. Se on just sellainen Pohjanmaalla Kasitonnari, meillä kakstonnari lajike. Melkein voisin lyödä vetoa, että petyt sen kanssa. Sinuna laittaisin jotain aikaista monitahoista ohraa. Siihen on taas tullut uusia lajikkeita, joista yhdestä, kaveri sai yli kuusi tonnia. Se olisi oma valinta. Epäonnistuessaan helpoin pyyhkiä yli.
Nyt muistin sen Wolmarin. Saattaa olla, että on viisainta, että menet ihan viherlannoituksilla eteenpäin. ;D
-
Onhan siinä riskinsä, tietty. Toisaalta tasaa mukavasti kevään kylvöhuippua ja syksyn puintihuippua.
Mukavasti kasaa joo työhuippuja. Saa kylvää syksyllä puintiaikaan ja ruiskuttaa keväällä kylvöaikaan. ;)
Ja lannoittaa syysviljoja kevättalven metsätöiden aikaan. Kevätkylvöt kuukauden päässä, paripyörät, levitin ja lannoitteet on oltava valmiina ja mentävä aika pienessä levitysikkunassa pellolle, mahdollisesti jo maaliskuulla. Parhaimmillaan konevajan ovien edessä on vielä kovettunutta lumikinosta, ja muutenkin lannoituksen ajankohdan onnistuminen (tuurillakin on osansa) suurimmaksi osaksi määrittää nelitonnarin ja kasitonnarin eron.
Lähimuistin ongelmia näyttää myös olevan monella viljelijällä, ristiriita tämän syksyn positiivisuuden ja runsaan kolmen vuoden takainen tilanne:
https://kaytannonmaamies.fi/epavarman-kevaan-kylvot/
-SS-
No mä nyt en edes tavoittele mitään 8 t satoja, eihän siitä tule kuin stressi kun en mä siihen kuitenkaan pääse, millään viljalla :-))
En ole ottanut noita työvaiheita niin kuoleman vakavasti. Kyntö (tai syvä kultivointi edes) lienee kuitenkin pakollinen jos tosissaan tekee, ainakin näillä mun maalajeilla ja pinnanmuodoilla.
Yleensä mulla on ollut syksyllä yhdet apukädet käytettävissä; lopetettavaa nurmea tai ex-syysviljaa voi alkaa kyntelemään hissun kissun hyvissä ajoin. Kynnöksen äestys, pintalevittimellä jyväset pintaan ja kertaveto äkeellä matalaan päälle. Siemenmäärää olen hiukan lisännyt perinteiseen kylvöön nähden. En ole syksyllä yleensä antanut edes lannoitetta. Keväällä sitten potkua ja hoitoaineita kun maat kantaa mutta kevättouoille ei ihan vielä pääse, samalla vetänyt lannoitteet kuin heinille ja muille pintaan lannoitettavillekin. Tuolla olen päässyt 3-6 t satoihin ja mä tyydyn siihen. Jätetään huipputavoitteet niille jotka ne osaavat :-) Äkeen siivous tuossa on mulla oikeastaan ainoa ylimääräinen touhu syksyllä, auroja nyt tulee syksyllä ulkoilutettua hiukan muutenkin.. aina en ole edes laittanut paripyöriä jos on ollut hyvin kuivat kelit.
Kyllähän tuossa epäonnistuakin voi, ja niin varmasti joskus aina käykin, mutta niin on epäonnistuttu kevätviljallakin, tonni hehtaarilta on joskus ollut lähellä jäädä haaveeksi... tuuriakin on ollut kun ei ole vaan jostain syystä tullut laitettua syysviljaa ja sitten on ollutkin talvi josta ei mikään selviä. Huonon syysviljan voi kuitenkin vielä keväällä korvata jollain muulla, mutta kesän kuivuteen nuutunutta kevätviljaa ei voi korvata millään, voi vain yrittää uudelleen vuoden päästä.
Minulla tietysti ei tuo kevätviljojen ja niiden puintien osuus ole mitenkään suuri; käytännössä reilusti yli puolet viljelyalasta on aina jotain muuta kuin kevätviljoja. Silloin se ei tämä syksyn loppupuolikaan ole puintien suhteen sellainen ylivoimainen ponnistus että mitään muuta ei ehdi tekemään. Heinää, erikoiskasveja, syysviljaa...
Koko kesäksi riittää kyllä sitten melko tasaisesti nysvättävää. Kuivaheinän teko on ehkä kriittisin ja suurin äherrys.
Syysviljat eivät ehkä ole niin relevantti vaihtoehto niille joilla maat ovat lähinnä tasaista hikevää kukkamultaa joilta voi nyhtää niitä tasaisia 6 t kaurasatoja joka ikinen vuosi, mutta meille savimaahisille tilanne näyttäytyy hieman erilaisena. Kuvassa sellaista noin 5 t sadon peltoa tältä syksyltä. Ei saanut edes lisätyppeä tai tautiaineita. Lajike Etana. Puintikosteus 16%. Valkuaisesta ei tietoa, en ole näytettä vielä vienyt.
Yksi lohko jäi vähän harvaksi, syytä siihen en oikeastaan tiedä. Sieltä vajaa 4 t.
Minähän olen nykyään jo tämmöinen vähän laajaperäisen (laiskan) viljelyn harrastaja... ei oikein jaksa hötkyillä.
-
Kyllä kylvää vielä voisi, mutta taas oli purkissa 17,5 mm sademäärä, eikä kultivaattori tee muuta kuin vaivaa sitä liejua. Eilen kävi kultivointi hyvin, nyt on pehmeää kuraa sänkipellon pinta. Viikon joutuu odottamaan, ehkä pintakylvän, ehkä en. Siementä kun on vain yhden syksyn kylvöihin varastossa, ei oikein epävarmalle viitsisi vetoja laittaa, joutuu sitten ostamaan syysvehnänsiemenet.
Eipä tuossa kovin syyskylvöille ollut aikaa, ensin ohrat, sitten kaurat, muutaman päivän poudilla, sitten kevätvehnät runnottiin tihkutteluun asti pois pellolta, sitten sadeviikko niitä kuivattiin ja kuljetutettiin vuokravarastoon. Pari iltapäivää on ollut puintikuivaa, mutta joka päivä on ropsauttanut kuuron, ei paaljon syysviljamaita rakennella, kun multa kiiltelee vesihelmillä, ei se ole omiaan syyskylvöille..
-SS-
-
70mm 9pv:n sisään heti kylvön perään. Vähän paljon, oli kevät tai syksy. Ilma sentään kylmenemään päin - toivottavasti ei tule kauheasti kärpäsiä, sillä niitä ei tuolta kukaan pysty ruiskuttamaan.
Saa nähdä, vieläkö lähtevät kuunvaihteessa kylvöille. Ei siinä, mutta niistä on taas täysi mahdollisuus tulla aivan ykkösoraat.
-
Noin 70mm satanu kymmeneen päivään kylvöjen päälle. Uskomattoman hyvin ne sen kestää. Suorastaan satkun oraita. Jos kevätvehnälle satais samat päälle ois laulu täysin valmis. Kauneusvirheitä löytyy lähinnä päisteiltä. Semmosia hyvin tarkasti piirtyneitä tyhjiä alueita joilla vesitalous ei ole riittänyt. Myös rapsimaahan suorakylvetty on riveillä mutten oo tarkemmin kierrelly. Ihmettelen jollei sieltä löydy huomauttamista ainakin samoista paikoista mistä vetinen talvi vei rapsin. Kuitenkin kokonaisuutena ihan positiivinen orastuminen.
-
Kyllä tässä kylvöille vielä yritetään.
Huomenna salaojia ja keskiviikkona alkaa muokkaus ja perjantaina tavoitella kylvämään.
-
Mike Mitchell kylvää syysvehnää, eikä laita lannoitetta, koska hänen mielestään lannoitteen hinta 600 euroa tonnilta ja vehnän hinta 135 euroa tonnilta eivät sovi yhteen. Huomioitavaa on, että kylvävät rypsin sänkeen, jonka sato oli 5 bushelia eekkeriltä, eli noin 400 kg/ha !
( 1000 kanadan dollaria / x0.61 = € / tonni moniravinteinen lannoite, 6 kanadan dollaria busheli vehnää)
https://youtu.be/ygh2AgPcY-w?si=iHGxiBTbx289bUh4
-SS-
-
Mike Mitchell kylvää syysvehnää, eikä laita lannoitetta, koska hänen mielestään lannoitteen hinta 600 euroa tonnilta ja vehnän hinta 135 euroa tonnilta eivät sovi yhteen. Huomioitavaa on, että kylvävät rypsin sänkeen, jonka sato oli 5 bushelia eekkeriltä, eli noin 400 kg/ha !
( 1000 kanadan dollaria / x0.61 = € / tonni moniravinteinen lannoite, 6 kanadan dollaria busheli vehnää)
https://youtu.be/ygh2AgPcY-w?si=iHGxiBTbx289bUh4
-SS-
Tota jaksan ihmetellä että onko tää nyt jo kolmas vai peräti neljäs katovuosi tuolla nurkalla kanadaa, mutta silti joka vuosi uusitaan traktoreita, kylvökoneita, puimureita ja rakennetaan binsitelle pari kerrostalon kokoista pönttöä lisää. Viljatilillä niitä ei ainakaan rahoiteta
-
Mike Mitchell kylvää syysvehnää, eikä laita lannoitetta, koska hänen mielestään lannoitteen hinta 600 euroa tonnilta ja vehnän hinta 135 euroa tonnilta eivät sovi yhteen. Huomioitavaa on, että kylvävät rypsin sänkeen, jonka sato oli 5 bushelia eekkeriltä, eli noin 400 kg/ha !
( 1000 kanadan dollaria / x0.61 = € / tonni moniravinteinen lannoite, 6 kanadan dollaria busheli vehnää)
https://youtu.be/ygh2AgPcY-w?si=iHGxiBTbx289bUh4
-SS-
Tota jaksan ihmetellä että onko tää nyt jo kolmas vai peräti neljäs katovuosi tuolla nurkalla kanadaa, mutta silti joka vuosi uusitaan traktoreita, kylvökoneita, puimureita ja rakennetaan binsitelle pari kerrostalon kokoista pönttöä lisää. Viljatilillä niitä ei ainakaan rahoiteta
Ehkä katovuosi mut jos oikein ymmärtänyt niin tuolla maailman kolkassa ei ne sadot koskaan mitään isoja ole. Joku 2t/ha sato ihan normaali. Siihen ollaan ihan tyytyväisiä.
Täällä pitäisi saada 8t ja 6t ei olla tyytyväisi? Missä vika? Se on tuolla tuo hehtaari kerroin hieman erilainen kun näillä meidän tilkuilla.
Ei ole tullutkaan pitkään aikaan katseltua miken juttuja, puhetyyli on hieman rasittava. ;D
Aikasemmin ainakin "pohjois" farmilla sadot olleet parempia kun siellä ilmeisesti satelee hieman sentään. Oliko niillä nykyään joku "länsifarmikin"? Eteläfarmi kai se alkuperäinen paikka. Ihan usan rajan tuntumassa. Saanut käsityksen et tuolla eteläfarmillakin voi voi lohkojen etäisyys toisistaan olla useita kymmeniä kilometrejä, jopa satoja. En muista mitä sen pohjois ja etelä farmin etäisyys oli mut koneiden siirtomaratoneja siel on vedetty... ;D
-
Taitaa Mike vielä vakuutuksista saada rahaa vaikka kato tulee on joskus selventänyt sitä kuviota myös videoilla.
-
Taitaa Mike vielä vakuutuksista saada rahaa vaikka kato tulee on joskus selventänyt sitä kuviota myös videoilla.
Miken selvennys jäänyt itseltä näkemättä mut jenkkifarmareiden puolelta noita tullut katsottua. Vaikuttaa hieman monimutkaiselta systeemiltä näin ei lontoota äidinkielenä puhuvalle.
Jos oikein muistan niin jossain alan lehdessä, todennäköisesti km:ssä oli joskus juttua satovakuutuksista ja siinä taidettiin sivuta tätä jenkkien systeemiä ja selittää sitä auki. En kyl sen enempää muista. Joku joka tietää tuon systeemin niin voisi selittää sen toimintakaavan?
Näin muihin vakuutuksiin jos vertaa niin mikäli vahinkoja alkaa olemaan enemmän niin hinnat nousee. Kuinkahan tuollaisen satovakuutuksen toimintaperiaate kestää monta katovuotta peräjälkeen?
-
Mike Mitchell on useampaankin kertaan kertonut satovakuutuksesta: Kyse on keskiarvoikkunasta, jossa on useamman vuoden jakso, jonka keskisatoa vasten vakuutuskorvausta mitataan. Jos katovuosia on monta peräkkäin, alkaa vakuutuskorvauksen suuruus olla kovin pieni, vakuutuksen hintaan nähden.
-SS-
-
Mike Mitchell on useampaankin kertaan kertonut satovakuutuksesta: Kyse on keskiarvoikkunasta, jossa on useamman vuoden jakso, jonka keskisatoa vasten vakuutuskorvausta mitataan. Jos katovuosia on monta peräkkäin, alkaa vakuutuskorvauksen suuruus olla kovin pieni, vakuutuksen hintaan nähden.
-SS-
Eli nimensä mukaisesti vakuutus...
-
Oli tarkoitus vielä kylvää syysvehnää lautasmuokattuun sänkimaahan. Ajattelin, että kun ajaa sänkimaan pinnan auki niin voisi vielä kuivua. Eipä vaan meinaa kuivua kun joka toinen päivä sataa pikkasen vettä. Viikonloppuna kylvökone pesuun ja odottamaan kevättä.
Näin kun yhden miehen orkesterina yrittää puuhastella vuosilomalla päivätöistä, niin ei oikein meinaa syksyllä vuorokaudessa tunnit riittää kun pitäisi: puida, hoitaa kuivuria, tehdä kylvömaata ja sitten vielä kylvää. Jokin ratkaisu tuohon pitäisi keksiä, että saisi vaan syksyllä jyvää maahan mahdollisimman paljon.
Kyliltä löytyi yksi urakoitsija joka voisi syksyisin tehdä kylvömaata valmiiksi eli kyntää ja muokata. Siinä olisi ollut mahdollista, että aamuisin ennen puinteja käynyt yhden säiliöllisen aina kylvämässä. Tuolla tavalla saisi 3-4ha päivässä jyvää maahan. Nousee vaan kustannukset tuossa touhussa melkoisesti ja sitten aina on se riski, että keväällä on pelto ruskeana. Ei oikein kukkaro kestä tuollaista riskiä.
Toinen vaihtoehto olisi vaihtaa kylvökone suorakylvö- malliseksi. Tuota on joskus kohtalaisella menestyksellä kokeiltu urakoitsijan toimesta, on vaan nuo urakoitsijat kiven alla tällä seudulla nykyään. Kun on muutenkin ajatus siirtyä jollakin aikavälillä suorakylvöön vaiheittain ajankäytön säästämiseksi, vaikka siinä hieman satotasot kärsisikin. Kun tuo aika on kuitenkin tärkein ja kallein resurssi mitä ihmisellä on. Naapuripitäjässä on muutama viljelijä jotka tekee syyskylvöt pelkästään suorakylvämällä ja ei ne kasvustot "perinteiseen tapaan" tehdyistä niin hirveästi poikkea.
Muuten meni kesällä kynnettyihin kesantopeltoihin ja ostopeltoihin ruista vajaa 20ha maahan. Hyvin on orastunut ja toistaiseksi vaikuttaa hyvältä
-
Ykköskone syksyn kylvöihin 8)
1500l säiliö ja työleveys 12m.
-
Kyliltä löytyi yksi urakoitsija joka voisi syksyisin tehdä kylvömaata valmiiksi eli kyntää ja muokata. Siinä olisi ollut mahdollista, että aamuisin ennen puinteja käynyt yhden säiliöllisen aina kylvämässä. Tuolla tavalla saisi 3-4ha päivässä jyvää maahan. Nousee vaan kustannukset tuossa touhussa melkoisesti
Olisiko muokkaus omana työnä sitten NIIN paljon edullisempaa???
-
Mä kynnänän vielä muutan ha. Kovimat kuurot väistäneet viime viikolla, ja suheelisen mureaa ja kuivahko vuodenaikaan nähden, Ensimäiset aamupakkaset nytte, mutta lämpöä ja sadetonta ennusteet näyttää.
Kyseinen kylvös on keskellä pelto aukkoa
-
Kyliltä löytyi yksi urakoitsija joka voisi syksyisin tehdä kylvömaata valmiiksi eli kyntää ja muokata. Siinä olisi ollut mahdollista, että aamuisin ennen puinteja käynyt yhden säiliöllisen aina kylvämässä. Tuolla tavalla saisi 3-4ha päivässä jyvää maahan. Nousee vaan kustannukset tuossa touhussa melkoisesti
Olisiko muokkaus omana työnä sitten NIIN paljon edullisempaa???
Nykypäivän urakoitsijat laittavat "satasen laskun tunnin työstä"...
On eri asia jos löytää jonkun naapurin pojan tai eläkeläisukon avamaan vanhalla viistonni voortilla maata mustaksi..
Mä olen joskus laskenut urakoitsijan käyttämistä ja kyl se musta jäi sellaiseksi et jos et itse ehdi tehdä niin parempi sit antaa olla. On se hinnoittelu mennyt niin perseelleen tai ehkä paremminkin viljelyn kannattavuus on niin huono.
-
Oli tarkoitus vielä kylvää syysvehnää lautasmuokattuun sänkimaahan. Ajattelin, että kun ajaa sänkimaan pinnan auki niin voisi vielä kuivua. Eipä vaan meinaa kuivua kun joka toinen päivä sataa pikkasen vettä. Viikonloppuna kylvökone pesuun ja odottamaan kevättä.
Näin kun yhden miehen orkesterina yrittää puuhastella vuosilomalla päivätöistä, niin ei oikein meinaa syksyllä vuorokaudessa tunnit riittää kun pitäisi: puida, hoitaa kuivuria, tehdä kylvömaata ja sitten vielä kylvää. Jokin ratkaisu tuohon pitäisi keksiä, että saisi vaan syksyllä jyvää maahan mahdollisimman paljon.
Kyliltä löytyi yksi urakoitsija joka voisi syksyisin tehdä kylvömaata valmiiksi eli kyntää ja muokata. Siinä olisi ollut mahdollista, että aamuisin ennen puinteja käynyt yhden säiliöllisen aina kylvämässä. Tuolla tavalla saisi 3-4ha päivässä jyvää maahan. Nousee vaan kustannukset tuossa touhussa melkoisesti ja sitten aina on se riski, että keväällä on pelto ruskeana. Ei oikein kukkaro kestä tuollaista riskiä.
Toinen vaihtoehto olisi vaihtaa kylvökone suorakylvö- malliseksi. Tuota on joskus kohtalaisella menestyksellä kokeiltu urakoitsijan toimesta, on vaan nuo urakoitsijat kiven alla tällä seudulla nykyään. Kun on muutenkin ajatus siirtyä jollakin aikavälillä suorakylvöön vaiheittain ajankäytön säästämiseksi, vaikka siinä hieman satotasot kärsisikin. Kun tuo aika on kuitenkin tärkein ja kallein resurssi mitä ihmisellä on. Naapuripitäjässä on muutama viljelijä jotka tekee syyskylvöt pelkästään suorakylvämällä ja ei ne kasvustot "perinteiseen tapaan" tehdyistä niin hirveästi poikkea.
Muuten meni kesällä kynnettyihin kesantopeltoihin ja ostopeltoihin ruista vajaa 20ha maahan. Hyvin on orastunut ja toistaiseksi vaikuttaa hyvältä
Jos suorakylvö tuntuu toimivalta niin en näe mitään muuta syytä olla siirtymättä siihen kuin et kaluston vaihtoon pitäisi löytyä rahaa.
Täällä savimailla jotka kohtuu tasasi niin pääsääntöisesti suorakylvö toimii kevätkylvöissä. Tänä kasvukautena ei olisi toiminut. Toki ei toiminut kevytmuokkauksetkaan. Osittain kyntöpelloissakin ongelmaa. Syyskylvöissä sit vesi tulee ongelmaksi. Jollain toisenlaisilla maalajeilla tai viettävillä pelloilla toimii. Joskus olen saanut onnistumaan niin et suorakylvänyt syysvehnää ja sit kylvön jälkeen ajanut jankkurilla notkopaikat.
-
Näillä nurkilla olis varmaan aika hankala saada rahtaria maanmuokkaushommiin. Sen sijaan innokkaita kylväjiä on vielä toistaiseksi riittänyt. Niinpä moni on ratkaissut syyskylvön siten, että muokkaavat itse ja kylvö ostetaan rahtina. Ei ainakaan pienemmillä tiloilla ihan pienen alan takia kannata kylvinkonetta syksyllä likastaa.
-
Kylvöhaaveita on maakunnassa vielä paljonkin ja itseasiassa pinta kuivunee ajokuntoon kyllä. Ongelma on siinä, että maa on kylvösyvyydestä ja sen alta erittäin märkää. Jos koneena on raskas takapyöräkone niin uumoilen tiivistysongelmia. Sama koski jo ennen sadejaksoa kylvettyjä. Pintamaa pölysi hurjasti, mutta alta märkää.
-
Ykköskone syksyn kylvöihin 8)
1500l säiliö ja työleveys 12m.
Sanoisin että tuo on edullisin ja nopein tapa, ja todellakin toimii, savellakin.
-
Pientä harmaantumista näköpiirissä, mutta kultivoidun potkiminen paljasti, että on se julmetun märkää vieläkin. Oli sumuinen aamu, ei meinannut kuivua puintikelikään ennen iltapäivää. Väitän, että kosteutta nousee rajusti ylöspäin. On tekemistä, että saa tehtyä edes järkeviä kultivointikelejä.
-
Rupiaa ja ryhtyys olemaan 50 ha kylyvetty, maat hyväs tällis, kylyvääs vielä enemmänkin, muut kyll sitä täytyy laittaa hoija käyntiin ja lähteä kohti Haaparantaa huomenna ja unohtaa kaikki maataistelut...👍🙂😁
-
Ensimmäiset havainnot valkoposkihanhista. Nuo tyhjentää hetkessä hienoimmankin pellon oraista.. asioita joita ei länsisuomessa ymmärretä..
-
Se on tahallista väärinymmärrykstä. Tuotanto tehdään niin vaikeaksi et ymmärtää/pakko lopettaa. Näin toimien voi esittää viatonta. Karhut sudet hanhet. Päättävissä elimissä on paljon täysurbaaneja joiden vanhemmat ovat jo kaupunkilaisia, ei ole mitään maalaisjärkeä tullut edes kotoa. Tuhon tiellä ollaan.
-
Ensimmäiset havainnot valkoposkihanhista. Nuo tyhjentää hetkessä hienoimmankin pellon oraista.. asioita joita ei länsisuomessa ymmärretä..
Syksyinen syönti on kyllä paha. Keväisestä toipuu hämmästyttävän hyvin, mulla syötiin osa vehnästä keväällä kahteen kertaan mutta ei niitä alueita erottanut myöhemmin kasvustosta sen paremmin kuin satomittaristakaan.
-
Ensimmäiset havainnot valkoposkihanhista. Nuo tyhjentää hetkessä hienoimmankin pellon oraista.. asioita joita ei länsisuomessa ymmärretä..
Syksyinen syönti on kyllä paha. Keväisestä toipuu hämmästyttävän hyvin, mulla syötiin osa vehnästä keväällä kahteen kertaan mutta ei niitä alueita erottanut myöhemmin kasvustosta sen paremmin kuin satomittaristakaan.
Kevät tällä alueella yleensä ole ollut ongelma mut syksy sitäkin isompi. Ei ole yks tai kaks kertaa kun pelto syöty mullokselle. Rajoittaa kummasti intoa kylvää syysviljoja..
-
Kylvöhaaveita on maakunnassa vielä paljonkin ja itseasiassa pinta kuivunee ajokuntoon kyllä. Ongelma on siinä, että maa on kylvösyvyydestä ja sen alta erittäin märkää. Jos koneena on raskas takapyöräkone niin uumoilen tiivistysongelmia. Sama koski jo ennen sadejaksoa kylvettyjä. Pintamaa pölysi hurjasti, mutta alta märkää.
En tiedä onko nämä nykymuodin mukaiset koneetkaan sen parempia vaikka niisä pyörästö ei olekaan takana mutta koko koneen leveyden tiivistävänä kuitenkin ennen vantaistoa mihin siemen sitten väkisin painetaan. Ja usein vielä lautasmuokkari sen edessä mikä sekin kosteassa tiivistää muokkauspohjaa.
-
Ensimmäiset havainnot valkoposkihanhista. Nuo tyhjentää hetkessä hienoimmankin pellon oraista.. asioita joita ei länsisuomessa ymmärretä..
Syksyinen syönti on kyllä paha. Keväisestä toipuu hämmästyttävän hyvin, mulla syötiin osa vehnästä keväällä kahteen kertaan mutta ei niitä alueita erottanut myöhemmin kasvustosta sen paremmin kuin satomittaristakaan.
Kevät tällä alueella yleensä ole ollut ongelma mut syksy sitäkin isompi. Ei ole yks tai kaks kertaa kun pelto syöty mullokselle. Rajoittaa kummasti intoa kylvää syysviljoja..
Voi olla että ne ei saa keväällä vedettyä niitä juurineen ylös kuten syksyllä, noi oli klipattu nätisti johonkin viiden sentin sänkeen niinkuin ruohonleikkurilla olisi ajettu.
-
Täällä päin syysvehnämaat komeita. Mullakin oraat paremmat kuin ikinä ennen.
Satakunta ja Varsinais-Suomi.
-
Hyvät oraat voisi olla syytä suojata lumihomeelta ja antaa hivenravinteita ja mangaania marras-joulukuun vesisateita vastaan, jos lopuksi tuleekin runsas lumi sulaan vettyneeseen maahan. Hyvistä oraista voi tulla hyväsatoinen kasvusto seuraavalle kesälle, heikoista oraista harvoin tulee hyvä kasvusto seuraavalle kesälle.
Se kuitenkin tiedetään, että viljakauppa seuraa nykyään somea tarkkaan, ja samaa tahtia kun syysviljan oraat tuuheutuvat, miinustetaan taas vuoden päähän basista viisi euroa.
-SS-
-
Mullakin oraat paremmat kuin ikinä ennen.
Satakunta ja Varsinais-Suomi.
Pohoojalaanen fiilis levinnyt etelään päin..?
-
Hyvät oraat voisi olla syytä suojata lumihomeelta ja antaa hivenravinteita ja mangaania marras-joulukuun vesisateita vastaan, jos lopuksi tuleekin runsas lumi sulaan vettyneeseen maahan. Hyvistä oraista voi tulla hyväsatoinen kasvusto seuraavalle kesälle, heikoista oraista harvoin tulee hyvä kasvusto seuraavalle kesälle.
Se kuitenkin tiedetään, että viljakauppa seuraa nykyään somea tarkkaan, ja samaa tahtia kun syysviljan oraat tuuheutuvat, miinustetaan taas vuoden päähän basista viisi euroa.
-SS-
Joo, ainakin lumihomeruiskutus olisi tarkoitus tehdä.
-
Mullakin oraat paremmat kuin ikinä ennen.
Satakunta ja Varsinais-Suomi.
Pohoojalaanen fiilis levinnyt etelään päin..?
Ehkä, mutta tää on totuus näillä kulmilla. Tuli just sopivasti vettä kylvöjen jälkeen ja oli lämmintä. Joka ikinen maahan isketty jyvä iti, joka ikinen.
Toisaalta puidut sänget ovat hurjan näköisiä. Ylilentäneet ja kevyet jyvät itävät, paskaruohot rehottavat ja juolakin nostaa päätään. Pitäisi kaikki sänget glyfottaa. Tai hakea ketääjäkasvituki.😉
-
vielä kerkiää
-
Eilen kylvettiin ainakin Kuhmalahdella ja varmaan muuallakin. Tuleva viikko näyttää ihan hyvältä, mutta mitä nopeammin saa nyt jyvät maahan, sen parempi. Jokatapauksessa riskisijoitus on jo Kemiötä pohjoisempana nämä kylvöt.
-
Joo, mutta noi tos on tossa, paskaa kynnön alla, jos ei idä, niin tasainen mihin voi kylvää jotain ensi kevään.
Ja kai se nyt jokunen piikki tulee nyt kun koko lokaakuu vielä?
Paljonko lisää siementä pitäis laittaa kun on näin myöhään 350kg/ha? ceylon
-
Joo, mutta noi tos on tossa, paskaa kynnön alla, jos ei idä, niin tasainen mihin voi kylvää jotain ensi kevään.
Ja kai se nyt jokunen piikki tulee nyt kun koko lokaakuu vielä?
Paljonko lisää siementä pitäis laittaa kun on näin myöhään 350kg/ha? ceylon
Ceylon normaalisti 250 kg, kaipa myöhästyneelle kylvölle 300-320...
SS?? Hoi...
-
Joo, mutta noi tos on tossa, paskaa kynnön alla, jos ei idä, niin tasainen mihin voi kylvää jotain ensi kevään.
Ja kai se nyt jokunen piikki tulee nyt kun koko lokaakuu vielä?
Paljonko lisää siementä pitäis laittaa kun on näin myöhään 350kg/ha? ceylon
Ceylon normaalisti 250 kg, kaipa myöhästyneelle kylvölle 300-320...
SS?? Hoi...
En Ceylonista tiedä, mutta liian tiheät kasvustot ovat talvehtineet paremmin kuin normaalitiheyteen kylvetyt. Kannattaa kylvää päällekkäin, niin huomaa, että pahan talven jälkeen muuten kuollut pelto on näistä päällekkäinkylvöistä elpymässä.
Jos 50 % oraista tuhoutuu, kylvötiheydellä 350 kpl/m2 ja 700 kpl/m2 ovat orastiheydet sitten 175 kpl ja 350 kpl.
Tämä ohje tietenkin pätee vain onnenkantamoinen-TOS-kasvipeitteisyydelle.
-SS-
-
Jatkoin nytten, ja paremin kun eilen, helpommin, ei niin märkää, vaihde kovempaa jo. Oikeast hyvinkin nätti päivä, arska paistaa ja pieni tuulen vire.
Ceylon on suurijyväinen, joten oletan että hieman enepää. Ihan tosta tuhdista kylvimeen vailla mitään laskentaa,
Tais kiertkoe n, 300 nytte. Katotaan.
-
Levittelin Ceylonia runsaat 350 kg/ha tasatulle kultivaattorimullokselle. Huomenna otan Hankmosta lisäpainon pois ja ajan kevyesti siemenet sekaisin. Elholla oli melko hyvä levittää, vähän pomppivat puomit, koska kannatusketjuissa vaijerin liitoskohdassa on jousi. Ajo-opastin mittasi aina 11.5 m siivun ja piti keppiä pystyssä linjaksi, ja tähtäsin siihen keppiin. Toisessa päässä laitoin valkoisen muoviämpärin sopivaan linjaan.
-SS-
-
itellä onnistui ohran kylvö hyin puinnin aikaan. pienet siemenet takas peltoon ja hyin on ( hieman kapeammalla ) jälellä kunnon virheä kasvusto. imee kyllä joutoravinteet ennen pakkasia..
-
oksan tarvii kyllä ihan jokaiseen juttuun jotain kommentoida, miksi et voi jupista samaa mantraa kuin eemeli päivästä toiseen jo heti enne ylösnousua.
-
Joka päivä muokautui paremin kun edelinen ja nyt loppui kynnetty. On kuin lotto, miten käy, onhan tossa koko lokakuu vielä tulla pintaan
-
Tuli semmoinen olo taas, että ei koskaan enää. Grubber tekee pintasavesta semmoista isoa vetelää siivua, jonka kierreterä kiemurtaa pintaan, pahnaan sekoitettuna. Tasausäkeellä niistä ei saanut oikein mitään irti, joten tasausäes lähinnä kieräytti niitä kaarevia tiiliä toisin päin.
Nyt parin aurinkoisen päivän päätteeksi on kuin pellon pintaan olisi levitetty kuormakaupalla betonisia kadunreunakiviä, ja siementen multaaminen ravisteli kuskia kuin riepua, ahtaassa ohjaamossa.
Kokeilen vielä huomenna, miten suoraan sänkeen levitetty vehnä tulee pintaan, jospa pahna olisi niin kuivaa, että ei kietoisi rullaäkeeseen. Näyttäisi siltä, että mahdollisimman kovaa kun ajaa, pahna sinkoutuu teristä pois.
-SS-
-
Hyvinhän ne meni...
Kylvökoneesta kytkin,
Viskasta siivekkeet,
Äkeestä kiinnitys nivel...
...pienillä konerikoilla siis...
...ja lämpötilatkin putosivat siitä luvatusta 5-15C 5 pinnaa alas... katsotaan kerkiävätkö pintaan ennen lunta.
-
Kolmena paivänä tuli kylvettyä lisää syysvehnää. Viimeviikolla niihin levotettiin lantoja ja kynnettiin. Ensimmäinen satsi hyvin oraalla. Ainakin tiellä näkyi tänään kylvökoneita
-
Sillä tietyllä Elholla levitin vehnää, oli ennen sateita kultivoitu savipaakkujen pohjalta niin vetelänmärkää, että vain pinnasta lapiorullalla kesti ajaa.
Puomin kannatusvaijerin vaihdoin, tarkka on syötin, 350 kg oli asetus, 343 kg toteutuma.
-SS-
-
SS, sullahan on jyrsin, reunakivien jyrsintään oivalinen ja tume perään
-
SS, sullahan on jyrsin, reunakivien jyrsintään oivalinen ja tume perään
Paakut pohjalta vaivautuvia, jyrsin pyörittää savipalloja ja liippaa matalalta pehmeän pohjamaan liiskaksi.
Kyntö olisi nyt se oikea tapa, syvältä nousee kesän kuivaa vielä. Mutta ei vaan ole nyt juuri kyntö mahdollinen. Iltasella kerkiää muutaman tunnin levittää vehnää ja äestää piiloon ennen kastetta.
-SS-
-
Mielenkiintoisia koealoja tulossa teitten varsiin; nyt voitaneen puhua jo myöhäisestä syysvehnän kylvöstä. Pinta kuivuu, mutta syvemmältä plinttaantuvaa savea - en tiedä miksi muuttuu raskaitten takapyöräkoneitten alla. Kovasti kuitenkin yrittävät.
Joku ennustehan povaili, että lokakuu olisi lämmin, joten periaatteessa nämä kylvökset voivat onnistua todella hyvinkin. Toisaalta jos lyökin kohta talven päälle, se oli siinä sitten.
-
Eilen ainakin Hämeessä vedettiin siementä peltoon. Näytti mun silmään aika märältä
-
Lähes neljännes pienviljelijän peltoalasta tuli kylvettyä syysvehnälle. Tänään aloittelin jurtin noston.
-
Lähes neljännes pienviljelijän peltoalasta tuli kylvettyä syysvehnälle. Tänään aloittelin jurtin noston.
Miltäs jurtti näyttää? Täällä moninpaikoin on ollut aika pientä, toki huonoja maitakin. Sokerit olleet tosi huonoja, noin 14. Meinaatko laittaa jurtin perään syysvehnää vielä?
-
Lähes neljännes pienviljelijän peltoalasta tuli kylvettyä syysvehnälle. Tänään aloittelin jurtin noston.
Mikä tänäpäivänä lasketaan pienviljelyksi?
-
Lähes neljännes pienviljelijän peltoalasta tuli kylvettyä syysvehnälle. Tänään aloittelin jurtin noston.
Mikä tänäpäivänä lasketaan pienviljelyksi?
40ha syysvehnää.
Säätyyppi kuivahti ja se tarkoittaa mm. kultivointi kuivahtaa harmaaksi tunnissa. Viljasatsin kuivaaminen nopeutuu käsittämättömän paljon. Vesi imeytyy peltoon ja keli alkaa olla mitä mainioin. Näin pienestä se oli taas kiinni, että hommat alkaa toimia.
-
Pinta kuivahtaa juu, mutta syvemmältä säilyy märkänä, ei auta mikään. Kynnös kuivahtaa nopeammin ja syvemmältä, mutta kyllä näissä tämän viikon kylvöissäkin mielestäni pieni vaara piilee: pintaan saivat kyllä sopivan multakerroksen, mutta jo muutaman sentin syvyydellä on ihan plinttisavea, ja onko tämä sitten kuinka piukkaan tallaantunut, kun on takapyöräkoneilla trampattu.
-
Kyllä vielä voi hyvinkin kylvää syysvehnää. Syksyt jatkuu nykyisin joukukuulle asti. Ensi viikollakin on varsin lämmintä, ei yöpakkasista tietoakaan. Syysviljojen "viralliset" viljelyohjeet on jonkin verran vanhentuneet niissä kohdin missä on puhe kylvöajoista, kyllä ruista voi menestykksekkäästi kylvää vielä syyskuussa ja syysvehnää lokakuussa, maan liiallinen märkyys voi olla myöhäisten kylvöjen este, ei ilmojen lämpötilat.
-
Lähes neljännes pienviljelijän peltoalasta tuli kylvettyä syysvehnälle. Tänään aloittelin jurtin noston.
Miltäs jurtti näyttää? Täällä moninpaikoin on ollut aika pientä, toki huonoja maitakin. Sokerit olleet tosi huonoja, noin 14. Meinaatko laittaa jurtin perään syysvehnää vielä?
Sama havainto tien varressa olevista aumoista. Pientä on, naatin perusteella olisi kuvitellut paljon parempaa. Ja samaa on kuulunut viljelijöiltä, sadot on ollut pettymyksiä.
-
En oikein osaa tuohon yhtyä. Meinattiin et ehkä jotain nelosella alkavia tulee mut useassa paikkaa nostettu 50tn+ nostokoneen satomittarin mukaan. Puhtaana tehtaalla toki yleensä hiukan tuon alle. 59tn paras tässä saviseudulla mitä kuullu ekoista nostoista. Kyl yli 50tn täytyy ihan tyytyväinen olla. Mun alotetaan vasta viikon päästä. Ehtii vetämään vielä kelit märäksi siihen mennessä.
Syysvehnän kylväjiä ollu useempiakin liikkeellä vielä tänään.
-
Kyllä vielä voi hyvinkin kylvää syysvehnää. Syksyt jatkuu nykyisin joukukuulle asti. Ensi viikollakin on varsin lämmintä, ei yöpakkasista tietoakaan. Syysviljojen "viralliset" viljelyohjeet on jonkin verran vanhentuneet niissä kohdin missä on puhe kylvöajoista, kyllä ruista voi menestykksekkäästi kylvää vielä syyskuussa ja syysvehnää lokakuussa, maan liiallinen märkyys voi olla myöhäisten kylvöjen este, ei ilmojen lämpötilat.
Ei liioitella kannata. Kyllä lokakuun alku on ihan hyvää kylvöaikaa vielä, mutta ei rukiille. Syysvehnistä Ceylon on sellainen lajike, joka toimii myöhäisessä kylvössä, se versoutuu vasta keväällä. Esimerkiksi Aspekt on myöhäiselle kylvölle arempi, väittävät Aspektista pitempää kokemusta omaavat.
Hybridiruis tarvitsee noin 350 astetta lämpösummaa ennen kuin se siirtyy talvihorrokseen. Syysrapsi tarvitsee 450 astetta. Syyskuun alusta on lämpösummaa kertynyt täällä lounaassa 280 astetta. 15.08 lähtien laskettaessa ei ole vielä 450 astetta täynnä, olisiko 420.
Lokakuun aikana on kolmena viime vuotena kertynyt 70 - 100 astetta lisää lämpösummaa. Eli tässä vaiheessa näyttäisi siltä, että elokuun 15. olisi ollut viimeinen syyrapsin, 31.08. hybridirukiin kylvöaika.
-SS-
-
Lähes neljännes pienviljelijän peltoalasta tuli kylvettyä syysvehnälle. Tänään aloittelin jurtin noston.
Miltäs jurtti näyttää? Täällä moninpaikoin on ollut aika pientä, toki huonoja maitakin. Sokerit olleet tosi huonoja, noin 14. Meinaatko laittaa jurtin perään syysvehnää vielä?
Vähintään normaalisato. Lohkon sisälläkin normaalia suurempi satovaihtelu. Yleensä parhailta lohkoilta ei tule ihan mahdottomasti, mutta normaalisti huonompisatoisilta tulee hyvin. Paikoitellen vähän aukkoisuutta ja niistä tulee niinkuin naapuri sanoi ämpärin kokoisia. Puolet on ylhäällä. Viikon päästä ensimmäisen kolmanneksen ajo.
-
Mielenkiintoisia koealoja tulossa teitten varsiin; nyt voitaneen puhua jo myöhäisestä syysvehnän kylvöstä. Pinta kuivuu, mutta syvemmältä plinttaantuvaa savea - en tiedä miksi muuttuu raskaitten takapyöräkoneitten alla. Kovasti kuitenkin yrittävät.
Joku ennustehan povaili, että lokakuu olisi lämmin, joten periaatteessa nämä kylvökset voivat onnistua todella hyvinkin. Toisaalta jos lyökin kohta talven päälle, se oli siinä sitten.
25 vuotta tähän päivään, vuodesta 1999 alkaen: Sinä aikavälinä vain kolme syksyä on täällä ollut ns. pitkäaikaisten keskiarvojen kylmemmällä puolella, muuten lämpimämpää (19 kpl) tai normaalin tienoilla (3) . Ei ihme, että monet syysviljaa 2000-luvulla aloittaneet nuorisoviljelijät tuntevat omaavansa jotakin ylivoimaista osaamista edellisen sukupolvien luusereihin verrattuna. Lämmin syksy näyttää olevan keskieurooppalaisille lajikkeille välttämätön, talven paljautta ne tuntuvat kestävän paremmin kuin perinteiset suomalaiset lajikkeet.
Kun 1970-luvulla oli suuret vehnävuoret, syysvilja tuntui onnistuvan kaikilla, ja kylvettiin silloin kun koivuista lehdet lähtivät ja vaahterat loistivat kirkkain värein. Eli itse asiassa näihin aikoihin. Linnaa tai Vakkaa tuli järkyttäviä kuormia pellolta, ja useissa taloissa nosteltiin säkit käsin kärryyn ja kuivaamoon. Meillä oli 1960-luvun alussa Näppärä-siilokuivuri, johon mahtui ahtamalla 34 säkillistä eli hehtolitraa. Naapurilla oli lavakuivuri ja pienviljelijäyhdistyksellä kaappikuivuri, joka oli melko tehoton ja työläs kuivaamona. Rahtia kuivattiin semmoisella pikkuruisella siilokuivurilla, kun kaikilla ei ollut 1500 hl vacbuusteja vielä. Kuivaamoa käytettiin yötä päivää elo-syyskuussa.
1980-luvulla oli kylmiä talvia esimerkiksi 1985 - 1987, syysviljat pakastuivat liikaa ja kuolivat routaan. 1990-luvulla lokakuulla laskeutunut talvi ja muutamat rutikuivat syksyt yllättivät, eipä itänyt, ja jos iti, niin routa pilasi turvonneet jyvät ja pikkuidut jäädyttämällä.
Olemme ehkä uuden aikakauden kynnyksellä, heität jyviä peltoon miten päin sattuu osumaan, niin pelto kasvaa seuraavana kesänä huippusyysviljan. On mahdollista, että syysvehnästä tulee uusi rehukasvi Suomeen, ja hinta sen mukainen.
-SS-
-
Viikossa ei paljoa ole tapahtunut vielä siemenelle, pienen piikin tehnyt, ei kaikki kuitenkaan. Nyt oras sade. Montaa mm ei tullu mutta aika märkää kaikki vs mitä aamulla vielä oli. Syksyä tää on
-
Alkuviikosta ja viime viikonloppuna kylvetyt siemenet ovat olleet kuluneen viikon kuivassa mullassa, ei mitään itämisen alkua, pehmenneet kyllä jyvät olivat hiukan. Onneksi viime yönä satoi tihkua, mittarit on käännetty jo nurin päin, jäätymisen pelossa. Pitää luottaa sääasemien tietoihin, muutama milli näkyy tulleen, mullos on mustaa.
Kovin sokkona nyt on tuoreiden kylvösten tilanne, kun ei oikein tarkasti tiedä, kuinka syvälle osa jyvistä multaantui. Pahnakerros sekoittaa mittauksia. Muutama jyvä näkyy pinnalla, ne kyllä itävät, mutta kerkiävätkö tekemään riittävän juuren. 350 kg/ha kyllä riittää, vaikka vain 60-70% itäisi. Eivät nuo aikaisemmat oraat täälläpäin kaikki ole huippua, ennen 12.9. alkanutta 60 mm:n sadekautta pahnaputuun kylvetyt ovat osin jääneet orastumatta, eikä kahdessa viikossa sateiden päättymisen jälkeen ole lisäoraita nousussa; olen ennenkin havainnut, että vedessä jyvä ei idä vaan turpoaa ja puuroutuu.
Paras kylvöaika oli ehkä aivan syyskuun alussa. Katsotaan nyt, mitä tämä lauhan tihkusateinen syysviikko tuo tullessaan. Sitten näkyvissä onkin vain koleita, viiden asteen päiviä. Kuukauden takainen loka-joulukuun säätyyppiennuste lämpimistä säistä ainakin on jo peruutettu, ainakin Forecassa.
Viherlannoitus- ja saneerauskasvipanostus ensi kesälle on paikallaan. Pääsee syysviljoja laajemmin alustamaan. Ehkä syysrapsiakin.
-SS-
-
Kyllä se 80mm heti kylvön perään oli vähän liikaa, että eipä taida tältäkään seudulta sellaista orasmaata löytyä, mikä olisi ihan sata. Aivan syyskuun alussa kylvetyt parhaita sen puolesta, että ehtivät pintaan jo ennen runsaimpia sateita. Sama havainto oikeastaan oli kevät tai syksy, jos ehtii lammikko olemaan hetkenkin, mustaksi aukoksi jää, jos ei ole sitten jo pinnassa.
Nyt näitten viimeisten kylvösten osalta sitten saa nähdä, kumpi loppuu ensin, usko vai kasvukausi.
-
Kynnetylle sieti 11.9. kylvetty sateet. Oraat näyttivät ainakin puolitoista viikkoa sitten hyviltä.
Näitä syys-lokakuun vaihteen kylvöjä on tullu tehtyä kohta 30 vuotta. 2016 kylvin juurikkaan jälkeen 20 ha ja oli niin kuivaa, että vain hikevimmät paikat orastuivat. Se on suurin epäonnistuminen. Jonain vuosina on tullut oraalle vasta marraskuussa.
1970 luvun alun kuivina vuosina pyrittiin isoihin syysvehnäaloihin. Kylvettiin sitä silloinkin onnistuneesti lokakuun puolivälissä.
-
Juu kyntömaat kesti sen sateen ja myös syysrapsiin suoraan vedetty on ihan hyvä ja tyytyväinen että tuli tehtyä. Huippuja ovat kuitenkin vaan heinämaista tai vln kynnetyt. Niissä on päisteetki ihan sata.
Ihan mielenkiintoinen testisyksy. Ekoja vehniä kylvettiin täällä elokuun viimeisellä viikolla ja viimeisiä 4.10.
-
9.9.2025 kultivoituun kauramaahan kylvetty on ihan 100. Yksi päiste on huonompi, mutta se on vanhaa rakennusten tonttia ja tiivistynyt ollut aina. Ei sellaisia lasketa mukaan. Ehti olla kultivoituna niin pitkään, että jääntivilja lykkäsi jo oraalle ts. oli tarpeeksi kuivaa tehdessä. Eikä tässä todennäköisesti ole nähty mitään liian kovia sateita.
Kokonaisuutena syysvilja-ala vaikuttaisi olevan kohtuullinen, sanoisin jopa melko vaatimaton siihen nähden, että tämän vuotiset syysviljat oli hyviä ja jyvää tuli. Olisi voinut olettaa, että niitä laitetaan uudestaan enemmänkin. Tappiomieliala ja melankolisuus jyllää. Ei ole motivaatiota.
Onko noissa jurteissa eri lajikkeita, kun näkyy sellaista, että pelto korjattu, auma valmis, mutta koneita ei näy enää missään. Sitten kuitenkin ojan takana on naapurilla iso lohko korjaamatta. Eikö ne kannattaisi tehdä kaikki samalla kertaa. Joku selitys kai tällekin on.
-
On eri lajikkeita, mutta ei vaikuta korjuuaikaan. Korjuuaikaan vaikuttaa ajovuorot, kasvuston kunto, noston helppous huonolla kelillä, isännän mieliala jne. Voi olla, että on eri nostajakin. Itse nostelen omalla koneellä.
-
9.9.2025 kultivoituun kauramaahan kylvetty on ihan 100. Yksi päiste on huonompi, mutta se on vanhaa rakennusten tonttia ja tiivistynyt ollut aina. Ei sellaisia lasketa mukaan. Ehti olla kultivoituna niin pitkään, että jääntivilja lykkäsi jo oraalle ts. oli tarpeeksi kuivaa tehdessä. Eikä tässä todennäköisesti ole nähty mitään liian kovia sateita.
Kokonaisuutena syysvilja-ala vaikuttaisi olevan kohtuullinen, sanoisin jopa melko vaatimaton siihen nähden, että tämän vuotiset syysviljat oli hyviä ja jyvää tuli. Olisi voinut olettaa, että niitä laitetaan uudestaan enemmänkin. Tappiomieliala ja melankolisuus jyllää. Ei ole motivaatiota.
Meillä syysvilja-ala taisi jäädä kolmanneksen aiottua pienemmäksi. Pääsyy oli tuo parin viikon sadejakso, johon paras kylvönaika turmeltui. Puinnit piti saada hyvään hanttiin ennen sadetta, eikä siitä oikein ehtinyt kylvötöihin. Suoraan sänkeen olisi tietysti voinut jotain örmäistä, mutta hieman aiemmista kokemuksista oppineena päätin jättää sen tekemättä. Aikaiset, syyskuun alun kylvöt meillä ovat myös kärsineet rikka- ja tuholaisongelmista.
Ylipäätään kevätviljojen viljely on meidän alueella aiheuttanut enemmän tappioita ja mieliharmia kuin syysviljan viljely. Erityisesti syysvehnä on pärjännyt viime vuosina varsin hyvin, talvituhovuodetkin huomioiden. Tätä taustaa vasten Kylmiksen mainitsema asenneongelma tuntuu aika pöljältä - kun mikään ei kumminkaan koskaan onnistu, niin jatketaan samalla linjalla. Tiedetään ainakin, millä tavalla tulee turpaan.
-
Kokonaisuutena syysvilja-ala vaikuttaisi olevan kohtuullinen, sanoisin jopa melko vaatimaton siihen nähden, että tämän vuotiset syysviljat oli hyviä ja jyvää tuli. Olisi voinut olettaa, että niitä laitetaan uudestaan enemmänkin. Tappiomieliala ja melankolisuus jyllää. Ei ole motivaatiota.
Ulkomaisia viljelijäkokemuksia kun kuuntelee, näillä tuntuu olevan huomattavasti enemmän käsitystä, millainen on vehnämarkkina vuonna 2026-2027. Varsinkin britit, jotka joutuvat olemaan Yhteisön viljelijöitä lähempänä maailmanmarkkinoita, ovat jo pitkään todenneet, että sikäläisillä sadoillakaan ei enää pääse nettotulokseen. Siellä ei ole kovin yleistä kuivattaminen tai tornivarastointi, eli siinä on kustannustaso jo alhaisempi; puidaan suoraan isoon peltihalliin lattialle ja sieltä sitten lastataan kaupparahtiin kurottajalla. Tämä kuivumisen odottelu kostautuu vehnän ränsistymisenä ja joskus tummempana värinä, "black mold" ei ole toksiineja tuottavaa, mutta markkinoista antaa kuvan, että tänä syksynä briteissä on alettu hylätä vehnäkuormia värin takia, mitä ei ole tehty vuosiin.
Yksi brittiviljelijä totesikin, että syysvehnä on heillä se perustuote, jonka kierron katkaisuun on näitä öljykasveja, sokerijuurikasta ja herneitä käytetty, usein nämä kiertokasvit epäonnistuvat, eivätkä siellä tuota välttämättä tuloa enempää kuin vehnäkään, koska suopeat tuotantotuet puuttuvat. Esimerkiksi sokerijuurikkaasta saa kiinnitetyksi vain 65 % , loppu menee joko halvalla tai voi sitoa maailmanmarkkinasokeriin, joka hinnaltaan on laskukierteessä.
Nyt on kuulemma vuosikausiin ensimmäinen syksy, jolloin syysvehnästäkin on jo kylvöaikaan tiedossa, että ehkä pääsee vähempään tappioon, kun ei kylvä...
Suomessakin tärkein vientivilja on nykyään kaura eikä vehnä. Kaura voikin olla kilpailukykyinen, jos toksiinit ja laadut saa kohdalleen. Lajikkeet ovat kuin yö ja päivä, tosiaan: Tänä kesänä oli Jacky ja Matty viljelyssä. Mattyn hl-painossa ei ollut vikaa, mutta kasvu oli noin puolet Jackyn tehosta. Roundup-kierroksella oli Matty-sängessä uusi kaurakasvusto röyhyllä, Jackyn sänki oli rikkoja lukuun ottamatta puhdas.
Oliko Matty sitten Moddus Evolle liian herkkä, voi olla, koska pahin kohta oli kaksinkertaisen ruiskutussiivun kohdalla.
-SS-
-
Luulisi kaura markkinan olevan kohtuu tukossa jo...
Miksei toki koko muukin markkina. Muutama katovuosi tekisi terää..
-
Joo, moni kylvää kuitenkin viljaa täysillä... Voi tulla huonoa vuotta viljoille laajemminkin, mutta jos ei tuu, sitten on hinnat ihan suossa.
On noita kasveja moneen lähtöön, suurin rajoittava tekijä lienee viljelijän korvien välissä. Sitten maanparannuskasvit ym. Mutta, yksikin tuttu sanoi, että ei pysty vln peltoa miettimään. Syynä vuokramaata paljon eli pitää saada myyntituloa... itselläni on aika monipuolisesti puimurikasveja ja myös hömppä/ vln.
-
yksikin tuttu sanoi, että ei pysty vln peltoa miettimään. Syynä vuokramaata paljon eli pitää saada myyntituloa...
Mitähän älyä tässäkin on? Jos vuokramaalla olevasta apilapitoisesta rehunurmesta saa saman tuen kuin viljasta, niin vähänkin heikommalla pellolla (tuki - niittokustannus) on enemmäin kuin (tuki + viljatili - viljan tuotantokustannus).
-
yksikin tuttu sanoi, että ei pysty vln peltoa miettimään. Syynä vuokramaata paljon eli pitää saada myyntituloa...
Mitähän älyä tässäkin on? Jos vuokramaalla olevasta apilapitoisesta rehunurmesta saa saman tuen kuin viljasta, niin vähänkin heikommalla pellolla (tuki - niittokustannus) on enemmäin kuin (tuki + viljatili - viljan tuotantokustannus).
Samaa mietin. Nyky kulutasolla ja viljan hinnalla jo pelkkien muuttuvien eli helpoiten laskettavien kulujen jälkeen pitää saada oikeasti iso sato. Sit vielä kun laskee omalle ajalle edes jonkinlaisen palkan ja vähentää sen vuokran niin ihmettelen kovasti et mikä järki tässä hommassa on..
Jossain olen myös kuullut et vuokranantaja ei hyvällä katso hömppäilyä ja/tai luomuviljelyä. Pelloilla pitää tuottaa ruokaa kuulemma. Ilmeisesti lisäaineilla tehostettuna.. ;D
-
Tottakai eri lajikkeita on. Ihan heti alkuunsa ns. normaaleja ja convisoa. Convison osuus Suomessa jo yli puolet. Se on vähän niinku Clearfield-öljykasvi jollei tiedä mitä se tarkottaa.
Lajikeominaisuuksia on mm. satoisuus, sokeripitoisuus, taimipoltteenkesto, juuren muoto (hyvä listittävyys) ja herkkyys kukkavarsien muodostukselle. Aikaisia tai myöhäisiä ei ole, koska juurikas ei tuleennu koskaan. Se vaan nostetaan joskus pois kasvamasta. Nyt odotuksena on, että 10pv kylmä poutajakso nosti sokeripitoisuuksia, jotka olivat nostojen alussa alhaiset jurttien imettyä itseensä syyskuun puolivälin sateissa vettä ja sitä kautta painoa lisää.
-
Yllättävän paljon on jo kynnettyjä ja kevytmuokattuja maita. Ilmeisesti taas oletetaan että ensi kesä on tämän kesän toisointo, eli vettä sataa kovasti alkukesästä. Itse en olettele mitään, vaan katson että tämän vuoden kesäkuu oli poikkeus ja lyön vetoa sen puolesta että ensi kesäkuun alku on taas kuiva, niin kuin useimmiten tällä seudulla on. Voin tietysti olla väärässäkin. Mutta mulla sängelle jää taas varmasti vähintään 80-90%, sisältäen kyllä syysvehnän oraat.
-
Korvaus on niin naurettava et en paljon jätä.
-
Saviseutu oppii virheistään? No mulle tässä ei ollut mitään uutta Auringon alla. Tämä uusi tukikausi sai kokeilemaan taas kovempien savien kevätkevytmuokkausta useamman syysmuokkausvuoden jälkeen. Ensimmäisen kerran -24 keväällä onnistui, viime keväänä ei sitten enää, eli tavallaan palattiin siihen, mikä jo oli joskus todettukin. Ja nyt kun osoittautui, ettei kasvipeitekorvauskaan ole enää mitään ja kun nuo hiesuisemmat savet jo tuli syksyllä kylvettyä, oli ihan luonnollista ajaa nuo loput nyt syksyllä mustaksi - kyntöauralla suurempi osa ja lisäksi kultivaattorilla. Vain yksi hehtaari jäi sängelle oikein hiesuista maata, ja se on jo sitten yksi lysti, kähjääkö tuon jollain keväällä vai vetääkö suoraan. Eipä ole tainnut olla näin vähän sänkeä talven yli varmaan 20 vuoteen, mutten siltikään vielä ole kauhean huolissani.
-
Joku on muuttunut, vuosikausia suorakylvössä olleet ny mustana. Mitä hel..,...ä
-
Joku on muuttunut, vuosikausia suorakylvössä olleet ny mustana. Mitä hel..,...ä
Olihan ne märkiä ja todennäköisesti tuli huonosti jyviä. Oli kertakaikkiaan tappava yhdistelmä ensin puoli kesää märkää ja märkään tehty keväällä ja sitten heittää kovat helteet päälle. Maat kuivahti sementiksi. Oli siinä viljalla selviämistä. Toisaalta tuli ihmeen hyvin vaativiin olosuhteisiin nähden. Syysmuokatut selvisi paremmin niinkuin on näki jo keväällä.
Kultivoin itekin 30% pinta-alasta, mutta syysviljan lisäksi, loput jää kylmästi sängelle. Kaikki kultivoituna tietää armotonta äestämistä keväällä ja mikä pahinta, kuivumisen riski on melkoinen ja se on tullut todennettua moneen kertaan. En kesä vielä näin. Katsotaan sitten, pitääkö tehdä muutoksia. Tänä vuonna lähinnä ohra oli se pommi ratkaisu. Ensi keväänä ohra menee syysmuokatulle maalle ja kaura pääsee sängelle. Siellä se toimii hyvin huonoissakin olosuhteissa.
-
Västankvarnin pitkäaikainen muokkauskoe antaa jonkinlaisen aavistuksen, mitä tässä syysmuokkauksen renessanssissa haetaan. Viiden vuoden sänkipeltokausi jatkuvasti alenevine satoineen oli sellaista, jota ei edes sademäärien kehityksestä voinut aavistaa. Toki näillä pelloilla on kuivia kesiä aikaisemminkin nähty, silti on satoa saatu kyntömaista 3-4 tonnia. Pitää olla melko jääräpää, jos kaikilla mahdollisilla sänkeen kevätkylvöajoilla satotasot ovat olleet 0 ..1500 kg/ha. Pitää siinä toki myös viljelytekniikkaa ainakin vähän miettiä, jos samaa peltoa sentään on seurattu viisikymmentä vuotta.
-SS-
-
Omissa maissa ainakin huomasin et märkä alkukesä. Juhannuksen sateet ja sen päälle kolme viikkoa hellettä tiivisti maan siihen kuntoon että mikäli olisin taviksessa niin olisin varmaan muokannut. Olisiko sit muutkin tehneet saman päätelmän? Olen kyllä muuten rakkineen linjoilla et mikään tae ei ole set et ensi kausi olisi yhtä sateinen.. jos veikata pitää niin tämä oli poikkeus ja ens kaudelle palataan normaalin eli kuiviin alkukesiin. Sänki on silloin voittaja valinta, ainakin mun mielestä.
Omilla kokemuksilla se suorakylvö voittaa aina kuivana vuonna. Mut yksi sopivasti sattuva sade kääntää kelkan minimimuokatun hyväksi. Kyntö vaatii sitten jo vettä reilummin. Sellaisia kesiä on harvoin. Ei varmaan edes yhtä yhtä kymmenestä. Mut tehköön jokainen tyylillään..
Tuen vuoksi nyt ei enää kannata kasvipeitettä jättää. Laskentatavan muutis ja alentunut korvaus tekivät sen et mikäli ei omista suorakylvökonetta tai sänkiäestä niin varmempaa vetää maa mustaksi jollakin tavalla jo syksyllä.
-
yksikin tuttu sanoi, että ei pysty vln peltoa miettimään. Syynä vuokramaata paljon eli pitää saada myyntituloa...
Mitähän älyä tässäkin on? Jos vuokramaalla olevasta apilapitoisesta rehunurmesta saa saman tuen kuin viljasta, niin vähänkin heikommalla pellolla (tuki - niittokustannus) on enemmäin kuin (tuki + viljatili - viljan tuotantokustannus).
Samaa mietin. Nyky kulutasolla ja viljan hinnalla jo pelkkien muuttuvien eli helpoiten laskettavien kulujen jälkeen pitää saada oikeasti iso sato. Sit vielä kun laskee omalle ajalle edes jonkinlaisen palkan ja vähentää sen vuokran niin ihmettelen kovasti et mikä järki tässä hommassa on..
Jossain olen myös kuullut et vuokranantaja ei hyvällä katso hömppäilyä ja/tai luomuviljelyä. Pelloilla pitää tuottaa ruokaa kuulemma. Ilmeisesti lisäaineilla tehostettuna.. ;D
Juuri samaa mieltä olen. Varmaan sillä oli ajatus, että hyvähintaista myllykauraa tai mallasohraa hyvä sato ja rahaa tulee. Tässä vaan on nähty 2020-luvulla jo useampi vuosi, että satotaso kovemmilla mailla on ollut heikko. Joo, voi joku vuokramies noinkin ajatella. Mutta varmaan niiden osuusvähenee koko ajan, voihan se maa parantuakin esim vln hoidosta.
-
Ensi keväänä ohra menee syysmuokatulle maalle ja kaura pääsee sängelle. Siellä se toimii hyvin huonoissakin olosuhteissa.
Olen kyllä saanut sekä kauran että kevätvehnän ihan pommiin keväällä kevytmuokatussa. Sen kanssa vaan pitäisi malttaa odottaa että maa on riittävän kuiva vaikka toki nuo antavat hieman ohraa enemmän anteeksi.
Ohran suhteen olen kyllä itsekin pyrkinyt nyt siihen että se tulisi syysmuokattuun.
-
Jotkut innokkaat isännät täällä länsirannikolla kylvi syysvehnät elokuun loppupuolella. Hyviltä ja tuuheilta näyttivät. Nyt alkaa näkymään, että väri muuttuu sateiden jälkeen tumman vihreästä->vaalean vihreä ja nyt alkaa olemaan kellertävän sävyä. Alkaako ravinteet olemaan pellosta loppu vai tuleeko veden sietokyky vastaan. Ei näytä olevan vaikutusta muokkaustavalla tai esikasvilla. Itse harmittelin kun ei ollut aikaa tai kiimaa riittävästi tuon syysvehnän kylvöön, mutta en tiedä oliko hyvä näin.
Rukiit näyttää vielä hyviltä.
-
Täällä Hämeiden keskellä vielä odotellaan poutaa josko pääsisi jatkamaan. Paljon tulee syysviljaa kylvöön täälläpäin.
-
Vaikea uskoa, että ravinteet olisivat lopussa. Jos ensimmäisen kuukauden typenotto on jotakin luokkaa 10kg/ha.
-
Mulla näkyi viime syksynä selvä väriero lopetettavaan nurmen ja herneen jälkeen kylvetyissä syysvehnissä. Lannoitus oli sama, pelkkä 30kg Yaran starttiravinnetta.
Toi oli toki ihan odotettavaa mutta ero oli niin iso että hieman jopa syksyllä harmitti miksi en laittanut tuolle osalle missä oli nurmi esikasvina enemmän typpeä kylvön yhteydessä. Puinnissa sitten lohkojen välillä ei kuitenkaan ollut merkittävää eroa.
-
Jotkut innokkaat isännät täällä länsirannikolla kylvi syysvehnät elokuun loppupuolella. Hyviltä ja tuuheilta näyttivät. Nyt alkaa näkymään, että väri muuttuu sateiden jälkeen tumman vihreästä->vaalean vihreä ja nyt alkaa olemaan kellertävän sävyä. Alkaako ravinteet olemaan pellosta loppu vai tuleeko veden sietokyky vastaan. Ei näytä olevan vaikutusta muokkaustavalla tai esikasvilla. Itse harmittelin kun ei ollut aikaa tai kiimaa riittävästi tuon syysvehnän kylvöön, mutta en tiedä oliko hyvä näin.
Rukiit näyttää vielä hyviltä.
Ravinnepuute on ensimmäinen, ja lehtilaikkutautiakin saattaa esiintyä. Kahukärpäsen vioitus myös tekee kellastumia. Eli jos kevätviljoilla annetaan hivenlannoitus viiden viikon päästä kylvöstä T0-vaiheessa, mangaanin mukana puolikas annos tautitorjuntaa, onhan elokuun lopulla kylvetty vehnä jo hyvässä versoutumisen alussa.
Minkäs näköinen on toukokuun puolivälissä kylvetty kevätvehnä juhannuksena, jos sijoituslannoitetta tai hiveniä ei ole annettu olenkaan ? Keltainen kitulias häviöön tuomittu orasten irvikuva ?
-SS-
-
Minkäs näköinen on toukokuun puolivälissä kylvetty kevätvehnä juhannuksena, jos sijoituslannoitetta tai hiveniä ei ole annettu olenkaan ? Keltainen kitulias häviöön tuomittu orasten irvikuva ?
-SS-
Juu. Ihan erinäköinen kuin ilman apulantaa kylvetty syysoras jouluna.
-
Minkäs näköinen on toukokuun puolivälissä kylvetty kevätvehnä juhannuksena, jos sijoituslannoitetta tai hiveniä ei ole annettu olenkaan ? Keltainen kitulias häviöön tuomittu orasten irvikuva ?
-SS-
Juu. Ihan erinäköinen kuin ilman apulantaa kylvetty syysoras jouluna.
Väitän, että aikaisin kylvetty syysvehnä taantuu kasvurytmissään, ei talvehdi yhtään sen paremmin kuin myöhään kylvetty, ja pohjalla on tietynlainen tautisuus ja puute. Omakohtaisesti lisäksi on noin kolmen kesäkylvön jäljiltä kokemus, että ei toimi. 1980-luvulla kykvion kiltisti elokuun viimeisellä viikolla , viimeistään syyskuun ensimmäisellä viikolla, eikä syysvehnävuosia olleet ne ollenkaan, vaikka oraat olivat puoleen sääreen. Sitten viime vuosina huolimattoman juuri ja juuri itäneet oraat myöhään sinne tänne puisuteltuna säilyivät sitten ihmeellisesti.
-SS-
-
Syysvehnän pitää olla talvea vasten kaksilehtinen tai piikillä.
Kun viljelykierrossa on palkokasvinurmia ja sokerijuurikasta josta jää naatti maahan ja lantaa ajetaan suunnilleen joka väliin on maassa lämpimässä mobilisoituvaa typpeä niin ei syysvehnä tarvitse syksyllä kohtuu myöhään kylvettynä typpilannoitusta. Lantaa useimiten ajtaan syysvehnän kynnön alle, mutta tuskin juuret sinne asti syksyllä yltävät. Kevään kylmässä maassa ei typpeä kauheasti mobilisoidu ennen juhannusta.
-
Siis oikein vanhaan aikaan syysviljan kylvöön oli yhdistetty kesän avokesanto, johon levitettiin kymmeniä tonneja karjan kuivikelantaa, avokesannointi jo irrottaa jopa 50 kg typpeä hehtaarille, ja lannasta voi irrota parikymmentä lisää. Siksi perinteinen Perttelinpäivän kylvö eli 24.8. oli ihan okei, sai irtoavat ravinteet lehtevään massaan sidotuksi.
Lisäksi syysviljalle erittäin hyviä ja yleisesti käytettyjä lisäravinteita olivat reilu annos kalisuolaa ja puoli tonnia supervosvaattia.
-SS-
-
siinä tasan ksi vk sittn kyvletyt, 28.9 , nyt aurikoa vasten näkyi ensimäiset piikit kokkareitten välistä. Katotaan
-
Yöpakkaset ovat kyllä hyydyttäneet hiukan liian pinnassa olevien idun alkujen kehittymisen, vaikka levitys ja multaus tapahtuikin syyskuun 29. päivänä. Juuria on jyvissä, mutta ei itua kaikissa vieläkään. Äestyksessä syvälle jääneet jäävät syvälle. No, tulipahan yritettyä.
-SS-
-
Yöpakkaset ovat kyllä hyydyttäneet hiukan liian pinnassa olevien idun alkujen kehittymisen, vaikka levitys ja multaus tapahtuikin syyskuun 29. päivänä. Juuria on jyvissä, mutta ei itua kaikissa vieläkään. Äestyksessä syvälle jääneet jäävät syvälle. No, tulipahan yritettyä.
-SS-
Ei se talvi vielä ala, ensi viikolla näyttäis taas lämpenevän säät.
-
Kasvun oli hyvä rauhoittua, oli se niin villiä touhua. Nyt alkaa erilaisia kellertävän värisävyjä ilmaantua, mutta jotenkin se vaan kuuluu asiaan. Juuristoa kasvatellaan jouluun asti sen mukaan kuinka kelejä riittää ja niitähän riittää.
-
Nyt kohta 3vk ja tänään näkee jo autosta teille asti kylvörivit. Ensimänen kunnon aamu pakkaset oli tänään.
Huomasin kans että pintaan jääneet jyvät oli tehneet juuren ja pienen lehden alun. Seurataan tilanetta
-
20pv kylvöstä, piipan piippaa ei vielä näy. Ensi viikolla tullee se, mitä tulee... Mutta myöhäinen kylvöhän on seitsemän oikein lotossa, kun vanhanajan kylvöaikaan kylvetyt kellastuvat ja kuolevat omaan mahdottomuuteensa - kovasti leikkivät siellä pruuttiensa kanssa kuitenkin, vaikka tuomio on jo annettu: harakoille menee.
Isoilla saviaukeilla on sittenkin yllättävän rauhallista maan mustaamista, vaikka viisiteräisiä auroja kulkeekin. Poikkeus vahvistanee säännön ja savimaata ei missään nimessä saa ainakaan mennä kyntämään syksyllä.
-
Yllättävän hyvin äsken toimi lapiorullaäes savihiesuisella sänkipellolla. Rullien akselit olivat yllättävän puhtaat, mutta kosteaa pahna kietoi hiukan. Huomenissa on tarkoitus aloittaa kynnöt, sen verran kun ehtojen mukaan saa. Aamupakkasella vielä rullaäkeellä maata mustaksi. Roudup Dynamic ei kyllä toiminut ollenkaan. Kaksi viikkoa ja päivä ruiskutuksesta. 2,5 litraa ja 135 l vettä. Eikä ollut märkää kasvusto ruiskutettaessa, ehkä hiukan tuulista. Eihän siihen dynamiciin tar***** kiinnitettä ?
Pintalevitetty vehnä on ituvaiheessa, aivan pinnassa, kokkareiden välissä. Vihertämään tuo ei kerkiä ennen talvea, taannoin oli yksi lokakuu, joka muuttui kuivaksi pakkassyksyksi, tammikuuhun asti. Savimaassa ei orasta tullut ollenkaan, multaisemmalla maalla itu tuli lähes maan pintaan ja talven lauhduttua lumen alle nousi oras, josta tuli puitava kasvusto seuraavaksi syksyksi.
Aika kylmää on ollut viime päivät, aamulla maan pinta on kohmeessa päivään asti (-8°C) ja varjossa kuura pysyi koko päivän. Niin kuin olen todennut, lokakuun syysvehnäkylvöksistä onnistuu hyvin vain ehkä joka kolmas, kuitenkin paremmalla todennäköisyydellä kuin elokuun alussa kylvetyssä syysrapsissa.
-SS-
-
Tuli tehtyä roundup-ruiskutus niin väärin kuin se oikeastaan on mahdollista. 9.9. oli tyyni ja kuiva iltapäivä ajella, Roundup Dynamic 2,5 l/ha (ja sekaan meni Roundup Flex -kannun loppu) vesimäärällä 200 l/ha. 2,5 viikon päästä kultivoin, eikä vielä ainakaan näytä pelto vihreältä. Kultivoidessakin näytti vähän siltä, että aine oli purrut.
Dynamic sisältää kuuleman mukaan "markkinoiden uudenaikaisimmat kiinnite- ja apuaineet".
-
Pitäisi ennen puintia saada Roundupit peltoon, koska varsinkin täällä hehkutettuun lyhyeen sänkeen puinti tuottaa putukerroksen katkaistujen ruohojen päälle, kyllä siinä pari viikkoa pitää odotella, että juolanlehtien latvat sen roondupin löytävät.
Ei uskalla tehdä leipävehnällä, jos kumminkin tekevät pistokokeita.
-SS-
-
Glyfosaatti tehoaa viileässä hitaasti, ei sille vaan mitään voi. Viime viikolla alkoi näkymään värimuutosta syyskuun lopussa käsitellyissä, syyskuun alussa samalla annostuksella lopetettu nurmi alkoi muuttaa väriään alle viikossa.
-
(http://www.viistonninen.com/muut/2026/Syysvehna/Ceylon_26102025A.jpg)
Kaipa tämän voisi laittaa kasvipeitteeseen: Kultivointi noin 14.09, Ceylon pintalevitys 28.09, noin 320 kg/ha, Lapiorullaäes 29.09. Lähes neljä viikkoa kesti tulla pintaan, oli ne pahat pakkaset siinä kuun vaihteessa, ei tapahtunut mitään.
Jos nyt jälkikäteen arvioi, olisi ehkä kannattanut halkoa suuria kovettuneita kultivaattorin kokkareita lapiorullaäkeellä kerran ja sitten vasta levittää, ja mullata joustopiikillä matalaan. Ehkä kokkareet estävät liettymistä, tai ei. Osa iduista on jäänyt kokkareiden alle.
Mutta oli muita palstoja siinä samalla kylvössä, joissa oli tarkoitus levittää sängelle ja siitä suoraan lapiorullaäkeen kerta-ajolla. Ei jotenkaan ollut aikaa.
-SS-
-
25pv kylvöstä ja oras on sentin piikillä, kylvösyvyys vain 1–2cm. Toivottavasti ei tule take-all–talvea, muutoin ei paljon pysty vertailemaan eri kylvöaikoja.
-
Ne silloin syyskuun alussa just ennen sadetta ja vielä suoraan tai lautastinttatattuun, kellertää ja ei nyt niin...
Mun kynnetty 26-27 ja jursinkylvetty 28-29. 9 on pikkuruisia mutta selkeet rivit , riipuu mistä suunasta kattoo, onko vihree vai vaan tummahko. Taas reilusti yli 10 astetta lämmintä niin kai pentä edistystä.
-
Omalla seudulla viimeinen toimiva kylvöpäivä oli 10 päivän paikkeilla syyskuuta. Sen jälkeen ei enää riittävän kuivaa keliä kylvökoneella tehtävään kylvöön ole ollut...