Virkistävät sateet auttoivat henkiinjäämistä. Aspekt syysvehnä on hiukan kalvakampaa, ehkä myös harvempaa, koska peitattuna ei valunut levittimessä aivan yhtä hyvin kuin siilosta otettu Ceylon. Aspekti on tasausäestetylle kynnökselle levitetty, mullattu joustopiikillä. Huomatkaa, pellon multaprosentti on nolla, mullat ovat Halikonlahden pohjassa.


Kuva: Aspekt - syysvehnä 11.04.2024

Ceylon on kyllä toipumiskykyinen, vaikka ei ole missään nimessä mikään kymppitonnarivehnä, mutta nakuttaa semmoista neljää tonnia vuodesta toiseen, vaikka ei juurikaan hoitaisi sitä keväällä ja kesällä.


Kuva: Ceylon syysvehnä - kynnös, äestys ja kylvö pintaan ja kevyt multaus. Kuvanottoaika 11.04.2024

Ceylon toipunee jopa sänkiputussakin, vaikka oli aivan punaruskeaa jo.  Tämä rinne oli ainoa joka säästyi 2022 edes vähän.


Kuva: Ceylon syysvehnä, sänkeen äestetty myöhään syksyllä. Kuva otettu: 11.04.2024

-SS-

Muutamaan notkopaikkaan ei ainakaan vielä ole noussut oraita syysvehnälohkoilla. Onko tukiehdoissa jotain määräyksiä minkä kokoisia aukkoja saa jäädä? Tai jos haluaa/pitää paikata niin mitä niihin saa kylvää, kun eihän niistä pienistä tilkuista mitään uusia kasvulohkoja pysty tekemään.

Paikannut Iisakki kevätvehnällä, pääsee ajamaan samoilla puinneilla yli. Jonkun 10-15 % koko alasta ainakin vielä pystyy paikkaamaan.

Tukitasot eivät syys- ja kevätvehnässä poikkea  toisistaan. Jos haluaa varman päälle pelata, ilmoittaa seoskasvusto, viljat.

-SS-

Muutamaan notkopaikkaan ei ainakaan vielä ole noussut oraita syysvehnälohkoilla. Onko tukiehdoissa jotain määräyksiä minkä kokoisia aukkoja saa jäädä? Tai jos haluaa/pitää paikata niin mitä niihin saa kylvää, kun eihän niistä pienistä tilkuista mitään uusia kasvulohkoja pysty tekemään.

Ilmoita vilja-seoskasvustoksi, jos paikkaat viljalla. Pienin kasvulohko, minkä Vipussa pystyy piirtämään on 0,01 ha, eli aika pienen pystyy myös tekemään. Käytännössä sitten ehkä ei. Kannattaa miettiä hyvin tarkkaan, onko järkeä joitain yksittäisiä aukkoja ylipäätään lähteä paikkaamaan. Joku kevätvehnä siellä seassa on aina pieni ongelma. Jotkut ovat paikanneet apilallakin...

Hakuopaassa sanotaan näin.
5. Mitä teen, jos kasvusto on tuhoutunut?
Jos sateet, kuivuus tai muu vastaava syy ovat tuhonneet kasvuston, sinun ei tarvitse kylvää lohkoa uudelleen, jos kylvö on tehty asianmukaisesti. Halutessasi voit kuitenkin perustaa kasvuston uudelleen.

Ota kuva tuhoutuneesta kasvustosta Vipu-mobiililla ja dokumentoi kasvuston tuhoutumiseen johtaneet tapahtumat. Vaikka kasvusto olisi tuhoutunut, huolehdi alan kasvinsuojelusta ja estä rikkakasvien leviäminen. Kasvuston tuhoutumisesta ei tarvitse ilmoittaa kuntaan.

Syyskasvin talvituhoalat voidaan hyväksyä kylvetyn kasvin mukaan. Estä rikkojen kasvu talvituhoalalle mekaanisesti niittämällä, muokkaamalla tai torjumalla kemiallisesti. Jos perustat kasvuston uudelleen, ilmoita ala uuden kylvetyn kasvin mukaan. Jos täydennyskylvät alan saman kasvin kevätkylvöisellä lajikkeella, ilmoita se kasvi, jota on kasvustossa enemmän.

Ja edellinen lainaus löytyy täältä https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/oppaat/hakuoppaat/hakuoppaat/maataloustoiminta/maataloustoiminta-2024/

Jos täydennyskylvät alan saman kasvin kevätkylvöisellä lajikkeella, ilmoita se kasvi, jota on kasvustossa enemmän.

Itse paikkailin menneenä keväänä syysvehnän talvituhoaukkoja kevätvehnällä. Ilmoitin ne lohkot kokonaan syysvehnälle, eikä missään vaiheessa tullut mitään lisäkyselyitä tai hankaluuksia.

Hakuopaassa sanotaan näin.
5. Mitä teen, jos kasvusto on tuhoutunut?
Jos sateet, kuivuus tai muu vastaava syy ovat tuhonneet kasvuston, sinun ei tarvitse kylvää lohkoa uudelleen, jos kylvö on tehty asianmukaisesti. Halutessasi voit kuitenkin perustaa kasvuston uudelleen.

Ota kuva tuhoutuneesta kasvustosta Vipu-mobiililla ja dokumentoi kasvuston tuhoutumiseen johtaneet tapahtumat. Vaikka kasvusto olisi tuhoutunut, huolehdi alan kasvinsuojelusta ja estä rikkakasvien leviäminen. Kasvuston tuhoutumisesta ei tarvitse ilmoittaa kuntaan.

Syyskasvin talvituhoalat voidaan hyväksyä kylvetyn kasvin mukaan. Estä rikkojen kasvu talvituhoalalle mekaanisesti niittämällä, muokkaamalla tai torjumalla kemiallisesti. Jos perustat kasvuston uudelleen, ilmoita ala uuden kylvetyn kasvin mukaan. Jos täydennyskylvät alan saman kasvin kevätkylvöisellä lajikkeella, ilmoita se kasvi, jota on kasvustossa enemmän.

Ja edellinen lainaus löytyy täältä https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/oppaat/hakuoppaat/hakuoppaat/maataloustoiminta/maataloustoiminta-2024/

Mikähän on ruisvehnän paikkauskasvi? Kevätvehnää vaadittiin viljelysopimuksessa, ettei ole sekulia, kuten ohraa paikkakylvämällä. Kevätruisvehnä se ei missään nimessä ole, kun vaatii älyttömän pitkän kasvuajan suhteessa syysruisvehnään. Kevätvehnäkin pitäisi päästä kylvämään ajoissa, juuri noihin kosteisiin pläntteihin jotka hukkuneet, siis senkin suhteen joutuminen niin ja näin. Aikaisen ohran voisi kylvää suht myöhään, näkisi minne kylvettävä kun kasvu pitkällä ja olisi edellytyksiä kunnon sadollekin.

^
No jos olisi mun niin aikasella ohralla paikkaisin ja puisin rehuksi omille elukoille..
Mut sun kun tarvii saada puhdasta  niin kaiketi ainut mahdollisuus tehdä selvät rajat paikkaukseen ja puida erikseen ja sitä ennen piirrellä eri kasvulohkot. Jos läntti siellä täällä tyhjää niin se on sit arvioitava mustaksi ja uusi kylvö vai katseleelo harvaa kasvustoa koko kesän.. 

Muistakaa taloudellinen järkevyys paikkauksessa. Kumpaa katselee mieluummin, harvaa viljaa vai harvaa tilinauhaa... Luomussa ei tietysti parane tyhjiä länttejä olla.

Edellisellä tukikaudella tuli paikkailtua syyskasveja. Tällöin meni seosviljana. En usko, että siitä ongelmiin joutuu vieläkään, jos seoskasvustoksi ilmoittaa. Sitähän se on: seosviljaa.

Varasuunnitelma oli, että kylväisi aukkopaikkoihin kauraa, kaurat menee kuitenkin rehuna eteenpäin ja siinä sallitaan 3 % vieraita viljalajeja joukkoon, kun sitä tulee muutenkin kylvöön niin tuskin tuo 3 % millään ylittyy. Koko ala menisi silloin seoskasvustona. Tai sitten jos aukot jää pieniksi niin jättää ne sikseen.

Lainaus käyttäjältä: pice - 12.04.24 - klo:11:07

Muutamaan notkopaikkaan ei ainakaan vielä ole noussut oraita syysvehnälohkoilla. Onko tukiehdoissa jotain määräyksiä minkä kokoisia aukkoja saa jäädä? Tai jos haluaa/pitää paikata niin mitä niihin saa kylvää, kun eihän niistä pienistä tilkuista mitään uusia kasvulohkoja pysty tekemään.

Ilmoita vilja-seoskasvustoksi, jos paikkaat viljalla. Pienin kasvulohko, minkä Vipussa pystyy piirtämään on 0,01 ha, eli aika pienen pystyy myös tekemään. Käytännössä sitten ehkä ei. Kannattaa miettiä hyvin tarkkaan, onko järkeä joitain yksittäisiä aukkoja ylipäätään lähteä paikkaamaan. Joku kevätvehnä siellä seassa on aina pieni ongelma. Jotkut ovat paikanneet apilallakin...

Noissa pakkauksissa on sitten sekin, että siemenviljaksi ei niiltä aloilta kannata mitään ottaa🤣🤣🤣

Muistakaa taloudellinen järkevyys paikkauksessa. Kumpaa katselee mieluummin, harvaa viljaa vai harvaa tilinauhaa... Luomussa ei tietysti parane tyhjiä länttejä olla.

Edellisellä tukikaudella tuli paikkailtua syyskasveja. Tällöin meni seosviljana. En usko, että siitä ongelmiin joutuu vieläkään, jos seoskasvustoksi ilmoittaa. Sitähän se on: seosviljaa.

Pitää kyllä olla isoja aukkoja että kannattaa paikkailla.

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 13.04.24 - klo:13:00

Muistakaa taloudellinen järkevyys paikkauksessa. Kumpaa katselee mieluummin, harvaa viljaa vai harvaa tilinauhaa... Luomussa ei tietysti parane tyhjiä länttejä olla.

Edellisellä tukikaudella tuli paikkailtua syyskasveja. Tällöin meni seosviljana. En usko, että siitä ongelmiin joutuu vieläkään, jos seoskasvustoksi ilmoittaa. Sitähän se on: seosviljaa.

Pitää kyllä olla isoja aukkoja että kannattaa paikkailla.

Joo, ei missään nimessä. Mulla noita aukkoja lienee hehtaareista kymmeniin hehtaareihin. Osa "aukoista" sellaisia, että koko pelto menee uusintakylvöön. Saa nähdä, lupailee taas pakkasia eikä ehtinyt läheskään kaikki lumet sulaamaan pl. isommat aukeat.

Eräällä lohkollakin toisessa päädyssä salaojitusten myötä herne esikasvina, joka roundupattuna lautasmuokkarilla maahan ennen ruisvehnän kylvöä ja toinen pääty kultivoitua ohran sänkeä. Herneen jäljiltä täysi kasvusto pl. lammikot, ohran jäljiltä ei ole kurasta näkynyt yhtään elämää.
"Raja" hyvin talvehtineessa kohdassa, ja siltikään toisella puolella ei mitään elämää. Kylvö samalla kertaa luonnollisesti koko lohkon osalle, välittämättä mitä esikasvina oli. Viime vuonna sama ilmiö rukiin jälkeen kylvetyssä ruisvehnässä ja viereisen lohkon herneen jälkeen kylvetyssä, herneen jälkeen täydellinen kasvusto ja rukiin jälkeen ei käytännössä mitään elossa keväällä. Nämä karkeita, vähämultaisia tai tosi multavia maita kohdasta riippuen. Ilman lannoitusta kylvetty kaikki, onko tuo sänki syynä talvituhoon vai typen puute, vaikka ohjeessakin kehoitus kylvämään ilman typpeä, mikäli ja kun sitä maasta irtoaa. Syksyhän oli karmea huippu kylvökeleistä eteenpäin, vettä riitti useammaksi syksyksi heti kerralla ja routa tuli lokakuun lopulla, joka vieläkin ohen vellikerroksen alla.

En tiedä mut tavis aikana yritettiin tehdä ohran jälkeen syysvehniä kevytmuokaten. Aina tulos oli heikohko. Paremmin onnistui syysvehnä syysvehnän jälkeen.
Tuolloin ajattelin et syys oli ohran umpisurkeassa juuristossa.

Onko herneen juuristo sit parempi kuin ohran, en osaa sanoa. Onhan eri kasvilajilla ja typelläkin taatusti merkitystä.

Aika vaatimaton on herneenkin juuristo, vaikka jonkunnäköinen paalujuurikin sillä on. Typenkin vaikutus talvehtimiseen mietityttää - fosfori ja kalihan merkityksellisemmässä asemassa ovat talvehtimisen suhteen. Tokihan pieni typpimäärä eduksi on riittävää syyskasvua ajatellen, mutta että olisi minimitekijä talvehtimisen suhteen - mene ja tiedä. Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen tapaus.

Vaan tulipa vielä mieleen, että joku kerran puhui pahnaisen syyskylvöksen liettyvän kovilla sateilla ihan omalla tavallaan. Liekö sillä jotain vaikutusta?