Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 2 [3] 4 5 ... 465

Viestit - ijasja2

Kattelin tossa kerran esittelyssä ku 6m horscilla kylvettiin. Rupesin miettii sitä painoa, kone taitaa tyhjäki painaa 7-8t ja sen sitte laataa täyteen 5 motin säiliön ni ollaan varmaa 13t painos. Mitenkä mahtaa peltoa tiivistää ku keväällä näyttävät aika kosteellakin menevän. Nopeesti sil kyl vetelee, mut noi painot on hirveet. Ei turvemaat varmaan niikä mut savikot on eri juttu.

Turvemailla helpottaa paljon, kun ei tartte koko horssia sinne viedä lainkaan, vaatii niin paljon vetotehoa ettei mitään mieltä ellei kosteusolosuhteet just oikeat eli ei liian märkää tai liian kuivaa. Painaa tuo 4m Cerex säiliöt täynnä 8 tonnin luokkaa ja sekin haukkaa säiliöt täynnä maltillisella 12km/h ajonopeudellakin pahimmillaan 30l/h, säiliöiden ollessa tyhjät kulutus putoaa kolmnnaksella, ellei puolellakin. Hiukan ajonpeutta pudottaen putoaa kulutus hehtaaria kohden hiukan, mutta noilla isoilla koneilla pelkkä liikkuminen tekee tiukkaa. MOT. Tosin, jos tarttee kylvötehoa, onko silloin väliä viekö kylvö 6l/ha vai 8l/ha...  Mutta painoa se ei poista, eikä sitä pahaa mitä tekee koneen vetoa varten tarvittava iso veturi ja itse koneen paino.
AaPeellä ymmärtääkseni lohkot kansakunnan keskitason paremmalla puolella, koon puoleen ja muutenkin... Ainakin itellä on ihan viljelyssäkin semmosia helvatan hakamaita, ettei ihan heti tulis hinattava ruutta mieleen. Ja kun touhu muutenkin on sellaista näpertelyä, niin yhdellä tai kahdella pytyllisellä meikäläinen ruiskuttaa yleensä kaikki omat yhden lajikkeen kasvustot. Kunhan sen toisen pöntöllisen vettä saa nopeasti kyytiin, niin tuollakin on ehtinyt.

Jos on pieniä ja huonon mallisia lohkoja, eikä ruiskutettavaa yli 100 ha/kierros, niin ääni reppuruiskulle.

Keskimäärin 8ha-25ha lohkoja.
Mutta on muutamia pieniä 1ha ja 0.5ha lohkoja, niissä riittää kun ajaa keskellä yhteen suuntaan tulee lohko valmiiksi.
En vastusta reppuruiskuja, mutta aikanaan kun siirryin hinattavaa. En takasin vaihtaisi.
Moni ajattelee että se on kömpelö ja iso, mutta ei se ole. Eikä sen puomin ole pakko 40m olla siinä hinattavassa. Löytyyhän niitä 15m puomilla kun.

Kyllä se hinattava on vain kömpelö pienillä tilkuilla. Mieluummin nostolaiteruiskulla niitä ajaisi, ihan vähän kyrsii lähteä ajamaan lohkoja, joiden pinta-ala kartalla neliöissä, eikä hehtaareissa. Hydraulinen aisa toki auttaa kummasti, pystyy taittamaan kapeallakin pellolla ilman ylimääräisiä vekslailuja mutta polkeehan siinä kasvustoa vrt. nostolaitekone. Eikä saa olla puita tai muita esteitä pellon reunoilla, että taittuu alle ruiskun työleveyden olevalla saralla. Aiemmin oli nostovarsissa hinattava ruuta, ja sillä enemmän kikkailua kuin nykyisellä, jota vedetään kuulavetolaitteella ja aisaa voi ohjata hydrauliikalla tarvittaessa.

Oma ruiskutettava kerta-ala eli ensimmäinen rikkakierros yli 500ha, ja lohkoja paljon. Omien keskikoko 5-10ha välillä, mutta rahtina xx alle hehtaarin lohkojakin, näille olisi nostolaiteruisku poikaa. Aiemmin veturina oli 6850 Valtra, ja kyllä nykyisellä huomattavasti järeämmällä veturilla on paljon mukavampi ruiskuttaa hinattavallakin. Tai lähinnä tieajo, jota tulee satoja ellei tuhansia kilometrejä, pellolla pienemmälläkin pärjää pl. pehmeät olosuhteet. Nostolaitteisiin ko. Valtraan olisi passeli 1200l säiliöllä oleva kone, 1500 alkaa olla siinä ja tässä ellei etusäiliötä tai etukuormaajaa jossa kauhassakin painoa. JOS on pehmeitä maita, se säiliötään isompi ruisku painaa usein myös huomattavasti enemmän kuin pienempi, eli runko ym. voi olla järeämpää luokkaa. Ettei auta edes lähes tyhjällä ruiskulla ajo, kun taka-akselille tulee painoa, joka vetää maan poveen.

20m:n puomi ja 1500 purkki on melkoisen tehokas yhdistelmä ilman etusäiliötäkin, 15 säiliöllistä ja 150hehtaaria ajettu ilman pihistelyä vedestäkään. Omia ajaen tuo täysien säiliöiden ajo tehostaa työtä mukavasti ja kyllä se menee, kunhan on valmis tinkimään siirtonopeuksista ja ajomukavuudesta :)
Kasvintuotanto / Vs: Paljonko satoi vettä
: 30.05.22 - klo:13:59
20 milliä nytten 24 tunnin sisään ropissut, puolet kohtuullisen voimakkaan ukonilman yhteydessä. Tarpeeseen tulivat, viimeksi taisi sataa aivan toukokuun alkupuolella.

-Oulun eteläpuoli

8mm vajaan viikon aikana, Oulun läänin lounaisnurkalla.

Lisää toiveissa, ja lupaileekin, mutta millejä ei pitäisi näistä sateista liiemmälti kertyä eli kuivan puolella mennään, mutta toistaiseksi kevätkosteus on vielä riittänyt. Lämpöä kaivattaisiin kovasti, hidasta on kasvu näillä lämmöillä mitä tänä keväänä on ollut tarjolla. Kun on vedestä niukkuutta, viileät kelit helpottaa kovasti. Oisko tämä kuitenkin paras kombo tällä hetkellä, viileää ja kuivahkoa.
Kasvintuotanto / Vs: Kevätkylvöt 2022
: 12.05.22 - klo:16:11
Siinäkös ne hurjat vesisateet oli?
Loppuviikon sateetkin hävinnyt aika olemattomiin.

Ensinmäiset kylvöt saanut nyt yhteensä 8mm vettä päälleen. Jyvissä jo hienot juuren alut.

En tiiä, vituttaa. Noin 20mm tullut eilen ja tänään, lisää lupailee viikonlopulle. Nippanappa ehtii joku pelto ehkä kuivahtaa launtai-illaksi, jos ehtisi ennen seuraavaa sadetta aloittaa kylvöt. Vielä ollaan ns. ajallaan, mutta pitäs pikkuhiljaa päästä tekemään muutakin kuin lannoitteita levittämään syysviljamaille. Lietteenlevityskään ei onnistu, kiitos sateiden, eikä sitä myöten myöskään kevätkynnöt etene. Hommat seisahtui täysin, toisaalta ehtii tekemään kylvövalmisteluita vielä lisää ennakoiden.
Kasvintuotanto / Vs: Syyskylvöt 21
: 01.05.22 - klo:14:16
On tuo kasitonnarilaakson syysviljatilanne kyllä lohduttoman huono. Enpä muista aikoihin näin onnetonta talvehtimista. Jos ei ole täysin kuolleen harmaata, niin sitten on niin laikuittaista, että ei sitäkään tekisi mieli säästää. Ylempänä on kuulemma jo hyviäkin syysviljoja, toivottavasti sieltä saadaan tulevan syksyn siemenet. Kyllä täällä on nyt aika huonoo. Omakin Skagen on huonontunut rajusti kevään aikana. En tiedä viitsiikö noin harvaa jättää. Se versoo ja tulee hyvin epätasaista kasvustoa, josta ei oikein fiksua tavaraa saa. Meikäläinenkin on yleensä välinpitämätön sen suhteen mitä pellolla tapahtuu, mutta nyt täytyy todeta, että on kyllä surkia tilanne. Onneksi tämä päästään kohta nollaamaan.

Ruis oli ihan jees talven jäljiltä, vehnät on jopa hyviä. Tuon rukiin suhteen ois kova juttu jos joku ulkopuolinen ja ruista enemmänkin viljellyt kävisi kattomassa mitä noille tekis. Kovia yöpakkasia ollut viime aikoina, lähes -10 astetta yöllä,  kieltämättä tuo syksyn jäljiltä vähän heikoksi jäänyt hybridiruis mietityttää, mitä sille tekis. Luonnollisesti ne heikoimmat alueet on kotitien varressa talon vieressä sekä maantien laidassa :)
Edellisen kerran kun oli hybridiruista, keväällä oli samaa pohdintaa kannattaako säästä noin heikon näköistä kasvustoa kun osa lohkosta heikossa hapessa. Lohko jolla ko. arvontaa tein, tuotti keskisatoa nostavan sadon ja keskisato koko ruispinta-alalle oli huima... Ihmeisiin kai tässä pitää uskoa. Silloin oli tähän aikaan rukiit lannoitettu, nyt ei aikomustakaan pelloille kun kasvua ei vain tapahdu nollan tienoilla olevilla päivälämpötiloilla ja öisin pellot jäädyttävillä pakkasilla.
Kasvintuotanto / Vs: Syyskylvöt 21
: 17.04.22 - klo:20:29
Syysvehnämaat vielä lumen peitossa. Naapurin heinämailta alkaa olemaan lumet poissa. Muutama kymmenen hanhea siellä näyttäis vartoovan josko jostain vehnä pilkistäisi :-[

Joo, joutseniä hallin päädyssäkin olevalla laikulla. Vajaa 100 metrin päässä oltiin äsken pihalla tenavien kanssa ja älämölösivät siinä, eikä lähtenee minnekään. Vieläkin näkyvät vetävän ruista naamaansa. Kauempana laikkuja, jotka paljastuneet ekana koko isolla aukealla ja onhan siinä ollut siivekästä ihan laidasta laitaan. Näkyi Tiiran mukaan tänään olleen lyhytnokkahanhia, tundrahanhia, vajaa 600 muuta hanhea, merikotkaa ja maakotkaa pelottelemassa lintuja. Noita prkuleen kansallislintuja sekä kurkia ei näköjään enää edes noteerata, niitä on sen verran paljon. Ja muutto on vasta alkamassa. Pelto asutulta kohtaa täysin velliä, mitään elämää ei näy ja pskaa ettei sekaan kenkä mahdu kun ohi kävelee. Haulikko käteen ja kytikselle, säikyttelemään? Mitähän noihin ruispellon laikkuihin kylväs, ellei ne mee kokonaan uusiksi. Korkeimmat kohdat paljastumassa lumen alta, osa ihan ok. mutta lumen alla olevat ovat myös jään/veden alla. Vesi noussut tänään melkolailla, seuraava vajaa viikko onkin luvassa kylpyä oraille lumien lähtiessä ja veden lilluessa tasamaalla. 10 sentin korkeusero tarkoittaa 10 sentin vesipatjaa :) Rukiin hinta kiinnitetty, ja melkein toivoisi että tuhoutuisi, muttei kuitenkaan.
Käytännössä ruosteettomana lähti oma kone vaihtoriviin pari vuotta sitten, 2005 vuosimalln kone. Ei ollut ollenkaan paha ruostumaan, verkot irti kylvöjen jälkeiseen pesuun. Ellei niitä viitsi käydä säiliöstä nostamassa pois, niin varmasti ruostuu kun ei saa kunnolla pestyä verkon ja säiliön välistä rajapintaa. Suojaöljyt koneeseen sisäsäilytykseen, eli polttoainetta moottoriöljyn sekaan. Nou nou kuulemma maalipinnoille jne. mutta ei tuo uutta kummennut maalipinnoiltaan. Pääasia että säilyttää sisällä ja ruutaa jotain kirkkaisiin metallipintoiihin, kun kone on PUHDAS.
Eilen tuli kontti pihaan... 1€ litra alv 0
3-5e litra huoltamo pikku astiat

3.99 näkyi olevan mittarilla, onneks ei tarvinut. Auton tankkaus maksoi 139 euroa, eikä sillä saanut kuin vajaa 65 litraa. Aika sylettäviä hintoja, mutta onneksi kilometrejä ei tule autoihin kuin 25-30tkm vuodessa kun "kaikki" aikalailla vieressä. Silti harmittaa ku pikkupakko ajaa dieselillä :/
Ei varmaan kaduta hakekuivurin omistaminen?

Kuuluu sarjaan, olisi pitänyt tehdä vielä aiemmin :) Ei ressaa vaikka olisi kosteampaakin viljaa korjattavana.
Eilen tuli kontti pihaan... 1€ litra alv 0
3-5e litra huoltamo pikku astiat

3.99 näkyi olevan mittarilla, onneks ei tarvinut. Auton tankkaus maksoi 139 euroa, eikä sillä saanut kuin vajaa 65 litraa. Aika sylettäviä hintoja, mutta onneksi kilometrejä ei tule autoihin kuin 25-30tkm vuodessa kun "kaikki" aikalailla vieressä. Silti harmittaa ku pikkupakko ajaa dieselillä :/
Mitäs ne viimeisimmät lannoitehinnat nyt oli?

Noin 900€/tn verolla, alle tonnin kuitenkin. Verottomana noin 700€, ja jos apulantaa hehtaarille 450kg, on se aikalailla tasan yhden viljatonnin hinta. Panokset ja riski kasvaa, tuoton/tappion ohella.


Kiitti, en kyllä harkinnut ostamista vaan mietin tekiskö tuloksen tänä vuonna muulla kuin viljelyllä

Nyt voisi tehdä osan tuloksesta myös myymällä apulantaa :) Itse säästelen panoksia herneellä,  aika sitten näyttää minkä verran lannoitusta, pihisteleen en ala mutta se viimeinen 10-20 kiloa typpeä kannattanee jättää laittamatta ja säästää seuraavalle vuodelle.
Mitäs ne viimeisimmät lannoitehinnat nyt oli?

Noin 900€/tn verolla, alle tonnin kuitenkin. Verottomana noin 700€, ja jos apulantaa hehtaarille 450kg, on se aikalailla tasan yhden viljatonnin hinta. Panokset ja riski kasvaa, tuoton/tappion ohella.
Kasvintuotanto / Vs: viljan hinta
: 06.03.22 - klo:14:03
Oletteko kiinnittäneet hinnat tulevalle sadolle, jos olette niin mihin hintaan.

Joo, ruista loppusyksyllä. Sopimuslisät melkoisen mukavat, mutta tämän hetken tiedolla ei tosiaan olisi kiinnitettynä mutta minkäs teet. Pelastuksena voi olla vielä talvi, tai huono rukiin laatu, jolloin menee rehuksi ts. korkeampi hinta kuin em. elintarvikesoppari. Sopimuksessa ei kohtaa rehulle, ajatus että sopimus purkautuu mikäli laatu ei riitä, kuten myös talvituhojen myötä. Ehkä sopimuksen vastapuoli tulee vastaan hinnassa, mikäli, ja kun, hinta on syksyllä ihan jotain muuta kuin on so*****. Näinkin on käynyt, ja tällä tavoin sopimuksia on saatavissa myös jatkossakin. Ilman joustoa sopimuksia ei tule lainkaan.

Jos nyt tekisin viljalle sopimuksen syksyn sadosta, hinta pitäisi alkaa suunnilleen nelosella, että olisi järkeä näin kuumentuneessa tilanteessa.
Eikös kasvi ota fosforia lannoitteesta joku 20% ja loput maan reserveistä. Kylmässä maassa on eduksi, jos kasvi saa alkukehitykseen fosforia läheltä. Pääosin fosforilannoitus on kuitenkin maan reservien ylläpitoa.
35 vuoteen meillä ei juuri ole lannoitefosforia käytetty, eikä lantaakaan joka vuosi ole läheskään kaikille lohkoille riittänyt. Satotaso on kuitenkin ollut ihan kelvollinen. Juurikkaan viljelyä varten maat on 1970-luvulla pääosin kunnostettu superfosfaatilla.

Sitten taas toisaalta fosforiköyhillä mailla pitää laittaa vuosittain niin paljon kuin mahdoliista ja ehkä enemmänkin, silti leimat pysyy heikkoina. Ellei fosforia laita kylväessä, hyvän sadonkin saa unohtaa, niin kriittinen vaikutus on fosforilla alkukehitykseen.  Pintaan huiskimalla se myöhemmin levitetty fosforin osuus menee vielä suuremmalta osin hukkaan kuin tuo em. 20%, että kannattaa miettiä miten tekee. Syysviljalle kokeilin viime keväänä yykutosta, tummuihan tuo, mikä sitten lopullinen vaikutus. Ajatus tankata maata sekä kasvia, kun syksyllä jäi fosforit vajaaksi, osa jopa täysin ilman lannoitusta.
Metsätalous / Vs: Grillihiiliä?
: 20.02.22 - klo:11:13
Vehnälle ja kauralle apulannat rypsi selvitköön ilman

Olen huomannut että rypsille on turha antaa kovin paljon apulantaa ( Yaran propagandistit on tietysti eri mieltä)
100 kg/ha typpeä on maksimi, varsi ja lehdet kyllä kasvaa isoiksi ylenmääräisellä typellä, mutta siemenmäärä ja -koko ei enää kasva, vaikka miten paljon lannoittaisi.

Tuosta oon kyllä erimieltä. Toki tuo 100kg on omilla mailla riittävä määrä, jossain jo paljon liikaakin. Jos jättää lannoituksen tarpeeseen nähden laihaksi, ei tuu satoakaan.
Sivuja: 1 2 [3] 4 5 ... 465