Lainaus käyttäjältä: -SS- - 21.06.22 - klo:13:52

Lainaus käyttäjältä: AP120 - 21.06.22 - klo:11:16

Jyvän täyttyminen sitten tapahtuu lehdissä ja korressa olevista ravinteista, silloin vasta pitää olla tautitorjunta äärimmillään, jotta tähkä, yläkorsi ja lippulehti pysyvät vihreinä. Tautitorjunta on melko turhaa oraitten 4-lehtiasteeella. 2-solmuasteelta alkaen pitää olla runsaasti 1. kosteutta 2. auringonvaloa 3. typpeä ja muita pääravinteita.
-SS-

Komppaan tätä, olen itse pitkälti luopunut ns. jaetusta käsittelystä ja panostan sinne lippulehti/tähkä käsittelyyn.

Onkos tässä joku sitten väittänyt, että tauti kierrosta ei tehtäisiin lippulehdelle?

Ja SS.
Jos Salossa on kuivaa, ei se tarkoita että koko maassa olisi kuivaa.
Tällä hetkellä viljat yhtä hyviä kuin 2017 ja lippulehti melkein näkyvissä.

Ojitukset vaikuttaa myös, ennen oli paljo avo-ojituksia, vedet tuli pikku hiljaa, ny se on yks hujaus....

Lainaus käyttäjältä: bouli - 22.06.22 - klo:08:32

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 21.06.22 - klo:13:52

Lainaus käyttäjältä: AP120 - 21.06.22 - klo:11:16

Jyvän täyttyminen sitten tapahtuu lehdissä ja korressa olevista ravinteista, silloin vasta pitää olla tautitorjunta äärimmillään, jotta tähkä, yläkorsi ja lippulehti pysyvät vihreinä. Tautitorjunta on melko turhaa oraitten 4-lehtiasteeella. 2-solmuasteelta alkaen pitää olla runsaasti 1. kosteutta 2. auringonvaloa 3. typpeä ja muita pääravinteita.
-SS-

Komppaan tätä, olen itse pitkälti luopunut ns. jaetusta käsittelystä ja panostan sinne lippulehti/tähkä käsittelyyn.

Onkos tässä joku sitten väittänyt, että tauti kierrosta ei tehtäisiin lippulehdelle?

Ei ole.  Sen rikkaruiskutuksessa tehtävän torjunnan hyöty vaan taitaa mun nähdäkseni olla monessa tapauksessa aika kyseenalainen. Toki jos kylvetään peittamattomalla siemenellä viljaa viljan perään asia on ihan eri.

Lainaus käyttäjältä: AP120 - 22.06.22 - klo:09:46

Lainaus käyttäjältä: bouli - 22.06.22 - klo:08:32

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 21.06.22 - klo:13:52

Lainaus käyttäjältä: AP120 - 21.06.22 - klo:11:16

Jyvän täyttyminen sitten tapahtuu lehdissä ja korressa olevista ravinteista, silloin vasta pitää olla tautitorjunta äärimmillään, jotta tähkä, yläkorsi ja lippulehti pysyvät vihreinä. Tautitorjunta on melko turhaa oraitten 4-lehtiasteeella. 2-solmuasteelta alkaen pitää olla runsaasti 1. kosteutta 2. auringonvaloa 3. typpeä ja muita pääravinteita.
-SS-

Komppaan tätä, olen itse pitkälti luopunut ns. jaetusta käsittelystä ja panostan sinne lippulehti/tähkä käsittelyyn.

Onkos tässä joku sitten väittänyt, että tauti kierrosta ei tehtäisiin lippulehdelle?

Ei ole.  Sen rikkaruiskutuksessa tehtävän torjunnan hyöty vaan taitaa mun nähdäkseni olla monessa tapauksessa aika kyseenalainen. Toki jos kylvetään peittamattomalla siemenellä viljaa viljan perään asia on ihan eri.

Joskus kyllä kuullut että peittaus ja ruiskutettava tautiaine torjuvat ero tauteja... tai siis tehokkuus ei vastaa toisiaan. Mut voihan nämä olla niitä markkinamiesten juttuja, että saadaan viljelijä ostamaan..

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 21.06.22 - klo:13:52

Lainaus käyttäjältä: AP120 - 21.06.22 - klo:11:16

Jyvän täyttyminen sitten tapahtuu lehdissä ja korressa olevista ravinteista, silloin vasta pitää olla tautitorjunta äärimmillään, jotta tähkä, yläkorsi ja lippulehti pysyvät vihreinä. Tautitorjunta on melko turhaa oraitten 4-lehtiasteeella. 2-solmuasteelta alkaen pitää olla runsaasti 1. kosteutta 2. auringonvaloa 3. typpeä ja muita pääravinteita.
-SS-

Komppaan tätä, olen itse pitkälti luopunut ns. jaetusta käsittelystä ja panostan sinne lippulehti/tähkä käsittelyyn.

Nyt täytyy huomioida, etteivät kaikki ole edes panostaneet sellaiseen ruiskuun, jolla ajo lippulehtivaiheessa olisi ylipäätään mahdollista. Uskokaa tai älkää, mutta sellaisia 80-90-luvun käsipuomillisia kapeita hissittömiä ruiskuja on vielä käytössä täällä Suomen vilja-aitassa. Usein on myös niin, että rikkaruiskutuksen aikaan näkyy jo selviä merkkejä kasvitaudeista, joten pidän perusteltuna ajaa tautiainetta silloin, kun toinen vaihtoehto on, että jää kokonaan ajamatta.

Kyllä siellä Etelä-Suomen savimaallakin on  talven jäljiltä varastoitunut 5-6 t satoon vaadittava vesi, jollei maata ihan piloille ole sotkettu.  Pari viikko orastumisen jälkeen pitää vaan oraalle antaa 30 mm vettä, että juuret jaksavat kasvaa vesivaroihin kiinni. Lisäksi vesi pehmentää maata, jolloin juuret pääsevät paremmin tunkeutumaan. 40 vuotta on tarvittaessa sadetettu, joten jonkinnäköinen kokemus on asiasta tullut.

Oletko joskus kuullut jonkun saaneen etelän savikoilla 30 mm sadekertymällä 5-6 t sadon? Epäilen onnistumista jopa Pohjanmaalla.

Lainaus käyttäjältä: bouli - 22.06.22 - klo:08:32

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 21.06.22 - klo:13:52

Lainaus käyttäjältä: AP120 - 21.06.22 - klo:11:16

Jyvän täyttyminen sitten tapahtuu lehdissä ja korressa olevista ravinteista, silloin vasta pitää olla tautitorjunta äärimmillään, jotta tähkä, yläkorsi ja lippulehti pysyvät vihreinä. Tautitorjunta on melko turhaa oraitten 4-lehtiasteeella. 2-solmuasteelta alkaen pitää olla runsaasti 1. kosteutta 2. auringonvaloa 3. typpeä ja muita pääravinteita.
-SS-

Komppaan tätä, olen itse pitkälti luopunut ns. jaetusta käsittelystä ja panostan sinne lippulehti/tähkä käsittelyyn.

Nyt täytyy huomioida, etteivät kaikki ole edes panostaneet sellaiseen ruiskuun, jolla ajo lippulehtivaiheessa olisi ylipäätään mahdollista. Uskokaa tai älkää, mutta sellaisia 80-90-luvun käsipuomillisia kapeita hissittömiä ruiskuja on vielä käytössä täällä Suomen vilja-aitassa. Usein on myös niin, että rikkaruiskutuksen aikaan näkyy jo selviä merkkejä kasvitaudeista, joten pidän perusteltuna ajaa tautiainetta silloin, kun toinen vaihtoehto on, että jää kokonaan ajamatta.

Hirvittäis kyllä lähteä tähkävaiheessa olevalle vehnäpellolle ruiskuttamaan omalla 12 m hardin reppuruiskulla, johan tallaustappiot tuhoaa tautiaineruiskutuksen aikaansaaman mahdollisen sadonlisän.

Hirvittäis kyllä lähteä tähkävaiheessa olevalle vehnäpellolle ruiskuttamaan omalla 12 m hardin reppuruiskulla, johan tallaustappiot tuhoaa tautiaineruiskutuksen aikaansaaman mahdollisen sadonlisän.

Voit kuitenkin pikaisesti todeta itsekin, että todellisuus ei ole noin suoraviivainen. 12 m ruiskulla 220 mm renkailla tallaa saman verran kuin 460 mm renkailla 24 m ruiskulla.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: AP120 - 22.06.22 - klo:09:46

Lainaus käyttäjältä: bouli - 22.06.22 - klo:08:32

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 21.06.22 - klo:13:52

Lainaus käyttäjältä: AP120 - 21.06.22 - klo:11:16

Jyvän täyttyminen sitten tapahtuu lehdissä ja korressa olevista ravinteista, silloin vasta pitää olla tautitorjunta äärimmillään, jotta tähkä, yläkorsi ja lippulehti pysyvät vihreinä. Tautitorjunta on melko turhaa oraitten 4-lehtiasteeella. 2-solmuasteelta alkaen pitää olla runsaasti 1. kosteutta 2. auringonvaloa 3. typpeä ja muita pääravinteita.
-SS-

Komppaan tätä, olen itse pitkälti luopunut ns. jaetusta käsittelystä ja panostan sinne lippulehti/tähkä käsittelyyn.

Onkos tässä joku sitten väittänyt, että tauti kierrosta ei tehtäisiin lippulehdelle?

Ei ole.  Sen rikkaruiskutuksessa tehtävän torjunnan hyöty vaan taitaa mun nähdäkseni olla monessa tapauksessa aika kyseenalainen. Toki jos kylvetään peittamattomalla siemenellä viljaa viljan perään asia on ihan eri.

Tuo pienten tautitorjunta-annosten kesän mittainen 1/4 ja 1/2 annosten levittely vastaa eläin- ja ihmislääkinnässä yleiseksi tullutta antibioottien ennaltaehkäisevän käytön tapaa. Se antaa tuotannossa  mitattavan hyödyn esimerkiksi eläinten kasvussa, mutta haitat ilmaantuvat mahdollisesti vasta vuosikymmenten päästä.

-SS-

Ylläolevasta aivan samaa mieltä SS:n kanssa, jos tautiaineiden käytön kokee välttämättömäksi niin siinä on syytä noudattaa suurta huolellisuutta.

Integroidun kasvinsuojelun periaate on että torjutaan kasvintuhoajia vain todettuun tarpeeseen perustuen. Eli pellolla pitää käydä toteamassa se tarve, onko sitä vai ei. Tautiaineita monet ruiskuttavat, vaikka juuri sillä hetkellä ei tauteja olisikaan havaittu, perusteena ennaltaehkäisy, herääkin kysymys, täyttääkö tämä ennalta ehkäisy-periaate tuon tarpeen mukaisen torjunnan periaatteen?  Mitä jos niitä tauteja ei tulekaan? Esim. nyt tiedossa on ainakin parin viikon mittainen poutajakso helteineen ainakin täällä etelä-suomessa, joten tautipaine on mielestäni aika vähäinen.

Lainaus käyttäjältä: bouli - 22.06.22 - klo:10:18

Lainaus käyttäjältä: AP120 - 22.06.22 - klo:09:46

Lainaus käyttäjältä: bouli - 22.06.22 - klo:08:32

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 21.06.22 - klo:13:52

Lainaus käyttäjältä: AP120 - 21.06.22 - klo:11:16

Jyvän täyttyminen sitten tapahtuu lehdissä ja korressa olevista ravinteista, silloin vasta pitää olla tautitorjunta äärimmillään, jotta tähkä, yläkorsi ja lippulehti pysyvät vihreinä. Tautitorjunta on melko turhaa oraitten 4-lehtiasteeella. 2-solmuasteelta alkaen pitää olla runsaasti 1. kosteutta 2. auringonvaloa 3. typpeä ja muita pääravinteita.
-SS-

Komppaan tätä, olen itse pitkälti luopunut ns. jaetusta käsittelystä ja panostan sinne lippulehti/tähkä käsittelyyn.

Onkos tässä joku sitten väittänyt, että tauti kierrosta ei tehtäisiin lippulehdelle?

Ei ole.  Sen rikkaruiskutuksessa tehtävän torjunnan hyöty vaan taitaa mun nähdäkseni olla monessa tapauksessa aika kyseenalainen. Toki jos kylvetään peittamattomalla siemenellä viljaa viljan perään asia on ihan eri.

eläin- ja ihmislääkinnässä yleiseksi tullutta antibioottien ennaltaehkäisevän käytön tapaa.

-SS-

Vähän niinkuin rokote?🤔

Ei lainkaan niinkuin rokote, tuo SSn antibioottivertaus on hyvin osuva. Samanlailla turhaan tapetaan elinympäristön hyviä ja huonoja mikro-organismeja ja ajaudutaan koko ajan kauemmas luonnollisesti tasapainoisesta ja resilienssistä systeemistä.
Siitä hieman lisää kärjistäen voisi sanoa että sama kun kävis vähäsen kemoterapiassa varmuuden vuoksi kun 30 % todennäköisyys syövälle anyway.

Ei lainkaan niinkuin rokote, tuo SSn antibioottivertaus on hyvin osuva. Samanlailla turhaan tapetaan elinympäristön hyviä ja huonoja mikro-organismeja ja ajaudutaan koko ajan kauemmas luonnollisesti tasapainoisesta ja resilienssistä systeemistä.
Siitä hieman lisää kärjistäen voisi sanoa että sama kun kävis vähäsen kemoterapiassa varmuuden vuoksi kun 30 % todennäköisyys syövälle anyway.

Siis viljelijän suurin moka on kaikissa rikka, tauti, tuhohyönteisaineissa se että laitetaan "puolikasta annosta". Näin saadaan kasvatettua kiitettävästi resistenssiä ja aina vaan tarvitaan kovempia aineita.

Sit kun alkaa miettimään sitä firmaa joka sen rikkaaineen on kehittänyt et josko kerrotaan viljelijälle et sopivamäärä on x mutta oikeasti oikea määrä olisi kaksinkertainen niin päästään bisnestä tekemään tulevaisuudessakin kun resistenssi on kasvanut ja nykyinen aine ei enää tehoa.. kyllähän näitä resistenssi kantoja on jo olemassa, Suomessakin.

Paljon parjattu glyfosaatti toimii käsittääkseni eri tavalla eikä resistenssin muodostuminen ole nii suuri ongelma. Jos viljeltävät kasvit olisikin glyfosaatin kestäviä niinkuin jo aika monessa paikassa maailmassa niin olisiko se silti parempi tilanne?

Tässä vaiheessa onkin hyvä ottaa foliohattu pois päästä ja lähteä juhannuksen viettoon 

Ei lainkaan niinkuin rokote, tuo SSn antibioottivertaus on hyvin osuva. Samanlailla turhaan tapetaan elinympäristön hyviä ja huonoja mikro-organismeja ja ajaudutaan koko ajan kauemmas luonnollisesti tasapainoisesta ja resilienssistä systeemistä.
Siitä hieman lisää kärjistäen voisi sanoa että sama kun kävis vähäsen kemoterapiassa varmuuden vuoksi kun 30 % todennäköisyys syövälle anyway.

Ei oikein voi verrata antibioottiin. Jos jonkin tauti pääsisi valloilleen, se olisi mahdollista taannuttaa viljelykiertotoimenpiteillä. Ihmisten keskuudessa ihmisten täystuho ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukainen. Luonnossa ei ole tasapainoa. Siellä on jatkuvasti erimerkkisten atomien varausten liikehdintää. Vihreidenkin pitäisi se ymmärtää, että luonnonmukaisuus tarkoittaa ainaista taistelua elintilasta. Ja sitä tilaa yritetään säädellä eri työkaluilla.

Miten tämä liittyy apulannan hintaan? Ei mitenkään. Ja toisaalta liittyy paljonkin, jos apulantaa ei tarvita niin paljon esim. maaperän sopivasta olomuodosta kasvien kasvuun liittyen. Sopiva olomuoto voisi olla elävien asioiden symbioosia siten, että jokin kasvi kasvaa hyvin.