Kun tuonne syys viljoille apu lannan ajo aika vain aikaistuu koko ajan ,niin miksei sitä voi levittää jo syksyllä ?

Kun tuonne syys viljoille apu lannan ajo aika vain aikaistuu koko ajan ,niin miksei sitä voi levittää jo syksyllä ?

Ainakin omalla kohdalla ruisvehnä sai syksyllä ennen kylvöä sellaisen lannoituksen että en usko kevätlannoituksella olevan mikään kiire. Näin kylmässä maassa ei ne ravinteet pääse kasvin käyttöön oli se levitetty syksyllä tai nyt

Ainakin parikymmentä vuotta syysvehniä on täälläpäin lannoitettu maalis-huhtikuun vaihteessa. Se on todettu kapilaarittomilla savimailla keväiden vähäsateisuudessa hyväksi keinoksi turvata typpeä kasvin saataville sitten kun kasvu alkaa. Olosuhteet varmaankin vaihtelevat eikä toisenlaisesissa olosuhteissa viljelevien kannattaisi jatkuvasti käävätä näihin olosuhteisiin kehittyneitä menetelmiä.
Vilu viljan kasvattaa pätee myös syysvehnään. Päivä päivältä pellot vihertyvät lisää. Sivuversoja alkaa syntymään ja sitä sateet ja viileys edistävät. Sade saa myös rousteen ja muutenkin talven heikentämät yksilötkin juurtumaan ja jäämään henkiin.

Eikö tässä vaiheessa nimenomaan vielä runsaat sateet olisi hyväksi? Ainakin niille savikoille

No kyl mun mielestä olisi. Toki en ole routaa käynyt etsimässä missä se on vai onko sitä. Täällä ehti lumiharso tulla maan suojaksi ennen niitä kovia pakkasia. Käsittääkseni lännemmässä ei näin ollut.
Täällä löytyy vielä varjoisimmista metsän reunoista lunta. Toivoisi noiden sulavan pois. Vesisade olisi omiaan tuohonkin. Tasaisi myös hieman kosteutta. Nyt viima kuivattanut pinnan harmaaksi mut pohjamaa on vielä todella märkää.

Viime vuonna pellot oli loistavassa kunnossa huhtikuun puolessa välissä. Sitten alkoi ne sateet ja paikat pehmeni ja märkyys jäi pintamaahan vellomaan. Peltoa ei oikein kuivaksi saanut sen jälkeen. Ohra tuhotui sitten melko tyystin. Nyt tilanne siinä mielessä saattaisi olla eri, että routa on avannut maahan huokoisia, jotka saattaisi kuljettaa sadevedet tehokkaasti pois. Jäi mainitsematta eiliseltä kierrokselta, että maan matonenkin oli heräillyt. Oli aika kankea, mutta liikkeellä kuitenkin. Tykkäsin kyllä suorakylvetyssä maassa olevista madonrei'istä. Siitä se parannus lähtee liikkeelle.

Tykkäsin kyllä suorakylvetyssä maassa olevista madonrei'istä. Siitä se parannus lähtee liikkeelle.

Viime keväänä sateet tulivat tasatun kynnöksen päälle. Vettä tuli melkoisesti, ja sateitten jälkeen kävin johtamassa isommasta alapäisteen vesijärvestä vettä piiriojaan. Pellon pinnalla oli ehkä tuhansittain lieroja, olivat ujuttautuneet maan pinnalle, jotta eivät hukkuisi.

Eivät olleet vanhaisäntä ja aikaisemmat sukupolvet kahdeksassakymmenessä vuodessa onnistuneet hävittämään niitä pahalaisia.

-SS-

Kyllähän tällaisen routatalven jälkeen on turha uneksuakaan mistään tasaisesta kuivumisesta, jos vettä ei tule. Kevätsateethan ovat vielä tulematta.

Viime keväänä tosiaankin kevätsateet tulivat vasta huhtikuun puolivälissä, kun maat olivat tähän mennessä kuivuneet jo ihan toukokuntoon. Sänkimaat liettyivät pahasti, eivätkä ne enää kuivuneet hyvään kylvökuntoon koko keväänä. Syysmuokatut kestivät hyvin ja kylvöille pääsi ihan normiaikaan äitienpäivänä, lähes täydellisissä olosuhteissa. Siinä sitten oli itse ihmeissään sänkimaittensa kanssa. Tästä jäi syvä arpi, ja tänä keväänä sänkimaata onkin vain yksi hehtaari, sekin hyvin multavaa maata.

Tänä aamuna ajoin apulannat syysvehnälle. Olosuhteet erinomaiset siihen hommaan. Ilmeisesti eilen levitti aika moni maakunnassa ja kyllä se oikea hetki on varmaankin nyt käsillä.

Tänä aamuna ajoin apulannat syysvehnälle. Olosuhteet erinomaiset siihen hommaan. Ilmeisesti eilen levitti aika moni maakunnassa ja kyllä se oikea hetki on varmaankin nyt käsillä.

Eipä tuo rae enää maahan painu, valkoista se savikokkare jo on.  Mutta toiveita on, että toukokuuta lähestyttäessä tulisi reiluja sadekuuroja ja kylmä kausi. Lisäksi typpiliuoskierros voisi olla se salainen ase, jolla saa keltaiseen hiukan vihreää. Toukokuun syksyinen sadekausi on ollut melkein sääntö kuin poikkeus. Vesivoimaloiden omistajat jo tietävät jo, että tulee vesivoimasta kuiva kesä, vaikka toukokuussa sataisikin enemmän kuin kerran.

-SS-

Hyvin vihertää täällä syysviljat, jopa se marraskuun alkupäivinä kylvetty. Olisi pitänyt kanssa koittaa heinää kylvää samoihin aikoihin….

Ceylon vaisumpi kun skagenniin vaikka skagen kylvetty 3vuorokautta myöhemmin.  Kävin ottaa kuvia vipuun niin alavalla lehtien päät hyvinkin punaiset, ankaraa yöpakkasia, kun jo illasta menee alle nollaan,

Meillä on mittari puron varrella metsäpelto aukon keskellä, oisko 15ha, siellä se niin ei moni usko kuin kovia lukuja se mittari toukokuun lopulla on käynnyt. Kun taajaman ikkunan mittari on plussalla

Ceylon vaisumpi kun skagenniin vaikka skagen kylvetty 3vuorokautta myöhemmin.  Kävin ottaa kuvia vipuun niin alavalla lehtien päät hyvinkin punaiset, ankaraa yöpakkasia, kun jo illasta menee alle nollaan,

Meillä on mittari puron varrella metsäpelto aukon keskellä, oisko 15ha, siellä se niin ei moni usko kuin kovia lukuja se mittari toukokuun lopulla on käynnyt. Kun taajaman ikkunan mittari on plussalla

Ceylon on AINA vaisumpi kuin Ceylon keväällä. Sitten kun kesä etenee, Ceylon tihenee kuin varkain, kunhan ravinteet ovat tarjolla, Ceylon etenee huomaamatta ilman lehtilaikkuja ja keltaruostetta kohti syksyä ja puintikautta. Kasvusto on puintiin tullessa vaivaisen näköinen, eikä siltä odota oikein mitään. Sitten kun perävaunu täyttyy varkain kuivalla vehnällä, ja renkaat liiskassa mustaa raitaa asfalttia värjäten ryömit kuivurille, kannattaa kysyttäessä väheksyä, että no, jotain neljä tonnia tuli, eihän tuommoisesta matalasta enempää...naapurit pysyvät hyväntahtoisina ja ystävällisinä, heikompi saa empatiaa enempi.

Skagenin sadontuottokyky lienee paljon korkeampi kuin Ceylonin, mutta se, joka erehtyy luulemaan, että se lisäsato syntyy ilman lisäpanostuksia, saattaa pettyä. Herne- ja kuminaamataloudessa Skagen on voimallisempi. Mutta yksipuolisemmassa syysviljan viljelyssä Skagen tuntuu "taantuvan" nopeammin.

Siksi Ceylon on harrastelijan keinolannoitetaloudessa tasaisempi sadontuottaja. Harmi, että kotimaiset myllyt hyljeksivät sitä. Vientivehnäksi se kelpaa ihan hyvin.

Kun samalla vaativan hedelmättömällä sokerijuurikaspellolla oli raita Aspektia ja Ceylonia vierekkäin, ero oli koeruututuloksia dramaattisempi. Huolimatta hiven- ja tautiainekäsittelyistä, Aspektin keväällä rehevänä alkanut kasvu hyytyi lehtilaikkuihin ja ruosteisiin, lopulta kesken tuleentumiseen.

-SS-

Syysvehnät ottaneet takapakkia eikä sääennuste lupaa helpotusta. Tuohon Ceylonin ylistämiseen on helppo yhtyä. Näyttävät hyviltä tai keskiarvoa paremmilta ainakin. Itellä ei sitä nyt ole ne jäi siiloon. Aspekt on ihan ok, paikoin kärsivän oloista. Bright yllättävän hyvä ja Emerick saa pisimmän miinuksen mun lajikkeista tässä kohtaa. Yhden saa unohtaa täysin tässä paikallisilla kokemuksilla ja se on Pinja.

Käytännön Maamiehen syysvehnäkisan varjolohko on saanut drone-lannoituksen. Kiinnitti huomiota tuttu järven muoto ilmakuvassa, oma uimajärvihän tuo on. Lapsena kävin tuossa Averiajärvellä uimassa, oli se silloinkin melko ruskeavetinen, mutta kaloja siinä on, ja ovat ottaneet särkikaloja hoitokalastuksella.

Parhaat asiantuntijat ovat olleet tekemässä syysvehnän viljelypäätöksiä. Mutta että 152 kg Y6 laitettu syksyllä tulvan alle ? Hmm...


Kuva: KM:n syysvehnän varjolohkot, 120 tien varrella.

https://luvy.fi/wp-content/uploads/Julkaisu-17_2022_Vihdin-Averian-kunnostussuunnitelma.pdf

-SS-

Mulla on kylvössä kolmea syysvehnälajiketta. Nyt RGT Kilimanjaro näyttää parhaimmalta. Aspekt on seuraava ja KWS Spencer näyttää huonoimmalta. Katsotaan sitten puintiaikaan lopullinen järjestys.