^^
Sama määrä ilman ukkosta. Jos omistais historic auton niin olis melkein kannattanut veivata ikkunat kiinni. 

Sama milli myös. Heinäkuun sademäärä yli tuplaantui, nyt jo noin 2mm kasassa. Reilu kuukausi sitten satoi 19mm, se olikin ainoa oikea sade Toukokuun monsuunin jälkeen. Toinen sateeseen verrattava ukkoskuurosta Juhannusviikolla, 10mm. Muuten sateet olleet maksimissaan 1-2 mm kerrallaan eli kastelee kasvuston muttei maata. Ei ihme että on niin keltaisia viljapeltoja kuivilla pelloilla, vilja alkoi kypsymään ennenkuin ehti edes tähkälle. Syysvehnää masentava kattoa, huippusato karisee päivä päivältä pienemmäksi. Tulee hyvää kylvösiementä, ei tartte laittaa paljoa hehtaarille 

Kyllä sais heitellä hattua ilmaan noilla Joozepin milleillä . Tietysti toivomus aina olisi ettei tule mitään hirveitä ryöppyjä kerralla. Nyt vaan on aivan liian kuuma,kaikkeen ja kaikille.

Puoletkin ois ollut kova sana  No, Toukokuussa tulikin, enemmän, ja se oli ehdottomasti liikaa. Ei edes luvassa sadetta. Tänään tosin yhden lohkon laita saa 25mm, kun sadettajan ramppi ei oikeen osu pellon leveyteen suhteessa ramppiin, joten näkeem mitä vaikutusta. Syysvehnää, mutta luonnollisesti just sillä kohtaa heikoin kasvusto mitä millään syysvehnäpellolla, ohralla paikattua kesäkuun alussa.

Siinä ne luvatut sateet taas meni, tasaluku ts. 0 milliä tuli vettä. Onneksi tuli se vajaa milli yhtenä yönä, ei jää Heinäkuu nollille.  Seuraava millin sade 20-30% todennäköisyydellä luvassa loppuviikolla. Syysvehnistäkin lehdet karisee, kellastuvia laikkuja alkaa tulemaan kasvustoon vaikka vasta tähkälle tullut. Kauralle taitaa tulla totaalinen exodus, ainoa joka pärjää tässä kuivuudessa on riistapellot. Viiden- kymmenen sentin harva oras täyttää vaatimukset, ja tuottaa jotain evästä riistalle kunhan pysyy puintiaikaan saakka hengissä. Sillä silloin sataa.

Eilen illalla milli ja tänään aamuyöstä melkein milli .Kai täs pitää pian ostaa sellainen sääasema tai mittari joka näyttää vähintään kymmenyksen tarkkuudella. Lauantaille sadevaroitusta EePeelle ja Lapualle Ilmatieteenlaitos lupaa 0.6 milliä  .

Ja ijasja kakkoselle...mun mielestä tuo on edelleen hietikkoa,ei nyt kuitenkaan mitään Kalajoen hiekkaa  .Ei koskaan märkää ja salaojat aivan turhia.

On on Harmittavaa tää sateiden uupuminen, mutta näillehän ei mitään voi. On jo useita vuosia kun ollut ns. normaalimpi kasvukausi, 2014 luulisin. Sen jälkeen todella viileitä, kuumaa ja kuivaa sekä ainakin pari todella märkää. Että siihen nähden keskiarvossa voidaan mennä edelleen, vuosittaiset vaihtelut on vain järjettömän suuria.

Lainaus käyttäjältä: AP120 - 08.07.21 - klo:08:46

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 07.07.21 - klo:23:18

Minä en pysty tässä vaiheessa tietämään edes sitä, kuinka paljon ja mitä lannoitelaatuja ensi keväänä tarvitsen. On vielä hämärän peitossa, mitä kylvän ensi keväänä. Ja maa-analyysitkin pitää tehdä syksyllä, kun tulee 5 vuotta kuluneeksi edellisistä näytteistä, niin niiden tulokset vaikuttaa erittäin oleellisesti lannoitelaatujen valintaan, joten näistä kahdesta syystä on mahdotonta vielä tilata lannoitteita ensi kevääksi. Tietysti jos joka vuosi lannoittaa pellot tietyillä peruslannoitteilla ja  samoilla määrillä, huomioimatta satotasokorjauksia ja viljeltäviä kasveja,  ja yleensäkin, viljelysuunnitelma ensi vuodeksi on jo tehty, on lannoitteet seuraavaksi kevääksi helppo tilata jo nyt keskikesällä.

Kukin tyylillään.
Ei siinä viljelysuunnitelmassa nyt niin kauaa meni etteikö sitä kerkesi jo nyt tekemään.
Ja tuskin se maa nyt tästä keväästä niin paljon ole muuttunut, ettei voi samoja käyttää kun tänä keväänä?

Tai sit ihan vaan helposti et paria laatua ja ensi vuonna sitten taas paria eri laatua.. jos fosforit nyt jossain pomppaa niin tasaa sit mut aika harvalla ei karjatilalla taitaa fosforien kanssa olla ongelmia..

Starttifosforilla ja/tai jaetulla lannoituksella fosforit helppo optimoida

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 06.07.21 - klo:23:31

Lainaus käyttäjältä: kärmeskytö - 06.07.21 - klo:22:02

Osaa se vielä näköjään vähän sadellakin,11 milliä tuli alkuillasta.Heinäkuun ensimmäiset,lisää saa tulla...

3 viikkoa ja päivä edellisestä sateesta,hietamaalla näkyy ensimmäisiä merkkejä pystyyn kuolemisesta ohralla.
Eilen ja toissa aamuna joku rohkea ajeli isoa tietä ruiskun kanssa,päivisin lämmöt tuossa 3 kympin molemmin puolin ja "sopivasti" tuulta.Ei hyvä.

Ei oo hietamaata, jos nyt vasta ensimmäisiä oireita Oireita ollut läpi kesän, ne oikeasti kuivat maat on jo vaalean harmaata tikkua, jos ohraa, syysvehnä kellertävän vihreää ja reilu viikko sitten tuli tähkälle. Vettä ja nopeasti,  alkaen nätillä sateella ettei tule lakoa nuutuneissa kasvustoissa, viikon aikana sellainen 50mm

Kaste nousee vielä ainakin täällä,pohjavedet on laskeutumassa,alkavat olla normaalissa,tämäkin tulee lisäämään kuivuutta. Millä kiertelet noita lohkoja katsomassa,käsittääkseni kyse ei ole kumminkaan perinteisestä 30 ha viljatilasta?

Kaste nousee tosiaan edelleen peltoihin, mutta peltojen pohjavedet on pääsin aika syvällä. Karkeassa maassa ei riitä voima nousta ylös, kuten hienojakoisemmissa.

Toissa yönä tuli yllätyssade, lähes yksi kokonainen milli. Viime yönä muutama tippa, ei edes vesimittarin pohja kastunut. Tällä menolla sadosta tulee tikkujyvää, jyväaihioita ois ihan mukavasti mutta vesi ei riitä täyttymiseen.

Pyörällä, sähkösellaisella ja autolla. Perinteinen viljatila, isot tilat erikseen

Ja nimenomaan alunperin oli kyse T-sarjan pultista? MT:n juttu on N-sarjasta.

Mikä pultti sieltä T 163:sta kirjoittajalta katkesi? Kuva ois hyvä, jäi ihan kiinnostamaan.

Vanhemmista T-sarjalaisistakin Aires pyrkii omille teilleen,  että ongelma on molemmissa akseleissa.

^
50 vuotta sitten jo tuolla pellolla kontannu sokerijuurikasta harventamassa,hiekalta se jo silloin näytti  .
Piti oikeen kaivaa viljavuustutkimus esille  tuosta hietamaasta. Kht:eeksi merkattu ja erm multavuus. Harva kesä jolloin tuo ei oireile kuivuutta varsinkaan yläpäästä.Ja tuo "yläpää" ei tarkoota mitään mäkeä,niitä ei täälläpäin ole mutta kaataa sen verran että silmällä näkee. Kolmena viime vuonna jättänyt kyntämättä ja keväällä ajettu lautasäkeellä ja spiikillä.Säätökaivo on lähes aina kiinni.

Naapurin syysvehnä oireilee vähän samaan tapaa yläpäästä,se taisi ottaa kyllä nokkiinsa toukokuun sateesta myös.

Erm Kht on jo hikevää maata Sellaisia itsellä jonkun verran, etuliite kun muuttuu pelkäksi ämmäksi tai tuo loppu muotoon Hhk, alkaa olla karua. Voi kun olisikin Hht...

Omilta pelloilta ei tartu renkaisiin multaa kuin nimeksi, vaikka olisi kasvusto läpimärkää ruiskuttaessa. Hiemankin lisää hienoa ainesta sekaan, ja jo kuratilsaa lentää tiellä. Naapurikunnan puolella yhdellä lohkolla maalaji sama Kht, mutta jo silmäämääräisesti hienompaa, samoin tarttuu renkaisiin. Pohjamaa hienompaa, niin on iso ero poutivuuden kestossa. Vasta nyt siellä oireita poutimisesta, kun kotikyän maat merkkas jo kesäkuun alussa eka kerran veden puutetta, siitä asti se on ollut enemmän ja vähemmän kroonista. Vesi on tärkein komponentti kasvussa, joko sitä on liikaa tai liian vähän, molemmat on pahaksi. Tällä kaudella alku oli optimaalinen kunnes vettä tuli  aivan liikaa, sen jälkeen ollutkin hiljaisempaa. Puintiaikaa odotellessa...

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 07.07.21 - klo:13:31

Ei voi kuin nauraa teidän yara-kirkkokuntalaisten paniikinomaiselle käyttäytymiselle. Yara pitää teitä sätkynukkeina ja te sätkitte yaran ohjailemina. Osta nyt kalliilla tai maksat vielä enemmän ensi kuussa, ja te kuuliaisesti tottelette yaran pappeja.  Yara on tehnyt suurimmasta osasta suomalaisia viljelijöitä täysiä pöljiä. Sidotte helvetisti rahaa kiinni  seisomaan lannoitteision, joita tarvitaan vasta lähes vuoden päästä vasta. Millään muulla tuotannon alalla ei toimita noin pöljästi, että sidotaan valtavasti pääomia varastoihin tuottamattomasti seisomaan.

Joka vuosi kysyn Yaran, belorin ja cemaron hinnat.
Ja ostan sitä mikä on halvinta, monena vuonna Yaraa on ollut edullisin.

Se että ne tilaa nyt, johtuu siitä että yleensä se on edullisinta nyt. Eikä keväällä, kun maksaa enemmän.
Ei se raha tilläkään korkoa kasva, se on sit eri asia jos ei ole niitä rahoja millä ne ostaa seisomaan varastoon.

Ja lannat laitoin tilaukseen.

Vaihtoehtona rahojen sijoittaminen jonnekin muualle, mutta missä saa samalle rahalle yhtä varmasti saman tuoton? Kun lantaa tarvitaan jokatapauksessa ensi keväänä, on hinta sitten mitä tahansa, ellei siirry luomuun.

Tilasin minäkin, maksuaika vuoden loppuun ts. se raha ehtii tuottamaan tai sen ehtii tienata tällä välillä, todennäköisesti hinta on jo jotain muuta kuin tällä hetkellä.

Yaraa tänä vuonna, viime vuonna oli Cemagroa. Ne vain nuo peesailijat osaa nostaa hintaa ihan samoin kuin rosvolaiva, ja tänä vuonna nostivat hintaa huimasti, oli jopa kalliimpaa kuin Yara.

Osaa se vielä näköjään vähän sadellakin,11 milliä tuli alkuillasta.Heinäkuun ensimmäiset,lisää saa tulla...

3 viikkoa ja päivä edellisestä sateesta,hietamaalla näkyy ensimmäisiä merkkejä pystyyn kuolemisesta ohralla.
Eilen ja toissa aamuna joku rohkea ajeli isoa tietä ruiskun kanssa,päivisin lämmöt tuossa 3 kympin molemmin puolin ja "sopivasti" tuulta.Ei hyvä.

Ei oo hietamaata, jos nyt vasta ensimmäisiä oireita Oireita ollut läpi kesän, ne oikeasti kuivat maat on jo vaalean harmaata tikkua, jos ohraa, syysvehnä kellertävän vihreää ja reilu viikko sitten tuli tähkälle. Vettä ja nopeasti,  alkaen nätillä sateella ettei tule lakoa nuutuneissa kasvustoissa, viikon aikana sellainen 50mm

Vai onko kuivuudesta aiheutuvaa ränsistymistä. Hiekkasimmissa kohdissa vehnä vetänyt ihan surkeeksi ja ränsistyneet laikut kasvaneet nopeasti. Samalla pellolla savisempaa osaa ja on tosi nättiä. Comet proon ajoin tähkälle ja silloin oli hiukan ränsistymistä, mut nyt on kasvanut paljon. Toukokuussa sai 80mm ja kesäkuussa 50mm ja oli tosi komee, mut nyt on koht pari viikkoa viime 6mm sateesta ja kokoajan helle. Voiko olla kuivuus vai onko kuiteskin joku tauti.

Normaalia poutimista hietikoilla. Ellei poudi, silloin muu Suomi valittaa sadekesästä ja hiekkamailla myhäillään. Poutii syysvehnäkin, kuten muutkin kasvit. Vettä ei tullut kesäkuussa ihan noin paljoa, Toukokuussa senkin edestä ja se heikensi kasvustojen juuristoja kun ei ollut tarvetta hakea vettä syvemmältä. Nyt se kostautuu pintajuurisilla kevätviljoilla, kun oireet alkaa vaivaamaan jo syysvehnääkin.

Galeraa en oppinut koskaan käyttämään ; 2018 kuiva kesä vioitti kirppojen raasimia lehtiä, omituista kiemuraa ja kituliasta kasvua ruiskutuksen jälkeen.

Cleravo, Clamoxin ohella toinen CL aine, ei mitään vioitusta, sirkkalehdeltä melkein kukintaan asti voinee laittaa. Targa ei vioita myöskään  ja luoho on sille herkkä.

-SS-

Galeralla tosiaan sai vioitusta aikaan, mutta silloin oli syynä ohjeenmukainen joko iso käyttömäärä aineella tai kiinnitteellä, aikaa jo kymmenkunta vuotta.

Cleravo teki samaa tänä vuonna, todella paljon otti rypsi nokkiinsa mutta toipui. Kasvustot niin heikkoja, ettei olisi ollut varaa jarruttelulle. On toki paikannut hienosti, mutta rypsin osalta hyvän satovuoden aikaikkuna meni jo ajat sitten,  Toukuun sateiden myötä ja sitä seuranneen poikkeuksellisen viileän kelin. Ei tuo sadekaan olisi ollut niin katastrofi, mutta toppatakki ja pipo kelit pitkään harvensi itämään kykenevän rypsin.

Viiden viimeisen viikon sademäärä 42mm. 8 eri sadetta, kuuroja. Kuivana ehti käymään, sateet piristi kasvua mutta niukalla vedellä mennään näköjään tämäkin vuosi. Noistakin sateista saa olla kiitollinen, enemmän kuin keskiarvo tässä kohtaa. 20-30mm sais tulla samantien.

Ukkosia meni ohi viikolla ryminän kanssa, niistä vettä 10mm. Naapurikylillä tuli liikaakin vettä, tai ainakin riittävästi.  Oli jonkinlainen yllätys kun ruiskun kanssa meinas sukeltaa, kun kotikylällä pelto pölisi ja muutaman kilometrin päässä oli vettä pellolla, eikä kuulemma oo "paljoakaan" satanut.

Isoa vesimäärää neuvoivat kanssa käyttämään,ei millään 120l/ha vaan 250-300 l/ha.

170l/ha ja siniset viuhkat tyynenä yönä, kovalla paineella että sumu hienoa. Pakko, kun etäpeltoja ja vesi riittää ruiskulla just tuohon määrään. Toki 400l saisi huuhtelusäiliöstä lisää, sen kun ottaa käyttöön, saisi 190l/ha. Ehkä tehtävä näin. Rypsit on pskoja, siitä ei pääse mihinkään. Ehkä puolet selvisi kevään monsuunisateista normaalisti, toinen puoli tyydyttävää tai heikkoa. OLISI pitänyt paikata mutta miten, kun siementä ei enää saanut ja kaikki oli peltoon kylvetty.

Syysvehnät on tehneet ihmeparantumisen kevään kitumisesta. Hieno kasvi, onhan noita vehnäpeltoja hienoa katella ja tuotteen markkinatkin varmemmat kuin rukiilla.