Lainaus käyttäjältä: vellaamo - 21.03.26 - klo:17:20

se on anonymous hommia, jollei rekisteröidy.

Mä kirjauduin googlen/gmailin tunnuksilla. Täytyy huomenna ottaa uudet kuvat kun tän päiväset onnistuin saamaan pikselimössöksi kun yritin pienennellä niitä. 

En toki tiedä mitä näkemistä niissä nyt on mut ei täs nyt mitään voihan siitä mullasta ja versoista yrittää saada kuvan näkyviin.. 

Joko onnisti? 

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 21.03.26 - klo:21:39

Lainaus käyttäjältä: vellaamo - 21.03.26 - klo:17:20

se on anonymous hommia, jollei rekisteröidy.

Mä kirjauduin googlen/gmailin tunnuksilla. Täytyy huomenna ottaa uudet kuvat kun tän päiväset onnistuin saamaan pikselimössöksi kun yritin pienennellä niitä. 

En toki tiedä mitä näkemistä niissä nyt on mut ei täs nyt mitään voihan siitä mullasta ja versoista yrittää saada kuvan näkyviin.. 

Joko onnisti? 

No juu palvelun sain toiminaan mut eilen oli hieman hässäkkä päivä. Täytyy tänään napsia kuvat niin eiköhän nuo ole sit viimeistään illalla ihmeteltävissä.

Eilen Skagen.

Tänä aamuna taisi olla taas lannoitusta tiedossa innokkaimilla. Eturivi veti varmaan toista kierrosta.

En ole eturiviläinen, mutta tänään tuli ajettua puolet pinta-alasta ja huomen aamulla loput. Auringon alkaessa lämmittää, melko nopeasti muuttuu puuroksi. Tällä kertaa ei koko satsia keväällä vaan ruiskutusjälkiä myöden säkinpohjat.

Täällä ei ollut kunnon pakkasta. Eturiviläiset ajoi alkuviikosta, mutta oli jäänyt rypemisjälkiä. 

Juu ei ollut täälläkään pakkasta, veti yllättäen pilveen yöllä. Nyt näyttää, että viikon päästä olisi yöpakkasia, silloin pitäisi yrittää pistää starttipaukku vehnille. Myöhässä tai ei, mutta ei tämäkään kylmä päivä ja tuuli noita silittele.  Sitä en kyllä ymmärrä, miksi joku jo ajaisi toista kierrosta..

Täällä taas tuo  RuuviTag näytti viime yön alimmaksi -6,8 C.

Hiljaa lirutellut ojarummun ohitusletku oli jäätynyt tukkoon...

Ei se aikaisuus ole se juttu. Vappuna pitäisi olla typpeä  SULANEENA syysvehnän käytettävissä. Viimeisellä yöpakkasella levitettynä tuon saa usein varmistettua. Kun maa kuivuuttaan kantaa levitystraktorin voi olla, ettei tuo ainakaan savimaalla toteudu. Jälkeenpäin vasta tietää, milloin oli viimeinen pakkaskantokeli.

Ei se aikaisuus ole se juttu. Vappuna pitäisi olla typpeä  SULANEENA syysvehnän käytettävissä. Viimeisellä yöpakkasella levitettynä tuon saa usein varmistettua. Kun maa kuivuuttaan kantaa levitystraktorin voi olla, ettei tuo ainakaan savimaalla toteudu. Jälkeenpäin vasta tietää, milloin oli viimeinen pakkaskantokeli.

Tuo rakeen sulaminen riittävän syvälle maahan on se juttu, ja semmoinen tuntuma on, että jos äärimmäisen lämmin aurinkoinen ja tuulinen ajanjakso osuu kohdalle kuivalle mullalle levityksen jälkeen, eipä siitä voimasta ole koko kesänä täyttä määrää jäljellä, ehkä puolet: Epäilen, että lannoitteen ammoniumnitraatti aktivoituu ilman kosteuden vaikutuksesta rakeen alle pölyyn ammoniumtyppenä ja nitraattityppenä, ja ammoniumtyppi jos ei saa riittävästi kosteutta valuakseen syvemmälle maahan, se voi haihtua ammoniakkina ilmaan mullan kuivuessa, koska lämpö ja kuivuminen siirtävät reaktion  niitä ammoniumioneista ammoniakkikaasun . Nitraattityppi on melko stabiili, kulkeutuu tietenkin veden mukana helpommin jopa liiankin syvälle tai vesistöihin. Tuommoinen kaava löytyi:

NH₄⁺ + OH^- <=> NH₃ (kaasu) + H₂O

Toinen asia sitten on, onko kaikella syysvehnällä sittenkään selviämisen edellytyksiä: nyt on viimeiset hetket tilata siemeniä, voi olla, että aikaisia kevätvehniä ei löydy riittävästi. Tämäkin kevät osoittaa sen, että syvämuokkaus ja pahnan upottaminen syvälle ennen syysvehnän kylvöä on se juttu. Syksyn pahnaputuvelli kellastuttaa ja lopulta tappaa sen syysvehnän. En tiedä miksi, mutta niin se vaan näyttää olevan.

Kyllä tuosta nyt syysvehnän siemenet saa, mutta tonnimääräinen sopimus on täytettävä jollakin vehnällä. 

-SS-

Toinen asia sitten on, onko kaikella syysvehnällä sittenkään selviämisen edellytyksiä: nyt on viimeiset hetket tilata siemeniä, voi olla, että aikaisia kevätvehniä ei löydy riittävästi. Tämäkin kevät osoittaa sen, että syvämuokkaus ja pahnan upottaminen syvälle ennen syysvehnän kylvöä on se juttu. Syksyn pahnaputuvelli kellastuttaa ja lopulta tappaa sen syysvehnän. En tiedä miksi, mutta niin se vaan näyttää olevan.

Kyllä tuosta nyt syysvehnän siemenet saa, mutta tonnimääräinen sopimus on täytettävä jollakin vehnällä. 

-SS-

Olisi mielenkiintoista nähdä, miltä ne SS:n syysvehnät nyt sitten näyttävät... Mitä tuossa olen maakuntaa kierrellyt, niin kyllä ne tosiaan pahnan sekaan kylvetyt näyttävät tässä vaiheessa karummalta, näyttivät jo heti lumen alta paljastuessa.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 28.03.26 - klo:20:35

Toinen asia sitten on, onko kaikella syysvehnällä sittenkään selviämisen edellytyksiä: nyt on viimeiset hetket tilata siemeniä, voi olla, että aikaisia kevätvehniä ei löydy riittävästi. Tämäkin kevät osoittaa sen, että syvämuokkaus ja pahnan upottaminen syvälle ennen syysvehnän kylvöä on se juttu. Syksyn pahnaputuvelli kellastuttaa ja lopulta tappaa sen syysvehnän. En tiedä miksi, mutta niin se vaan näyttää olevan.

Kyllä tuosta nyt syysvehnän siemenet saa, mutta tonnimääräinen sopimus on täytettävä jollakin vehnällä. 

-SS-

Olisi mielenkiintoista nähdä, miltä ne SS:n syysvehnät nyt sitten näyttävät... Mitä tuossa olen maakuntaa kierrellyt, niin kyllä ne tosiaan pahnan sekaan kylvetyt näyttävät tässä vaiheessa karummalta, näyttivät jo heti lumen alta paljastuessa.

Omalla kohdalla esikasvi näyttää tekevän eroa. Kauran jälkeen on selkeästi pirteämmän näköistä, mutta syysvehnä, syysvehnän jälkeen, niin on enemmän henkitoreissaan. Olisiko jotain tauteja enemmän. Naapurin ruisvehnä on selkeästi paremman näköistä kuin omat syysvehnät, mutta perustaminen tapahtui samalla tavoin, kultivointi oli pohjalla. Kevytmuokattu voi olla herkempi talvituhoille. Vesitila ei säily kultivoidussa yhtä hyvin kuin kynnössä. Pahna vie varmaan myös typpeä seuraavalta kasvustolta. Tältä pohjalta voisi olla perusteltua, että apulantaa saisi ajaa ensimmäisen kierroksen heti, kun homma onnistuu. Sitten pitää muistaa, että erinomaisia satoja on saatu myös herneen sänkeen suorakylvönä vedetyistä syysviljoista. Ettei se vesitila aina ole olennainen asia. Muuttujia on ihan jonkin verran.

Kevätvehnän jälkeen, aitosavi/hiesusavi. Kasvamaan lähtenyt


Kuva: kasvuun lähteneet lehdet ovat puolivälistä pakastuneet 29.03.2026


Kuva: lumen lähtemisen jälkeen oli meko viimaisia pakkasöitä

-SS-

Omalla kohdalla esikasvi näyttää tekevän eroa. Kauran jälkeen on selkeästi pirteämmän näköistä, mutta syysvehnä, syysvehnän jälkeen, niin on enemmän henkitoreissaan. Olisiko jotain tauteja enemmän. Naapurin ruisvehnä on selkeästi paremman näköistä kuin omat syysvehnät, mutta perustaminen tapahtui samalla tavoin, kultivointi oli pohjalla. Kevytmuokattu voi olla herkempi talvituhoille. Vesitila ei säily kultivoidussa yhtä hyvin kuin kynnössä. Pahna vie varmaan myös typpeä seuraavalta kasvustolta. Tältä pohjalta voisi olla perusteltua, että apulantaa saisi ajaa ensimmäisen kierroksen heti, kun homma onnistuu. Sitten pitää muistaa, että erinomaisia satoja on saatu myös herneen sänkeen suorakylvönä vedetyistä syysviljoista. Ettei se vesitila aina ole olennainen asia. Muuttujia on ihan jonkin verran.

Ei niitä oraita vielä kannata kauheasti vertailla. Aikaisin kylvetyissä on kuloa, joka tekee pellosta huonon näköisen. Lajikkeiden välillä on suuria eroja versoutuvuudessa. Ruisvehnän pitääkin olla vihreämpää kuin syysvehnän tässä vaiheessa. Tähkällä sitten alkaa näkymään satoon vaikuttavat erot.

Rukiit ja ruisvehnät on luonnostaan vihreämpiä ja näyttävät nyt paremmilta. Ens viikolla alkaa vehnätki jo heräilemään. Edelleen näyttää oikein hyvältä. Talatalvea ei vaan meinaa tulla.

Kyntö ei ole yhtä kuin vesitila. Toki sillä voi pelastaa jotain verrattuna märän pellon kevytmuokkaukseen. Esikasvi ja sitä kautta maan rakenne/vedenvastaanottokyky on se juttu. Tiiviillä pellolla on kynnettynäkin vaikeaa syysviljoilla.