Ei kukaan voi sanoa että tuet 2014 ovat nolla.

Lainaus käyttäjältä: helmiä sioille - 08.02.09 - klo:19:58

Vielä kertauksena: Tuotannosta irroitettu tuki ei vaikuta tilojen tai alueiden väliseen kilpailutilanteeseen sen enempää kuin lapsilisät, perämetsä tai puolison palkkatili. Tuotannosta irroittamattomat osat, eli Lfa:n lisäosa ja ympäistötuen jotkut osiot, ovat niin vähäisiä, etteivät ne kokonaistilanteessa tee kesää eikä talvea.

Hetkinen, hetkinen. Otetaas uusiksi. C1-sikatila, viitemäärä vuonna 2007 joka vastaa noin 850 lihasikan sikalaa. Tuet noin 42.000 euroa vuonna 2009. B-alueen tila, viitemäärä vuonna 2007 samaten noin 850 lihasikaa, tuet vuonna 2009 olikos se nyt noin 37.000 euroa. Huomio, nämä luvut sitten noin, tarkat summat MaaseudunTulevaisuudessa noin samankokoiselle sikalalle, 200 eläinyksikköä. No tällainen pieni 5.000 euron ero ei ehkä sitten vaikuta mitään.

No, nykypäätösten mukaan B-alueen tilan tuet ajetaan nollille vuoteen 2014 mennessä, vuonna 2014 tuet siis 0 euroa. C1-tuet jatkuvat vaikkakin tuotannosta irrotettuna ja tämä kyseinen tila jos päätöksiä ei muuteta ja C-alueen laajentamiset pysyvät edes kohtuudessa niin saa edelleen vuonna 2014 sen 42.000 euroa. Jos tämä ei mielestäsi vaikuta tilojen väliseen kilpailutilanteeseen niin haluaisin toden totta tietää esimerkin tilanteesta joka mielestäsi vaikuttaa...

Tuolla 42000 euron potilla on kovin vähän yhteyttä nykyiseen tuotantoon, setelit haisevat rahapajale, ei sianpaskalle. Jos tuotteesta ei saa katetta kuluille ja palkalle, kannattaa vaihtaa tuotantosuuntaa. Kotieläintilallisen statuksen voi säilyttää hankkimalla pari sh-heppaa,  kolme hehtaaria riittää laitumeksi ja kauroja saa ostettua pellot vuokranneelta himoviljelijältä.

Sianlihan tuotannon kasvun tai supistumisen ei pitäisi vaikuttaa tulevien vuosien tukitasoon .

Lainaus käyttäjältä: JIIWEE - 08.02.09 - klo:20:02

   Tilatkaa nyt sit C- alueen tuottajat Pitkäranta paikalle kun olette pääsemässä tavoitteeseenne  tappamalla etelän maidontuotannon. Meidän kai etelässä alettava ajaan vaikka taksia!

***Mites mä kirjoitinkaan " onkin tärkeää, että etelän maidontuotanto pysyy vähintään nykyisellä tasolla ".

Eikös tässä ole juuri tarjottu keinoja korjata etelän tilanne, mutta ei tunnu kelpaavan. Täytyy laittaa vissin pitkäranta tarjoamaan, niin jopas kelpaa 

Lainaus käyttäjältä: helmiä sioille - 08.02.09 - klo:19:58

Vielä kertauksena: Tuotannosta irroitettu tuki ei vaikuta tilojen tai alueiden väliseen kilpailutilanteeseen sen enempää kuin lapsilisät, perämetsä tai puolison palkkatili. Tuotannosta irroittamattomat osat, eli Lfa:n lisäosa ja ympäistötuen jotkut osiot, ovat niin vähäisiä, etteivät ne kokonaistilanteessa tee kesää eikä talvea.

Hetkinen, hetkinen. Otetaas uusiksi. C1-sikatila, viitemäärä vuonna 2007 joka vastaa noin 850 lihasikan sikalaa. Tuet noin 42.000 euroa vuonna 2009. B-alueen tila, viitemäärä vuonna 2007 samaten noin 850 lihasikaa, tuet vuonna 2009 olikos se nyt noin 37.000 euroa. Huomio, nämä luvut sitten noin, tarkat summat MaaseudunTulevaisuudessa noin samankokoiselle sikalalle, 200 eläinyksikköä. No tällainen pieni 5.000 euron ero ei ehkä sitten vaikuta mitään.

No, nykypäätösten mukaan B-alueen tilan tuet ajetaan nollille vuoteen 2014 mennessä, vuonna 2014 tuet siis 0 euroa. C1-tuet jatkuvat vaikkakin tuotannosta irrotettuna ja tämä kyseinen tila jos päätöksiä ei muuteta ja C-alueen laajentamiset pysyvät edes kohtuudessa niin saa edelleen vuonna 2014 sen 42.000 euroa. Jos tämä ei mielestäsi vaikuta tilojen väliseen kilpailutilanteeseen niin haluaisin toden totta tietää esimerkin tilanteesta joka mielestäsi vaikuttaa...

Emo-heikki kysyi asiaa Jakkelta ,mutta ajattelin kommentoida asiaa.
Jos olet huomannut olemme EU:n jäseniä. Tässä järjestelmässä tavaran liikkuminen rajojen yli on vapaata eli kilpailemme tanskalaisen kanssa samoista markkinoista (eli he eivät hyväksyneet meidän yksimahaisten tukea). Koska heillä ei ole mitään tukia sioilla. Meidän tuki valui molempien teurastamojen kautta Ruotsiin ,koska sieltä ostettiin kaikki mahdolliset "nakkikioskit "mitä oli kaupan ja tanskalaiset jäi nuolemaan näppejänsä.
Kysyit miten tilat kilpailee keskenänsä, aivan samalla tavalla kuin tanskan maallakin ne kilpailevat. Jos et ole sitä vielä huomannut että jako maataloudessa on jo tehty olet auttamattomasti myöhässä. Ota mallia Tanskasta koska niin meilläkin tulee käymään rakennekehityksineen sekä konkurseineen .
 Ilmeisesti C alueella ei ole vielä huomattu että maatalous on yritystaloutta ,halusimme tai ei ,  mutta meidät ajetaan siihen. Yritystaloudessa kilpaillaan keskenään. Toivottavasti nyt ei käy niin että konkursiin  joutuu viimeksi investoineet tilat .
Tarvitseeko rautalankaa vääntää tarkemmin?     

Eräs näihin keskusteluihin osallistunut on useassa ketjussa toistellut "AB-alueen suuria investointitukia ja tukihyötyä ja ansiotonta etua". Rupesi sen verran korpeamaan että kun tuollaista heitellään mutta faktaa ei löydy ja numeroita niin otanpa selvää. Ja tässä on selvitystyön tulos (tehty aika myöhään, en takaa että yhtään virhettä ei ole mutta veikkaisin että suurin osa on oikein):

            AB    C1  Ero/ey   Ero/vuosi jos 200 ey
1998    364   363     +1        +200
1999    344   344       0
2000    322   333    -11      -2.200
2001    305   317    -12      -2.400
2002    294   306    -12      -2.400
2003    285   296    -11      -2.200
2004    266   278    -12      -2.400
2005    215   234    -19      -3.800
2006    206   219    -13      -2.600
2007    198   207    -11      -2.200

Taulukossa on siis eläinyksikkötuet kunakin vuotena. Ne maksetut, sillä tuotannon kasvusta johtuneella eläinyksikkökertoimella epäreilusti leikatut. Valitettavasti minun isännyyteni ei ulotu niin kauas että olisin omistani löytänyt vanhempia enkä sitten valitettavasti onnistunut mistään muualtakaan löytämään vanhimpia tietoja. Mutta kai tämä 10 vuoden luvutkin jotain kertovat.

Nyt jos minulla on ollut 200 ey sikala eli 2.600 teuraaksi per vuosi niinkuin olen viime aikoina laskeskellut. Niin "tukitappiota" on tullut 20.000 euroa. Tuo on pientä, se on vain noin sentti per lihakilo.

Mutta "omana aikanani" on ollut koko ajan sellainen tilanne että ollaan oltu korkeintaan samalla viivalla C1-alueen kanssa. Ensin samat investointituet, sitten investointitukien hakukielto. Ja kuten tuosta taulukosta nähdään niin tuotantotuissa ollaan oltu koko ajan pikkaisen perässä. Tuohon perään vuonna 2008 tuli tuissa takkiin vielä 4.200 euroa tuohon päälle.

Mutta kyllä tuon on kestänyt. Mutta se että joku täällä puhuu "perusteettomasta hyödystä" jolle ei löydy faktapohjaa ilmeisesti lainkaan niin se vähän korpeaa. Meillä päin sellaisia miehiä kutsutaan valehtelijoiksi.

Lainaus käyttäjältä: helmiä sioille - 08.02.09 - klo:22:31

Tuolla 42000 euron potilla on kovin vähän yhteyttä nykyiseen tuotantoon, setelit haisevat rahapajale, ei sianpaskalle. Jos tuotteesta ei saa katetta kuluille ja palkalle, kannattaa vaihtaa tuotantosuuntaa. Kotieläintilallisen statuksen voi säilyttää hankkimalla pari sh-heppaa,  kolme hehtaaria riittää laitumeksi ja kauroja saa ostettua pellot vuokranneelta himoviljelijältä.

Sianlihan tuotannon kasvun tai supistumisen ei pitäisi vaikuttaa tulevien vuosien tukitasoon .

Mutta jos oletetaan että kumpikin jatkaa tuotantoa nykyisen suuruisena? Kumpi mielestäsi mahtaa pärjätä paremmin? Vai eikö mielestäsi ole mitään eroa?
Pärjäämistä on monenlaista, taloudessakin. Sianlihantuotannossa taloudellisen pärjäämisen ratkaisee kyky tuottaa edullista lihaa suhteessa tuottajahintaan. Tähän ei pidä sotkea lottovoittoja, pörssikauppoja tai historiaan perustuvia kotieläintukia.

Lainaus käyttäjältä: JakkeJäyhä - 08.02.09 - klo:23:19

Eräs näihin keskusteluihin osallistunut on useassa ketjussa toistellut "AB-alueen suuria investointitukia ja tukihyötyä ja ansiotonta etua". Rupesi sen verran korpeamaan että kun tuollaista heitellään mutta faktaa ei löydy ja numeroita niin otanpa selvää. Ja tässä on selvitystyön tulos (tehty aika myöhään, en takaa että yhtään virhettä ei ole mutta veikkaisin että suurin osa on oikein):

            AB    C1  Ero/ey   Ero/vuosi jos 200 ey
1998    364   363     +1        +200
1999    344   344       0
2000    322   333    -11      -2.200
2001    305   317    -12      -2.400
2002    294   306    -12      -2.400
2003    285   296    -11      -2.200
2004    266   278    -12      -2.400
2005    215   234    -19      -3.800
2006    206   219    -13      -2.600
2007    198   207    -11      -2.200

Taulukossa on siis eläinyksikkötuet kunakin vuotena. Ne maksetut, sillä tuotannon kasvusta johtuneella eläinyksikkökertoimella epäreilusti leikatut. Valitettavasti minun isännyyteni ei ulotu niin kauas että olisin omistani löytänyt vanhempia enkä sitten valitettavasti onnistunut mistään muualtakaan löytämään vanhimpia tietoja. Mutta kai tämä 10 vuoden luvutkin jotain kertovat.

Nyt jos minulla on ollut 200 ey sikala eli 2.600 teuraaksi per vuosi niinkuin olen viime aikoina laskeskellut. Niin "tukitappiota" on tullut 20.000 euroa. Tuo on pientä, se on vain noin sentti per lihakilo.

Mutta "omana aikanani" on ollut koko ajan sellainen tilanne että ollaan oltu korkeintaan samalla viivalla C1-alueen kanssa. Ensin samat investointituet, sitten investointitukien hakukielto. Ja kuten tuosta taulukosta nähdään niin tuotantotuissa ollaan oltu koko ajan pikkaisen perässä. Tuohon perään vuonna 2008 tuli tuissa takkiin vielä 4.200 euroa tuohon päälle.

Mutta kyllä tuon on kestänyt. Mutta se että joku täällä puhuu "perusteettomasta hyödystä" jolle ei löydy faktapohjaa ilmeisesti lainkaan niin se vähän korpeaa. Meillä päin sellaisia miehiä kutsutaan valehtelijoiksi.

Tuolla tilalla jos on satahehtaaria ohralla,niin peltotuis se on voitolla 3000 joka vuosi.Eli tuki voittoo enemmän kuin tappioo.

Lainaus käyttäjältä: Homer - 09.02.09 - klo:18:55

Emo-heikki kysyi asiaa Jakkelta ,mutta ajattelin kommentoida asiaa.
Jos olet huomannut olemme EU:n jäseniä. Tässä järjestelmässä tavaran liikkuminen rajojen yli on vapaata eli kilpailemme tanskalaisen kanssa samoista markkinoista (eli he eivät hyväksyneet meidän yksimahaisten tukea). Koska heillä ei ole mitään tukia sioilla. Meidän tuki valui molempien teurastamojen kautta Ruotsiin ,koska sieltä ostettiin kaikki mahdolliset "nakkikioskit "mitä oli kaupan ja tanskalaiset jäi nuolemaan näppejänsä.
Kysyit miten tilat kilpailee keskenänsä, aivan samalla tavalla kuin tanskan maallakin ne kilpailevat. Jos et ole sitä vielä huomannut että jako maataloudessa on jo tehty olet auttamattomasti myöhässä. Ota mallia Tanskasta koska niin meilläkin tulee käymään rakennekehityksineen sekä konkurseineen .
 Ilmeisesti C alueella ei ole vielä huomattu että maatalous on yritystaloutta ,halusimme tai ei ,  mutta meidät ajetaan siihen. Yritystaloudessa kilpaillaan keskenään. Toivottavasti nyt ei käy niin että konkursiin  joutuu viimeksi investoineet tilat .
Tarvitseeko rautalankaa vääntää tarkemmin?     

Jooo, kyllä tarvitsee.
Sillä et vastannut kysymykseen, ostaja maksaa lihasta samanhinnan kuin se on suunnilleen maailmanmarkkinoilla, mistä tulee se jaken esittämä 20 senttiä lisähintaa sianlihakilolle, jos sianlihaa saa vapaasti tuoda muualta Euroopasta.
Suomalainen sinalihantuottaja saa tällä hetkellä jo parempaa hintaa, kuin naapurimaiden tuottajat, uskotko tosissan että lihan hintaero voisi vielä tästä kasvaa muuhun eurooppaan ja naapurimaihin nähden ?

Itse en usko tuohon, en usko tukileikkausten pohjoisessa nostavan lihan hintaa Suomessa, koska jo tälläkin hintaerolla on tuonti täysin kannattavaa.
Eli eteläsuomen tuottajan asema ei muutu miksikään, oli tuet pohjoisessa sitten mitä hyvänsä.

Ainoa sarka missä maajussit oikeasti voi kilpailla toisiaan vastaan, on tämä urakointi konepuolella, siinä halvimman tarjouksen tehnyt saa urakan ja tarjouksen hävinnyt ei saa mitään, mutta urakointi tuskin on sikaloilla kovin suuressa osassa tilan toiminnassa, taitavat olla enempi ostajia kuin myyjiä urakoinnissa.

Itse olen C-alueella ja tiedän kyllä, että maatalous on yritystoimintaa, eikä se mitään muuta olekkaan.

Lainaus käyttäjältä: +200 - 09.02.09 - klo:19:08

Lainaus käyttäjältä: JakkeJäyhä - 08.02.09 - klo:23:19

Eräs näihin keskusteluihin osallistunut on useassa ketjussa toistellut "AB-alueen suuria investointitukia ja tukihyötyä ja ansiotonta etua". Rupesi sen verran korpeamaan että kun tuollaista heitellään mutta faktaa ei löydy ja numeroita niin otanpa selvää. Ja tässä on selvitystyön tulos (tehty aika myöhään, en takaa että yhtään virhettä ei ole mutta veikkaisin että suurin osa on oikein):

            AB    C1  Ero/ey   Ero/vuosi jos 200 ey
1998    364   363     +1        +200
1999    344   344       0
2000    322   333    -11      -2.200
2001    305   317    -12      -2.400
2002    294   306    -12      -2.400
2003    285   296    -11      -2.200
2004    266   278    -12      -2.400
2005    215   234    -19      -3.800
2006    206   219    -13      -2.600
2007    198   207    -11      -2.200

Taulukossa on siis eläinyksikkötuet kunakin vuotena. Ne maksetut, sillä tuotannon kasvusta johtuneella eläinyksikkökertoimella epäreilusti leikatut. Valitettavasti minun isännyyteni ei ulotu niin kauas että olisin omistani löytänyt vanhempia enkä sitten valitettavasti onnistunut mistään muualtakaan löytämään vanhimpia tietoja. Mutta kai tämä 10 vuoden luvutkin jotain kertovat.

Nyt jos minulla on ollut 200 ey sikala eli 2.600 teuraaksi per vuosi niinkuin olen viime aikoina laskeskellut. Niin "tukitappiota" on tullut 20.000 euroa. Tuo on pientä, se on vain noin sentti per lihakilo.

Mutta "omana aikanani" on ollut koko ajan sellainen tilanne että ollaan oltu korkeintaan samalla viivalla C1-alueen kanssa. Ensin samat investointituet, sitten investointitukien hakukielto. Ja kuten tuosta taulukosta nähdään niin tuotantotuissa ollaan oltu koko ajan pikkaisen perässä. Tuohon perään vuonna 2008 tuli tuissa takkiin vielä 4.200 euroa tuohon päälle.

Mutta kyllä tuon on kestänyt. Mutta se että joku täällä puhuu "perusteettomasta hyödystä" jolle ei löydy faktapohjaa ilmeisesti lainkaan niin se vähän korpeaa. Meillä päin sellaisia miehiä kutsutaan valehtelijoiksi.

Tuolla tilalla jos on satahehtaaria ohralla,niin peltotuis se on voitolla 3000 joka vuosi.Eli tuki voittoo enemmän kuin tappioo.

Sunko mielestä jos vasen käsi tekee tappiota, niin paljon haittaa kunhan oikea käsi tienaa vasemmankin edestä? Eikö tuolla matikalla kannatta jättää siat kasvattamatta, paitsi sen 30EY:n verta? Tossa matikassa on vaan ongelmana, että keskimäärin pari sataa ey:tä tuottava sikatila omaa vain noin 50ha peltoo... (Jopihopin tilastojen mukaan 57ha) Mutta myönnetään, että pellon kautta maksettavat tuet vääristää laskelmia. Ongelma on, että siihen on aikanaan suostuttu. Teurastamot ja alun eu-politiikka ajoi sikalat kasvattamaan (eli keskittymään ydinbisnekseen) sikalatoimintaa jättämään peltopuolen kehittämisen sikseen. (toki on poikkeusiakin)