Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 13.04.24 - klo:13:00

Muistakaa taloudellinen järkevyys paikkauksessa. Kumpaa katselee mieluummin, harvaa viljaa vai harvaa tilinauhaa... Luomussa ei tietysti parane tyhjiä länttejä olla.

Edellisellä tukikaudella tuli paikkailtua syyskasveja. Tällöin meni seosviljana. En usko, että siitä ongelmiin joutuu vieläkään, jos seoskasvustoksi ilmoittaa. Sitähän se on: seosviljaa.

Pitää kyllä olla isoja aukkoja että kannattaa paikkailla.

Joo, ei missään nimessä. Mulla noita aukkoja lienee hehtaareista kymmeniin hehtaareihin. Osa "aukoista" sellaisia, että koko pelto menee uusintakylvöön. Saa nähdä, lupailee taas pakkasia eikä ehtinyt läheskään kaikki lumet sulaamaan pl. isommat aukeat.

Eräällä lohkollakin toisessa päädyssä salaojitusten myötä herne esikasvina, joka roundupattuna lautasmuokkarilla maahan ennen ruisvehnän kylvöä ja toinen pääty kultivoitua ohran sänkeä. Herneen jäljiltä täysi kasvusto pl. lammikot, ohran jäljiltä ei ole kurasta näkynyt yhtään elämää.
"Raja" hyvin talvehtineessa kohdassa, ja siltikään toisella puolella ei mitään elämää. Kylvö samalla kertaa luonnollisesti koko lohkon osalle, välittämättä mitä esikasvina oli. Viime vuonna sama ilmiö rukiin jälkeen kylvetyssä ruisvehnässä ja viereisen lohkon herneen jälkeen kylvetyssä, herneen jälkeen täydellinen kasvusto ja rukiin jälkeen ei käytännössä mitään elossa keväällä. Nämä karkeita, vähämultaisia tai tosi multavia maita kohdasta riippuen. Ilman lannoitusta kylvetty kaikki, onko tuo sänki syynä talvituhoon vai typen puute, vaikka ohjeessakin kehoitus kylvämään ilman typpeä, mikäli ja kun sitä maasta irtoaa. Syksyhän oli karmea huippu kylvökeleistä eteenpäin, vettä riitti useammaksi syksyksi heti kerralla ja routa tuli lokakuun lopulla, joka vieläkin ohen vellikerroksen alla.

Hakuopaassa sanotaan näin.
5. Mitä teen, jos kasvusto on tuhoutunut?
Jos sateet, kuivuus tai muu vastaava syy ovat tuhonneet kasvuston, sinun ei tarvitse kylvää lohkoa uudelleen, jos kylvö on tehty asianmukaisesti. Halutessasi voit kuitenkin perustaa kasvuston uudelleen.

Ota kuva tuhoutuneesta kasvustosta Vipu-mobiililla ja dokumentoi kasvuston tuhoutumiseen johtaneet tapahtumat. Vaikka kasvusto olisi tuhoutunut, huolehdi alan kasvinsuojelusta ja estä rikkakasvien leviäminen. Kasvuston tuhoutumisesta ei tarvitse ilmoittaa kuntaan.

Syyskasvin talvituhoalat voidaan hyväksyä kylvetyn kasvin mukaan. Estä rikkojen kasvu talvituhoalalle mekaanisesti niittämällä, muokkaamalla tai torjumalla kemiallisesti. Jos perustat kasvuston uudelleen, ilmoita ala uuden kylvetyn kasvin mukaan. Jos täydennyskylvät alan saman kasvin kevätkylvöisellä lajikkeella, ilmoita se kasvi, jota on kasvustossa enemmän.

Ja edellinen lainaus löytyy täältä https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/oppaat/hakuoppaat/hakuoppaat/maataloustoiminta/maataloustoiminta-2024/

Mikähän on ruisvehnän paikkauskasvi? Kevätvehnää vaadittiin viljelysopimuksessa, ettei ole sekulia, kuten ohraa paikkakylvämällä. Kevätruisvehnä se ei missään nimessä ole, kun vaatii älyttömän pitkän kasvuajan suhteessa syysruisvehnään. Kevätvehnäkin pitäisi päästä kylvämään ajoissa, juuri noihin kosteisiin pläntteihin jotka hukkuneet, siis senkin suhteen joutuminen niin ja näin. Aikaisen ohran voisi kylvää suht myöhään, näkisi minne kylvettävä kun kasvu pitkällä ja olisi edellytyksiä kunnon sadollekin.

50 tai 70 euron korvaus kasvipeitteisyydestä kannustaa sellaisia tiloja, jotka ennenkin keräsivät kaikkia mahdollisia tukia, pitämään paljon kasvipeitettä. 30 euron korvaus ei enää. Sinänsä hullunkurista: luulisi, että kasvipeitettä kannustetaan ja kaiken maailman rikkaruohomoskat jaettaisiin vasta sitten.

Itse olin aika rauhallisin mielin viime syksynä, kun muut muokkasivat enemmän kuin vuosiin. Itseä ei kiinnostanut, kun oli niin märkää. Mutta eihän sitä tullut koko Suomea kierrettyä... No, antaa katsoa, kuinka suuri tappio tuli tästäkin. Sänkimaa keväällä ei sinänsä tuota tällä tilalla ongelmaa.

Jos olisit kiertänyt, niin ainakin jossain on alueita ettei muokkauksia ole tehtyä käytännössä lainkaan ja tätä laajasti ts. kasvipeitteistä riittää, eikä kaikki omasta halusta. Omalla alueella just tämä tilanne, syksyllä ei ollut asiaa pelloille 16.9 jälkeen ennenkuin maan routaantuessa lokakuun lopulla ts. hätäpäissään lietteitä ajoivat ennen eräpäivää. Maat jämähti jäähän hetkessä, märästä routaan kuin napista painamalla. Mitä keskusteluja muiden viljelijöiden kanssa, suurin huolenaihe että kuinka saa ajan riittämään kun pitäs kyntääkin kylvöjen ohessa. Näillä näkymin ainakaan ennen vappua ei ole asiaa millekään pellolle kyntämään, ellei kelit oikeasti lämpene mutta ennusteessa näiden pakkasten jälkeen noin viiden asteen päivälämpötiloja ja öisin nollassa tai pakkasella. Ei tuu kevät rytinällä, vielä.

Tällä menolla nuo kuvauspyyntöihin pyydetyt syysviljojen kuvaukset onkin haastavia, kuvata kuolleita orasrivejä että oli tässä talvella vielä kasvusto. Tällä hetkellä vahvan jääkannen alla kaikki, ja osassa vielä polveen asti luntakin.

Arviolta 5 viikkoa on omat syysviljat perässä noita SS:n kuvan oraita

Lunta ei enää jokapaikassa, mutta siellä missä ei lunta, on jäätä vahvemmasti ja vettä jäällä. Yleisesti lunta, vettä ja sitten se jää. Jäätä on ihan jokapaikassa, kaikilla syysviljapelloilla. Seuraava viikko pakkasta yötäpäivää, joten puolen toista viikon päästä voi noilla jäätikköosilla olla jo pälviäkin. Lunta yleisesti lapionpiston verran tai polveen saakka, keskimäärin sanoisin reilu pistolapiollinen. Yritin tänään hakata luulemaani sulaan kohtaan reikää jäähän ja routaan, mutta ei mennyt pistolapiolla.

Kyllä se kevät tulee aikanaan, mutta talvi oli tänä vuonna pisin ties kuinka pitkään aikaan kun alkoi jo lokakuulla. Ja jatkuu ennusteen mukaan ainakin 10 päivää, eikä sittenkään luvassa ihmeitä.

Taas tulee mieleen että mitä ihmettä varten pitikin kylvää ruisvehnää, ja vieläpä paljon. No, on hyvät pohjat alkaa kevätkylvöille kun ei enää tarvi kyntää niitä maita Edellinen talvi oli aika armoton, tää vielä pahempi ellei ihmeitä tapahdu. Toissavuonna syysviljat pärjäs paremmin ja siihen hyvään talvehtimiseen luottaa, kun ollut parempia vuosia välissä. 10-20 vuotta sitten tuntui syysviljat toivottomilta, talvi vei lähes poikkeuksetta.

Mobiilivipu on meillä kahdessa tabletissa (wifi ja sim) ja mobiili toimii myöskin pc:ssä android emulaattorin läpi.. tietenkään pc:llä ei kuvia  oteta  , mutta parempi isolta ruudulta käyttää.

Teen kahden eri tilan Vipulaatiot ja mobiilivarmenteella pääsee Vipuihin vaikka olisin muualla kuin just sillä tilalla...

Heräs kiinnostus, PC android emulaattori? Qooqlasin ja näkyy olevan vaikka minkälaisia tarjolla. Mikä sulla käytössä ja onko toimiva? Windows pohjainen kone mulla. Harmitellut ku Cordulusta ei pääse tutkimaan kotikoneella, mutta tällä se ehkä onnistuisi?

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 23.03.24 - klo:17:44

Eikö se 1.4. rajoitus koske vain lantaa tai or­gaa­nis­ia lan­noi­te­val­mis­tei­ta? Väkilannoitteita saa huiskia maaliskuussakin; ei tosin "kos­kaan lumi­peit­tei­seen, rou­taan­tu­nee­seen tai ve­den kyl­läs­tä­mään maa­han". Eli ei taida olla vielä mitään asiaa lannoittamaan, kun samalla orasmaalla on sekä seisovaa vettä, routaa että lunta.

Jossain päin Suomeako tosiaan jo sormet syyhyää lannoituksille?

Kolomannen päivän on satanu lunta putkeen,taitaa olla kohta lunta enemmän kuin koko talavena.Tuntuu ouvolta puheet peltojen lannottamisesta...

Perämeren etelärannikolla räntää tullut eilisestä aamusta saakka, puolitoista vuorokautta. Tänään jäi hiukan maahankin, eilen ei kokopäivänä mitään eli sulatti vanhaa lunta mukavasti. Märkää on, syysviljapellot sohjoisella lumipeitteellä/ umpijäässä. Lunta paikasta riippuen nollasta sentistä 50 senttiin, nollaa tosin hyvin marginaalisesti ja nekin viljan sänkeä, jossa lumi lähtenyt sängen avustuksella. Syysviljapelloilla ei orasta näy missään, pl. jään läpi vähän näkyi vihreää. Voi olla että saa kylvää tänä keväänä isosti uusiksi, syksy oli huippukylvökelien jälkeen supermärkä, joka muuttui kerrasta talveksi, jäädyttäen pellot. Routa lienee osin lumen hautomana hävinnyt kun salaojista tulee ainakin jossain vettä, mutta jääkansi on kaikkialla missä tasamaalla muutaman sentin notkoa. Kun ei muuta ole kuin tasamaata, jäätiköitä on siis kaikkialla. Ei passaa kuitenkaan heittää kirvestä kaivoon, ootella ensin KEVÄTTÄ, että lumet sulaa ja kuivattavat tuulet kera pakkasten kurittaneet kuukauden oraita. Huhtikuun lopulla näkee heräävätkö henkiin ja tarviiko lannoittaa...

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 19.03.24 - klo:09:54

Lainaus käyttäjältä: bouli - 19.03.24 - klo:09:44

Lainaus käyttäjältä: Hevi - 19.03.24 - klo:09:14

Tässä kyselyssä  pyydetään  kahdesta lohkosta neljää vastausta.1. Ehdollisuuden kasvipeitteeseen voi vastata kuvalla, joka on otettu 15.3 alkaen
ja 2. Ekojärjestelmän kasvipeitteeseen pitää ottaa kuva 16. 4 alkaen
Se vaan on outoa, että tuossa ehdollisuuden kasvipeitteen vastausohjeessa lukee selvästi, että voit vastata  selvityspyyntöön myös aikaisintaan 31.10.2013 otetulla kuvalla.
Voiko olla niin, että ehdollisuuteen riittää, että on kylvetty ja syksyllä on kasvusto
Tässä ei kuitenkaan ole mitään muuta kuin "Ota kuva" painike

Mulla näkyy siinä ota kuva painikkeen alapuolella teksti "tai käytä kasvulohkolta otettua kuvaa" ja 5.11.-23 lohkolta ottamani kuva.

Kuvaa voisi käyttää, jos sellainen olisi. Nimittäin syysviljat tuli kuvattua syksyllä kun pyyntö tuli että kuvatkaa, mutta kukaan ei puhunut noiden hömppäpeltojen kuvaamisesta eli riistapellosta. Sellaisesta ei ole kuvaa esittää luonnollisestikaan kun omat kuvat ei riitä, kun metsällä ollaan riistapellolla kasvustossa...

Joo. No näistä muista sen kasvipeitteisyyden pystyy todentamaan vielä keväälläkin, muokattuun kylvetty talvella kuollut syysvilja on enemmän tulkinnanvarainen.

Jep. Toki kuollut kasvustokin näkyy kylvöriveinä, hajakylvö voikin olla tarkastajan mielestä vaikka jääntiviljaa 

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 19.03.24 - klo:10:33

Oletus että nää tehtävät häipyy vähin äänin kun satelliitti kuvaa muutakin kuin valkoista hankea.

Ei näiden kanssa kannata olettaa mitään. En tiedä miten ihmeessä minun kaikista lohkoistani yksi ainoa sieltä jostain lumen alta keksittiin, että tuossa ei ole sitä mitä pitäisi. Eli toisin sanoen, sateellittikuva oli nähnyt kynnöksen herneensängestä.

No, mulla kaks eri pyyntöä ja kummatkin on yhteydessä toiseen lohkoon, sama kasvi. Ihan sattumanvaraista toimintaa, ei oo mitään logiikkaa miltä pellolla näyttää nyt tai on näyttänyt puinnin jälkeen, kun sitä lohkojen virtuaalista rajaa ei näe mistään muusta kuin kartalta. Eri omistaja, niin lohkot erillään vaikka on viljelty toista näistä esimerkeistä yhdessä noin 40 vuotta...

Oletan edelleen, että korjaus tulee jossain vaiheessa kun näitä ihmissilmin tarkastetaan. Nyt kone arponut, tai sitten nää on nimenomaan satunnaisotantaa. Tosin ois luullut enemmän osuvan omalle kohdalle kun kymmeniä lohkoja kasvupeitteisenä.

Play kaupasta löytyy, että olen päivittänyt tämän 14.3.2024 ja ohjelmaversio on 1.1.17
Onko olemassa uudempi?

Oot ollut liian nohevana, kun päivität ohjelmaa vaikka ei pyydetäkään 

Kokeilin kirjautua, pallo vain pyörii mutta ei pääse sisälle. Taitaa olla ihan pikkainen ruuhka...

Ihan pärseestä, olla koekaniina. En aio tehdä mitään ennen ens kuun 16. päivää. Mikäli silloin vielä tehtäviä, tarvinee tehdä jotain. Oletus että nää tehtävät häipyy vähin äänin kun satelliitti kuvaa muutakin kuin valkoista hankea.

Mulla ei tuollaista tekstiä ole. Mistä näkee, että onko viimeinen versio, ja onko joku versionumero

Ihan ensimmäisenä vipupalvelu käski lataamaan uusimman ohjelmaversio, ilmoitti että vanha ei toimi lainkaan. Kokeile päivittääkö ohjelman play-kaupan kautta? Päivitä ohjelma nappi tuli siellä näkyville tai peru.

Lainaus käyttäjältä: Hevi - 19.03.24 - klo:09:14

Tässä kyselyssä  pyydetään  kahdesta lohkosta neljää vastausta.1. Ehdollisuuden kasvipeitteeseen voi vastata kuvalla, joka on otettu 15.3 alkaen
ja 2. Ekojärjestelmän kasvipeitteeseen pitää ottaa kuva 16. 4 alkaen
Se vaan on outoa, että tuossa ehdollisuuden kasvipeitteen vastausohjeessa lukee selvästi, että voit vastata  selvityspyyntöön myös aikaisintaan 31.10.2013 otetulla kuvalla.
Voiko olla niin, että ehdollisuuteen riittää, että on kylvetty ja syksyllä on kasvusto
Tässä ei kuitenkaan ole mitään muuta kuin "Ota kuva" painike

Mulla näkyy siinä ota kuva painikkeen alapuolella teksti "tai käytä kasvulohkolta otettua kuvaa" ja 5.11.-23 lohkolta ottamani kuva.

Kuvaa voisi käyttää, jos sellainen olisi. Nimittäin syysviljat tuli kuvattua syksyllä kun pyyntö tuli että kuvatkaa, mutta kukaan ei puhunut noiden hömppäpeltojen kuvaamisesta eli riistapellosta. Sellaisesta ei ole kuvaa esittää luonnollisestikaan kun omat kuvat ei riitä, kun metsällä ollaan riistapellolla kasvustossa...

Syyskasvit tämän karun talven jälkeen ainakin osittain kuolleita, ei voi olla vihreää keväällä jokapaikassa mutta tehty kuten ohjeissa neuvotaan ja kasvipeitteiseksi ilmoitettu.

Tuo SS:n mainitsema lohkojen poisto toimisi ainakin omalla kohdalla mukavasti, kun aariakaan ei ole kynnettyä/muokattua maata, johtuen syksyn olosuhteista. Kun ei pystynyt pelloilla mitään tekemään syksyn toimenpiteistä kylvön jälkeen, helppoa paperilla. Käytännössä sitten isännät onkin kusessa nyt keväällä kun koskemattomat pellot kaikilla.

Tyhjänä peruutellessa lisäpaino varmasti hyväksi. Veto olisi varmasti hyvä, edes yhdellä akselilla.
Modasin rotaattoriin käymään  1/2-3/8 nipat avainvälin hiomalla pienemmäksi, en muista mitä virityksiä oli alunperin.
Paljonko tuli nesteistä painoa?

Ei mitään muistikuvaa, jossain lienee taulukko eri rengaskoolle, kuinka paljon tulee painoa.

Sama 8600/ 12t yhdistelmä on mullakin. Ei siitä 14T kärrystä varmaan mitään haittaa olisi, olen oppinut tuon kanssa elämään. Ihan tukeva se on kun painaa jalat kunnolla maahan, jotain yksittäistä tukkia tulee nosteltua kun on puolikas kuormaa, jalat on kyllä kohtuu nopeat käyttää. Rotaattorin letkunipat oli aluksi huonot, piti itse modata, rotaattori on 3/8, letkut 1/2. Kouran kun laittaa ensimmäisen pankon päälle rotaattorin suojakaari litistää keskimmäisiä letkuja, pitäisi vähän parantaa.
Onko nestetäyttö kannattava hankinta?

Tuo rotaattorin suojakaari syönyt letkuja, kun menee niin tiiviiksi nipuksi, ja niitä nippoja on tosiaan pitänyt kirrailla, että alkoi pitämään, löystyi helpolla. Tukijalat nopeat joo, mutta oishan se kiva kun ei niitä aina tarvis. Edellisellä yhdistelmällä tukijalat sai unohtaa kun kuormaa oli vähänkin, kärry käytännössä isompi kuin 14tn kärry mutta kuormain pieni kirppu.

Nestetäyttö tuli silloin kun oli hetken sykeharvesteri kuormaajassa kiinni, nestetäytön lisäksi kuormatilaan tehtiin kotelo, jossa rungon sisällä 50mm "peltiä" tonni, pari. Noilla kärry vakautui huimasti, mutta tuo nestetäyttö kaikkineen hyvä juttu. Ainoastaan pehmeällä ja runsaalla lumella meinaa tyhjälläkin kärryllä renkaat tulla suttina perässä ja ahtaassa paikassa tyhjänäkin kääntäessä/peruuttaessa kanittaa vastaan kun tyhjät renkaat kelluisi paremmin lumella. Moton perässä hakaten yleensä kovat urat ja kaikki risut pyrin puimaan uralle, paljon tulee kauhottua sivustakin risua jos joutuu puimaan kohti.. Sulan maan aikana ei ajeta käytännössä kalikkaakaan.

Tuli tästä mieleen että minkälaisia kokemuksia Oniarista on tullut?
Ei ole tarvetta käytettyä hankkia mutta mielenkiinnosta...

8600 kuormaimena ja 12tn kärry, muuta moitittavaa ole kuin kärryn pieni koko/keveys. Toki keveyteen apuna omassa nestetäyttö renkaissa, mutta ei kuormaajaa voi tuoda yhtään pankkojen ulkopuolelle tyhjällä kärryllä ilman tukijalkoja etteikö keikkaa.

Letkuja vaihdettu kouralta sekä puomin päästä pätkiä jotka tekee mutkaa ja ovat isoimmalle rasitukselle alttiita. Toisen tukijalan letkurikkoventtiilin on joku jossain vaiheessa kopsahtanut ja oli putkilähdöt vähän vinossa, korjaantui uudella teetetyllä/taivutetulla putken pätkällä jossa toisessa päässä kiinteällä putkilähdöllä oleva banjoliitin, jäi yksi kiristettävä nippa pois.  Letkut jotka rikkoontuneet helppo vaihtaa ja hyvällä paikalla. Sylintereitä, venttiilipöytää tai letkutuksia muuten ei ole tarvinut ropeltaa eikä yhtään mistään ole hitsattu tehtaalta lähdön jälkeen.

Voimaa on  tajuttomasti, ainakin kun vertaa vanhaan pikkuhakkiin. On sitä myös moton 995 logmeriin verrattuna aika mukavasti, keton 51 kourasta lipsuu puu kun yrittää vetää lähemmäksi jostain hankalasta paikasta, tuolla kuormaajalla saa saman puun nykäistyä lähemmäksi kun ote pitää ja voimaa jatkeessa yllättävän paljon.
Tuosta voimasta sitten se miinus, että nosto on hidas.  Pumpun tuotto työkierroksilla karkeasti 100l/min.

Ajettu jotain, tuohon haarukkaan osuu ainakin alapään osalta, 2500-4000 kiintoa.

JOS nyt pitäisi ostaa uudelleen sama paketti, kärry esteenä. 14tn kärryllä ois sopivampi pari, tukevampi tyhjänäkin. Kotimaiset paketit olisi muutama vuosi sitten maksaneet 2 kertaa enemmän. Tällä tarpeella liikaa. Kova juttu olisi jos kuormaaja olisi tupessa ja perässä kärry millä keräillä esim. kiviä keväällä, mutta näillä mennään ja pidetään tuo yhdistelmä metsässä kun ei tukijalat kovin kätevät ole pellolla 

Tässä meren rannalla pitää asennoitua siten, että aamulla klo 9:20 kun alkaa merituuli niin pytty on tyhjä. illalla taas 21:15 pääsee jatkamaan. Yleensä jurtin ruiskutuksen aloitan aamulla klo 3-4välillä ja viljaa ajan iltaisin. Jurtilla paras teho kun kosteudessa ilmaraot auki.

Se on just noin aikataulujen kanssa, melkoista minuuttipeliä. Illalla voi aloittaa vähän varastaen vaikka ysiltä, kun näyttää että tuuli loppuu just. Aamulla keli muuttuu hetkessä mahdottomaksi, puoli ysiltä kun säiliö tyhjä ja saapuu kotiin täytölle, joutuu miettimään mitä ja miten tekis (vesimäärä, paine, suutinvalinta vai lähteekö lainkaan).

Illalla tilanne "elää" pidempään, kun on valmiina lähtöön, joskus saattaa keli yllättää ja pääseekin jo kasin jälkeen aloittamaan. Ne harvat päivät, että saa päivälläkin ajaa, on melkoista luxusta. Kaste on kiusana käytännössä aina, ainakin täällä perämeren rannikolla. Aamulla vesimärkänä valuva kasvusto, niin illalla useimmin parempi keli nousevaan kasteeseen. Aamun kaste häviää pahimmoilleen kun tuulikin nousee, aikaikkuna aika pieni. Riippuu toki mitä ja milloin ajaa, rikkaruiskutusten aikaan ei niin väliä mutta lippulehdelle ajaessa vesimärkä kasvusto huuhtelee aineitakin. Illan virkkuna illan ajot onkin mukavaa puuhaa, aamun sitten jotain muuta Toki siihen vaikuttaa myös ajomäärät, kun ajettavaa riittävästi, aina on ajettava kun keliä, on aamu tai ilta. Ja usein myös jonkinmoisessa tuulessa, mutta siinä auttaa oikea kalusto paljon. Sinisen tai keltaisen viuhkan keliä on loppupelissä ehkä 30% ajasta, muulloin pelattava suutinrulettia.