Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 09.02.09 - klo:19:05

Lainaus käyttäjältä: Homer - 09.02.09 - klo:18:55

Emo-heikki kysyi asiaa Jakkelta ,mutta ajattelin kommentoida asiaa.
Jos olet huomannut olemme EU:n jäseniä. Tässä järjestelmässä tavaran liikkuminen rajojen yli on vapaata eli kilpailemme tanskalaisen kanssa samoista markkinoista (eli he eivät hyväksyneet meidän yksimahaisten tukea). Koska heillä ei ole mitään tukia sioilla. Meidän tuki valui molempien teurastamojen kautta Ruotsiin ,koska sieltä ostettiin kaikki mahdolliset "nakkikioskit "mitä oli kaupan ja tanskalaiset jäi nuolemaan näppejänsä.
Kysyit miten tilat kilpailee keskenänsä, aivan samalla tavalla kuin tanskan maallakin ne kilpailevat. Jos et ole sitä vielä huomannut että jako maataloudessa on jo tehty olet auttamattomasti myöhässä. Ota mallia Tanskasta koska niin meilläkin tulee käymään rakennekehityksineen sekä konkurseineen .
 Ilmeisesti C alueella ei ole vielä huomattu että maatalous on yritystaloutta ,halusimme tai ei ,  mutta meidät ajetaan siihen. Yritystaloudessa kilpaillaan keskenään. Toivottavasti nyt ei käy niin että konkursiin  joutuu viimeksi investoineet tilat .
Tarvitseeko rautalankaa vääntää tarkemmin?     

Jooo, kyllä tarvitsee.
Sillä et vastannut kysymykseen, ostaja maksaa lihasta samanhinnan kuin se on suunnilleen maailmanmarkkinoilla, mistä tulee se jaken esittämä 20 senttiä lisähintaa sianlihakilolle, jos sianlihaa saa vapaasti tuoda muualta Euroopasta.
Suomalainen sinalihantuottaja saa tällä hetkellä jo parempaa hintaa, kuin naapurimaiden tuottajat, uskotko tosissan että lihan hintaero voisi vielä tästä kasvaa muuhun eurooppaan ja naapurimaihin nähden ?

Itse en usko tuohon, en usko tukileikkausten pohjoisessa nostavan lihan hintaa Suomessa, koska jo tälläkin hintaerolla on tuonti täysin kannattavaa.
Eli eteläsuomen tuottajan asema ei muutu miksikään, oli tuet pohjoisessa sitten mitä hyvänsä.

Ainoa sarka missä maajussit oikeasti voi kilpailla toisiaan vastaan, on tämä urakointi konepuolella, siinä halvimman tarjouksen tehnyt saa urakan ja tarjouksen hävinnyt ei saa mitään, mutta urakointi tuskin on sikaloilla kovin suuressa osassa tilan toiminnassa, taitavat olla enempi ostajia kuin myyjiä urakoinnissa.

Itse olen C-alueella ja tiedän kyllä, että maatalous on yritystoimintaa, eikä se mitään muuta olekkaan.

Peltopuolella on sitä todellista kilpailua!!!
Varsinkin tukialueiden rajalla kilpaillaan pellosta jokainen omien resurssiensa mukaan. Jos kahdella tilalla(toinen B ja toinen C1) molemmilla emoja 1kpl per hehtaari(eli 0,6 emoa+jälkeläiset) niin C1 tila voi tarjota hehtaarista 217 euroa B-tilaa enemmän ja silti katteet on samat.. Eli rautalangasta väännettynä B-alueen tila häviää 300 tarjouksensa kanssa C-alueen 517 euron tarjoukselle, eikä voi mitään!!!

Lainaus käyttäjältä: +200 - 09.02.09 - klo:19:08

Lainaus käyttäjältä: JakkeJäyhä - 08.02.09 - klo:23:19

Eräs näihin keskusteluihin osallistunut on useassa ketjussa toistellut "AB-alueen suuria investointitukia ja tukihyötyä ja ansiotonta etua". Rupesi sen verran korpeamaan että kun tuollaista heitellään mutta faktaa ei löydy ja numeroita niin otanpa selvää. Ja tässä on selvitystyön tulos (tehty aika myöhään, en takaa että yhtään virhettä ei ole mutta veikkaisin että suurin osa on oikein):

            AB    C1  Ero/ey   Ero/vuosi jos 200 ey
1998    364   363     +1        +200
1999    344   344       0
2000    322   333    -11      -2.200
2001    305   317    -12      -2.400
2002    294   306    -12      -2.400
2003    285   296    -11      -2.200
2004    266   278    -12      -2.400
2005    215   234    -19      -3.800
2006    206   219    -13      -2.600
2007    198   207    -11      -2.200

Taulukossa on siis eläinyksikkötuet kunakin vuotena. Ne maksetut, sillä tuotannon kasvusta johtuneella eläinyksikkökertoimella epäreilusti leikatut. Valitettavasti minun isännyyteni ei ulotu niin kauas että olisin omistani löytänyt vanhempia enkä sitten valitettavasti onnistunut mistään muualtakaan löytämään vanhimpia tietoja. Mutta kai tämä 10 vuoden luvutkin jotain kertovat.

Nyt jos minulla on ollut 200 ey sikala eli 2.600 teuraaksi per vuosi niinkuin olen viime aikoina laskeskellut. Niin "tukitappiota" on tullut 20.000 euroa. Tuo on pientä, se on vain noin sentti per lihakilo.

Mutta "omana aikanani" on ollut koko ajan sellainen tilanne että ollaan oltu korkeintaan samalla viivalla C1-alueen kanssa. Ensin samat investointituet, sitten investointitukien hakukielto. Ja kuten tuosta taulukosta nähdään niin tuotantotuissa ollaan oltu koko ajan pikkaisen perässä. Tuohon perään vuonna 2008 tuli tuissa takkiin vielä 4.200 euroa tuohon päälle.

Mutta kyllä tuon on kestänyt. Mutta se että joku täällä puhuu "perusteettomasta hyödystä" jolle ei löydy faktapohjaa ilmeisesti lainkaan niin se vähän korpeaa. Meillä päin sellaisia miehiä kutsutaan valehtelijoiksi.

Tuolla tilalla jos on satahehtaaria ohralla,niin peltotuis se on voitolla 3000 joka vuosi.Eli tuki voittoo enemmän kuin tappioo.

Sunko mielestä jos vasen käsi tekee tappiota, niin paljon haittaa kunhan oikea käsi tienaa vasemmankin edestä? Eikö tuolla matikalla kannatta jättää siat kasvattamatta, paitsi sen 30EY:n verta? Tossa matikassa on vaan ongelmana, että keskimäärin pari sataa ey:tä tuottava sikatila omaa vain noin 50ha peltoo... (Jopihopin tilastojen mukaan 57ha) Mutta myönnetään, että pellon kautta maksettavat tuet vääristää laskelmia. Ongelma on, että siihen on aikanaan suostuttu. Teurastamot ja alun eu-politiikka ajoi sikalat kasvattamaan (eli keskittymään ydinbisnekseen) sikalatoimintaa jättämään peltopuolen kehittämisen sikseen. (toki on poikkeusiakin)

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 09.02.09 - klo:19:35

Lainaus käyttäjältä: +200 - 09.02.09 - klo:19:08

Lainaus käyttäjältä: JakkeJäyhä - 08.02.09 - klo:23:19

Mä katson omallakohdallani kokonaisuutta.Kun maksan laskuja en erittele mikä on pelto-ja mikä on eläin tukia.
Kukin tekee omat kannattavuus laskelmansa,ittellä on todennäköisyys pudota viljatilaksi suuri.Eläin yksiköitä on 0,20/ha.

Tätä juuri tarkoitan. Onko oikein, että näennäis kotieläintalouden harjoittajat saavat 100€ suurempaa tukea per ha kuin SAMAN alueen viljatilat. En vastusta todellista kotieläintalouden tukia, mutta jäähdyttelyyn ja näennäistuotantoon ei pitäisi uhrata yhteiskunnan varoja...
Kyllä täälläkin oli kuulemma alkuun hankala saada sopimuksia, kun sikalat ja broilerihallit laajenivat. Onneksi lannan vastaanottotuki tuli ja avasi markkinat.

Palsta on sakeanaan kaikenlaisia laskelmia, mutta se oleellisin puuttuu, jos lihasioista puhutaan eli paljonko palstan lihasian kasvattajat saavat jäämään katetta per sika ja per sikapaikka/vuosi, tämähän se on oleellista, entä paljonko jää katetta  laskettaessa ilman tukea, eli kuinka merkittävä se  tuki on ?

]

Lainaus Emo-hessulta
Ainoa sarka missä maajussit oikeasti voi kilpailla toisiaan vastaan, on tämä urakointi konepuolella, siinä halvimman tarjouksen tehnyt saa urakan ja tarjouksen hävinnyt ei saa mitään, mutta urakointi tuskin on sikaloilla kovin suuressa osassa tilan toiminnassa, taitavat olla enempi ostajia kuin myyjiä urakoinnissa.
Itse olen C-alueella ja tiedän kyllä, että maatalous on yritystoimintaa, eikä se mitään muuta olekkaan. 


Kyllä minä ölen huomannut että maatilat kilpailee keskenänsä pellosta,kotieläntuotannosta, urakoinneista ,vuokrista jne.Eli jos et koko ajan tehosta tuotantoa kehitä maatalouttasi jäät paikollesi se tarkoittaa sitä että sinä voit pärjätä eläkeikään asti mutta seuraava polvi nostaa kätensä pystyyn ja hakeutuu muihin hommiin. Syy oli se että sinä et kilpailut naapurisi kanssa ja tilaltasi ei enään tulevaisuudessa saa toimeen tuloa. Jos sinä laajennat valitettavasti jonkun täytyy lopettaa koska Suomen elintarviketuotanto ei voi ylittää 100%. Kun liityttiin EU:hun tiloja oli 110000 kappaletta nyt niitä on 66000 kpl ei kaun mene kun niitä on 20000-25000 kappaletta.Väität vielä että poistuma on mennyt ilman kilpailua.

Tuskinpa koskaan tulee tilaluku tippumaan 20 000.

Mielestäni tilaa ei voi käsitellä kokonaisuutena laskelmissa.Taloudellisesti on kestämätöntä paikata puunmyynti tuloilla kannattamatonta sikataloutta.Miten muuten voit tietää mikä tilallasi tuotaa ja mikä tuo tappiota ellet erottele metsän , pellon , kotieläintuotannon jne..

]

Lainaus Emo-hessulta
Ainoa sarka missä maajussit oikeasti voi kilpailla toisiaan vastaan, on tämä urakointi konepuolella, siinä halvimman tarjouksen tehnyt saa urakan ja tarjouksen hävinnyt ei saa mitään, mutta urakointi tuskin on sikaloilla kovin suuressa osassa tilan toiminnassa, taitavat olla enempi ostajia kuin myyjiä urakoinnissa.
Itse olen C-alueella ja tiedän kyllä, että maatalous on yritystoimintaa, eikä se mitään muuta olekkaan. 


Kyllä minä ölen huomannut että maatilat kilpailee keskenänsä pellosta,kotieläntuotannosta, urakoinneista ,vuokrista jne.Eli jos et koko ajan tehosta tuotantoa kehitä maatalouttasi jäät paikollesi se tarkoittaa sitä että sinä voit pärjätä eläkeikään asti mutta seuraava polvi nostaa kätensä pystyyn ja hakeutuu muihin hommiin. Syy oli se että sinä et kilpailut naapurisi kanssa ja tilaltasi ei enään tulevaisuudessa saa toimeen tuloa. Jos sinä laajennat valitettavasti jonkun täytyy lopettaa koska Suomen elintarviketuotanto ei voi ylittää 100%. Kun liityttiin EU:hun tiloja oli 110000 kappaletta nyt niitä on 66000 kpl ei kaun mene kun niitä on 20000-25000 kappaletta.Väität vielä että poistuma on mennyt ilman kilpailua.

Mielestäni tilaa ei voi käsitellä kokonaisuutena laskelmissa.Taloudellisesti on kestämätöntä paikata puunmyynti tuloilla kannattamatonta sikataloutta.Miten muuten voit tietää mikä tilallasi tuotaa ja mikä tuo tappiota ellet erottele metsän , pellon , kotieläintuotannon jne..

Lapset lapset. Katellaas nyt pari vuotta mihkä tukimaailma muuttuu, jatketaan sit taas toistemme tukien kadehdintaa. Kilpailtaisko välillä vaikka kenen iskällä o suurin raktori? Meil 140 heppane? (Se on tosin oma, eikä iskän. Rahotuskin maksettu!)

Lainaus käyttäjältä: mah - 10.02.09 - klo:14:14

Lapset lapset. Katellaas nyt pari vuotta mihkä tukimaailma muuttuu, jatketaan sit taas toistemme tukien kadehdintaa. Kilpailtaisko välillä vaikka kenen iskällä o suurin raktori? Meil 140 heppane? (Se on tosin oma, eikä iskän. Rahotuskin maksettu!)

Nyt on taottava. Yksimahaisille aiotaan rakentaa yhtenäinen pohjoinen tukijärjestelmä koko suomeen ja märehtijöille jatkuu kinastelu aakkosista. 

Lainaus käyttäjältä: Make - 10.02.09 - klo:15:20

Lainaus käyttäjältä: mah - 10.02.09 - klo:14:14

Lapset lapset. Katellaas nyt pari vuotta mihkä tukimaailma muuttuu, jatketaan sit taas toistemme tukien kadehdintaa. Kilpailtaisko välillä vaikka kenen iskällä o suurin raktori? Meil 140 heppane? (Se on tosin oma, eikä iskän. Rahotuskin maksettu!)

Nyt on taottava. Yksimahaisille aiotaan rakentaa yhtenäinen pohjoinen tukijärjestelmä koko suomeen ja märehtijöille jatkuu kinastelu aakkosista. 


***Voisitko Make vastata kahteen kysymykseen? Luin pyyntösi, mutta vastaan silti...

1. Mitä hyötyisit C-tukialueen tukileikkauksesta? En mitään, tukierojen tasoitus tehtävä muilla keinoilla TUOTANTOON SIDOTTUNA. Pellon kautta maksettavatuki vain vääristää tilannetta entisestään.

2. Miksi energiaa ei käytetä oman tukialueen tilanteen parantamiseen, esim lehmäpalkkiolla? Sanoppa muuta. Lehmäpalkkiot olisi yksi vaihtoehto, mieluiten näkisin ab-alueen tuen korotuksen c1 tasolle.

Lainaus käyttäjältä: mah - 10.02.09 - klo:14:14

Lapset lapset. Katellaas nyt pari vuotta mihkä tukimaailma muuttuu, jatketaan sit taas toistemme tukien kadehdintaa. Kilpailtaisko välillä vaikka kenen iskällä o suurin raktori? Meil 140 heppane? (Se on tosin oma, eikä iskän. Rahotuskin maksettu!)

Nyt on taottava. Yksimahaisille aiotaan rakentaa yhtenäinen pohjoinen tukijärjestelmä koko suomeen ja märehtijöille jatkuu kinastelu aakkosista.