Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Apulannan hinta  (Luettu 201179 kertaa)

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 18247
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Apulannan hinta
Eikös ensin tutkita kasvustot, ja sitten päätetä mitä ajetaan. Aineet ja materiaalit nyt tietysti oltava hyllyssä valmiina.
Jos kasvusto surkea, jätetään seuraavaan vuoteen

Tämän ajattelutavan ansiosta markkinamiesten ja mainostajien juhannussatoennusteet pitävätkin niin hyvin paikkansa.

Vuonna 2021 Luke korjasi yleisen linjan suursatoennustetta vasta 15.7.2021, silloinkin noin 0,3 miljardia kiloa yläkanttiin, verrattuna toteutuneeseen. Muka yllätyksen tuottanut heikko sato oli kyllä aivan hyvin näkyvissä kesäkuun toisella viikolla, vaikka oraat olivatkin kovin tuuheat. Kesän sademäärät juhannukseen saakka, todella hyvä ja toimiva ennuste ollut. Kemikaali-intoiset olivat kerinneet  antaa jo 3 tautiainekäsittelyä, reilusti lisätyppeä, ja kaikkia mahdollisia hiveniä. On kuitenkin jo pitkään tiedetty, että viljojen sadontuottokyky määräytyy korteen kertyvien ravinteiden määrästä noin 2- 2,5 viikkoa ennen kukkimista. Olosuhteiden pitää olla  myäs hyvät.  Jyvän täyttyminen sitten tapahtuu lehdissä ja korressa olevista ravinteista, silloin vasta pitää olla tautitorjunta äärimmillään, jotta tähkä, yläkorsi ja lippulehti pysyvät vihreinä. Tautitorjunta on melko turhaa oraitten 4-lehtiasteeella. 2-solmuasteelta alkaen pitää olla runsaasti 1. kosteutta 2. auringonvaloa 3. typpeä ja muita pääravinteita.

Olen havainnut nuoremman sukupolven viljelijöissä kummallisen ahdistuksen, jonka kemikaalimarkkina on tarkoituksella luonut: Jos sataa oraille, on se sade kasvuston pahin vihollinen ? Pitää heti alkaa torjua jotakin, vaikka sateen tullen ne helposti pintaan jäävät vesilätäköt kertovat kellastumisen syyn olevan ihan muualla kuin taudeissa.

Ne, jotka keksivät viime vuosina kylvää lähes lannoittamatta kevätviljat, ja panostaa sitten raelannoitukseen kesäkuussa, toivottavasti ovat seuranneet typen hyväksikäyttöprosenttia. Se ei ole sijoituslannoituksen veroinen. Lähes kahtena kesänä kolmesta täällä ei raelannoite sula kunnolla ennen kuin heinäkuulla, jos silloinkaan. Täkäläisissä viljoissa ei ole maissin sivujuurten kaltaista imupistettä "sidedressingille" , ja jos kevätkesä on ollut kuiva, normiviljojen juuret ovat kaikkialla muualla paitsi maan pinnalla.

Sen minkä runsaalla kesälannoitteella voi kuivan kauden päättyessä saada aikaiseksi, on kakkossato. Sen korjuu kuitenkin on haastavaa, kun alkuperäisen sadon tähkät ränsistyvät, kaurat varisevat, ja sadosta tulee yleisesti harmahtavaa ja vihreitä mukana paljon.

Tämä sitten taaskaan ei koske Pohjanmaata.


Kuva: maissin juuria.  ©Debra L Ferguson Stock Photography

-SS-

Viimeksi muokattu: 21.06.22 - klo:14:02 kirjoittanut -SS-

seegeri

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1261
Vs: Apulannan hinta
Hyvin sanottu

Forgiven

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1221
Vs: Apulannan hinta
Luulen ( en siis tiedä) että lannoitteista tulee niukkuutta, kun ryssälän lannoitteet, ammoniakit, kalit ym. on pannassa,  joten lannoitteita ei erityisemmin tyrkytetä, ei varsinkaan pienenpien erien ostajille. Eturiviläisten tarpeet on etusijalla nyt.

Eihän se ihan noinkaan ole, kyllä venäjältä vielä saa tuota, tosin kiintiön asettivat, en jaksanut selvittää paljonko pienempi se kiintiö on kuin normalli tuonti... mutta henk koht venäläinen tavara ei ollut niin paljoa halvempaa että olisi henk koht pakotteista tarvinnut joustaa.

Filosofi

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 136
Vs: Apulannan hinta
Olisin kans kysellyt hintoja, mut taitaa ol arvojärjestys h myyjil, ei vastata, eikä soiteta takaisin. Listan mukaan mennään, kilpailijan myyjä vastas het, mut on vielä hinnat selvittelyssä. On ennenkin ollut tuollaista ylimieliestä ja ettei oikein jaksais eikä kiinnosta sun asias.
En tiedä mut täälläpäin ainakin se joka menee paikanpäälle saa palvelua ja soittajia palvellaan sit jos aikaa jää..
Voi olla kopin ovella ruuhkaa kun eturiviläiset ovat tilaamassa ensivuoden lantojaan.  ;D

Nyt on kuulunut semmoista juttua, että myyjät soittelee ostajille päin. Niin että kyllä niillä aikaa on puhelimeen puhua.

Juba

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 880
  • LOS KANTTURAS
Vs: Apulannan hinta
Jos et nyt just heti wälittömästi tee apupaska kauppaa niin hinta nousee eilen :o
Wanha kunnon myyntipuhe :o
Woi pitää paikkansa tahi ei :o
Jokatapauksessa minun puolesta vielä tällä hetkellä myyjät pitäkööt tunkkinsa :o
AkkuPENSASLEIKKURI😬

kärmeskytö

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 923
Vs: Apulannan hinta
Tänään klo 17 Yara on nostanu 15 eur/ tonni hintaa läpi hinnaston..

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3755
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Apulannan hinta
Olisin kans kysellyt hintoja, mut taitaa ol arvojärjestys h myyjil, ei vastata, eikä soiteta takaisin. Listan mukaan mennään, kilpailijan myyjä vastas het, mut on vielä hinnat selvittelyssä. On ennenkin ollut tuollaista ylimieliestä ja ettei oikein jaksais eikä kiinnosta sun asias.
En tiedä mut täälläpäin ainakin se joka menee paikanpäälle saa palvelua ja soittajia palvellaan sit jos aikaa jää..
Voi olla kopin ovella ruuhkaa kun eturiviläiset ovat tilaamassa ensivuoden lantojaan.  ;D

Nyt on kuulunut semmoista juttua, että myyjät soittelee ostajille päin. Niin että kyllä niillä aikaa on puhelimeen puhua.
Okei. Eli kauppa ei taida käydä..  ;D
Tietääkö kukaan että joko yara nosti hintaa?

No olis kannattanut lukea ketju loppuun asti. Eli noussut on  >:(

Viimeksi muokattu: 21.06.22 - klo:18:52 kirjoittanut ja101

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3755
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Apulannan hinta

Ei se tonnin lisäsato sitä tonnin arvoa vie vaikka kuinka ponnistelee rahanmenon kanssa.

Nin, oikeammin sateet tai sadetus määrittelevät 2-3 tonnin satovasteen, kaikki muut kymmenet toimenpiteet sitä mahdollista tonnia varten tarvitsevat myös sen veden.

Nyt lounaassa olivat toukokuun sateet  82% normaalista. Kesäkuussa mennään enemmän alle, ollaan vasta 50% kertymässä ! On jo paikoin löydettävissä melko suuntaa-antavia 2 viikon sääennusteita, jotka menevät pitkälle heinäkuulle, hellettä ja sateetonta.

Varmuuden vuoksi torjunta-ainepanosten levittely kasvustoon, kuin ne olisivat lehtilannoitteita, ei edes täytä integroidun torjunnan periaatteita. Toki hyvänä vuotena on semmoinen mieli, että ihan varmasti se oli tämä ja tämä ruiskute. Omat silmät avautuivat vuonna 2017. Silloin jo voimaperäisen lannoituksenkin merkitys alkoi arveluttaa tiettyjä nollaruutuja katselemalla ja vertaamalla yliorganisoituun torjunta-ainejuoppo-kasvustoon, kastelulaitteet ovat siitä lähtien olleet mielessä tärkeimpänä sadonmuodostukseen vaikuttavana tekijänä. Kasteluveden ottopaikkojen järjestäminen on se hankalin juttu, on olemassa puron tapaisia, pitäisi saada jokin keruuallas rakennetuksi. Vanhaisäntä rakensi joskus lankkupadon valtaojaan, mutta lähinnä lehmien vedenjuontia ja muuta vedenottoa varten. Silloin vettä kulki kesälläkin ojassa. Nykyään ei.

-SS-
Saisko nyt tarkennuksena et kun seudullasi ilmeisesti tämäkin kevät on ollut kuiva niin millä ajanjaksolla mitattuna nyt sateet ovat olleet 82% ja 50%? Onko tähän nyt siis viimeiseen kymmeneen vuoteen tapahtunut jotain kovinkin radikaalia muutosta vai onko muutos tapahtunut pidemmällä ajanjaksolla?

Ja mitä nyt siis havaitsit 2017?

seegeri

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1261
Vs: Apulannan hinta
Pitäköön paskas....jessus mitä pelleilyy jos nyt jo hintaa nostetaan. On kyllä oikein persläpi touhua, .ittu mitä touhua.

eevertti

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1022
Vs: Apulannan hinta
30tonnia tilattu.
Kallistahan tuo oli mutta nyt ei tarvitse koko kesää miettiä apulantojen hintoja.
Riittää kun miettii viljan hintoja, kun niitäkin olis vielä vähän siilossa. Hitto kun en tossa keväällä myynyt kun sattui olemaan vähän muuta tekemistä. Nyt on hinta pudonnut jo satkun.
Vähän olis enemmällekin lannalle ollut "tilaa" mutta jos ne nyt vielä nousee niin ensi keväänä mennään sitten noilla mitä on.

AP120

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1233
Vs: Apulannan hinta
Eikös ensin tutkita kasvustot, ja sitten päätetä mitä ajetaan. Aineet ja materiaalit nyt tietysti oltava hyllyssä valmiina.
Jos kasvusto surkea, jätetään seuraavaan vuoteen

Tämän ajattelutavan ansiosta markkinamiesten ja mainostajien juhannussatoennusteet pitävätkin niin hyvin paikkansa.

Vuonna 2021 Luke korjasi yleisen linjan suursatoennustetta vasta 15.7.2021, silloinkin noin 0,3 miljardia kiloa yläkanttiin, verrattuna toteutuneeseen. Muka yllätyksen tuottanut heikko sato oli kyllä aivan hyvin näkyvissä kesäkuun toisella viikolla, vaikka oraat olivatkin kovin tuuheat. Kesän sademäärät juhannukseen saakka, todella hyvä ja toimiva ennuste ollut. Kemikaali-intoiset olivat kerinneet  antaa jo 3 tautiainekäsittelyä, reilusti lisätyppeä, ja kaikkia mahdollisia hiveniä. On kuitenkin jo pitkään tiedetty, että viljojen sadontuottokyky määräytyy korteen kertyvien ravinteiden määrästä noin 2- 2,5 viikkoa ennen kukkimista. Olosuhteiden pitää olla  myäs hyvät.  Jyvän täyttyminen sitten tapahtuu lehdissä ja korressa olevista ravinteista, silloin vasta pitää olla tautitorjunta äärimmillään, jotta tähkä, yläkorsi ja lippulehti pysyvät vihreinä. Tautitorjunta on melko turhaa oraitten 4-lehtiasteeella. 2-solmuasteelta alkaen pitää olla runsaasti 1. kosteutta 2. auringonvaloa 3. typpeä ja muita pääravinteita.

Olen havainnut nuoremman sukupolven viljelijöissä kummallisen ahdistuksen, jonka kemikaalimarkkina on tarkoituksella luonut: Jos sataa oraille, on se sade kasvuston pahin vihollinen ? Pitää heti alkaa torjua jotakin, vaikka sateen tullen ne helposti pintaan jäävät vesilätäköt kertovat kellastumisen syyn olevan ihan muualla kuin taudeissa.

Ne, jotka keksivät viime vuosina kylvää lähes lannoittamatta kevätviljat, ja panostaa sitten raelannoitukseen kesäkuussa, toivottavasti ovat seuranneet typen hyväksikäyttöprosenttia. Se ei ole sijoituslannoituksen veroinen. Lähes kahtena kesänä kolmesta täällä ei raelannoite sula kunnolla ennen kuin heinäkuulla, jos silloinkaan. Täkäläisissä viljoissa ei ole maissin sivujuurten kaltaista imupistettä "sidedressingille" , ja jos kevätkesä on ollut kuiva, normiviljojen juuret ovat kaikkialla muualla paitsi maan pinnalla.

Sen minkä runsaalla kesälannoitteella voi kuivan kauden päättyessä saada aikaiseksi, on kakkossato. Sen korjuu kuitenkin on haastavaa, kun alkuperäisen sadon tähkät ränsistyvät, kaurat varisevat, ja sadosta tulee yleisesti harmahtavaa ja vihreitä mukana paljon.

Tämä sitten taaskaan ei koske Pohjanmaata.


Kuva: maissin juuria.  ©Debra L Ferguson Stock Photography

-SS-

Mitenkä niiden kasvustojen tutkiminen ja kauppiaiden  sato ennustukset liittyvät toisiinsa?
Eihän niitä omien peltojen tilannetta lehdestä lueta, vaan sieltä pellolta

Moottoripolkupyörä Man

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3203
Vs: Apulannan hinta
Tällaisina hassuina aikoina olisi ehkä järkevämpää pieneen malttiin jaraltakin. Mutta onko se kenellekään yllätys, että kun kyseessä on jara, niin mihinkään ei voi luottaa. Ja jos joku vielä väittää, että jaran toiminta ei olisi monopolia, hän voi suksia suohon. Tuollainen hintakikkailu ei kuulu tällaiseen ajankohtaan. Jos sitten kuuluu mihinkään.
Ernst Vettori, haluatko ostaa vokaalin.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 18247
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Apulannan hinta
Mitenkä niiden kasvustojen tutkiminen ja kauppiaiden  sato ennustukset liittyvät toisiinsa?
Eihän niitä omien peltojen tilannetta lehdestä lueta, vaan sieltä pellolta
Niin , apinaa koijataan, apinaa pumpataan, sen verran ne liittyvät toisiinsa. Kuka tuossa projektissa on apina, saa arvuutella.

Totean vaan, että nelilehtiasteella ei sadosta ole mitään tietoa edes yksittäisellä viljelijällä, koska vettä tarvitaan kasvuston kuiva-aineeseen 20 mm/ tonni. Viiden kuiva-ainetonnin ( 6 t 15% kosteana) sadossa on jyvien lisäksi viisi kuiva-ainetonnia juuria, varsia, lehtiä, putua. Tähän siis tarvitaan 200 mm vettä. Silti tautiaineet, hivenet, raelannoitteet, niitä laitetaan parhaimmillaan satojen eurojen edestä, ennen kuin on tietoakaan kesän sateista, jos pikkuoraan lehdessä on ruskea laikku. Monella eturivin vuokraviljelijällä on vuosittainen 5 t ylläpitokalkitus tekemättä, fosfaatit välttävällä tasolla, kalium alhaalla, rikki miinuksella, ja maat jyrätty kahden metrin syvyyteen piukkaan ylisuurilla akselipainoilla.

Sitten Folicur Staria tai vastaavaa aikaiseen kasvisuojeluruiskutukseen ja kuivalle maalle levitetty viskoviskoraelannoite muka korvaa nämä puutteet, jotka eivät ihan viidelläkympillä tokene ? Vaikka Pohjanmaa ei kirjoitukseeni liity millään tavalla, siellähän on 500 mm vesipitoisessa maaperässä tallautumatonta pesusienimaata, oltiinhan sielläkin miesmäisesti ennätysohrasatoa ottamassa. 7044 kiloa, ja "se oli tämän kesän olosuhteissa tämmönen tulos". 

Niin jos joku nyt ottaa herneen nenään, siitä vaan. On se hernesato ainakin korjattu sienne sieraimeen, että voi liputtaa satopotenttiaalia. Onhan niitä viljelijöitä, jotka tekevät lehtivihreämittaukset, lehtien hivenainemääritykset, kasvustoanalyysit, kuiva-ainelaskennat, jyväaiheiden laskennan, tähkälukumäärän arvioinnin, maaperän vapaan typen mittaukset ja muuut suuren maailman  toimenpiteet, ja parkkeeraavat letkukelan pellon päähän syöttämään vesitykillä voimaa, ei siinä mitään. Jotenkin vain ihmetyttää, miksei viime vuonna sillä voittamattomalla tautiaineella sitten Suomessa saatu yli neljän miljardin kilon satoa, vaan vain 2,8 miljardia kiloa ?

-SS-

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 18247
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Apulannan hinta

Saisko nyt tarkennuksena et kun seudullasi ilmeisesti tämäkin kevät on ollut kuiva niin millä ajanjaksolla mitattuna nyt sateet ovat olleet 82% ja 50%? Onko tähän nyt siis viimeiseen kymmeneen vuoteen tapahtunut jotain kovinkin radikaalia muutosta vai onko muutos tapahtunut pidemmällä ajanjaksolla?

Ja mitä nyt siis havaitsit 2017?

Huhtikuu sademäärä 39,9 mm, 1991-2020 32 mm  124%
Toukokuu sademäärä 28,8 mm, 1991-2020 35 mm  82 %
Kesäkuu sademäärä 28,5 mm (-21.06), 1991-2020  57 mm  50%

2017:

Kesäkuu 66,4 mm
Heinäkuu 24,4 mm
Elokuu 112,4 mm

Vuotta 2017 pidettiin monin paikoin heikoimpana kasvukautena miesmuistiin. Minä ihmettelin asiaa, kun tuntui, että 20 vuoden jaksoon verraten viljaa tuli aivan hirmuisesti. 2016 oli myös kostea, mutta öljykasvia oli silloin enimmäkseen, en tiennyt, mihin verrata.

-SS-

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8003
Vs: Apulannan hinta
Kyllä siellä Etelä-Suomen savimaallakin on  talven jäljiltä varastoitunut 5-6 t satoon vaadittava vesi, jollei maata ihan piloille ole sotkettu.  Pari viikko orastumisen jälkeen pitää vaan oraalle antaa 30 mm vettä, että juuret jaksavat kasvaa vesivaroihin kiinni. Lisäksi vesi pehmentää maata, jolloin juuret pääsevät paremmin tunkeutumaan. 40 vuotta on tarvittaessa sadetettu, joten jonkinnäköinen kokemus on asiasta tullut.
Mystinen kesälaatumies