Rukiit ja ruisvehnät on luonnostaan vihreämpiä ja näyttävät nyt paremmilta. Ens viikolla alkaa vehnätki jo heräilemään. Edelleen näyttää oikein hyvältä. Talatalvea ei vaan meinaa tulla.

Kyntö ei ole yhtä kuin vesitila. Toki sillä voi pelastaa jotain verrattuna märän pellon kevytmuokkaukseen. Esikasvi ja sitä kautta maan rakenne/vedenvastaanottokyky on se juttu. Tiiviillä pellolla on kynnettynäkin vaikeaa syysviljoilla.

Tämä pitää sillain paikkansa, että olen pari kertaa salaojituttanut peltoa kesän aikana ja pohjalla on ollut sänkikesanto. Sitten kyntö ja ruis päälle. Toisella kertaa ruis kuoli talvella melkein täysin ja toisella kertaa sato oli tosi heikko. Muokkaaminenkin oli vaikeaa, kun oli niin klimppistä ja kovaa. Tarkoittaa sitä, että kun ei ole kasvustoa päällä niin pellon kasvukunto menee. Sänkikesanto ei ole mistään kotoisin. Jatkossa täytyy tehdä niin, että salaojitettavat maat täytyy kylvää heinälle ja tehdä ojitukset nurmeen. Siitä varmaan elpyminen on parempaa.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 29.03.26 - klo:12:57

Omalla kohdalla esikasvi näyttää tekevän eroa. Kauran jälkeen on selkeästi pirteämmän näköistä, mutta syysvehnä, syysvehnän jälkeen, niin on enemmän henkitoreissaan. Olisiko jotain tauteja enemmän. Naapurin ruisvehnä on selkeästi paremman näköistä kuin omat syysvehnät, mutta perustaminen tapahtui samalla tavoin, kultivointi oli pohjalla. Kevytmuokattu voi olla herkempi talvituhoille. Vesitila ei säily kultivoidussa yhtä hyvin kuin kynnössä. Pahna vie varmaan myös typpeä seuraavalta kasvustolta. Tältä pohjalta voisi olla perusteltua, että apulantaa saisi ajaa ensimmäisen kierroksen heti, kun homma onnistuu. Sitten pitää muistaa, että erinomaisia satoja on saatu myös herneen sänkeen suorakylvönä vedetyistä syysviljoista. Ettei se vesitila aina ole olennainen asia. Muuttujia on ihan jonkin verran.

Ei niitä oraita vielä kannata kauheasti vertailla. Aikaisin kylvetyissä on kuloa, joka tekee pellosta huonon näköisen. Lajikkeiden välillä on suuria eroja versoutuvuudessa. Ruisvehnän pitääkin olla vihreämpää kuin syysvehnän tässä vaiheessa. Tähkällä sitten alkaa näkymään satoon vaikuttavat erot.

On siinä ruisvehnässä kasvu jo alkanut ja on selvästi pitemmällä kuin syysvehnä.

Eka erä lannoitetta tuli levitettyä syysvehnälle iltapäivällä. Oli pellon pinta jo niin kuivaa ettei pyöriin tarttunut mitään. Se on kyllä hämmästyttävää siihen nähden että ollaan sentään maaliskuussa vielä, eipä se toisaalta ole satanutkaan pitkään aikaan. Kultivoiduissa pelloissa oli kaikki  oraat säilyneet erinomaisesti, vain  muutamassa notkopaikassa oli hiukan harventunut oras, mutta kyllä niihinkin normaali kasvusto tullee.

Eka erä lannoitetta tuli levitettyä syysvehnälle iltapäivällä. Oli pellon pinta jo niin kuivaa ettei pyöriin tarttunut mitään. Se on kyllä hämmästyttävää siihen nähden että ollaan sentään maaliskuussa vielä, eipä se toisaalta ole satanutkaan pitkään aikaan. Kultivoiduissa pelloissa oli kaikki  oraat säilyneet erinomaisesti, vain  muutamassa notkopaikassa oli hiukan harventunut oras, mutta kyllä niihinkin normaali kasvusto tullee.

Jaa mahdoitko ollakin sinä joka ajeli uuden karhealla jontikalla lannoitelevitin perässä? Muut tiedot täsmää eli kultivoitu ja syysvehnää. Ja ainakaan tieltä katsoen ei harvaa näkynyt.

Ihmettelin samaa kun ohi ajoin et mitään rypemisjälkiä ei näkynyt. Tai no pientä painumista tienvieren märässä mut muuten siis ihan kun ajelisi toukokuussa. 

Eka erä lannoitetta tuli levitettyä syysvehnälle iltapäivällä. Oli pellon pinta jo niin kuivaa ettei pyöriin tarttunut mitään. Se on kyllä hämmästyttävää siihen nähden että ollaan sentään maaliskuussa vielä, eipä se toisaalta ole satanutkaan pitkään aikaan. Kultivoiduissa pelloissa oli kaikki  oraat säilyneet erinomaisesti, vain  muutamassa notkopaikassa oli hiukan harventunut oras, mutta kyllä niihinkin normaali kasvusto tullee.

Paljonko laitoit tavaraa hehtaarille?

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 30.03.26 - klo:22:56

Eka erä lannoitetta tuli levitettyä syysvehnälle iltapäivällä. Oli pellon pinta jo niin kuivaa ettei pyöriin tarttunut mitään. Se on kyllä hämmästyttävää siihen nähden että ollaan sentään maaliskuussa vielä, eipä se toisaalta ole satanutkaan pitkään aikaan. Kultivoiduissa pelloissa oli kaikki  oraat säilyneet erinomaisesti, vain  muutamassa notkopaikassa oli hiukan harventunut oras, mutta kyllä niihinkin normaali kasvusto tullee.

Paljonko laitoit tavaraa hehtaarille?

200 kg Bernerin  tavaraa Viljelijän NPKS 25-1,3-3-2.

Mikäs tilanne meillä on syysviljojen lannoituksien kanssa? Osalle levitin pienen määrän eilen, osa on niin märkää, että vaatii kipakan yöpakkasen.

Urakoitsija levitti ulkotilalle pakkasaamuna. Kotitilalle levitin savimaalle torstai-iltapäivänä. Ei painunut. Kevyemmillä mailla pinta on vielä tarttuvaa.

Lohjalla oli märempää, melkoisia kurauria 25-tien varrella.

Melko heikosti kolmessa asteessa vilja edistyy.  Kultivoitu palsta vihertää, toinen isompi taitaa saada Iisakin kylvöön kuukauden sisällä, jos säät lämpenevät. Käy rehuvehnäksi ainakin.

-SS-

Lohjalla oli märempää, melkoisia kurauria 25-tien varrella.

Melko heikosti kolmessa asteessa vilja edistyy.  Kultivoitu palsta vihertää, toinen isompi taitaa saada Iisakin kylvöön kuukauden sisällä, jos säät lämpenevät. Käy rehuvehnäksi ainakin.

-SS-

Niinpä, ja vielä kylmä tuuli.

Onko siis ymmärrettävä, että SS:llä lannoitus vielä odottaa itseään?

Ruisku on peräs.

-SS-

Ajoin aprillipäivänä kaikki vehnät 290kg/ha N26S4 ja tämä suhjuinen pääsiäinen sulattaa ne hyvin. Ensi viikon pakkasaamuina varmaan innostuvat viimeisetkin.

Ruisku on peräs.

-SS-

Mitenkä tuo typpiliuos mahtaa toimia kevätlannoituksessa? Pakkasta ei paljon ainakaan pysty levityksessä hyödyntämään...

Havainto 1. Piikin kanssa kokeilemalla, ei löydy enää routaa pellosta. Havainto 2. Pelto on niin kuivaa ja kantavaa, että ei tässä enää pakkasia tarvita. Ei kyllä hotsita vielä apulannan levitys. Haluan sen lämpösumman kertymisen liikkeelle, melko aikaista kuitenkin vielä. Kyllä se jonkun tipan heittää vielä myöhemminkin. Jos se sitä lämpöä alkaa tarjoamaan, niin toukoaika alkaa sitten hyvin äkkiä. Mitään sateita tässä ei sinänsä enää tarvita. Ketään kiinnosta vaikka metsässä olisi ojanpohjat jäässä juhannukseen asti.

Eikö tässä vaiheessa nimenomaan vielä runsaat sateet olisi hyväksi? Ainakin niille savikoille