Täällä idässäkin syysviljat paljastui lumien alta. Eroa turun kupeeseen kaiketi kolme viikkoa? Isommat aukeat vapautui ehkä viikko sitten.

Isoimmat aukeat noin pari viikkoa sitten, vieläkin mettänsyrjissä on hivenen lunta.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 15.03.26 - klo:08:33

Täällä idässäkin syysviljat paljastui lumien alta. Eroa turun kupeeseen kaiketi kolme viikkoa? Isommat aukeat vapautui ehkä viikko sitten.

Isoimmat aukeat noin pari viikkoa sitten, vieläkin mettänsyrjissä on hivenen lunta.

P-Savossakin lumet häipyneet metsänreunoja lukuunottamatta. Ruis on vihreää... mutta kuinka kauan

Eiköhän se heinäkuussa rupea kellastumaan

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 15.03.26 - klo:14:45

Suurin arvelun aihe onkin, selviääkö kasvusto eloon, Ceylon kyllä on jo työntänyt pientä kasvupiikkiä kulon keskeltä. mutta Aspektin oraitten tyvi on pehmennyt, ei ennusta hyvää.

-SS-

Mikäs tämän nyt sitten tekee...?

Se, että Aspekt ei ole todellisuudessa yhtä hyvä talvehtija kuin sitkeästi toipuva Ceylon. Oli sertisiemen johonkin hukattava, niin pellon reunalaistoihin. Nämä lajikekokeet, jos jollakin lajikkeella on erillisellä koeruudulla talvituho % 9 ja toisella lajikkeella 11% siinä on jo valtava ero talousviljelyssä, ehkä lumihomesaastuntaa katsellaan, mutta ei pakkasarkuutta välttämättä...koepaikatkin kun ovat eri puolilla Suomea. Muuten, sama vika lakoisuustuloksissa: lakoprosentti 5% voi olla semmoinen laikuittain laossa oleva periaatteessa pystyvilja,  ja 25% juhannuksesta nahkalaossa olevaa heinää, jolle tarvitsee lannoituksen nollaruudussakin antaa kaksi kertaa 0,5 l Moddus Evoa.

Vielä kun saisi jo pitkään huippukoetulokset saaneen Magnifikin koeruutujen huipputalvenkestävyydestä jonkinlaisen selityksen, vierekkäin sekä Skagenin kanssa että Ceylonin kanssa viljeltynä, Magnifik aina 100% kuollut, Skagen ja Ceylon 100% elävä. Olisiko siltikin Magnifik parhaimmillaan lumisilla alueilla tai sitten Ahvenanmaan lämmössä ? Tämä rannikkokaistaleen ja sisämaan välinen alue on syysvehnille ehkä sitten haastavampi; on luntakin, ja on jäätä, ja on etenkin pakkasta lumien lähdettyä.

-SS-

Täällä Lahti - Kouvola välillä vaikuttaa että kaikki syysviljat ovat erinomaisia. Jopa omani  pintakylvetty. No syysohraa en tiedä olevan , sitä en siis osaa arvostella. Jopa märät painanteet ovat vielä vihreitä. Auttoi tietysti kun koko talvessa ei tainut olla yhtään suojapäivää välillä niin ei vettäkään alkanut lammikoitua ja muuttua jääksi.

Routaa tuntuu olevan kummalllisen vähän huolimatta talven rajuista pakkasista; tuossa risukuormia ajelin vielä lumisia metsänreunoja pitkin niin niissäkin jäätynyt pintakerros tuntuu jo kelluvan sulan maan päällä. Kynnös painuu ajaessa tasaiseksi vaikka pinta onkin yhä jäässä ja murikkainen.

Rumpuputket auratun tien alla ovat kyllä hyvin jäässä...

Täällä Lahti - Kouvola välillä vaikuttaa että kaikki syysviljat ovat erinomaisia. Jopa omani  pintakylvetty. No syysohraa en tiedä olevan , sitä en siis osaa arvostella. Jopa märät painanteet ovat vielä vihreitä. Auttoi tietysti kun koko talvessa ei tainut olla yhtään suojapäivää välillä niin ei vettäkään alkanut lammikoitua ja muuttua jääksi.

Routaa tuntuu olevan kummalllisen vähän huolimatta talven rajuista pakkasista; tuossa risukuormia ajelin vielä lumisia metsänreunoja pitkin niin niissäkin jäätynyt pintakerros tuntuu jo kelluvan sulan maan päällä. Kynnös painuu ajaessa tasaiseksi vaikka pinta onkin yhä jäässä ja murikkainen.

Rumpuputket auratun tien alla ovat kyllä hyvin jäässä...

Juuri samoja huomioita ihan toisella laitaa, perämeren rannikolla. Rumpuputket normaalia enemmän jäässä mutta routa hassun heikkoa. Lauantaina piti pöyhiä  ojapenkkaa ja metsämaata metsän puolella, peltoaukean reunassa. Penkka noin 40 senttiä jonkunlaisessa jäässä, lähti kaivurilla melkolailla kuin tyhjää vain. Suuri yllätys talven kelien jälkeen, lunta tuli hiukan pitkän pakkasjakson jälkeen, oli pitkään vuoden vaihteen jälkeenkin täysin lumetonta.
 Ei tullut kokeiltua sänkipellolta, multa/turvemaata pinnassa jonkinlainen kerros kivennäismaan päällä. Tänään pitää käväistä samoilla nurkilla kaivinkoneen vieressä, täytyy ihan uteliaisuuttaan rouhaista pellolta testikoloa, jos kone kohtuudella roudan rikkoisi 

Pelloilta salaojista vettä tulee kohisemalla, lumet lähti, mitä nyt eilen illalla ja viime yönä tuli uutta valkoista ohut kerros. Ennusteen mukaan sulattelee routaa mukavasti, yöpakkaset lieviä ennusteissa eikä pakkasyötä ole ollut viikkoon? Olisi ollut syysviljan vuosi, kun sitä ei pitkästä aikaa ollutkaan kylvössä, johtuen talvehtimisen epäonnistumisista ja työteknisistä syistä.

Olisi ollut syysviljan vuosi, kun sitä ei pitkästä aikaa ollutkaan kylvössä, johtuen talvehtimisen epäonnistumisista ja työteknisistä syistä.

Sama vika 2024 syksyllä, harhauduin uskomaan, että monivuotinen viljelykierto on ainoa ja ehdoton vaihtoehto, kunnes sitten vasta talvella selvisi, että palautetulla monipuolistamisella saattoi sen korvata. Kaipa jokin VIP-sisäpiiri sen tiesi valmiiksi, ja vuonna 2025 olikin valtaisan syysviljatulvan syksy, mitä kaiholla siinä katselin siinä elokuun alussa, kun syysvilja ei pelloilta tuntunut loppuvan ollenkaan. Itse kun aloitti kylvöt keväällä 2025 myöhäisillä kevätviljoilla ja vuodenkulkukin oli harvinaisen tuore säiltään, niin syyskuussa sitten loppui aika viljakuormatetriksen kanssa painiessa, pääsi vain pintalevittämään aivan syyskuun lopulla, mutta eivät ne kynnösten vertaisia ole, näkee jo ihan kylällä kulkiessa erinomaisia kynnökseen valmisteltuja oraita. Mutta tämän jo tiesinkin, aidon kasvipeitteen tuki hiukan rauhoittaa tuskastunutta mieltä, ja kylvöille pääsee jo muokattuun maahan paljon mukavammin kuin vaivoin kuivuville sänkimaille.

Tuleva kesä voikin olla taas etsikkoaika, kyntää rauhassa sänkiä ja nurmia jo kesästä alkaen, ja voi kokeilla taas kaikkia mahdollisia syyskylvöisiä kasveja sitten.  Ja Lene -ohran saa myös heinäkuulla pois. Eikä sitä tarvitse ollenkaan lannoittaa, se menee hienosti lakoon vanhallakin voimalla.

-SS-

Se, että Aspekt ei ole todellisuudessa yhtä hyvä talvehtija kuin sitkeästi toipuva Ceylon. Oli sertisiemen johonkin hukattava, niin pellon reunalaistoihin. Nämä lajikekokeet, jos jollakin lajikkeella on erillisellä koeruudulla talvituho % 9 ja toisella lajikkeella 11% siinä on jo valtava ero talousviljelyssä, ehkä lumihomesaastuntaa katsellaan, mutta ei pakkasarkuutta välttämättä...koepaikatkin kun ovat eri puolilla Suomea. Muuten, sama vika lakoisuustuloksissa: lakoprosentti 5% voi olla semmoinen laikuittain laossa oleva periaatteessa pystyvilja,  ja 25% juhannuksesta nahkalaossa olevaa heinää, jolle tarvitsee lannoituksen nollaruudussakin antaa kaksi kertaa 0,5 l Moddus Evoa.

Vielä kun saisi jo pitkään huippukoetulokset saaneen Magnifikin koeruutujen huipputalvenkestävyydestä jonkinlaisen selityksen, vierekkäin sekä Skagenin kanssa että Ceylonin kanssa viljeltynä, Magnifik aina 100% kuollut, Skagen ja Ceylon 100% elävä. Olisiko siltikin Magnifik parhaimmillaan lumisilla alueilla tai sitten Ahvenanmaan lämmössä ? Tämä rannikkokaistaleen ja sisämaan välinen alue on syysvehnille ehkä sitten haastavampi; on luntakin, ja on jäätä, ja on etenkin pakkasta lumien lähdettyä.

-SS-

Lähinnä koituiko kohtaloksi lumeton pakkasjakso joulun jälkeen, oliko ohut lumipeite riittämätön suoja 2kk:n pakkasilla vai oliko vasta tämä aika lumien sulettua liikaa... ?

Aspekt on kuitenkin pärjännyt Uudellamaalla kokeissa varsin hyvin. Kummasti myös Magnifik.
https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&opi=89978449&url=https://junttilantila.fi/wp-content/uploads/2024/07/Virallisetlajikekokeet_jaNSL2023_syysvehna_peltosiemen_2015-2023.pdf&ved=2ahUKEwis3Oa7w6STAxWuGxAIHaHbIScQFnoECB4QAQ&sqi=2&usg=AOvVaw0c05UAp69PXz0Fi8Sotp_n

Mulla on 80% vehnistä nyt Aspektia kun ceyloneita ei sitten hätään ehtinyt hakea. Sertinä on Bright ja Emerick, joista teen valinnan uudeksi päälajikkeeksi. Sinänsä huono talvi vertailla, että kovin samanmoisia ovat.