Kuluttajalle informaatiota jakaa omalehmäojassa -järjestöt, välittäjät ja asennusfirmat. Tilanne on ylikuumentunut.

Olosuhteissa, missä lämpötila ulkona painuu välillä pakkasen puolelle, olisi hyvä olla joku järjestelmä mikä ei ole riippuvainen sähköstä.

pieni ylikysyntätilanne, johtuuko tuosta neljän tonnin avustuksesta? Motivan laskelmat taitavat olla lähinnä riippumatonta? Monet kauppamiesten laskelmat eivät sisällä ollenkaan ns lähtöarvoja eli sähkön/öljyn paikallista hintaa, kohteen keskilämpötila-arvoja vertailuaikoina jne.

Meillä ei ole tarkoitus poistaa mitään puukattilaan liittyviä mahdollisuuksia, vain lisätä pumppu rinnalle. Tulisija taitaa edelleen olla uudisrakentamisen vaatimus, entäs kun puun polttaminen kielletään? 

Kyllä se salmonella rehuihin tulee pääasiassa soijarouheesta.Rapsirouheestakin ehkä,mutta soijarouheet
yleensä käsitellään happolla tmv. ennen kuin saavat luvan poistua karanteenivarastosta. Joskus jotain pääsee
läpikin. Nykyään tehtaat lämpökäsittelee rouheen. Nyt varsikin sikaloiden salmonellat ovat kotoisin jyrsijöistä,
nautojen linnuista(naakoista). Kyllä siinä saa kuivurin edustalla rottaa vilistä lujasti,jos kaatoaltaaseen menevään
tavaraan kovin paskoo. Siipikarja salmonellan kehittää melkein tyhjästä,mutta on hygieniakin vissiin parempaa
kuin muilla tuotantosuunnilla.

soijaa ei kasva Suomessa ja tuonti tulee maista jossa elintarvikehygienia on meikäläistä huonompi. Ketju pettää jossain, sadonkorjuu, varastointi, merikuljetus.... kuka tietää?

Jonkun tutkimuksen mukaan rottia ei pidetä kovin tehokkaina salmonellan levittäjinä ja puintiaikaan niistä ei yleensäkään ole riesaa, peuratkin saa aitaamalla pysymään pois. Toista on linnut, nehän parveilevat aina siellä missää viljaa on, siksi kai tehdastoimituksiin on pressupakko. "Viljakuorma on peitettävä välittömästi lastauksen jälkeen. Myös vastaanottonäytteen oton jälkeen kuorma on peitettävä. Peittämättömän viljakuorman päällä ei saa kävellä" (lainaus Raision toimitusohjeesta)

Viljelijä ottaa kyllä käsittämättömän riskin, jos jostain syystä tilan vilja voitaisiin jäljittää jonkun eläintautitapauksen lähteeksi. Ellei joudu korvaamaan, niin kauppa voi käydä nahkeasti tulevaisuudessa? Jos jostain oltaisiin yhtä mieltä, niin eikö 2020-luvun uusinvestoinneissa kannata ottaa elintarvikehygienia edes jotenkin huomioon, vai kuinka?

Miksi siilo? kallis ja todennäköisesti pieni. Tee pelkkä betonilaatta kuivurin viereen ja siihen kasalle puit niin paljon kun koneet antaa myöden.  Täytät sitte lumikauhalla suoraan kuivuriin.  Muutaman millin sade ei haittaa vaikka olisikin ilman kattoa, eri asia jos viikon sataa kaatamalla, mutta tuskin saa puitua viikoksi kuivattavaa.

elintarvikehygieniakin täytyy ottaa huomioon, ulkovarastot tai rakennuksiin huolimattomasti tehdyt tasovarastot ovat kyllä houkuttimia linnuille, jyrsijöille ja peuroille. Kerran oli juttua yhden viljanostajan kanssa, mistä esim salmonellaa tulee Suomeen tuotaviin rehuihin, niin mistähän?

Puskurisiilon pitäisi sopia myös kuivan viljan varastointiin niin, että kosteus pysyy alle 14% myös loka-joulukuun välissä. Sellainen peltisiilo on hyvä, josta saa ilmankierron kokonaan suljettua. Varastotilaa ei koskaan ole liikaa... vanha sanonta! Tasovarastoissa on se hyvä puoli, että niille löytyy muutakin käyttöä, jos tuotantosuunta joskus muuttuu vrt vanhat sikalat, niistä pääosa on erilaisina venevarastoina tai verstaina nykyisin 

Lainaus käyttäjältä: Toivo Tonta - 11.03.21 - klo:19:14

Jonkun tiedon mukaan riittää kunhan on 5 astetta yli ympäristön lämpötilan, ei tiivisty kosteus rakenteisiin.

Parikin astetta voi riittää. Jos talo on avoimella paikalla, ikkunoista tuleva auringon lämpö saattaa riittää pitämään kuivana.

Syksyllä ja keväällä pitäisi muutaman kerran lämmittää kunnolla.

Nykyisin on myös kuivanapitolämmitysohjaimia, jotka tarkkailee ilmankosteutta ja säätää lämmitystä sen mukaan

https://www.leveltec.fi/tuotteet/promodlite.html

https://www.verkkokauppa.com/fi/product/60928/nkqdg/Leveltec-ProMod-Lite-II-kuivanapitolammitysohjain

uusissa taloissa (ainakin -90 luvulta alkaen) on normaalisti "poissa kotoa"-katkaisin, joka laskee lämpötilat, siirtää kulutuksen yösähkölle, vahtii putkivuotoja, jäätymistä jne. Kelpaa siinä perheen lähteä maailmanympärimatkalle tai koko talveksi espanjaan 

Toista on kutterinlastun sekaan -60 luvulla upotettujen patteriputkien kanssa. Sen verran on vesijohtoja vedetty, että niillä saa vuotovahingon tai kosteusvaurion aikaiseksi. Antaa synkän kuvan maaseudun rakennuskannasta, mutta tätähän se pääosin on. Ajoissa pitää alkaa valmistelemaan niitä tilanteita, kun lasten poismuuton seurauksena ei tarvita enää 300 neliötä asuinkäyttöön tai eläköitymisen jälkeistä aikaa, jolloin haluaisi tehdä muutakin kuin ajella lämmittämään pirttiä syrjäkylälle. Vielä kun kiinteistöjen markkina-arvo on olematon (ellei miinusmerkkinen) ja jäljellä on vain kesäinen virkistysarvo.

Kun nyt jotain lämmitysremppaa tehdään, niin pitää varautua jo näihin seuraaviin steppeihin. Kovin paljoa kokemusta tai mittautietoja VILPeistä ei tunnu löytyvän 

Sitä kuutta tonnia keskisatona ei vaan tule vaikka kuinka teorioita luettelee.

kuusi tonnia on monilla tiloilla jo voitettu kanta 

Etelässä vesi on ainoa este, lämpösummat, lajikkeet ja muuten hyvin hoidetut viljelykset voisivat lähestyä kymppitonniakin, mutta kun on ne vuosittaiset sadevaihtelut.

Kostea ilma on ilmalämpöpumpun ongelma. "Ulko" kenno jäätyy kosteassa alle +5 asteessa ja ottaa huoneistosta lämpöä sulattaessa. Nyt oli muutama kuiva pakkaspäivä ja lämpöä tuli hyvin. Muuten talven ilmankosteus on ollut pakkasellakin korkea ja tappanut tehoa. Eikä se kellarin "lämpö"  voi riittää talon lämmitykseen ellei ole todella iso.

jäätyminen taitaa olla ominaisuus, mutta pystyykö siihen vaikuttamaan, miten paljon kerää jäätä?

Äkkiseltään vois ajatella, että laitteen paikka, tuulisuus ja esteetön ilmankierto vähentäisi jään muodostusta. Monasti näkee pumppu sijoitetun orapihlaja-aidan sekaan nurkan taakse, jolloin kylmyys tiivistänee maksimimäärän ilmankosteutta jääksi? Miten asennusohjeissa neuvotaan sijoittamaan laite?

Pumppuja on myös kahdenlaisia, joissa toisessa kiertää kylmäainetta ja toisessa lämmitettävä neste kiertää ulkoyksikössä ilman väliainetta. Jälkimmäiset ovat kalliimpia, mahtaako jäätymistä tapahtua molemmissa samalla tavalla?

Tässä videolla yksi pumppumalli, jota olen ajatellut. Siinä jäätymisen estoon on ainakin panostettu. https://www.youtube.com/watch?v=FjcOoTuMvzc

Laittaa pumpun maakellariin. Tai tekee kellarin, joka pysyy lämpimänä maan lämmön vaikutuksesta. Ei mene "ulkoilma" koskaan pakkaselle.

tai ulkovintille, peltikatto toimii aurinkokeräimenä    Yhdessä toimistorakennuksessa näin kerran vintillä kolme isoa lämpöpumppua. Siinä hyödynnettiin rakennuksen hukkalämpöä, peltikaton keruulämpöä ja saatiin lämmönsiirron häviöt minimoitua. Vaati isot propellit, että kylmä ilma saatiin pois pumpuilta, sekä pitävät suoja-altaat pumppujen alle, ettei satu vesivahinkoja, muutenkin kosteusvalvontaan oli monta mittaria ja automatiikkaa. Ei sovi pientaloon noin monimutkainen systeemi.

Kellarissa sisällä? Jos pumppu poistaa lämpöä, niin kellarista tulee kylmä. Johonkin erilliseen rakennukseen tai sen kivijalkaan sopisi, jossa viileneminen ei haittaa. Maakuoppa, lämpökaivo tai keruupiirin kaivaminen pihalle, tavoitteena mulla yksinkertaisin asennusvaihtoehto eli ilmasta suoraan veteen. Maalämmössä tulee helposti 5-10 tonnin lisä investoinnille, joka ei ehkä koskaan kuoletu, jos taloa ei vakituisesti asuta kovin pitkään.

Lainaus käyttäjältä: Petri - 11.03.21 - klo:06:38

Appelassa hankittiin juurikin tuollainen lämpöpumppu öljylämmityksen kylkeen, öljyä menee ehkä 10-15% takavuosista. Järjestelmä 60-luvulta, eli tuskin varaajia.

... sekä sähköä tietenkin 20 - 30% pumpulla saavutettavasta lämpötehosta (vai miten se nyt lasketaan) sinne johonkin -10...-15°C asti josta kylmempään mennessä COP-arvo laskee ja sähkön kulutus kasvaa melko reippaasti (voi olla osittain vanhaa tietoa).

kun lämpöä otetaan ilmasta, niin se on hyväksyttävä, ettei mitään järjestelmää voi mitoittaa huippupakkasten varalle. Keskilämpötiloilla mennään ja siksi vanha lämmitys jää reserviksi.

Etelässä on neljä kuukautta (joulu-maalis), kun pitkänajan keskilämpötila painuu miinukselle, helmikuussakin vain viitisen astetta (hki -4,7). Jos näinä talvikuukausina saisi edes puolet sähkönsäästöä ja kesällä käyttöveden lämmityksessä vähän enemmän, niin pumppuhankinta voisi olla kannattava. Varaajalla pystyisi hyödyntämään lämpötilan vuorokausivaihtelut, päivällä kevätauringossa pumppu tuottaisi kylmää yötä varten lämpöä varastoon, mutta kun sitä ei nyt ole.

Pumppukauppiaat haluaisivat mitoittaa ja myydä mahdollisimman suuria/kalliita systeemejä, joissa investoinnin kuoletus menee helposti yli kymmenen vuoden, kun sähkönkäyttöä ei millään pumpulla saa nollaan. Haussa olisi 9-12kW pumppu, jollainen irtoaisi 5-7 tonnin hinnalla (Nibe polar, Bosch, Panasonic ym). Asennus kotitalousvähennyksellä vähän päälle tonnin, niin jäisi vielä kohtuu hintoihin. Odotuksena sähkön säästö 10-15000 kWh/v, joka nykyhinnoilla tarkoittaisi 1500-2000€. Onko realismia??

Mutta jos tupa jätetään kylmilleen niin vesijohdothan joutuu tyhjäämään. Silloin mahdollisen kierukka vuodon jälkeen pakkasneste tulisi käyttövesiputkistoon. No tuo on tietysti saivartelua. Ja huuhtelemalla sitten putkisto taas puhtaaksi ?

Totta, jos jää kylmilleen, niin käytövesiputket täytyy myös tyhjätä. Googlettamalla löytyi jotain pykäliä, ettei käyttövesikierukka saa olla joidenkin myrkyllisten aineiden seassa ilman erillistä suojausta. Nokialla meni melkein paineettoman viemärin paskat käyttöveteen kun tuli painekatko... vuosi 2007.

Sopiva jäätymisenestoaine löytyy varmasti, putkimieheltä täytyy kysyä, siinähän on huomioitava myös kiertovesipumppujen, patteriventtilien, jakotukkien toiminta, putkiston materiaalit ja korroosio (lähde:google).

Työlästä on talo jättää pakkasen armoille, monta asiaa pitää huomioida. Tiedän yhden talon, jossa sähkökatkossa jäätyi kaikki, se vasta työlästä on ja kallista 

Maalämmöstä on ollut paljon keskusteluja, mutta suunnitteilla olisi tästä "kevennetty versio" eli jätetään kaivo tai keruupiiri pois. Ilmasta lämpöä suoraan talon patterikiertoon ja pääasiallisena tarkoituksena sähkölaskun puolittaminen, jota jotkut pumppuvalmistajat lupaavat 

Olemassa puulämmitteinen kattila ilman varaajaa, siinä sähkövastus varajärjestelmänä. Olemassa oleva puulämmitysmahdollisuus tarkoitus jättää huippupakkasia varten eli mitään ei pureta pois, vain lämpöpumpulla tuotetaan "ilmaista" energiaa. Aiheuttaako varaajan puuttuminen ongelmaa, kun lämpötilat vaihtelee nopeasti?

Toinen tavoite on lämmitysjärjestelmä suojata pakkaselta niin, ettei sähkökatkon aikana pääse vesiputket jäätymään. Tulevaisuudessa talo voi jäädä kokonaan kylmilleen talvella, jos siellä ei asuttaisi, aika näyttää. Tähän löytyy varmaan sopivia pakkasnesteitä, mutta puukattila (avotuli), jossa käyttövesikierukka varmaan rajaa aineita, joita voi tuossa käyttää?

Onko jollain käytössä vastaava, juuri ilma-vesi-lämpöpumppu, kiinnostaisi käytännön energiansäästö, sekä kokemukset pumpuista?

Saako nykyinen pellon vuokraaja jatkaa omistajanvaihdoksen jälkeen, vai voiko uusi omistaja katkaista? Kohde myytiin silleen että "vuosi jäljellä" mutta kun kauppakirja lyötiin eteen, vuokrasopimusta on yhtäkkiä 4v jäljellä, ja" 2019 tehty". Luultavasti nykyinen vuokraaja on käynyt itkemässä uutta sopparia... Mitä mieltä?

saa jatkaa, ellei ole jotain irtisanomisehtoa laitettu omistajan vaihdoksen varalta... tai helpointa on kysyä haluaako jatkaa?

Oletko nähnyt "vuosi jäljellä"- sopimuksen? Silloin myyjä on selityksen velkaa, jopa menetellyt vilpillisesti, jos tarjottu hinta on ollut sen mukainen.

Onko vuokrasopimus epäedullinen, entä onko vuokran korotusehtoja? Jos vuokra on yleiseen tasoon verrattuna poikkeuksellisen alhainen, ellei niin eihän siitä vahinkoakaan tule 

Onko vuokraoikeus kirjattu rekisteriin tai löytyykö tukioikeuksien siirrosta samat päivämäärät? Kauppakirjassa on myyjältä kyllä vaadittava vakuus siitä, ettei näitä sopimuksia löydy enempää, eiks peltoa voi vuokrata 20 vuodeksi kerrallaan?

Kemikaalien ja lannoitteiden käyttö tuntuu suurelta, mutta on huomattava, että kyseinen lannoitemäärä
suomalaiselle 4.4 tonnin keskikevätvehnäsadolle olisi vain 378 kg Y3:sta !  Suomalaisella luomukeskisadolla
pitäisi varata 7 ha viljapeltoa ja toiset 7 ha viherlannoitusnurmea tuon 17,3 tonnin säännölliseen tuottamiseen.

-SS-

kiloja syödään ja hehtaareita viljellään (=tuetaan). Siinä vaiheessa varmaan, kun tulee pulaa ruuasta ja nälkäiset kyllästyy maksamaan maataloustukia tuottamattomille pelloille, niin asia muuttuu. Liiketaloudellisesti keskisatojen nousu esim  neljästä kuuteen tonniin hehtaarilta, säästäisi kuluja, sekä mahdollistaisi jopa isomman tuen? Jos 500 ha:n luomupellon sijasta pitää ostaa vain 100 ha huipputuottoista, niin pääomasäästöt olisivat merkittävät. Vuosittaiset muuttuvien kulujen kautta saisi tietty lisäsäästöjä. Näihän asia menisi, ellei kyse olisi maataloudesta 

Kun fossiilienergiasta luovutaan, niin tähän asiaan palataan uudestaan. Ennen koneita -50 luvulle asti, hevosten ruokkimiseen (bioenergian tuotantoon) kului merkittävä osuus peltoalasta, nyt globaalisti 70% peltoalalla tuotetaan eläinten rehuja. Satoennätykset ja -kilpailut ovat todella tärkeitä, että edes osalla viljelijöistä säilyy taito, sekä pellot siinä valmiudessa, että niistä saadaan myös erilaisten elämysten lisäksi myös kiloja korjattua talteen. Yksi sukupolvi kolhoosimaataloutta riitti neuvostovirossa tuhoamaan viljelykulttuurin melkein kokonaan.

Tämä kun on niin kummallista , niin ... Jos minä käytän metsävähennykseni ja metsäni siirtyvät perintönä lapsilleni. Kaikki kait vielä OK ? Normi perintöverolla mennään vai miten ? Entäs jos kersat päättääkin myydä jossain vaiheessa . Ei kait mun käyttämiä metsävähennyksiä tulouteta niiden myyntivoiton päälle ? Ei kait sentäs noin ? Taisi tuo jossain olla sanottunakin, mutta kun ei täs oo muutenkaan sitä hännänpäätä.

jos sulta siirtyy käyttämätöntä metsävähennysoikeutta perintömetsän yhteydessä, niin lapset voivat sitä käyttää, jos sitten myyvät metsän vastikkeellisella kaupalla, menee tämä maksuun. Käytetyt vähennykset poistuu, uutta ei perintömetsästä tule, eiks se niin mee?

Ohjeet on kieltämättä sekavat 
https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/49167/mets%c3%a4v%c3%a4hennys/#7-mets%C3%A4v%C3%A4hennys-luovutusvoiton-laskennassa
"
Edellisen omistajan käyttämätön metsävähennysoikeus siirtyy uudelle verovelvolliselle myös eräissä sellaisissa jatkuvuusperiaatteen mukaisesti käsiteltävissä omistuksenvaihdostilanteissa, joissa ei ole kyse varsinaisesta luovutuksesta. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi vainajan metsäomaisuuden siirtyminen kuolinpesälle,"

On tuo metsävähennys tosiaan aika kummallinen juttu verrattuna muihin verotuskäytäntöihin. Silloin, jos myyt metsäkiinteistön uudestaan joskus vuosi(kymmeni)en kuluttua, tuskaa helpottaa toki jonkun verran se, että silloin "lainaksi" saatu summa on ehtinyt jonkun verran inflatoitua maksuhetkeen mennessä, ja olet saanut korkohyötyä siitä, että rahasumma x onkin ollut käytössäsi jo paljon ennemmin. Yleinen verotustason kiristyminen toisaalta vaikuttaa vastakkaisesti.

verottaja varmaan kyllästyy kohta pitämään kirjaa, paljonko kenelläkin on käyttämätöntä vähennyspohjaa tai maksamatonta "verovelkaa"?

Kun vähennys vielä muutettiin metsäkohtaisesta verovelvolliskohtaiseksi, niin vaikeammaksi menee. Näissä kuolinpesien murto-osuuksissa voi teoriassa olla kolmen sukupolven eli 100 vuoden takaisia käyttämättömiä metsävähennyksiä tai ekassa vastikkeellisessa kaupassa tuloutettavia käytettyjä. Tässähän ei ole mekanismia, jolla nämä nollattaisiin, vaan aina edellytysten täyttyessä siirtyvät eteenpäin.

Sääntöjä muutetaan, kun mtk ja metsäteollisuus huomaavat, ettei kannusteet enää riitä 
"Metsävähennyssäännöstä muutettiin olennaisesti tuloverolain muutoksella (1085/2008), jonka tavoitteena on hallituksen esityksen (HE 206/2008 vp.) perustelujen mukaan kannustaa metsänomistajia lisäämään sekä puun myyntejään että metsäomistustensa määrää."

Lisäys: Metsävähennystä ei löydy verotuspäätöksestä, ei ainakaan silloin, kun vähennys on kokonaan käytetty... jos tapana on heittää kirjanpidon ja verotuksen vanhat paperit pois, niin paha sanoa paljonko on verottajalle velkaa?

Jokainen pystyy näistä perusteluista päättelemään, kenelle metsävähennys on edullinen ja kenelle ei. Liekö tarkoitus palauttaa kaupunkimetsänomistajille aikoinaan lohkotut metsät takaisin kantatiloihin?

Tässä lain perusteluista otteita (HE 206/2008, kun metsävähennystä korotettiin ja tehtiin verovelvolliskohtaiseksi)

"4.2 Metsävähennyksen taloudelliset vaikutukset
Verovuonna 2006 metsävähennystä vaati 7 904 verovelvollista kokonaissummaltaan runsaalla 55,7 miljoonalla eurolla. Vuonna 2007 tehtiin olennaisesti enemmän puukauppoja kuin vuonna 2006. Verovuonna 2007 metsävähennystä vaati 11 939 verovelvollista kokonaissummaltaan 106,8 miljoonalla eurolla.

Käytetyn metsävähennyksen huomioiminen luovutusvoittoverotuksessa lähinnä pienentää verotuksessa vähennyskelpoisten luovutustappioiden määrää sekä jonkin verran lisää luovutusvoittojen verotuksesta kertyviä verotuloja. Vaikutus on kuitenkin hyvin pieni, koska näistä metsävähennyspohjaa omanneista kiinteistöistä vähennyksen käytön jälkeen vaihtaa omistajaa vastikkeellisesti vain hyvin harva."