Perkale täsä kerkii missää kopin vieres seisoskelee, toisin kuin eturivin kaverit, täytyy hommia tehdä....

Luulen ( en siis tiedä) että lannoitteista tulee niukkuutta, kun ryssälän lannoitteet, ammoniakit, kalit ym. on pannassa,  joten lannoitteita ei erityisemmin tyrkytetä, ei varsinkaan pienenpien erien ostajille. Eturiviläisten tarpeet on etusijalla nyt.

Lainaus käyttäjältä: seegeri - 20.06.22 - klo:08:08

Olisin kans kysellyt hintoja, mut taitaa ol arvojärjestys h myyjil, ei vastata, eikä soiteta takaisin. Listan mukaan mennään, kilpailijan myyjä vastas het, mut on vielä hinnat selvittelyssä. On ennenkin ollut tuollaista ylimieliestä ja ettei oikein jaksais eikä kiinnosta sun asias.

En tiedä mut täälläpäin ainakin se joka menee paikanpäälle saa palvelua ja soittajia palvellaan sit jos aikaa jää..
Voi olla kopin ovella ruuhkaa kun eturiviläiset ovat tilaamassa ensivuoden lantojaan. 

Ei minunkaan puheluuni vastattu, mutta sitten kun marssin koppiin juttelemaan mukavia, niin sain hinnat ja ilmoitin, että lasken tarpeet ja teen suunnitelmat ja tilaan aika piankin, niin vastattiin puhelimeenkin ensi yrittämällä. Jos tekee selväksi, että nyt tehdään kauppoja tosissaan, niin myös vastapuoli on hommassa täysillä mukana.

Lainaus käyttäjältä: AP120 - 18.06.22 - klo:18:20

Juu otan huomioon.
Mulla on tehtynä sellainen Excel  mihin laitan kuluja. Löpöt, lanta, kasvinsuojelu, vuokrat, lainat, muut vuotuiset kulut. Ja tuet tulona
Siihen sitten listattu eri viljakasvit, sato määrät ja hinnat. Näkee suoraan koska alkaa jäämään plussalle

Tuo on kyllä hyvä juttu, tietää missä mennään.

Tässä on se luonnonriskin ongelma jota ei laskemalla pois saa, tulevaisuuden ennustaminen on vieläkin yhä hankalaa kun kristallipallojen huoltojono on niin pitkä....
Kuitenkin kunnon floppi kovilla panoksilla kumoaa useamman hyvän onnistumisen ja lopputulos on vaikka 5 vuoden jaksolla lähes sama kuin keskinkertaisilla panoksilla.
Esim pääsenkö puimaan vehnän 20 vai 30% kosteana, tekee 1,8 e löpön hinnalla huiman ison eron kuivatuskuluihin. Ja minkä verran suuren sadon yrittäminen kasvattaa riskiä ja mitä se riski merkitsee euroissa (myöhästyttää puintia jne.)
Pitkäaikaisella seurannalla voi tietysti yrittää selvittää todennäköisyyksiä, keskiarvoja ja mediaaneja ja sitten luottaa niihin. Muuttujina myös kasvilajit, muokkaustapa ja/tai suorakylvö, työmenekki, tarvittavan kaluston arvo jne.

Aikaisemmilla viljan hinnoilla tonni lisää rehujyvää ei kestänyt kovin paljon lisäpanoksia, jos jostain 150 e/t siiilohinnasta vähensi lisälannoituksen, ylimääräiset ajot, lisätyt kasvinsuojeluaineet, kuivauksen ja rahdit niin tultiin about nollasummapeliin. Eli lisätonnin kulut lähenivät sen saavutetun lisätonnin arvoa ja käteen jäi lähinnä hyvä mieli hyvän näköisestä kasvustosta.
Nykyhinnoilla tilannetta joutuu katsomaan uusilla perusteilla, hyvät arvaukset ovat myös valttia.

Tosimies (siis tosi matemaatikko) tietysti tekisi ns. Monte Carlo -analyysin tästä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Monte_Carlo_-simulaatio

Mulla on ollut sen verran heikkoa tuuria että sen kerran kun on jotain oikein yrittänyt niin on tullut ns. turpaan vaikkei itse olisi varsinaisesti mokannutkaan. Useamman kerran olen ollut tyytyväinen kun ei laiskuuttaan ole edes yrittänyt ihan parastaan; hukkaan olisi mennyt :-/

Jokainen laskee nämä omista lähtökohdistaan ja arvoistaan. Mä en esimerkiksi juurikaan viljele kauraa kun mulla ei ole suurelle hehtomäärälle kuivauskapasiteettia eikä varastoja. Eikä kannata edes hommata niitä...

Tjoo, mitähän tähän sanoisi. Herättää paljon ajatuksia.

Ei se tonnin lisäsato sitä tonnin arvoa vie vaikka kuinka ponnistelee rahanmenon kanssa. Kun apulanta oli halpaa, niin lisälannoituskin oli halpaa. Kasvinsuojelussa ei ole mitään eroa, onko sato 4 vai 6 tonnia. Periaatteessa tautiaineita on annettava samamäärä. Hivenet ei paljon maksa ja niitä ei ole ihan välttämätön sinne ajaa. Joku mangaani kauralle on aina kova juttu, sanoo isot pojat ja olen vähän itsekin sinnepäin kallellaan. Lopullinen ratkaisu panostuksista tehdään siinä vaiheessa, kun oraat on päällä ja ehkä jonkinlaisia sateita tiedossa. Omalla kohdalla meni nyt muutama vuosi etten käyttänyt tautiaineita kuin vehnälle tähkään, modduksia ei vuosiin. Hivenistä oli välillä taukoa. Mutta nyt on eri meininki, on lisälannoitettu, hiveniä ajettu montaa sorttia, evoa lyöty joka tankkiin. Kasvustot ovat sellaisia, ettei oikein ole mitään järkeä jättää panostamatta. Kirjoitit todennäköisyyksistä. Kuinka todennäköistä on, että syksy menee aivan vituiksi. Sitä ei yksinkertaisesti kukaan tiedä. Minun kokemuksellani esim. myöhäinen puinti ei ole ollut suurikaan ongelma. Useinmiten vaikeuksissa ovat aikaisten lajikkeiden viljelijät, joiden kasvustot valmistuvat siihen 20.8-31.8 väliseen rukiinkylvöaikaan. Silloin tuppaa vaan olemaan yllättävän sateista. Mitä myöhäisemmäksi syksy menee, niin kelien viilentyessä sateetkin voivat vähentyä. Saattaa olla myös tuulia ja kylmää, joka kuitenkin kuivattaa viljat kohtuulliseksi. Nuo myöhäiset lajikkeet jotenkin sietävät odottelua ja ränsistymistä huonoissa keleissä paremmin kuin tämä aikaisen pään porukka. Uran ajalta on todella vähissä laatutappiot jossain sateessa likoamisesta tms. Kuivauskulut pitäisi aina laskea kuivattua tonnia kohden. Ei sen mukaan, että joutui ottamaan puintiaikaan 5000l öljyä, kun yleensä mennään jollain 3000l läpi. Kun saisi aikaiseksi, laitattaisin pannun viereen, öljynputkeen virtausmittarin, josta saisi kuivauseräkohtaisesti kulutetun öljymäärän talteen. Saisi lisää kättä pidempää tietoa esim. vanhalle isännälle vehnän kuivaamisesta. Suosittelisin kyllä sitä kaura hommaakin miettimään, vaikka vaatisi investointeja. Jos on hyvät maat, toisin sanoen kosteahenkistä, niin kaura viihtyy siinä, koska tykkää yleensäkin märkyydestä. Kun lannoitustasot ovat alhaisia, se sopii kauralle, joka on vaatimaton lajike. Minullakin ja yleensä täälläpäin kauraa pidetään järjestäen kannattavimpana kasvina, mutta sen suuri heikkous on nämä poutivat savet, jotka ei kuivina vuosina oikein toimi kauralle. Satoa yleensä tulee silloinkin, mutta ei sellaista huippua saavuteta. Tilakohtaista ja omia mieltymyksiä täytyy kunnioittaa, mutta aina joskus kannattaa ravistella itseään ja tehdä jotain repäisevää....

Eli ensin täytyy paikanpäällä käydä juttelees mukavia, keskustella säästä ja maailmantilanteesta, tunnustella ilmapiiriä, aistia siinä samalla myyjän mietteitä ja milloin voi kysyä, ettei suutu  ja sit yhtäkkiä iskeä se kysymys.

Ei se tonnin lisäsato sitä tonnin arvoa vie vaikka kuinka ponnistelee rahanmenon kanssa.

Nin, oikeammin sateet tai sadetus määrittelevät 2-3 tonnin satovasteen, kaikki muut kymmenet toimenpiteet sitä mahdollista tonnia varten tarvitsevat myös sen veden.

Nyt lounaassa olivat toukokuun sateet  82% normaalista. Kesäkuussa mennään enemmän alle, ollaan vasta 50% kertymässä ! On jo paikoin löydettävissä melko suuntaa-antavia 2 viikon sääennusteita, jotka menevät pitkälle heinäkuulle, hellettä ja sateetonta.

Varmuuden vuoksi torjunta-ainepanosten levittely kasvustoon, kuin ne olisivat lehtilannoitteita, ei edes täytä integroidun torjunnan periaatteita. Toki hyvänä vuotena on semmoinen mieli, että ihan varmasti se oli tämä ja tämä ruiskute. Omat silmät avautuivat vuonna 2017. Silloin jo voimaperäisen lannoituksenkin merkitys alkoi arveluttaa tiettyjä nollaruutuja katselemalla ja vertaamalla yliorganisoituun torjunta-ainejuoppo-kasvustoon, kastelulaitteet ovat siitä lähtien olleet mielessä tärkeimpänä sadonmuodostukseen vaikuttavana tekijänä. Kasteluveden ottopaikkojen järjestäminen on se hankalin juttu, on olemassa puron tapaisia, pitäisi saada jokin keruuallas rakennetuksi. Vanhaisäntä rakensi joskus lankkupadon valtaojaan, mutta lähinnä lehmien vedenjuontia ja muuta vedenottoa varten. Silloin vettä kulki kesälläkin ojassa. Nykyään ei.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 21.06.22 - klo:08:17

Ei se tonnin lisäsato sitä tonnin arvoa vie vaikka kuinka ponnistelee rahanmenon kanssa.

Nin, oikeammin sateet tai sadetus määrittelevät 2-3 tonnin satovasteen, kaikki muut kymmenet toimenpiteet sitä mahdollista tonnia varten tarvitsevat myös sen veden.

Nyt lounaassa olivat toukokuun sateet  82% normaalista. Kesäkuussa mennään enemmän alle, ollaan vasta 50% kertymässä ! On jo paikoin löydettävissä melko suuntaa-antavia 2 viikon sääennusteita, jotka menevät pitkälle heinäkuulle, hellettä ja sateetonta.

Varmuuden vuoksi torjunta-ainepanosten levittely kasvustoon, kuin ne olisivat lehtilannoitteita, ei edes täytä integroidun torjunnan periaatteita. Toki hyvänä vuotena on semmoinen mieli, että ihan varmasti se oli tämä ja tämä ruiskute. Omat silmät avautuivat vuonna 2017. Silloin jo voimaperäisen lannoituksenkin merkitys alkoi arveluttaa tiettyjä nollaruutuja katselemalla ja vertaamalla yliorganisoituun torjunta-ainejuoppo-kasvustoon, kastelulaitteet ovat siitä lähtien olleet mielessä tärkeimpänä sadonmuodostukseen vaikuttavana tekijänä. Kasteluveden ottopaikkojen järjestäminen on se hankalin juttu, on olemassa puron tapaisia, pitäisi saada jokin keruuallas rakennetuksi. Vanhaisäntä rakensi joskus lankkupadon valtaojaan, mutta lähinnä lehmien vedenjuontia ja muuta vedenottoa varten. Silloin vettä kulki kesälläkin ojassa. Nykyään ei.

-SS-

Vesihän se on tärkein lannoite. KM:n kevätvehnäkisa muutama vuosi sitten oli tästä hyvä opetus, lähes minimipanoksilla operoinut kilpailija voitti kisan, kun käytti altakastelua, useimmilla kilpailijoilla jäi satotaso alle 5 tonnin, kun vettä ei tullut taivaalta riittävästi, vaikka peltoon oli laitettu kaikki mahdolliset litkut ja isot määrät lannoitteita.

Eikös ensin tutkita kasvustot, ja sitten päätetä mitä ajetaan. Aineet ja materiaalit nyt tietysti oltava hyllyssä valmiina.
Jos kasvusto surkea, jätetään seuraavaan vuoteen

Eikös ensin tutkita kasvustot, ja sitten päätetä mitä ajetaan. Aineet ja materiaalit nyt tietysti oltava hyllyssä valmiina.
Jos kasvusto surkea, jätetään seuraavaan vuoteen

Tämän ajattelutavan ansiosta markkinamiesten ja mainostajien juhannussatoennusteet pitävätkin niin hyvin paikkansa.

Vuonna 2021 Luke korjasi yleisen linjan suursatoennustetta vasta 15.7.2021, silloinkin noin 0,3 miljardia kiloa yläkanttiin, verrattuna toteutuneeseen. Muka yllätyksen tuottanut heikko sato oli kyllä aivan hyvin näkyvissä kesäkuun toisella viikolla, vaikka oraat olivatkin kovin tuuheat. Kesän sademäärät juhannukseen saakka, todella hyvä ja toimiva ennuste ollut. Kemikaali-intoiset olivat kerinneet  antaa jo 3 tautiainekäsittelyä, reilusti lisätyppeä, ja kaikkia mahdollisia hiveniä. On kuitenkin jo pitkään tiedetty, että viljojen sadontuottokyky määräytyy korteen kertyvien ravinteiden määrästä noin 2- 2,5 viikkoa ennen kukkimista. Olosuhteiden pitää olla  myäs hyvät.  Jyvän täyttyminen sitten tapahtuu lehdissä ja korressa olevista ravinteista, silloin vasta pitää olla tautitorjunta äärimmillään, jotta tähkä, yläkorsi ja lippulehti pysyvät vihreinä. Tautitorjunta on melko turhaa oraitten 4-lehtiasteeella. 2-solmuasteelta alkaen pitää olla runsaasti 1. kosteutta 2. auringonvaloa 3. typpeä ja muita pääravinteita.

Olen havainnut nuoremman sukupolven viljelijöissä kummallisen ahdistuksen, jonka kemikaalimarkkina on tarkoituksella luonut: Jos sataa oraille, on se sade kasvuston pahin vihollinen ? Pitää heti alkaa torjua jotakin, vaikka sateen tullen ne helposti pintaan jäävät vesilätäköt kertovat kellastumisen syyn olevan ihan muualla kuin taudeissa.

Ne, jotka keksivät viime vuosina kylvää lähes lannoittamatta kevätviljat, ja panostaa sitten raelannoitukseen kesäkuussa, toivottavasti ovat seuranneet typen hyväksikäyttöprosenttia. Se ei ole sijoituslannoituksen veroinen. Lähes kahtena kesänä kolmesta täällä ei raelannoite sula kunnolla ennen kuin heinäkuulla, jos silloinkaan. Täkäläisissä viljoissa ei ole maissin sivujuurten kaltaista imupistettä "sidedressingille" , ja jos kevätkesä on ollut kuiva, normiviljojen juuret ovat kaikkialla muualla paitsi maan pinnalla.

Sen minkä runsaalla kesälannoitteella voi kuivan kauden päättyessä saada aikaiseksi, on kakkossato. Sen korjuu kuitenkin on haastavaa, kun alkuperäisen sadon tähkät ränsistyvät, kaurat varisevat, ja sadosta tulee yleisesti harmahtavaa ja vihreitä mukana paljon.

Tämä sitten taaskaan ei koske Pohjanmaata.


Kuva: maissin juuria.  ©Debra L Ferguson Stock Photography

-SS-

Hyvin sanottu

Luulen ( en siis tiedä) että lannoitteista tulee niukkuutta, kun ryssälän lannoitteet, ammoniakit, kalit ym. on pannassa,  joten lannoitteita ei erityisemmin tyrkytetä, ei varsinkaan pienenpien erien ostajille. Eturiviläisten tarpeet on etusijalla nyt.

Eihän se ihan noinkaan ole, kyllä venäjältä vielä saa tuota, tosin kiintiön asettivat, en jaksanut selvittää paljonko pienempi se kiintiö on kuin normalli tuonti... mutta henk koht venäläinen tavara ei ollut niin paljoa halvempaa että olisi henk koht pakotteista tarvinnut joustaa.

Lainaus käyttäjältä: seegeri - 20.06.22 - klo:08:08

Olisin kans kysellyt hintoja, mut taitaa ol arvojärjestys h myyjil, ei vastata, eikä soiteta takaisin. Listan mukaan mennään, kilpailijan myyjä vastas het, mut on vielä hinnat selvittelyssä. On ennenkin ollut tuollaista ylimieliestä ja ettei oikein jaksais eikä kiinnosta sun asias.

En tiedä mut täälläpäin ainakin se joka menee paikanpäälle saa palvelua ja soittajia palvellaan sit jos aikaa jää..
Voi olla kopin ovella ruuhkaa kun eturiviläiset ovat tilaamassa ensivuoden lantojaan. 

Nyt on kuulunut semmoista juttua, että myyjät soittelee ostajille päin. Niin että kyllä niillä aikaa on puhelimeen puhua.

Jos et nyt just heti wälittömästi tee apupaska kauppaa niin hinta nousee eilen
Wanha kunnon myyntipuhe
Woi pitää paikkansa tahi ei
Jokatapauksessa minun puolesta vielä tällä hetkellä myyjät pitäkööt tunkkinsa

Tänään klo 17 Yara on nostanu 15 eur/ tonni hintaa läpi hinnaston..

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 20.06.22 - klo:08:31

Lainaus käyttäjältä: seegeri - 20.06.22 - klo:08:08

Olisin kans kysellyt hintoja, mut taitaa ol arvojärjestys h myyjil, ei vastata, eikä soiteta takaisin. Listan mukaan mennään, kilpailijan myyjä vastas het, mut on vielä hinnat selvittelyssä. On ennenkin ollut tuollaista ylimieliestä ja ettei oikein jaksais eikä kiinnosta sun asias.

En tiedä mut täälläpäin ainakin se joka menee paikanpäälle saa palvelua ja soittajia palvellaan sit jos aikaa jää..
Voi olla kopin ovella ruuhkaa kun eturiviläiset ovat tilaamassa ensivuoden lantojaan. 

Nyt on kuulunut semmoista juttua, että myyjät soittelee ostajille päin. Niin että kyllä niillä aikaa on puhelimeen puhua.

Okei. Eli kauppa ei taida käydä.. 
Tietääkö kukaan että joko yara nosti hintaa?

No olis kannattanut lukea ketju loppuun asti. Eli noussut on