Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 39

Viestit - Green New Dealer

>Hyvin pitkälti näin. Ainakin toistaiseksi itsellä on ollut ajatuksena että edes raha ei ratkaise välttämättä kenelle maitaan vuokraisin tai myisin jos sellainen tilanne tulisi eteen.Vaikka olisi toiselle kuinka hyvin sopiva lohko. Matkan varrella vain tulee joskus sellaisia tilanteita mitkä laitetaan "korvan taakse" vaikka oltaisiin muodollisesti hyvissä väleissä,tai edes asiallisissa väleissä.Niin se vain menee.

Minulle myytiin ojan takaa perikunnan (itselleni vieraita ennen kauppaa)  omistamat  pellot  alle korkeimman tarjouksen ,kun olen ,kuten palstallakin tiedetään, niin mukava kaveri.  :)
Näin se vaan tuntuu toimivan, että pelto on hyvin herkkä asia. Metsät voidaan myydä julkisestikkin ja tärkeintä on saada reilusti hilloa. Ostajalla ei niin väliä.

Mutta pelto. Sen hallintaan saaminen, se kysyy sitä jotain.
Jos peltoa tullaan tarjoamaan, niin siitä voi päätellä ainoastaan sen, että osa haluaa vältellä julkisuutta. Omat pellon ostot, sekä vuokraukset ovat menneet juuri näin, kahdenkeskinen sopiminen ehdoista ja hinnasta, kaupat tuli jopa reiluun alihintaan. Taisi tulla vielä kommentti perään "tästä ei sitten tartte kylillä huudella".

Kun puhutaan toteutuneista kaupoista/vuokrauksista, niin eihän niissä mitään ongelmaa olekkaan. Monikohan empii pitkään sinne naapuriin menoa tai perikunnan jälkipolvi ei kohta edes tunne näitä hyvämaineisia vuokralaisia? Vuokramarkkinoilla voisi olla paljon enemmän hehtaareja tarjolla ja viljelystä voitaisiin luopua vuosia nykystä aikaisemmin, jos markkinat olisivat avoimemmat? Pitkät vuokrasopimukset taas voisivat johtaa kauppoihin aikaisemmin, kun huomataan luopumisen tuskan hellittävän? Luulenpa, että tulevaisuudessa tarjouskilpailut tai huutokaupat yleistyvät myös peltojen vuokramarkkinoilla, netistä lötyy sopivia alustoja jo nytkin, toki enemmän kiinteistökaupoille. Vuokrapeltojen iso määrä kertoo kyllä välitysmarkkinoiden patoutuneesta kysynnästä  ;D
Ehkä vuokranvälittäjä palvelisi enemmän vuokraisäntää? Tiedän tapauksen, jossa tarjouskilpailussa kolme korkeimman tarjouksen jättänyttä olivat kaikki vuokraisännälle entuudestaan tuntemattomia. Tuttuja lähinaapureita ei joko kiinnostanut viljellä tai eivät halunneet maksaa alueella yleisesti maksettavia vuokria. Samoin vuokrasopimuksen kestosta vallitsee usein eriäviä näkemyksiä, toinen haluaa pitkän sopimuksen, toinen elää hetkessä. Jos kysyt tutulta naapurilta, niin voi saada tarjouksen 300€/ha toistaiseksi voimassa, mutta toinen, jolta et huomannut kysyä, tarjoaisi 500€/ha ja kymmennen vuoden sopimus?

Yllättävästi ehdotus ulkopuolisesta palveluntarjoajasta kohtaa paljon vastustusta  ;D Silti monet kokevat ongelmaksi sen, ettei sitä maata ole riittävästi vuokrattavaksi/ostettavaksi. Isoksi ongelmaksi tulee myös pitkät ajomatkat, vuokrataan ehkä ristiin peltoja? Mitä tähän korruptioon tulee, niin nythän riski on isompi, kuin avoimilla markkinoilla, eikö? Tai joku mulkku haalii siirrettävillä vuokrasopimuksilla vuokramaita, paremmin mahdollista nyt, kuin välittäjän kanssa? Voisihan tämä "välittäjä" olla myös tietokonealusta, johon ilmoituksia voi laittaa, näiden viidakkorumpujen tai paikallislehtien aika alkaa olla jo ohi. Näkyvyys painetussa lehdessä, sekään ei ole ilmaista ja tavoitettavuus alkaa olla aika huonoa nykyisin.
Vuosisadan pöljin idea tuo peltovuokrien välittäjä. Haluatte siis että tulee yks perskärpänen lisää vetämään välistä itselleen maanviljelijälle kuuluvia tuloja?
nykyinen tilanne on sellainen, että osa viljelijöistä maksaa pelloistaan ylihintaa, ei pysty laajentamaan lainkaan tai vuokraa kauempaa peltoja, kuin olisi tarvis. Joku jatkaa viljelyä, kun ei löydä pelloilleen vuokralaista. Jos paikkakunnalla olisi tunnettu toimija, jolle voisi jättää toimeksiannon, kun haluaa vuokrata joltain alueelta peltoja, niin tuskin siitä haittaa olisi? Jos kysyntä ja tarjonta kohtaavat, niin yleensä ollaan tyytyväisiä  ;D

Jos välittäjäpalvelut ovat vapaaehtoisia, niin eihän niitä olisi pakko käyttää. Voi edelleen uskoa omiin kykyihinsä löytää parhaat ratkaisut ihan yksinkin  ;D
^

Nostaisko vai laskisiko vuokrahintoja jos väliin tulisi jokin vuokranvälittäjä? Kuka maksaisi välityspalkkion,vuokraaja kai jos on hinku haalia lisää peltoa.

No asiaa ei kosketa meikäläistä kun on kaikki omaa ja maksettua.
toimeksiantaja sen välityspalkkion maksaa. Yllätyin kun vuokra-asuntoja ei meinannu kersoille löytyä ollenkaan ellei olisi etsinyt vuokranvälitysfirmojen sivuilta. Pellossa kuitenkin vuokrasopimuksen vaihto tapahtuu harvemmin ja vuokrasummat voivat olla moninkertaisia. Asiantunteva välittäjä voisi maksaa itsensä takaisin, kun markkina toimisi paremmin, nythän joku voi maksaa ylihintaa tai vastaavasti vuokraukseen haluttomat naapurit alihintaa pelloista? Voi joutua haalimaan peltoa kauempaa, kun ei tiedä lähialueella tarjolla olevasta pellosta?

Miksi sitten vuokrapeltojen osuus on kasvanut näinkin suureksi? Kiertohan menee niin, että päätoiminen viljelijäsukupolvi vaihtuu sivutoimisiin, joiden lapset vuokraa pellot ulos ja lopulta kaupungissa syntyneet sukupolvet myyvät, kun mitään sidettä viljelyyn ei enää ole. Tätä on vaan kestettävä vielä jonkun aikaa  ;D ;D
Jos luomu on niin ylivoimaisen hieno asia niin miksi se tarvitsee ylimääräisen tuen ja ylimääräisen hallinon. Menneinä aikoina kaikki on ollut luomua mutta sitten kehitys on tarjonnut lannoitteet, kasvinsuojeluaineet, traktorin ym. Miksi halutaan mennä taaksepäin. Luomuhan oli kolmannen valtakunnan opinkappaleita.
kun lannoitteet ja muut kemikaalit keksittin, niin niiden käyttöönotto tapahtui osittain hallitsemattomasti, eikä tutkimus ja hallinnointi pysynyt mukana kehityksessä. Pääsi markkinoille DDT:n kaltaisia aineita, virheitä korjattiin auttamattomasti myöhässä. Samoin lannoitus lähti lapasesta, peltoja ylilannoitettiin valuma-alueilta tiedostamatta seurauksia, nyt on korjattu sitäkin vuosikymmeniä jo. Tähän -ei koskaan enää- saumaan iski luomutuotanto kyntensä, kielletään kaikki. Vaikka hyvin tiedettiin, ettei tämä ole mikään ratkaisu mihinkään, eikä varsinkaan taloudellisesti järkevään ruuantuotantoon, niin käenpojan tavoin tämä saatiin maatalousyhteisön sisään rakennetuksi malliksi. Veronmaksajien apua tietysti tarvittiin.

Jos luomussa pystyttäisiin hoitamaan kaksi asiaa, niin kelpaisi hyvinkin. Typpilannoitus ja rikkakasvien torjunta kun saataisiin sääntöihin, niin satotasoissa tulisi hyppy uudelle tuhatluvulle. Luomupellothan vuotavat fosforia vesistöihin, kun sitä ei sadossa poistu juuri lainkaan ja avokesantoina hoidetaan rikkaongelmaa. Periksi pitäisi antaa kemiallisesti valmistetuille kierrätyslannoitteille ja geenimuuntelulle, lannoitevalikoimahan on nyt jo aika laaja, kuten koostumuskin. Myös luomutuki voitaisiin lopettaa ja keskittyä vaikka tehokkaampiin luomun jakelukanaviin, nythän ne ovat pullonkaulana.

Itse ihastuin CA-viljelyn periaatteisiin, vaikka se tuntui olevan vain suorakylväjien mainospalsta, mutta periaatteet tuntuivat jo silloin oikeilta. Nykyinen tavanomainen viljely alkaa muistuttamaan aika tarkasti näitä periaatteita. Monilta kemikaaleihin innostuneilta voi jäädä laskematta, paljonko se viimeinen 500kg sadonlisä tulee oikein maksamaan.
https://www.suorakylvo.fi/ca-viljely
Kun teette energiapuurankaa, karsitteko vai laitatteko karsimattomana kasaan?

Onko hinnanero karsitun ja karsimattomana välillä niin suuri, että karsintaan kannattaa ryhtyä?

 Ja joo, moottorisahalinjalla on tarkoitus syksyllä hommaan ryhtyä. Pellonreunapuista aloittaen, joita kyllä riittää...
jos on muuta kuin pellonpientareita, niin ne kyllä unohtaisin karsittuna rankana.

Jossain päin karsitun rangan hinta on hyvä  (pitkästi yli 30€ motti) ja hakkaa kuitupuun hinnan. Kannattaa kysyä ostajalta etukäteen vähän hintatietoja, sekä myytävän puun määrän vaikutusta hintaan. Täydet rekkakuormat hyvistä lastauspaikoista niin sai yllättävästi lisää hintaa.

Riippuu myös puustosta, mitä meinaat tehdä? Jos kyseessä on esim ensiharvennusta lähestyvä tai jo ensiharvennusikäinen metsä, niin karsinta varmaan kannattaa. Työ on kuitupuun tekoon verrattuna helppoa, kun kaikki saa laittaa sekaisin, myös tuulenkaadot samaan kasaan. Tyveen saakka oksaisen taimikon hoitamisesta ei paljon rekkaan tule täytettä, hikistä hommaa ja moottorisahan bensat ehkä saa maksuun  ;D

 Kannattavuus syntyy myös verotuksen kautta, tekopalkka on verovapaata. Olen itse tehnyt verovapaan osuuden verran (125 m3), jolla myös hinta jo ihan hyvä ja pino autotien varteen. Pikkunäpertelyähän tuo on ja tulo sen mukainen, metsänhoidollinen merkitys ehkä isompi  ;D
Maatilojen keskikoko jatkaa kasvamistaan. Onkohan keskikokoisella maatilalla jo noin 45 peltohehtaaria?

 Kysymys: lasketaanko näihin maatilan keskimääräisiin peltohehtaareihin mukaan vuokrapellotkin, vai puhutaanko vain omistuksessa olevasta peltomäärästä?
Muistan nähneeni luvun 49 ja jossain. Ja kyllä vuokrahehtaarit ovat mukana.
Vuokrahehtaarit nykyään aika merkittävässä osassa. Oliko se noin kolmannes mitä kaikiasta (2,3 milj. Ha) pelloista oli vuokralla..
milloin MTK perustaa oman edunvalvonta-siipensä näille peltojen vuokraisännille? Pitäisi järjestää oma markkinakanava, jossa välittäjät auttavat viljelystä luopuvia markkinoimaan omia peltojaan, hoitavat kilpailutuksen ja tarvittaessa vielä vuokrasopimukseen liittyvän hallinnon. MTK:lta taitaa löytyä jäsensivuilta vuokrasopimuksen pohja, uskovat ilmeisesti sen riittävän vuokraisännän pitämiseksi jäsenenä?

Tällä vuokranvälitystoiminalla olisi kysyntää. Jos 800 000ha peltoa vuokataan ulos jatkuvasti, niin puhutaan satojen miljoonien vuokramarkkinasta vuositasolla, eikö tähän liiketoimintaa kannattaisi jo jonkun ryhtyä? Toimivat vuokramarkkinat meinaan takaisivat hyötyä myös laajentaville tiloille, voisihan siellä ilmoitella myös vuokraushalukkuudestaan. Nyt käsittääkseni nämä menee viidakkorumpu-periaatteella tai pikkuilmoituksella paikallislehdessä, jossain päin voi näitä välittäjiä ollakin, kun ei tiedä koko maan tilannetta? Kiinteistövälittäjä tulee kuvaan mukaan vasta, kun kiinteistöä tai peltoa ollaan myymässä.
Yleistä maa- ja metsätaloudesta / Vs: CAP
: 02.07.21 - klo:21:50
Eikös tuen pitäisikin hyödyntää viljelijöitä . Suurin osa tuista valuu muualle .
Maataloustukeen liittyy sellaisia kuten Vapot ja muut firmat joiden tukia ei pitäisi maksaa maatalouden tuki potista vaan aivan muualta .
jos tuen ainoa tarkoitus on pitää viljelijä leivässä, niin siihen riittäisi monesti murto-osa nykyisestä tuesta.  Joku osa tuesta on tarkoitettukin aluetueksi, viljelijän kautta tuetaan paikallisia urakoitsijoita, kauppaa ja muita yrityksiä? Maatalouden työllisten palkkoihin menee osa tukirahoista, on neuvontaa, hankkeita ja tutkimuksia, kaikki maksaa.

Kun tukitaso nousee tietyn kannustavuuden rajan yli, niin varsinainen viljely eli maataloustuotanto loppuu kokonaan, tyydytään siihen mitä saadaan tuista. Tulo tulee riskittä ja kuluja leikkaamalla takaa hyvän elannon. Luomussa ollaan niin lähellä tätä rajaa, että iso osa tiloista toimii juuri nän, osa tavanomaisistakin tyytyy maksimoimaan hömppätuet, mutta yleensä tarvitaan myös myyntituloja viljelystä. Vastaavasti palkansaaja "pääsee" ansiosidonnaiselle päivärahalle, joka on monen mielestä nykyisin houkutteleva. Tulot laskee hieman, vapaa-aika lisääntyy ja työssäkäynnin kulut poistuu, sekä tulee oikeus sosiaalisin perustein maksettaviin tulonsiirtoihin. Kova haloo on noussut ansiopäivärahan leikkaamisestakin, eikä meinaa millään onnistua  :(

Mikä tässä nyt on sitten vikana? Kyseessä on elinkeinotuki, jossa merkittävin tavoite pitäisi olla se, että kohtuuhintaista ruokaa riittää kaikille, se tuotetaan paikallisesti ja huomioidaan huoltovarmuustekijät. Kaikki muut tekijät ovat alisteisia tälle ja toteutuvat jos systeemi tomii, myös viljelijöille jää reilusti yrittäjätuloa.
Yleistä maa- ja metsätaloudesta / Vs: CAP
: 02.07.21 - klo:15:58
yli puolet kansasta on vielä porvareita, vihervasemmisto on vähemmistössä. Porvareilla on tapana laskea myös erilaisten rahareikien kannattavuutta ja tuottavuutta. Jos tästä näkökulmasta ajattelee maataloustukien säilyvän ennallaan, mutta tuotannon määrän vähenevän vuosi vuodelta, voi joku joskus puuttua asiaan. Metsähallitus taiteilee talous- ja suojelumetsien välillä, toiset vaatii lisää suojelualueita, toiset taas talousmetsistä isompaa tuloa, koskaan ei ole hyvä.

Näiden satoa tuottamattomien peltojen erottelu tehotuotanto-pelloista pitäisi tehdä välittömästi. Ekopalvelu-peltojen tukien maksajaksi sopisi paremmin ympäristöministeriö. Tilojen kannattavuuden kannalta olisi myös selkeämpää, ettei tiloille aseteta "myllynkiviä kaulaan" vaatimalla yhä suurempia ekopalvelutekoja kaikilta, vaan annetaan niiden tilojen tuottaa, jotka siinä parhaiten onnistuvat. Muutenhan tilanne näyttää siltä, että tilojen tuki kasvaa suhteessa tuotettuihin kiloihin/litroihin, joka tuntuu närästävän monia taloudesta kiinnostuneita päättäjiä.

Näiden, kutsuttakoon niitä sitten vaikka ekopalvelupelloiksi, osalta pitäisi myös laatia jotain tulostavoitteita. Valtatien varressa sijaitseva maisemakasveilla kylvetty kukkaketo ansaitsee isomman tuen, kuin päättyvän soratien päässä sijaitseva jumalan hylkäämä vastaava peltotilkku. Suojavyöhyke saisi korkeimman tuen Itämeren rannikolla tai valuma-alueella, muut vesistöt matalamman ja sisämaassa ei tukea ollenkaan. Edellä mainituista esimerkeistä johtuen maksajana pitäisi olla ehdottomasti ympäristöministeriö, jonka risuparroilla on tähän lohkojen tukitasojen määrittämiseen parhaat edellytykset  ;D ;D ;D ;D

Ammattinsa hyvin hoitavat Tuottajat ovat toista mieltä . Luomutuotantoa seurataan eikä siitä enää poskea soita kuin tyhmät .
Kadehtijoita ovat yksikertaiset ja älyllisesti köyhät
hyvä kun otit tuon luomun esille, omasta kirjoituksesta se olikin jäänyt pois  ;D ;D

Hehtaareille maksettava nykymallinen tuki ei hyödytä juuri muita kuin viljelijöitä, voisiko rahan käyttää tehokkaammin? Tavoite taitaa olla luomualan nostaminen 20% pinta-alasta, 400 000 ha saisi siis luomukorvausta. Myyntikasvivelvoite ilman sadonkorjuuvelvoitetta tai eläintilan pellot luomussa eläimet ei, näin saadaan juuri sitä mitä on tilattu  :( Pinta-alahan on noussut ihan mukavasti, kaupan myyntiosuus luomusta pysynyt likimain ennallaan ja siitäkin vuosi vuodelta isompi osuus on tuontiluomua.

Loistava esimerkki tukijärjestelmästä, joka ei saavuta niitä ihan keskeisiä tavoitteita eli luomutuotteiden saatavuuden parantamista ja sitä kautta parempaa hintakilpailua mm sitä tuontia vastaan. Kyseessä on nykyisellään tulonsiirtoautomaatti, jossa verorahoilla ylläpidetään niidenkin viljelijöiden tulotaso, jotka eivät tuota mitään. Luulisi tämä eniten riepovan niitä luomuviljelijöitä, jotka oikeasti panostavat tuotantoon, niitähän on paljon, erityisesti vihannes-, marja- ja eläintiloja.
Yleistä maa- ja metsätaloudesta / Vs: CAP
: 01.07.21 - klo:12:55
monella tuntuu olevan sellainen toive uudesta tukijärjestelmästä, että se alkaisi järjestellä elinkeinon sisäisiä asioita joidenkin, esim päätoimisten viljeljöiden etujen mukaiseksi. Mentäisiin tukijärjestelmään, jossa sosioekonominen asema vaikuttaa tukiin ja osalle viljelijöistä ei muodostuisi lainkaan "oikeutta" saada tukia, koska esim palkkatyössä tienaavat hyvin tai ovat ennestään rikkaita. Näiltä sitten otettaisiin pellot pois tai tehtäisiin työ kannattamattomaksi. Koska kyseessä on elinkeinotuki, niin tämähän ei sovi tähän ollenkaan, tukioikeudet ja tuen määrät eivät voi vaihdella yrittäjän menestymisen mukaan. Voisi jopa ajatella päinvastoin, että paremmin pärjäävää kannattaisi tukea enemmän, koska todennäköisesti sille tilalle maksettu tukieuro takaisi paremman vasteen.

Vielä kerran. Tukijärjestelmän pitäisi olla kaikilta osin tavoitteellinen ja jonkun ulkopuolisen tekemällä vaikuttavuusarvioinnilla mitataan saavutettiinko tavoitteet. Esimerkiksi paljonko korkeampi tukitaso näkyy luomutuotteiden hinnassa tai kannustaako se tuottamaan isoja satoja? Tai kerääjäkasvien ja suojavyöhykkeiden vaikutus vesistöpäästöihin? Parantaako tuet viljelijöiden taloudellista asemaa vai valuuko tuki tuotantopanoskaupalle tai vuokriin? Tukiautomaatteja, esim neuvontapalvelut, pitäisi välttää... ilmainen palvelu ei ole koskaan ilmainen.

Muuten hallinnon tehtäväksi jäisi vain toimintaedellytysten luominen esim tilusjärjestelyjen kautta vähentää maantiellä tapahtuvaa viljelyä tai sirpaleisia omistuksia. Samoin voidaan osa tuista varata vapaaehtoisiin sopimuksiin, joilla näitä kriittisimpiä ongelmia (vesiensuojelu, metsitys, turvemaat yms) voidaan pysyvästi ratkoa. Cap on huono väline, kun sen säännöt on aika sementoidut, mutta kansallisilla tuilla....
Yleistä maa- ja metsätaloudesta / Vs: CAP
: 30.06.21 - klo:22:38
Mites sitten tilanne kun naapuri haluaa metsittää ja itse et? Tolla menolla olisi kohta paljon metsäpeltoja jolloin taas viljely vaikeutuisi ainakin varjostuksen kautta.. ::)

Suuri  ongelma koko systeemissä on edelleen se että halukkaita on liian paljon. Tiellä ajellaan ristiin rastiin tilkkutäkkejä viljellen. Jos viljelijöiden määrä tiputettaisiin viidennekseen niin ei se edelleenkään olisi kuin rapia 200ha per tila tuosta voitaisiin sitten jo tinkiä ja laittaa vaikka se neljännes puuntaimille, ne huonoimmat lohkot tai suojella sitä rantavyöhykettä jne. Lohkokokoa pitäisi suurentaa reippaasti ja tehdä sellainen "uusjako" et se turha ajelu loppuu ja hommat nopeutuu..

Mut ei jatketaan samaan malliin toinen valittaa ettei pärjää vaik viljelee aukian parhaimpia peltoja ja suunnittelee metsittävänsä ne heti kun joku vaan maksaa siitä jotain ja toinen sitte keräilee rehut ties mistä mettäpelloilta..
mitäs meinasit ruveta tekemään, jos viljelijöiden määrä tiputetaan viidennekseen?

Tämä tilanne ei ratkea, eikä sitä pidä ratkaista väkipakolla ja puuttumalla jonkun omistus-, hallinta- tai tukioikeuksiin. Vapaehtoisilla sopimuksilla tai kaupoilla kuuluu ratkaista kenelle kuuluu ne aukean parhaat pellot ja kenelle jää ne metsitettävät metsänkainalot. Näitä tilusjärjestelyjä voidaan tehdä ja tukea mm helpottamalla kaupoista meneviä veroja ja maksuja. Mitään ei voi ilman suostumusta metsittää, toki suojeltavat ja metsitettävät kohteet ovat eriarvoisia, kuten nytkin maksetaan erisuuruisia tukia.

Jännäksi menee miten turvepeltojen osalta menetellään, varmaan ylireagoidaan ja panikoidaan ensin, sitten harmitellaan, kun tuli tehtyä hölmöyksiä. Nykyisestä tukijärjestelmästä ei voi muuta sanoa, kuin se että se on tehoton ja kallis, eikä saavuta oikein mitään sille asetettuja tavoitteita... samalla tielläkö jatketaan??  >:(
Yleistä maa- ja metsätaloudesta / Vs: CAP
: 30.06.21 - klo:19:39
^^Jos ensin poistettaisiin nämä toivottomat hehtaarit tukien piiristä eli ne lohkot joilla ei sijaintinsa, kokonsa tai viljavuusominaisuuksien puolesta kannata ikinä viljellä mitään

Siitähän aikamoinen huuto nousisi, jos viranomaiset alkaisivat määrittelemään mitkä pellot on tukikelvottomia.   Tietysti selviäkin tapauksia on,  mutta sitten on laaja harmaa alue.  Pelkkä huono hoito, esim.  ei kalkituksia vuosikausiin ja ojitus huonossa kunnossa,  ei mielestäni riitä tukikelvottomuuteen, koska hyväkin pelto menee  huonoksi pelkällä huonolla hoidolla, eli hoitamattomuudella.

Eikä lohkon kokokaan riitä tukikelvottomuuteen.  Pienikin lohko voi olla huippulaaatuinen ja tuottaa huippusatoja, mulla esim. on tälläinen n. 2 ha:n hankalan muotoinen lohko, jolla on sähköpylväitä  ja  kalliokumpare keskellä peltoa, mutta en edes hömppäheinälle ole sitä raaskinut laittaa, kun siitä tulee hyviä viljasatoja vuodesta toiseen. Oikeastaan maan laadultaan  se on paras peltolohkoni.
Pelto-optimissa pisteytettiin lohkoja vähän tuohon tyylin. On nurinkurista maksaa yhteiskunnan tukea viljelyssä olevalle kaltevalle rantapellolle, jota vuosittain tulvavedet huuhtoo mereen ja samaan aikaan käyttää miljoonia vesiensuojeluun. Suojavyöhykekorvaus nousee >10 v ajalla korkeammaksi, kuin pellon hehtaarihinta, kannattaisiko 30-50m rantaviivasta viljelyoikeus lunastaa vapaaehtoisella kertakorvauksella eli poistetaan pysyvästi tukijärjestelmästä. Mulla 0.7ha pyöreän mallinen lohko, jonka keskellä kiinteistörekisterissä rasitteena talousvesikaivo, eipä tätä viitsi viljellä kun ei ole luomussa. Jokainen isäntä tietää hyvinkin lohkot, joiden viljely on hankalaa tai kannattamatonta, eiköhän nämäkin tiedot tukihistoriasta paljastuisi?

ProAgrian uusimaalainen veroneuvoja väitti, että kasvitilalla tulo jää 250€/ha/v eli peltotukien määrästä yli puolet menee muihin tilan kuluihin tai investointeihin. Metsän tuotto pyörii parhaimmillaan yli 150€/ha tasolla (mm verottajan sivuilta löytyy arviot). Jos maanomistaja päättäisi metsittää osan pellostaan, niin peltotukea voitaisiin maksaa vielä 5-10 v (+taimet) ja sitten kun metsitetty puupelto alkaisi tuottaa jo bioenergiaa niin tukitasoksi riittäisi tämä noin 100€/ha. Tulotaso ei tilalla heilahtaisi mihinkään, huonompia lohkoja metsitettäisiin ja jäljelle jäävien satotasot kasvaisivat, jopa tuotteista saatava hinta voisi olla parempi.

Tähän liittyy ongelmia. EU:n suhtautuminen, miten nämä puupellot saatasiin tukien piiriin? Vuokranantajat vuokratasolla +500€/ha menettäisivät eniten eli jäisivät metsitystarjousten ulkopuolelle ellei vuokrat merkittävästi laske? Miten alueelliset erot huomioitaisiin, kun se metsäkään ei jokapaikassa kasva samalla tavalla?
Yleistä maa- ja metsätaloudesta / Vs: CAP
: 29.06.21 - klo:11:02
Ennen valtio maksatti osaltaan ylituotannon markkinointimaksuilla , lannoiteverolla , pakkokesannoinnilla koordinoidusti. Nyt  on kova hinku tuottaa kiloja , mitä enemmän tungetaan jo kylläisille markkinoille sitä enemmän hinta laskee. Tätä on vaikea tilatasolla hahmottaa. Suomessa riittäisi peltoa noin puolet nykymäärästä.
onko ajatus niin, että vedetään puolivaloilla ja "keksitään" toiselle puolelle peltopinta-alaa joku tukiperuste, jolla 200 ha maatila elättää viljelijän, kun tuotanto tapahtuu vain 100 ha:n alalla? Muistuttaa Neuvostoliiton touhulta ja sitä se kieltämättä on EU-aikana ollutkin  ;D

Jos ensin poistettaisiin nämä toivottomat hehtaarit tukien piiristä eli ne lohkot joilla ei sijaintinsa, kokonsa tai viljavuusominaisuuksien puolesta kannata ikinä viljellä mitään. Tulevaisuudessa kaikki pinta-ala tarvitaan, kun bioenergialla korvataan fossiiliset polttoaineet. Näille maksettava tuki onkin sitten asia erikseen vai tarvitsevatko yleensä tukea lainkaan??
Yleistä maa- ja metsätaloudesta / Vs: CAP
: 28.06.21 - klo:13:24
Samallahan voitaisiin maksaa kaikille ihmisille tukea ettei tarvitse tehdä mitään,päästäisiin eroon todella monesta murheesta.
Eiköhän se täällä rikkaassa pohjolassa ala kohta niin olemaan. Perinteinen tuottaja mentaliteetti on nyt heitettävä menemään, ainakin toistaiseksi.
yli puolet kansasta on vielä porvareita, vihervasemmisto on vähemmistössä. Porvareilla on tapana laskea myös erilaisten rahareikien kannattavuutta ja tuottavuutta. Jos tästä näkökulmasta ajattelee maataloustukien säilyvän ennallaan, mutta tuotannon määrän vähenevän vuosi vuodelta, voi joku joskus puuttua asiaan. Metsähallitus taiteilee talous- ja suojelumetsien välillä, toiset vaatii lisää suojelualueita, toiset taas talousmetsistä isompaa tuloa, koskaan ei ole hyvä.

Näiden satoa tuottamattomien peltojen erottelu tehotuotanto-pelloista pitäisi tehdä välittömästi. Ekopalvelu-peltojen tukien maksajaksi sopisi paremmin ympäristöministeriö. Tilojen kannattavuuden kannalta olisi myös selkeämpää, ettei tiloille aseteta "myllynkiviä kaulaan" vaatimalla yhä suurempia ekopalvelutekoja kaikilta, vaan annetaan niiden tilojen tuottaa, jotka siinä parhaiten onnistuvat. Muutenhan tilanne näyttää siltä, että tilojen tuki kasvaa suhteessa tuotettuihin kiloihin/litroihin, joka tuntuu närästävän monia taloudesta kiinnostuneita päättäjiä.

Näiden, kutsuttakoon niitä sitten vaikka ekopalvelupelloiksi, osalta pitäisi myös laatia jotain tulostavoitteita. Valtatien varressa sijaitseva maisemakasveilla kylvetty kukkaketo ansaitsee isomman tuen, kuin päättyvän soratien päässä sijaitseva jumalan hylkäämä vastaava peltotilkku. Suojavyöhyke saisi korkeimman tuen Itämeren rannikolla tai valuma-alueella, muut vesistöt matalamman ja sisämaassa ei tukea ollenkaan. Edellä mainituista esimerkeistä johtuen maksajana pitäisi olla ehdottomasti ympäristöministeriö, jonka risuparroilla on tähän lohkojen tukitasojen määrittämiseen parhaat edellytykset  ;D ;D ;D ;D
Koneet, laitteet ja tekniikka / Vs: kiva!
: 26.06.21 - klo:23:58
Näin Johannes Kastajan juhlan aikana pitää myös muistaa, että asehankinnatkin ovat menneet joskus pieleen. Eräs sotilaspastori erään kenttäpiispan kanssa lohkaisivat puolustusbudjetista 2 miljoonaa markkaa ja ostivat kuittien mukaan ison kasan jumalan pyssyjä.

Kurkustahan ne rahat menivät alas, mutta kuuleman mukaan sotaharjoituksissa oli välillä niin kova uho ja saksalais-itävaltalaisten marssilaulujen kaiku, että ikiaikainen idästä tuleva vihollinen varmasti kuuli nämä kaikki ja pelästyivät. Mutta tarkoitus nyt kuitenkin täytettiin, vaikka se toteutettiinkin epäsuorasti.
puolustusmateriaalihankintoja ei koske samat kansalliset tai EU-direktiivit, vaan niitä voidaan tehdä aika vapaasti. Periaatteena se, että mitä suurempi hankinta ja uudempi kalusto, niin sitä vähemmän hankinnasta on julkistettava tietoja. Vain poliittinen paine pakottaa hankkimaan parasta ja pitämään hankintaprosessi uskottavana.

Jumalan pyssyistä ei havaintoa, mutta siitähän käytiin pitkään vääntöä, kun pv hankki näkkileivät Ruotsista. Kansallisesti ihan typerä hankinta, menetettiin työn, viljan ja verojen muodossa pirusti rahaa, varusmiehet tuskin olisivat huomanneet eroa näkkäreiden välillä. Muuten Suomi taitaa saada vientituloja enemmän kuin maksaa, silti esim ruuan tuonti kasvaa jatkuvasti. Paljon ruokaa menee yksityiseen kulutukseen piikkiin, mutta kai noissa julkisissa hankinnoissa on sama suunta eli ulkolainen syö kotimaisen elintarviketeollisuuden osuutta. Pitäisikö tästä vetää johtopäätöksiä ja etsiä syitä, miksi näin on?
Sivuja: [1] 2 3 ... 39