Mä muokkasin viime syksynä heti puintien jälkeen puolet pelloistani minisiipiauroilla ja kylvin syysvehnän, joka orastuikin todella hyvin. Ovat minisiipiaura jäljiltä vähän niinkuin kevytmuokkauksen ja kynnön
 " puoliväliä"🙂 . Nopea ja edullinenkin vaihtoehto syysvehnien perusmuokkaukseksi.

 Yhtä ainoaa lammikkoa ei jäänyt pelloille ennen maan jäätymistä, joten oraat ovat sikäli hyvällä hantilla talvehtimassa.

 Minisiipiaurassa on muuten ainakin hes ja htmr - mailla sellainen ominaisuus, että jos yrittää lähellekin normikyntösyvyyttä päästä, olki ei peity. Eli sillä on ns.pakko muokata vain noin 10 sentin syvyydeltä.

 Ja eloperäisille maille minisiipiaura ei käy ollenkaan.

Alueina eteläinen Satakunta ja Varsinais-Suomi.

Ceylon oli tapaninpäivänä tällaista:


Kuva: Ceylon syysvehnä, kultivoitu, pintalevitetty ja lapiorullalla sekoitettu

-SS-

Ceylon oli tapaninpäivänä tällaista:


Kuva: Ceylon syysvehnä, kultivoitu, pintalevitetty ja lapiorullalla sekoitettu

-SS-

Millaisella siemen määrällä kylvetty, ja mihin aikaan. Reunat taitaa olla hankalat kylvää huiskalla

-SS- käyttää puhallinlevitintä, mutta kyllähän tuo reunusten ajo nykyaikaisilla keskipakolevittimilläkin kait onnistuu aika hyvin, jos ei hötkyile siitä, että ojanpientareet ovat myös täynnä jyviä.

Kuva: Ceylon syysvehnä, kultivoitu, pintalevitetty ja lapiorullalla sekoitettu

Kumpi muuten lienee parempi, lapiorulla vai tehokas s-piikki? Lapiorulla varmaan multaa hiukan tehokkaammin, s-piikkin tuottama syvyysvaihtelu vuorostaan lienee vähäisempi. Mä olen ajanut s-piikillä kun en leveää rullaäestä omista, enkä ole suurempaa ongelmaa multauksessa havainnut.

Kyllä joustopiikkiäes, sellainen jossa on jalakset tai pyörät, on ehkä paras. Syksyllä 2023 toimi erinomaisesti, koska oli kynnökselle levitys. Mutta kosteaa pahna kultivoidussa tai lautasmuokatussa mullassa tukkimassa, oma joustopiikki ei läpäise, kun on neljällä akselilla piikit. Lapiorulla toimii sängessä vielä hyvin, jos sänki on kunnolla kuivaa.

Lapiorulla toimii rutikuivassa sängessä keväällä hyvin, eikä muotoile kosteaa kylvösyvyyttä sitkeäntiiviiksi kerrokseksi, vaan koukkaa sieltä täältä palasia irti ja upottaa ja silppuaa sänkeä tehokkaasti. Sitten antaa kuivahtaa ja silittää murustuneen pintamullan tasaiseksi, joustopiikkiäkeellä.

Lapiorulla upottaa pintakylvössä osan jyvistä liian syvälle, kylvömäärää on syytä hiukan lisätä.

-SS-

Mitenköhän vaakatasojyrsin toimisi multauksessa? Onko liian aggressiivinen vispilä, vahingoittaako jo jyviä?

Luulisi vaakatasojyrsimen olevan hidasta jos tällä viskakylvöllä haetaan nopeutta... 

-SS- käyttää puhallinlevitintä, mutta kyllähän tuo reunusten ajo nykyaikaisilla keskipakolevittimilläkin kait onnistuu aika hyvin, jos ei hötkyile siitä, että ojanpientareet ovat myös täynnä jyviä.

Hyvin onnistuu reunat 2-lautaslevittimellä... MDS 19.1 Rauchissa (karvalakki) pellonpuoleinen syöttö päällä ja lisäksi sellainen reunalevityslevy lasketaan alas...
Pneuma nyt on aivan ylivoimainen tarkkuudessa. Uusissa Rauchin Aeroissa on automaattinen suutinkohtainen sulku eli jtn. 1,5m pätkissä sulkee.. Hintaa ja painoo vaan liikaa noissa 24-30m koneissa 

Millaisella siemen määrällä kylvetty, ja mihin aikaan. Reunat taitaa olla hankalat kylvää huiskalla

Noin 300 kg/ha siementä ja 29. - 30.09 oli suunnilleen kylvöpäivä. Reunan kylvö hukkaa vähän siementä, koska Pneumassa periaate on siinä, että metrin välein olevan suutinläpän heittämä levitysviuhka menee naapuriläppien kanssa limittäin, mutta reunimmainen läppä ei saa "kaveria" sieltä ulkopäästä. Joten paras reunalevitys tulee kun kuljettaa reunimmaisen läpän aivan peltomullan reunan kohdalla. Tällöin ojaheiniin menee noin puoli annosta. Lannoituksessa olen tyytynyt hiukan haaleampaan puoleen metriin , en viitsi heittää lannoiterakeita ojanpientareen heiniä vahvistamaan.

Elho Pneuman peltiläpät ovat pikakiinnitteiset, joten voisi rakentaa semmoisen pellin, jossa päätysuuttimesta tuleva suihku leviäisi vain keskelle tai sisään päin, ja kiertäisi pellon ympäri ensin sillä asetuksella ja lopulta vaihtaisi normiläpän siihen tilalle. Tien varrella saisi vahvan kasvuston naapureille ihailtavaksi aivan reunaan asti, koska lannoitusmäärä saattaisi nousta siinä viimeisellä metrillä keskimääräistä korkeammaksi...

-SS-

Tai lakoraidan

Tai lakoraidan

Ceylonilla ei tuota ongelmaa ole. Ceylon kestää lakoontumatta noin 100 kg enemmän typpilannoitusta jopa ilman laonestoaineita, kuin esimerkiksi Skagen. Broadway® rikkakasvintorjuntaohjelma lyhentää ennestäänkin kääpiölajikkeen kortta noin 10 cm.

Elholla on päisteestä siivulle lähteminen joskus hiukan haasteellista. Rakeet lentävät puomin taakse jonnekin epämääräiselle etäisyydelle, ja jos liikkeellelähtö ei tapahdu aivan samanaikaisesti syötön kytkemisen kanssa, tai missaat vaihteen tai jonkun muun, voi siihen lähtöpaikkaan mennä melko paksukin kasa lannoitetta. Koskaan ei Ceylon ole niillä paikoilla mennyt lakoon.

-SS-

Luulisi vaakatasojyrsimen olevan hidasta jos tällä viskakylvöllä haetaan nopeutta... 

Jos sillä haetaan niin. Joskus sateisena syksynä voisi olla pintalevityskylvö kynnökselle ja jyrsinmultaus ainoa keino saada edes jollakin tavalla talvesta selviytyvä oras aikaiseksi...?

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 22.01.26 - klo:06:55

Luulisi vaakatasojyrsimen olevan hidasta jos tällä viskakylvöllä haetaan nopeutta... 

Jos sillä haetaan niin. Joskus sateisena syksynä voisi olla pintalevityskylvö kynnökselle ja jyrsinmultaus ainoa keino saada edes jollakin tavalla talvesta selviytyvä oras aikaiseksi...?

Vaakatasojyrsin hieroo palluroita märästä savesta ja kehrää pahnasta semmoisia tiukkoja pahnapalloja.

Kyllä levitin ja äes ovat melko nopeita, saa kylvöjä aikaiseksi isojen talojen malliin: 12 m levittimellä 6 km/h , noin 5-6 ha tunnissa, vehnää saa säiliöön 2 ha:n tavarat. Ja täyttö on leveään säiliöön nopeaa elevaattorin torvesta. Sitten vaan lapiorullaäkeellä 3 m x 13km/h kertaalleen paikastansa 4 ha tunnissa.

Parissa päivässä ajaa pientilan pellot syysviljalle. Toki linja-auton kokoisella räpidillä kylän aktiiviviljelijä saa aikaiseksi enempi.

-SS-