Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 28.02.26 - klo:15:17

Syysviljalle täytyy levittää lannoite ennen kuin 1.4. Ja ihan sallittuakin se on.

Tulokseltaan tyydyttävin voisi olla levittää typpeä jaettuna 70 kg huhtikuun alkuun, tämä sisältää rytmityksen maaperän routatilanteeseen, ettei mene velliin konetta upottamaan. Eli 25.03 - 10.04  voisi olla varallaoloa yöpakkasia toivoen. Sitten 70 kg toukokuussa, kun oras alkaa pensastua ja tekemään kortta, ja 70 kg juhannuksen jälkeen, valkuaisen nostamiseksi.

Jos saa kiinni lähes 190 euron  badabum- matiffin, niin silloin todellakin kannattaa panostaa lannoitusrajojen maksimit. Siis 170 kg + 30 kg syksyltä + pyöristys alas päin.

-SS-

Montakos kiloa hehtaarilta pitäisi viljaa irrota, että tuo typpilantamäärä tulisi kiloina takaisinpäin?

🤔🤔🤔

 

70 kg typpeä maksaa levitettynä suunnilleen satasen. Jos rehuvehnä maksaa tilahintana 150€/t ja leipä 170 €/t Karkeasti laskien: ensimmäinen 70 kg nostaa sadon kahdesta tonnista neljään, eli satasen panostuksella 300€ Toisella satasen panostuksella sato nousee neljästä viiteen tonniin eli saadaan 150 €. Viimeisellä satasella nostetaan sen viiden tonnin hintaa yhteensä satasella, eli vaikutus +-0. Jos jussina näyttää tulevan enemmän kuin 5 t kannattanee antaa viimeinenkin voitelu.

Nyt on paikoin oraat jo paljaana, paikoin vielä pitkälti toistakymmentä senttiä lumiloskaa päällä. Ensi viikolla on tulossa aurinkoisia päiviä ja föhn puhaltaa. Mielenkiintoisia aikoja elämme.

Tuo kevätahava on kyllä jännä. Joskus vie värit oraista ihan päivässäkin. Viime vuonna levittelin ensimmäiset apulannat 17.3. ja vasta sen jälkeen meni oras ruskeaksi, vaikka orasmaat olivat olleet jo pitkään paljaina.

70 kg typpeä maksaa levitettynä suunnilleen satasen. Jos rehuvehnä maksaa tilahintana 150€/t ja leipä 170 €/t Karkeasti laskien: ensimmäinen 70 kg nostaa sadon kahdesta tonnista neljään, eli satasen panostuksella 300€ Toisella satasen panostuksella sato nousee neljästä viiteen tonniin eli saadaan 150 €. Viimeisellä satasella nostetaan sen viiden tonnin hintaa yhteensä satasella, eli vaikutus +-0. Jos jussina näyttää tulevan enemmän kuin 5 t kannattanee antaa viimeinenkin voitelu.

Leipälaadun ero rehuvehnään on liian pieni, vaikka myllyt toistuvasti yrittävät todistella, että esimerkiksi kevätvehnästäkin kannattaa viljellä vain Quarnaa. Se viimeinen 70 kg onkin laatuun sidotulle sopimussyysvehnälle lähinnä pakollinen kulu, jotta voi sitoumuksensa hoitaa.

Kesäksi henkiin jääneet Ceylon tai Skagen näyttävät aika usein yltävän siihen viiteen tonnin, aika maltillisellakin lannoituksella usein saattaa pettyä tulokseen; sato voi olla ylikin kuusi tonnia ja valkuainen vastaavasti 8%. Siksi se viimeinen 70 kg.

Nykyaikaiset syysvehnät siirtävät lannoituksen satoon, ei valkuaiseen, vasta kukkimisen jälkeen annettu reilu typpimäärä voi tuoda prosentin-kaksi valkuaista lisää.

-SS-

Syysvehnästä, vaikka tämä kuuluisi syyskylvöt-osuuteen, niin mitään vesijärviä ei näy, maaperä näyttäisi läpäisevän vettä. Maaliskuun puoliväliin ulottuvissa lämpötilaennusteissa öisin näyttäisi olevan lauhempaa kuin vuoden 2025 toukokuun 03. - 10.05. välisinä öinä.

Bernerin syysvehnätarjous (Dec26 Matifiin perustuen) on tänään noin 14 €/tn parempi kuin Hankkijan kiinnitys syksyyn, jos tavara on myllylaatua. Omalla kohdalla menee kymppi enemmän rahtia Naantaliin, Perniöön verrattuna, jolloin ero hupenee noin 3-4 euroon.

Mutta jos kuorma osoittautuu rehuksi, Hankkija osoittautuu Turkuun 15 €/tn paremmaksi, Bernerin Naantalin rehuhintaan verrattuna. Tämä siis itse rahditetusta sijainnista Länsi-Uusimaa/itäinen Varsinais-Suomi.

-SS-

Syysvehnästä, vaikka tämä kuuluisi syyskylvöt-osuuteen, niin mitään vesijärviä ei näy, maaperä näyttäisi läpäisevän vettä. Maaliskuun puoliväliin ulottuvissa lämpötilaennusteissa öisin näyttäisi olevan lauhempaa kuin vuoden 2025 toukokuun 03. - 10.05. välisinä öinä.

Bernerin syysvehnätarjous (Dec26 Matifiin perustuen) on tänään noin 14 €/tn parempi kuin Hankkijan kiinnitys syksyyn, jos tavara on myllylaatua. Omalla kohdalla menee kymppi enemmän rahtia Naantaliin, Perniöön verrattuna, jolloin ero hupenee noin 3-4 euroon.

Mutta jos kuorma osoittautuu rehuksi, Hankkija osoittautuu Turkuun 15 €/tn paremmaksi, Bernerin Naantalin rehuhintaan verrattuna. Tämä siis itse rahditetusta sijainnista Länsi-Uusimaa/itäinen Varsinais-Suomi.

-SS-

Minun käsittääkseni ero oli vain reilu 8e. Kun Matif oli parhaimmillaan 215,25-26e(elo-syyskuun toimitus) eli 189,25e ja Hankkija Naantali 181.

Minun käsittääkseni ero oli vain reilu 8e. Kun Matif oli parhaimmillaan 215,25-26e(elo-syyskuun toimitus) eli 189,25e ja Hankkija Naantali 181.

Perniö 175, mutta säästää kympin rahdissa verrattuna Naantaliin. Toinen mahdollisuus on sopia Salon Hankkijan viljavarastolle, matkaa noin saman verran. Sinne Viljavalle on vain noin 13 km ajo traktorilla. Etsin kippausmahdollisuutta  Perniöön. Sietää siilonkin vuokraamisen yhdeksi kuukaudeksi.

Kuorma-autoilijoita muutenkin elokuulla saa jotain kolmen viikon + tilausajalla, kyllä siinä oma apu pitää järjestää, jos haluaa saada puinneilta pois. 2024 elokuu oli juuri sellainen, ettei kuorma-autoilijoita saanut mistään kahdeksanneksi päiväksi, kun oli kahden talon vehnäurakka siinä menossa. Onneksi naapurilla oli 16 tonnin kärry ja riittävä vetäjä, jolla saatiin vietyä sopimuksen yli menevät viljat tuoreena puimurin torvelta Saloon. Omiin kärryihin kuivasin sitten sopimuskuorman Naantaliin. Kaikki omistamani kuusi kärryä olivat täynnään rivissä pressutettuna siinä muutaman viikon, ennen kuin sai kuljetuksen tulemaan paikalle.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 03.03.26 - klo:20:43

Minun käsittääkseni ero oli vain reilu 8e. Kun Matif oli parhaimmillaan 215,25-26e(elo-syyskuun toimitus) eli 189,25e ja Hankkija Naantali 181.

Perniö 175, mutta säästää kympin rahdissa verrattuna Naantaliin. Toinen mahdollisuus on sopia Salon Hankkijan viljavarastolle, matkaa noin saman verran. Sinne Viljavalle on vain noin 13 km ajo traktorilla. Etsin kippausmahdollisuutta  Perniöön. Sietää siilonkin vuokraamisen yhdeksi kuukaudeksi.

Kuorma-autoilijoita muutenkin elokuulla saa jotain kolmen viikon + tilausajalla, kyllä siinä oma apu pitää järjestää, jos haluaa saada puinneilta pois. 2024 elokuu oli juuri sellainen, ettei kuorma-autoilijoita saanut mistään kahdeksanneksi päiväksi, kun oli kahden talon vehnäurakka siinä menossa. Onneksi naapurilla oli 16 tonnin kärry ja riittävä vetäjä, jolla saatiin vietyä sopimuksen yli menevät viljat tuoreena puimurin torvelta Saloon. Omiin kärryihin kuivasin sitten sopimuskuorman Naantaliin. Kaikki omistamani kuusi kärryä olivat täynnään rivissä pressutettuna siinä muutaman viikon, ennen kuin sai kuljetuksen tulemaan paikalle.

-SS-

Se on totta, että rahtia joutuu järjestelemään. Kuusi 200 hehdon peräkärryä tuo kyllä kivasti puskuria.

Ei noihin minun kärryihin mennyt kuin 680 hl. Mutta parempi sekin kuin ei mitään.

-SS-

Joko kävitte levittämässä ekan kiekan apulantaa ?

Lunta on paikoitellen vielä 10 cm ja jääkenttääkin, eli voi olla, että viikon verran tulee odotetuksi.

-SS-

Joko kävitte levittämässä ekan kiekan apulantaa ?

Näitä SS:n juttuja ei kannata ottaa ihan todesta, vaikka Makekin luultavasti jo on pintalevitintä huomisaamua varten täyttämässä. Aikainen lannoitus perustuu siihen, että viimeisillä yöpakkasilla aivan kasvuunlähdön kynnyksellä käydään levittämässä apulantaa, jotta heti kasvuunlähdössä olisi riittävästi ravinteita käytettävissä. Kuinka todennäköistä on, että kasvukausi käynnistyy nyt maaliskuun alussa, kun vielä on lunta ja jäätä pelloilla ja routaa puoli metriä?

Lainaus käyttäjältä: JoonatanK - 06.03.26 - klo:10:59

Joko kävitte levittämässä ekan kiekan apulantaa ?

Näitä SS:n juttuja ei kannata ottaa ihan todesta, vaikka Makekin luultavasti jo on pintalevitintä huomisaamua varten täyttämässä. Aikainen lannoitus perustuu siihen, että viimeisillä yöpakkasilla aivan kasvuunlähdön kynnyksellä käydään levittämässä apulantaa, jotta heti kasvuunlähdössä olisi riittävästi ravinteita käytettävissä. Kuinka todennäköistä on, että kasvukausi käynnistyy nyt maaliskuun alussa, kun vielä on lunta ja jäätä pelloilla ja routaa puoli metriä?

Ei olisi pahitteeksi kokeilla vaikka osalla alaa, tulet yllättymään. Omakohtaisesti olen melkein poikkeuksetta pettynyt jätettyyn myöhästetyn lannoituksen siivuun. Semmoinen 35 - 50 kg typpiannos maaliskuulla / huhtikuun alussa antaa vauhtia kasvuun pääsiäisen lämpimillä säillä. Sitten sata kiloa typpeä vapun tienoilla ja loput pitkin kesää.

Hyvin kasvavaa syysvehnää on mukava käydä useamminkin ruokkimassa, kun samaan aikaan kevätviljat kulottuvat kesän helteissä.

-SS-

Kyllä aion jatkaa aikaisen lannoituksen testejä myös tänä kasvukautena. Joku kohtuus täytyy silti olla siinäkin, kuinka aikaisin on aikaisin. Muutenhan sen "lannoituksen" voi tehdä jo vaikka tammikuussa: esimerkiksi 70kg rikkisalpietaria kymmenelle aarille – ei ainakaan myöhästy.

Kyllä aion jatkaa aikaisen lannoituksen testejä myös tänä kasvukautena. Joku kohtuus täytyy silti olla siinäkin, kuinka aikaisin on aikaisin. Muutenhan sen "lannoituksen" voi tehdä jo vaikka tammikuussa: esimerkiksi 70kg rikkisalpietaria kymmenelle aarille – ei ainakaan myöhästy.

Joo tammi-helmikuun lannoittaminen on vasta-argumentoijien keksintö, ei minun esitykseni. Puhun nimenomaan maaliskuun puolivälin - lopun yöpakkasista, jolloin maassa ei ole lunta, mutta se kantaa koneen, routa sulaa päivisin, kosteuttaa maan pintaa ja sulattaa lannoiterakeen juuristolle. Se on agronomisesti täysin eri asia kuin lannoittaminen sydäntalven hankien päälle.

Sitten kun routa sulaa kunnolla, on pelto velliä ehkä viikonkin, jolloin seuraavan kerran kun pellolle pääsee ennen vappua, on seuraavat kuusi viikkoa rutikuivan tuulista käristävää aurinkoa, ja siellä ne rakeet sitten ovat nätisti ehjänä kuivan savikoppuran pinnalla. Ei ole ensimmäinen tai toinenkaan kerta, kun sitä surkeutta olen vieressä seurannut.

-SS-