Jos on rinnettä niin eikö jokin kevyempikin muokkaustapa tai suorakylvö toimisi? No juu suorakylvimiä ei ole edelleenkään kaikilla mut miten olisi?

Tuo pahnamultaan tai suoraan sänkeen sekoittelu toimii, kun on 1000 ha ylimääräistä maata käytettävissä.

Pientilalla pienikin palsta ikikellertävänä puolisuoriutujana ei ehkä toimi yhtä hyvin.

Ehkä tulee vielä kynnettyä kevätvehnäpeltoa TOS - siemenen jatkamiseen ensi syksyksi, kunhan maa pehmenee hiukan. Kynnän nuo kotipellot muutenkin, ero viljelyn onnistumisessa on   selvä: ei rikan rikkaa, ei keltaläiskiä kesäsateiden jälkeen.

Ymmärrän kyllä suorakylvön hernemaahan ja öljykasvin jälkeen, mutta viljanpahnaan kylvö on jo niin monta kertaa kokeiltu, että miksi semmoista pask'ruohoista harvakkoa vapaaehtoisesti ensi kesäksi itselleen järjestäisi ?

-SS-

Vai kärsii se SS:kin liiasta vedestä kun kerran kellertäviä oraita on.. 

Paljon on pahnamultaan perustettuja syysvehniä tänä syksynä. Onnistumisen tae, koska eturiviläisetkin ovat pohtineet tämän toteuttamiskelpoiseksi. Ja olkeahan on runsaasti, semmonen vaalean kellertävä matto maanpinnan verhona.

Paljon on pahnamultaan perustettuja syysvehniä tänä syksynä. Onnistumisen tae, koska eturiviläisetkin ovat pohtineet tämän toteuttamiskelpoiseksi. Ja olkeahan on runsaasti, semmonen vaalean kellertävä matto maanpinnan verhona.

Epäilen hieman tuossa taustalla olevan menneen kasvukauden tapahtumat. Syyskasvit pärjäsi hyvin ja kevätmuotoisilla oli haasteita ainakin osassa maata. Toinen mikä voi olla se et moni kun turaa yksinään niin aika ei vain riitä tälläisenä kasvukautena kun kaikkea ei puidakkaan elokuun ekana viikkona.

Omien kokemusten mukaan näillä tasasilla savilla suorakylvö tai minimimuokkaus syyskasville on kyl melkoisen riskialtis. Toimii ehkä kerran kymmenestä tai jotain sen suuntaista..

Jos viettävä maa ja talven vedet valuvat pintavaluntana muiden kiusaksi niin taatusti mikä tahansa kylvö onnistuu varmemmin..

Viime syksynä kultivoituun perustettu syysvehnä antoi 5500kg ja samalla reseptillä mentiin nytkin. Suorakylvöä olisin tehnyt vielä lisäksi, mutta kelit taitaa mennä siihen vaihtoehtoon. Pitänee alkaa suunnitella kylvinkoneen pesua.

Kyl syyskylvöt on kylvetty ja taitaa mädäntyä noiki vähät mitä saatiin tehtyä. Koneiden pesua. Tai minä mitä pese mut ajan pesukadulle kanalan pihaan ja rooman pojat ruikkii.

Vaihtoehtoja lopuille maille on kaksi. Jätät sängelle tai kynnät. Millään muilla vemputtimilla tonne ei kannata enää mennä. Ei edes aamupakkasilla. Tilanne hyvin sama kuin vuosi sitten ja silloin moni valitsi perimätietoon perustuen aivan oikein vaihtoehdon A, talviaikainen kasvipeitteisyys. Uskomattomana yllätyksenä keväällä kuitenkin satoi paljon. Se ei kuitenkaan muuta tehtyä päätöstä vääräksi vaan se on sillä hetkellä ollut oikea

Nyt sitten uusi päätös. Kasvinjätettä on monilla paljon ja paksusti sen voin alustukseksi sanoa.

Oma valintani on sekoitus näitä. Erittäin paljon kuitenkin kyntöä painottaen kun ensi keväänä paukutetaan jurttia ja rypsiä/rapsia sillai et putket prutisee.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 13.09.25 - klo:21:09

Jos on rinnettä niin eikö jokin kevyempikin muokkaustapa tai suorakylvö toimisi? No juu suorakylvimiä ei ole edelleenkään kaikilla mut miten olisi?

Tuo pahnamultaan tai suoraan sänkeen sekoittelu toimii, kun on 1000 ha ylimääräistä maata käytettävissä.

Pientilalla pienikin palsta ikikellertävänä puolisuoriutujana ei ehkä toimi yhtä hyvin.

Ehkä tulee vielä kynnettyä kevätvehnäpeltoa TOS - siemenen jatkamiseen ensi syksyksi, kunhan maa pehmenee hiukan. Kynnän nuo kotipellot muutenkin, ero viljelyn onnistumisessa on   selvä: ei rikan rikkaa, ei keltaläiskiä kesäsateiden jälkeen.

Ymmärrän kyllä suorakylvön hernemaahan ja öljykasvin jälkeen, mutta viljanpahnaan kylvö on jo niin monta kertaa kokeiltu, että miksi semmoista pask'ruohoista harvakkoa vapaaehtoisesti ensi kesäksi itselleen järjestäisi ?

-SS-

Kummasti tuntuu oljen keltainen väri tarttuvan syysviljan oraaseen.

Kyl syyskylvöt on kylvetty ja taitaa mädäntyä noiki vähät mitä saatiin tehtyä. Koneiden pesua. Tai minä mitä pese mut ajan pesukadulle kanalan pihaan ja rooman pojat ruikkii.

Vaihtoehtoja lopuille maille on kaksi. Jätät sängelle tai kynnät. Millään muilla vemputtimilla tonne ei kannata enää mennä. Ei edes aamupakkasilla. Tilanne hyvin sama kuin vuosi sitten ja silloin moni valitsi perimätietoon perustuen aivan oikein vaihtoehdon A, talviaikainen kasvipeitteisyys. Uskomattomana yllätyksenä keväällä kuitenkin satoi paljon. Se ei kuitenkaan muuta tehtyä päätöstä vääräksi vaan se on sillä hetkellä ollut oikea

Nyt sitten uusi päätös. Kasvinjätettä on monilla paljon ja paksusti sen voin alustukseksi sanoa.

Oma valintani on sekoitus näitä. Erittäin paljon kuitenkin kyntöä painottaen kun ensi keväänä paukutetaan jurttia ja rypsiä/rapsia sillai et putket prutisee.

Oho, onpa pessimististä juttua noin optimistiselta viljelijältä. Kuinka paljon Alastarolla oikein on satanut?

Viime syksynä kultivoituun perustettu syysvehnä antoi 5500kg ja samalla reseptillä mentiin nytkin. Suorakylvöä olisin tehnyt vielä lisäksi, mutta kelit taitaa mennä siihen vaihtoehtoon. Pitänee alkaa suunnitella kylvinkoneen pesua.

Viime syksyn kylvöistä nyt pääasiassa onnistui kaikki mitkä vaan muistettiin kylvää. 

Oho, onpa pessimististä juttua noin optimistiselta viljelijältä. Kuinka paljon Alastarolla oikein on satanut?

On sitä semmoiset 15 mm päivässä pudotellut. Kahdeksan kuukauden sademäärä oli 356 mm, joten jotta päästäisiin noin "keskimääräiseen", olisi vielä tilaa noin 79 millimetrille, joka kuukaudelle, vuodenvaihteeseen asti. Pitkäaikaisiin keskiarvoihin verrattuna neljän loppukuukauden sademäärät saattavat nousta noin 153%:iin , jos Rakkineen teoria sademäärien vuosittaisesta tasoittumisesta keskimääräiseen pitää paikkansa. Voi kuitenkin olla, ettei pidä.

Jos ennustukseni toteutuu, on syysviljoilla vaikeat oltavat, juurtuminen heikkenee ja kellastumista tapahtuu.  Kevätahavan kesto voi heikentyä. Jos Ceylonia ei enää huolita kotimaan leipävehnämarkkinoille, en näe kovinkaan paljon järkeä jossakin Aspektissa, maksimissaan kevätvehnän satotaso, ja ehkäpä silti leipävehnänä vähemmän arvostettu kuin korkean valkuaisen kevätvehnä.

-SS-

Kyl syyskylvöt on kylvetty ja taitaa mädäntyä noiki vähät mitä saatiin tehtyä. Koneiden pesua. Tai minä mitä pese mut ajan pesukadulle kanalan pihaan ja rooman pojat ruikkii.

Vaihtoehtoja lopuille maille on kaksi. Jätät sängelle tai kynnät. Millään muilla vemputtimilla tonne ei kannata enää mennä. Ei edes aamupakkasilla. Tilanne hyvin sama kuin vuosi sitten ja silloin moni valitsi perimätietoon perustuen aivan oikein vaihtoehdon A, talviaikainen kasvipeitteisyys. Uskomattomana yllätyksenä keväällä kuitenkin satoi paljon. Se ei kuitenkaan muuta tehtyä päätöstä vääräksi vaan se on sillä hetkellä ollut oikea

Nyt sitten uusi päätös. Kasvinjätettä on monilla paljon ja paksusti sen voin alustukseksi sanoa.

Oma valintani on sekoitus näitä. Erittäin paljon kuitenkin kyntöä painottaen kun ensi keväänä paukutetaan jurttia ja rypsiä/rapsia sillai et putket prutisee.

Tähän mennessä tullut 15mm kylvöjen päälle. Kestää kyllä. Vuosi sitten oli pahempi tilanne, kun tuli vuorokaudessa niin paljon, että kaikki notkot lainehti. Aika tyhjää niissä sitten oli sen jälkeen.

Ei ole lainkaan niin märkää, etteikö kultivointia kannattaisi tehdä, melkeinpä päinvastoin. Keli on paranemassa, kun maat pehmenee. Aikamoista kilsiäistä oli viikonlopun muokkaukset. Se on selvä, että tilanne huononee, kun syksy etenee, mutta sehän on kultivoinnissa aina ollut niin, että se on tehtävä mahdollisimman nopeasti puintien jälkeen tai muuten menee vaikeaksi. Kahtena edellisenä syksynä tässä meni maat nopeasti liian märiksi kunnolliseen muokkaukseen. Sen takia sänkiala onkin koko ajan kasvanut.

Olen aina ollut erittäin pessimistinen pakkasten aikaan tehtyjä muokkauksia kohtaan. Mielestäni koppurainen pinta ei poista sitä syvemmällä olevaa märkyyttä ja koneet kuitenkin tiivistää syvemmältä märkää maata. Viime syksynä seurasin, kun kollegat sitä harrasti laajemmassa mitassa ja tulokset tälle kesälle olivat dramaattisia. Kaikki näihin maihin tehdyt viljamaat onnistui loistavasti. Meni pohja täysin omilta käsityksiltä.

Mutta kyllä tuosta kevään sadejaksosta ja sänkien epäonnistumisesta tuli kuitenkin uran pahimpia traumoja. Kylmis ei käytännössä masennu ja lamaannu koskaan, mutta tuli sekin päivä eteen. On yksinkertaisesti muokattava hinnalla millä hyvänsä, ei voi mitään.

Reilu 30mm tässä on tullut kylvöjen päälle. Ei vesi seiso missään et eiköhän sieltä jotain sentään puske. Ja tiedossahan tämä oli kun kylvämään ruvettiin. Maat oli torstaina todella kuivia pinnasta, se lienee syyskylvöillä hyvä juttu ettei nyt märkään ainakaan plitakoi.

Kuka ehti kylvää hiukan aikasemmin ja ottaa ne hellepäivät siemenille viime viikon alussa ovat jo pinnassa. Viikon siis kesti, se on aika reipasta.

Eihän tässä tilanteessa kasvinviljelyn puolella mitään positiivista ole. Lopun alkua. Itelläkin meni puinnit vähä sillai et ajetaan nämä nyt pois muttei tässä riehumisessa mitään taloudellista järkeä ole. Rakkaudesta lajiin. Kananrehu tietty alkaa olla puoli-ilmasta, että kai se positiivisena kuuluis nähdä.

Suomen pieni ja sivutoiminen tilusrakenne mahdollistaa tämän ikiliikkujan kyllä hamaan tappiin. Ei oo niin justiinsa suurimmalle osalle.

Onkohan joozeppi tullut kipeäksi? 
Kovin on pessimististä tarinaa aina niin optimistiselta viljelijältä. Luulisi ettei kuuden tonnin keskisadolla tarvitsi vielä huolta kantaa. Viimeisessä kappaleessa kyl hyvin pätevä kommentti. Peltoviljely ei tule hetkeen muuttumaan. 

15mm tullut eiliseen iltaan mennessä. Ei vielä kovin märkää ole. Kyntöauroja ajattelin tänään laittaa uudestaan perään ja lähteä kääntämään sen viimeisen lohkon. Sit olis kaiketi syysmuokkaukset tehty, jos nyt ei sit jotain keksi. Kylvöihin alkaa olosuhteet olemaan jo liian kosteat. Samoin kalenterissa alkaa olemaan jo liikaa päiviä...

Onkohan joozeppi tullut kipeäksi? 

Liekö kuumeessa vai ottanut peukkua.  Jotenkin en jaksa uskoa, että sitä jyvää taas olisi niitä määriä siiloissa, mitä luullaan. Ei siellä kasitonnarilaaksossakaan kaikkien tavisten viljat nyt niin rähähtäviä olleet. Esim. ohraa tuskin on mitenkään ylenmäärin markkinoilla. Eihän sitä enää edes viljellä niin paljon ja satotasot oli monessa paikkaa heikkoja, kun sateet nimenomaan purivat siihen. Yleistilannetta heikentää Euroopan hyvä sato vehnästä ja kaurasta, mutta tämä on ohimenevä ilmiö. Seuraava kasvukausi on taas liian kuuma ja mitä lie. Ei sitä jyvää joka vuosi tule hyvin. Nyt on vähän tasaisempi vaihe, joskus vielä näinkin.

Ihmettelen uutisointia, että syysviljojen kylvö ei innosta. Mielestäni syysvehnä on sellainen laji, että nyrkkisääntö pitää olla, että aina maihin, kun on mahdollista. Satopotentiaali on niin omassa luokassaan, että jos jostain tulee niin siitä. Vaikka hinnat olisivat huonoja, silti siitä vehnästä jää hyvin käteen. Pidän ihmeellisenä, jos oikeasti on lamaannus tapahtunut syyskylvöissä.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - tänään kello 06:55

Onkohan joozeppi tullut kipeäksi? 

Liekö kuumeessa vai ottanut peukkua.  Jotenkin en jaksa uskoa, että sitä jyvää taas olisi niitä määriä siiloissa, mitä luullaan. Ei siellä kasitonnarilaaksossakaan kaikkien tavisten viljat nyt niin rähähtäviä olleet. Esim. ohraa tuskin on mitenkään ylenmäärin markkinoilla. Eihän sitä enää edes viljellä niin paljon ja satotasot oli monessa paikkaa heikkoja, kun sateet nimenomaan purivat siihen. Yleistilannetta heikentää Euroopan hyvä sato vehnästä ja kaurasta, mutta tämä on ohimenevä ilmiö. Seuraava kasvukausi on taas liian kuuma ja mitä lie. Ei sitä jyvää joka vuosi tule hyvin. Nyt on vähän tasaisempi vaihe, joskus vielä näinkin.

Ihmettelen uutisointia, että syysviljojen kylvö ei innosta. Mielestäni syysvehnä on sellainen laji, että nyrkkisääntö pitää olla, että aina maihin, kun on mahdollista. Satopotentiaali on niin omassa luokassaan, että jos jostain tulee niin siitä. Vaikka hinnat olisivat huonoja, silti siitä vehnästä jää hyvin käteen. Pidän ihmeellisenä, jos oikeasti on lamaannus tapahtunut syyskylvöissä.

Ikävä tuottaa pettymys, mutta täällä nauta-Suomessa on paikat turvoksissa ohraa, vaikka helle vei parhaan terän. Parhailla puolentoista vuoden tarve siilossa.