Mites, tuleeko tuosta ekojärjestelmän kasvipeitteisyyden säilyttämisestä ongelma niille, jotka haluaisivat kylvää ennen 15.4.?

Toki, jos kynnät tai muokkaat. Suorakylvö ei liene maan muokkaamista.

Sokerijuurikkaalla ja varhaisperunalla, palkoherneellä, tuo päivämäärä on monesti liian myöhäinen. Mutta viljelijällä lienee suunnitelma pellon käytölle jo syksyllä, mitäpä sitä sitten edes ilmoittamaan aidoksi kasvipeitteeksi. Lisäksi ekojärjestelmän kasvipeitteisyyden voi peruuttaa, jos näkee aikaisessa kylvössä suuremman voiton kuin sen viisikymppiä.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 03.04.24 - klo:23:22

Mites, tuleeko tuosta ekojärjestelmän kasvipeitteisyyden säilyttämisestä ongelma niille, jotka haluaisivat kylvää ennen 15.4.?

Toki, jos kynnät tai muokkaat. Suorakylvö ei liene maan muokkaamista.

Sokerijuurikkaalla ja varhaisperunalla, palkoherneellä, tuo päivämäärä on monesti liian myöhäinen. Mutta viljelijällä lienee suunnitelma pellon käytölle jo syksyllä, mitäpä sitä sitten edes ilmoittamaan aidoksi kasvipeitteeksi. Lisäksi ekojärjestelmän kasvipeitteisyyden voi peruuttaa, jos näkee aikaisessa kylvössä suuremman voiton kuin sen viisikymppiä.

-SS-

Ja kasvipeitteisyysalaa ilmoitettu nyt niin paljon, että eräässä koulutuksessa sanottiin korvauksen olevan nelosella alkava summa.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 04.04.24 - klo:12:46

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 03.04.24 - klo:23:22

Mites, tuleeko tuosta ekojärjestelmän kasvipeitteisyyden säilyttämisestä ongelma niille, jotka haluaisivat kylvää ennen 15.4.?

Toki, jos kynnät tai muokkaat. Suorakylvö ei liene maan muokkaamista.

Sokerijuurikkaalla ja varhaisperunalla, palkoherneellä, tuo päivämäärä on monesti liian myöhäinen. Mutta viljelijällä lienee suunnitelma pellon käytölle jo syksyllä, mitäpä sitä sitten edes ilmoittamaan aidoksi kasvipeitteeksi. Lisäksi ekojärjestelmän kasvipeitteisyyden voi peruuttaa, jos näkee aikaisessa kylvössä suuremman voiton kuin sen viisikymppiä.

-SS-

Ja kasvipeitteisyysalaa ilmoitettu nyt niin paljon, että eräässä koulutuksessa sanottiin korvauksen olevan nelosella alkava summa.

49e on ihan riittävä summa sekin. 

Lainaus käyttäjältä: Kasmet - 04.04.24 - klo:19:54

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 04.04.24 - klo:12:46

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 03.04.24 - klo:23:22

Mites, tuleeko tuosta ekojärjestelmän kasvipeitteisyyden säilyttämisestä ongelma niille, jotka haluaisivat kylvää ennen 15.4.?

Toki, jos kynnät tai muokkaat. Suorakylvö ei liene maan muokkaamista.

Sokerijuurikkaalla ja varhaisperunalla, palkoherneellä, tuo päivämäärä on monesti liian myöhäinen. Mutta viljelijällä lienee suunnitelma pellon käytölle jo syksyllä, mitäpä sitä sitten edes ilmoittamaan aidoksi kasvipeitteeksi. Lisäksi ekojärjestelmän kasvipeitteisyyden voi peruuttaa, jos näkee aikaisessa kylvössä suuremman voiton kuin sen viisikymppiä.

-SS-

Ja kasvipeitteisyysalaa ilmoitettu nyt niin paljon, että eräässä koulutuksessa sanottiin korvauksen olevan nelosella alkava summa.

49e on ihan riittävä summa sekin. 

Huonompikin korvaus on kuulemma mahdollinen. Kaivoin asiasta vanhoja materiaaleja läpi ja löysin vaihteluväliksi 30-70 e/ha. Jaettava summahan on enintään 86 miljoonaa euroa koko ekojärjestelmätuelle.

Jos kasvipeitteisyyskorvaus jää kolmeenkymppiin, ei paljon viitsi uhrata energiaa sänkien kanssa keväällä pelaamiseen ja pahnakasojen haravoimiseen. Jos syyskylvöt onnistuvat, niin sitten voi niitä aitoja kasvipeitteisyysprosentteja yrittää keräillä.

-SS-

Huonompikin korvaus on kuulemma mahdollinen. Kaivoin asiasta vanhoja materiaaleja läpi ja löysin vaihteluväliksi 30-70 e/ha. Jaettava summahan on enintään 86 miljoonaa euroa koko ekojärjestelmätuelle.

Niin materiaaleissa puhutaan vaihteluvälistä kaikissa ekojärjestelmätuissa, mut jossakin oli ainakin mainita et vuodelta 23 monimuotoisuus saa 300e oli hehtaareita kuinka paljon vain. Tämän vaihteluväliksi oli ilmoitettu 270-330 niissä materiaaleissa.

Nyt kysymys kuuluukin et onko ainoastaan monimuotoisuuden eurot lyöty lukkoon ja muut liikkuvat vai mikähän tämä juttu nyt sit on?

Lainaus käyttäjältä: Kasmet - 04.04.24 - klo:21:08

Huonompikin korvaus on kuulemma mahdollinen. Kaivoin asiasta vanhoja materiaaleja läpi ja löysin vaihteluväliksi 30-70 e/ha. Jaettava summahan on enintään 86 miljoonaa euroa koko ekojärjestelmätuelle.

Niin materiaaleissa puhutaan vaihteluvälistä kaikissa ekojärjestelmätuissa, mut jossakin oli ainakin mainita et vuodelta 23 monimuotoisuus saa 300e oli hehtaareita kuinka paljon vain. Tämän vaihteluväliksi oli ilmoitettu 270-330 niissä materiaaleissa.

Nyt kysymys kuuluukin et onko ainoastaan monimuotoisuuden eurot lyöty lukkoon ja muut liikkuvat vai mikähän tämä juttu nyt sit on?

Juttu lienee siinä, että monimuotoisuusalat tiedettiin jo kesällä 2023. Kasvipeitteisyystoimenpiteen lopullinen määrä selviää vasta toukokuussa 2024.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 05.04.24 - klo:06:37

Lainaus käyttäjältä: Kasmet - 04.04.24 - klo:21:08

Huonompikin korvaus on kuulemma mahdollinen. Kaivoin asiasta vanhoja materiaaleja läpi ja löysin vaihteluväliksi 30-70 e/ha. Jaettava summahan on enintään 86 miljoonaa euroa koko ekojärjestelmätuelle.

Niin materiaaleissa puhutaan vaihteluvälistä kaikissa ekojärjestelmätuissa, mut jossakin oli ainakin mainita et vuodelta 23 monimuotoisuus saa 300e oli hehtaareita kuinka paljon vain. Tämän vaihteluväliksi oli ilmoitettu 270-330 niissä materiaaleissa.

Nyt kysymys kuuluukin et onko ainoastaan monimuotoisuuden eurot lyöty lukkoon ja muut liikkuvat vai mikähän tämä juttu nyt sit on?

Juttu lienee siinä, että monimuotoisuusalat tiedettiin jo kesällä 2023. Kasvipeitteisyystoimenpiteen lopullinen määrä selviää vasta toukokuussa 2024.

-SS-

Jonkunhan pitää joustaa, että raameissa pysytään!  Onkohan se sitten viimeiseksi jaolle tullut kasvipeitteisyys?

No, mitäpä sitä noilla rahoilla olisi tehnytkään. Tuskin tilille mahtuvat nytkään. Sinänsä mielenkiintoinen tapa ostaa palvelu(kasvipeitteisyys) ja sitten ilmoittaa, että maksan vain puolet. Voisipa itse toimia samoin.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 05.04.24 - klo:06:37

Lainaus käyttäjältä: Kasmet - 04.04.24 - klo:21:08

Huonompikin korvaus on kuulemma mahdollinen. Kaivoin asiasta vanhoja materiaaleja läpi ja löysin vaihteluväliksi 30-70 e/ha. Jaettava summahan on enintään 86 miljoonaa euroa koko ekojärjestelmätuelle.

Niin materiaaleissa puhutaan vaihteluvälistä kaikissa ekojärjestelmätuissa, mut jossakin oli ainakin mainita et vuodelta 23 monimuotoisuus saa 300e oli hehtaareita kuinka paljon vain. Tämän vaihteluväliksi oli ilmoitettu 270-330 niissä materiaaleissa.

Nyt kysymys kuuluukin et onko ainoastaan monimuotoisuuden eurot lyöty lukkoon ja muut liikkuvat vai mikähän tämä juttu nyt sit on?

Juttu lienee siinä, että monimuotoisuusalat tiedettiin jo kesällä 2023. Kasvipeitteisyystoimenpiteen lopullinen määrä selviää vasta toukokuussa 2024.

-SS-

Mä väittäisin et kiveen hakattu euromäärä oli tiedossa jo ennen tukihakua ja tietoa pinta-aloista.. 

Muistan meinaan kun keväällä laskeskelin et kannattaako luomussa ilmoitella monimuotoisuutena ja jättää luomutuki hakematta (tai siis saamatta) näiden osalta vai ilmoitella vain rehunurmina..
Jos olisi oikein viitseliäs niin voisi vanhoja keskusteluja kaivaa mut itse en ainakaan jaksa vaivautua.

Itsellä sillä nyt merkitystä. Nurmet aitona kasvipeitteenä ja muut muokattu. Näin olisi menty on eurot sitten 30 tai 70. Suurin perspano tuossa tapahtu jo kun siirryttiin 60% kasvipeitteisyydestä ja 100% rahasta yks yhteen maksamiseen.. enää ei kannata asian kanssa stressata et saako jonkun hehtaarin kasvipeitteelle vai ei..

50 tai 70 euron korvaus kasvipeitteisyydestä kannustaa sellaisia tiloja, jotka ennenkin keräsivät kaikkia mahdollisia tukia, pitämään paljon kasvipeitettä. 30 euron korvaus ei enää. Sinänsä hullunkurista: luulisi, että kasvipeitettä kannustetaan ja kaiken maailman rikkaruohomoskat jaettaisiin vasta sitten.

Itse olin aika rauhallisin mielin viime syksynä, kun muut muokkasivat enemmän kuin vuosiin. Itseä ei kiinnostanut, kun oli niin märkää. Mutta eihän sitä tullut koko Suomea kierrettyä... No, antaa katsoa, kuinka suuri tappio tuli tästäkin. Sänkimaa keväällä ei sinänsä tuota tällä tilalla ongelmaa.

No, mitäpä sitä noilla rahoilla olisi tehnytkään. Tuskin tilille mahtuvat nytkään. Sinänsä mielenkiintoinen tapa ostaa palvelu(kasvipeitteisyys) ja sitten ilmoittaa, että maksan vain puolet. Voisipa itse toimia samoin.

Koulutusmateriaaleissa ja Ruokaviraston  oppaassa todetaan selvästi, että summa jaetaan hakijoiden kesken:

"Ekojärjestelmätukea voidaan myöntää vuosittain enintään 86 miljoonaa euroa. Tuen arvioidut määrät vuonna 2023 ovat seuraavat:

Talviaikainen kasvipeitteisyys 50 €/ha
Luonnonhoitonurmet 65 €/ha
Viherlannoitusnurmet 80 €/ha
Monimuotoisuuskasvit 300 €/ha"

Eli tuo viisikymppiä ei ole sitova Ruokaviraston puolelta, kasvipeitteisyys on sitova, viljelijän puolelta, jos on mennyt sen valitsemaan. Kasvipeitteettömäksi ilmoitetun alan on oltava kasvipeitteetön koko sitoumusajan. Sitovuudesta on poikkeuksena toimenpiteen peruutus 23.5.2024 mennessä, kunhan ehdollisuuden rajat täyttyvät.

-SS-

50 tai 70 euron korvaus kasvipeitteisyydestä kannustaa sellaisia tiloja, jotka ennenkin keräsivät kaikkia mahdollisia tukia, pitämään paljon kasvipeitettä. 30 euron korvaus ei enää. Sinänsä hullunkurista: luulisi, että kasvipeitettä kannustetaan ja kaiken maailman rikkaruohomoskat jaettaisiin vasta sitten.

Itse olin aika rauhallisin mielin viime syksynä, kun muut muokkasivat enemmän kuin vuosiin. Itseä ei kiinnostanut, kun oli niin märkää. Mutta eihän sitä tullut koko Suomea kierrettyä... No, antaa katsoa, kuinka suuri tappio tuli tästäkin. Sänkimaa keväällä ei sinänsä tuota tällä tilalla ongelmaa.

Jos olisit kiertänyt, niin ainakin jossain on alueita ettei muokkauksia ole tehtyä käytännössä lainkaan ja tätä laajasti ts. kasvipeitteistä riittää, eikä kaikki omasta halusta. Omalla alueella just tämä tilanne, syksyllä ei ollut asiaa pelloille 16.9 jälkeen ennenkuin maan routaantuessa lokakuun lopulla ts. hätäpäissään lietteitä ajoivat ennen eräpäivää. Maat jämähti jäähän hetkessä, märästä routaan kuin napista painamalla. Mitä keskusteluja muiden viljelijöiden kanssa, suurin huolenaihe että kuinka saa ajan riittämään kun pitäs kyntääkin kylvöjen ohessa. Näillä näkymin ainakaan ennen vappua ei ole asiaa millekään pellolle kyntämään, ellei kelit oikeasti lämpene mutta ennusteessa näiden pakkasten jälkeen noin viiden asteen päivälämpötiloja ja öisin nollassa tai pakkasella. Ei tuu kevät rytinällä, vielä.

Tällä menolla nuo kuvauspyyntöihin pyydetyt syysviljojen kuvaukset onkin haastavia, kuvata kuolleita orasrivejä että oli tässä talvella vielä kasvusto. Tällä hetkellä vahvan jääkannen alla kaikki, ja osassa vielä polveen asti luntakin.

50 tai 70 euron korvaus kasvipeitteisyydestä kannustaa sellaisia tiloja, jotka ennenkin keräsivät kaikkia mahdollisia tukia, pitämään paljon kasvipeitettä. 30 euron korvaus ei enää. Sinänsä hullunkurista: luulisi, että kasvipeitettä kannustetaan ja kaiken maailman rikkaruohomoskat jaettaisiin vasta sitten.

Itse olin aika rauhallisin mielin viime syksynä, kun muut muokkasivat enemmän kuin vuosiin. Itseä ei kiinnostanut, kun oli niin märkää. Mutta eihän sitä tullut koko Suomea kierrettyä... No, antaa katsoa, kuinka suuri tappio tuli tästäkin. Sänkimaa keväällä ei sinänsä tuota tällä tilalla ongelmaa.

En tiedä miten muuta asian on mieltäneet mut esim. 100ha tila sai ennen muokata 40ha ja 60ha sängellä. Euroja tuki 54e x 100 ha = 5400e.
Nyt jos menee samoilla hehtaareilla niin tuolla 70e/ha korvauksellakin jäädään 60ha alalla 4200e joka on enää noin kolmeneljäsosaa alkuperäisestä.

Sit kun mennään käytäntöön niin 60% sänki ei ollut mikään ongelma, 100% sänki alkaa suorakylväjällekkin olemaan ongelma jos pinta-alaa reilusti. Ai miksi? No sänget kyl yleisesti kuivuvat myöhemmin jolloin kevään viivästyessä saattaa alkaa hiki nousemaan otsalle. Ja jos tulee savilla reilut alkukesän sateet niin varsinkin ohra tykkää kyttyrää. Näin ollen riskin jakamisen näkökulmasta ei ole järkeä tavoitella mielestäni 100% kasvipeitettä. Eriasia jos syyskasveja reilusti niin silloin mut muuten en kyl ymmärrä et mikä syy nyt olisi yrittää maksimoida 100% eurot..

Niin, samoihin tukieuroihin päästäkseen täytyy nyt olla se 100 % kasvipeitteistä, kun ennen riitti 60 %. Eikö tässä siis ole kannuste niille, jotka viimeiseen euroon asti keräävät liikenevät rahat. Toisaalta niille, jotka näistä tukirahoista eivät ole kiinnostuneet, tämä lienee kannustin juuri toiseen suuntaan. Tätä tuskin on uudistuksella toivottu.

Ehkä liian aikaista mennä arvioimaan nykymallia; kenties tämän cap-kauden jälkeen voi tarkastella, miten uudistus vaikutti kasvipeitteiseen alaan. Sinänsä pidän uutta mallia parempana kuin vanhaa, sillä nyt saa oikeilta kasvipeitteisiltä aloilta myös korvauksen (pl. suojavyöhykkeet). Se, ettei viime kaudella saanut luonnonhoitopelloista, viherlannoitusnurmista, glyfotetuista nurmista jne. kasvipeitekorvausta, oli suuremman luokan oikeusmurha. Samaten se, että suojavyöhykkeet pudotettiin ensimmäisen vuoden jälkeen korvauksen piiristä pois.

Melkein kaikilla tiloilla on nykyään joku kone, jolla voi hämmentää sänkeä keväällä. Tällaisia aparaatteja käyttämällä saa sänkiä kylvettyä eriaikaisesti verrattuna suorakylvöön. Toisaalta mitä kauemmas mennään saviseuduilta, sitä syvemmän muokkauksen sänkimaa keväällä sallii. Taitaa näinä nykyajan keväinä olla petollisempaa, jos on kaikki kynnettynä kuin se, että kaikki on sängellä. Tämä koskee siis vain niitä savisia maalajeja, joiden viljely on minulle tuttua; esim. Pohjanmaan puolesta en voi sanoa mitään!