http://www.lalli.fi/epaper/page4.htm
Herra Korkeaojan kanssa tällä kertaa samaa mieltä..
Kyse on siitä, että valtiovallan pitäisi ottaa asia esille EU:N kanssa, ja korjata tämä liittymissopimuksen solmimisen yhteydesssä tullut "valuvika" niin kuin sitä nimitetään.
Yksikään EU-ajan hallitus ei ole ottanut asiakseen aloittaa perusteelliset neuvottelut EU:n kanssa tämän valuvian korjaamiseksi, tämä olisi nimenomaan maan korkeimman johdon toimiin kuuluva asia, matalousministeri sitä ei pysty ratkaisemaan, eikä se ole edes hänelle kuuluva asia. Toki hän sitten olisi mukana neuvotteluissa, mutta oleellisinta on, että nimenomaan hallituksen pitäisi asiasta neuvotella EU-komission kanssa, koska tämä on nimenomaan korkeimman valtiojohdon asia. Mutta jos edes porvarihallitus tätä asiaa ei pysty tai halua hoitaa, niin mikä hallitus sitten?
Olen tämän asian korjaamisen suhteen pessimistinen, vuonna 2007 kun käytiin 141- neuvottelut, niin olisi ollut tilaisuus koplata 141-asia perussopimuksen allekirjoituksen kanssa, eli olisi kieltäydytty allekirjoittamasta, ennen kuin 141 olisi hoidettu Suomea tyydyttävällä tavalla, mutta PM Vanhanen kieltäytyi tästä mahdollisuudesta, ja on vaikea nähdä, että löytyisi sellaista tahoa tästä maasta, joka todella haluaisi EU:n haastaa neuvotteluihin tämän "valuvian" korjaamiseksi.
No tukierot ei kyllä kasva, ennen vuotta 2013 ja siihen mennessä pitää tehdä uusi sopimus, millä tukisysteemillä jatketaan siitä eteenpäin ....
Joten siinähän se on sopivasti oikea hetki paikata edellisten virheitä.
25% pienempi AB-tuki, kun taas C1 tuki 33,3% suurempi..No tukierot ei kyllä kasva, ennen vuotta 2013 ja siihen mennessä pitää tehdä uusi sopimus, millä tukisysteemillä jatketaan siitä eteenpäin ....
Joten siinähän se on sopivasti oikea hetki paikata edellisten virheitä.
Kyllähän tukierot nimenomaan kasvaa rajusti ainakin sikapuolella ennen vuotta 2013... Jo tänä vuonna jos AB noin 150 euroa ja C noin 200 euroa niin eroa 50 euroa ja 25% ja lihakilossa se tarkoittaa 800 lihasian sikalalle laskettuna ilmeisesti noin 4,5 senttiä per lihakilo. Suurissa yksiköissä ero pienempi.
25% pienempi AB-tuki, kun taas C1 tuki 33,3% suurempi..No tukierot ei kyllä kasva, ennen vuotta 2013 ja siihen mennessä pitää tehdä uusi sopimus, millä tukisysteemillä jatketaan siitä eteenpäin ....
Joten siinähän se on sopivasti oikea hetki paikata edellisten virheitä.
Kyllähän tukierot nimenomaan kasvaa rajusti ainakin sikapuolella ennen vuotta 2013... Jo tänä vuonna jos AB noin 150 euroa ja C noin 200 euroa niin eroa 50 euroa ja 25% ja lihakilossa se tarkoittaa 800 lihasian sikalalle laskettuna ilmeisesti noin 4,5 senttiä per lihakilo. Suurissa yksiköissä ero pienempi.
Juu pihvivasikassa ero on 300 kilosella 72 senttiä per kilo C1 eduksi.
Tekee 30,7 prossaa lisää vasikan hintaan ja tuo lisä tulee myös kuolleisiin ja syntymättömiin vasikoihin..
Kyllä mulla semmonen käsitys on, että Atria maksaa saman hinnan tukialuerajan molemmin puolin ...
Joten siinä mielessä esimerkki on tarkoituksenomaisesti harhaanjohtava.
vaikuttaako tuki tuotantokustannuksiin??Kyllä mulla semmonen käsitys on, että Atria maksaa saman hinnan tukialuerajan molemmin puolin ...
Joten siinä mielessä esimerkki on tarkoituksenomaisesti harhaanjohtava.
Häh? Maksaa tietty, mutta c1-tuet tekee lihasta halvempaa tuottaa....
Kyllä, kustannusten osuus liikevaihdosta (lihanhinta+tuet) on pienempi C-alueella. ;D ;Dvaikuttaako tuki tuotantokustannuksiin??Kyllä mulla semmonen käsitys on, että Atria maksaa saman hinnan tukialuerajan molemmin puolin ...
Joten siinä mielessä esimerkki on tarkoituksenomaisesti harhaanjohtava.
Häh? Maksaa tietty, mutta c1-tuet tekee lihasta halvempaa tuottaa....
Kyllä, kustannusten osuus liikevaihdosta (lihanhinta+tuet) on pienempi C-alueella. ;D ;Dvaikuttaako tuki tuotantokustannuksiin??Kyllä mulla semmonen käsitys on, että Atria maksaa saman hinnan tukialuerajan molemmin puolin ...
Joten siinä mielessä esimerkki on tarkoituksenomaisesti harhaanjohtava.
Häh? Maksaa tietty, mutta c1-tuet tekee lihasta halvempaa tuottaa....
Täytyykin ruveta vasikkajobbariksi, jos sieltä Ceeltä saa niin halpoja vasikoita, juu ja täytyy muistaa ostaa sitä kallista peltoakin. 8)Kyllä, kustannusten osuus liikevaihdosta (lihanhinta+tuet) on pienempi C-alueella. ;D ;Dvaikuttaako tuki tuotantokustannuksiin??Kyllä mulla semmonen käsitys on, että Atria maksaa saman hinnan tukialuerajan molemmin puolin ...
Joten siinä mielessä esimerkki on tarkoituksenomaisesti harhaanjohtava.
Häh? Maksaa tietty, mutta c1-tuet tekee lihasta halvempaa tuottaa....
Eikös joku kirjoittanut että vasikasta saa 1/3 huonomman hinnan ab alueelle myydessään, kuin c alueelle?
Valuuko tuet ab alueen viljeliöitten taskuun, ostetaanko niillä rahoilla etelässä kallista peltoa?
Täytyykin ruveta vasikkajobbariksi, jos sieltä Ceeltä saa niin halpoja vasikoita, juu ja täytyy muistaa ostaa sitä kallista peltoakin. 8)Kyllä, kustannusten osuus liikevaihdosta (lihanhinta+tuet) on pienempi C-alueella. ;D ;Dvaikuttaako tuki tuotantokustannuksiin??Kyllä mulla semmonen käsitys on, että Atria maksaa saman hinnan tukialuerajan molemmin puolin ...
Joten siinä mielessä esimerkki on tarkoituksenomaisesti harhaanjohtava.
Häh? Maksaa tietty, mutta c1-tuet tekee lihasta halvempaa tuottaa....
Eikös joku kirjoittanut että vasikasta saa 1/3 huonomman hinnan ab alueelle myydessään, kuin c alueelle?
Valuuko tuet ab alueen viljeliöitten taskuun, ostetaanko niillä rahoilla etelässä kallista peltoa?
Niin jos oikein totta puhutaan, niin kansalliset tuet laskee tuottajahintoja, harmi vaan että myös täällä etelässä. :(Täytyykin ruveta vasikkajobbariksi, jos sieltä Ceeltä saa niin halpoja vasikoita, juu ja täytyy muistaa ostaa sitä kallista peltoakin. 8)Kyllä, kustannusten osuus liikevaihdosta (lihanhinta+tuet) on pienempi C-alueella. ;D ;Dvaikuttaako tuki tuotantokustannuksiin??Kyllä mulla semmonen käsitys on, että Atria maksaa saman hinnan tukialuerajan molemmin puolin ...
Joten siinä mielessä esimerkki on tarkoituksenomaisesti harhaanjohtava.
Häh? Maksaa tietty, mutta c1-tuet tekee lihasta halvempaa tuottaa....
Eikös joku kirjoittanut että vasikasta saa 1/3 huonomman hinnan ab alueelle myydessään, kuin c alueelle?
Valuuko tuet ab alueen viljeliöitten taskuun, ostetaanko niillä rahoilla etelässä kallista peltoa?
Se kirjoittaja taisi olla juuri ab alueelta.
Niin jos oikein totta puhutaan, niin kansalliset tuet laskee tuottajahintoja, harmi vaan että myös täällä etelässä. :(Täytyykin ruveta vasikkajobbariksi, jos sieltä Ceeltä saa niin halpoja vasikoita, juu ja täytyy muistaa ostaa sitä kallista peltoakin. 8)Kyllä, kustannusten osuus liikevaihdosta (lihanhinta+tuet) on pienempi C-alueella. ;D ;Dvaikuttaako tuki tuotantokustannuksiin??Kyllä mulla semmonen käsitys on, että Atria maksaa saman hinnan tukialuerajan molemmin puolin ...
Joten siinä mielessä esimerkki on tarkoituksenomaisesti harhaanjohtava.
Häh? Maksaa tietty, mutta c1-tuet tekee lihasta halvempaa tuottaa....
Eikös joku kirjoittanut että vasikasta saa 1/3 huonomman hinnan ab alueelle myydessään, kuin c alueelle?
Valuuko tuet ab alueen viljeliöitten taskuun, ostetaanko niillä rahoilla etelässä kallista peltoa?
Se kirjoittaja taisi olla juuri ab alueelta.
No tukierot ei kyllä kasva, ennen vuotta 2013 ja siihen mennessä pitää tehdä uusi sopimus, millä tukisysteemillä jatketaan siitä eteenpäin ....
Joten siinähän se on sopivasti oikea hetki paikata edellisten virheitä.
Niin jos oikein totta puhutaan, niin kansalliset tuet laskee tuottajahintoja, harmi vaan että myös täällä etelässä. :(Täytyykin ruveta vasikkajobbariksi, jos sieltä Ceeltä saa niin halpoja vasikoita, juu ja täytyy muistaa ostaa sitä kallista peltoakin. 8)Kyllä, kustannusten osuus liikevaihdosta (lihanhinta+tuet) on pienempi C-alueella. ;D ;Dvaikuttaako tuki tuotantokustannuksiin??Kyllä mulla semmonen käsitys on, että Atria maksaa saman hinnan tukialuerajan molemmin puolin ...
Joten siinä mielessä esimerkki on tarkoituksenomaisesti harhaanjohtava.
Häh? Maksaa tietty, mutta c1-tuet tekee lihasta halvempaa tuottaa....
Eikös joku kirjoittanut että vasikasta saa 1/3 huonomman hinnan ab alueelle myydessään, kuin c alueelle?
Valuuko tuet ab alueen viljeliöitten taskuun, ostetaanko niillä rahoilla etelässä kallista peltoa?
Se kirjoittaja taisi olla juuri ab alueelta.
Niin jos oikein totta puhutaan, niin kansalliset tuet laskee tuottajahintoja, harmi vaan että myös täällä etelässä. :(
Ja jos ihan totta puhutaan, niin ei laske, se vaan on asiasta ymmärtämättömien kuvitelmaa.
Lihanhinta seuraa euroopan keskihintaa, ei pohjois- ja itäsuomen tuella ole siihen suurtakan vaikutusta.Niin jos oikein totta puhutaan, niin kansalliset tuet laskee tuottajahintoja, harmi vaan että myös täällä etelässä. :(
Ja jos ihan totta puhutaan, niin ei laske, se vaan on asiasta ymmärtämättömien kuvitelmaa.
Niin. Ainakin sikapuolella minä sanoisin että asiasta ymmärtävien käsitys on se että kansallinen tuki laskee sian tuottajahintaa sen kansallisen tuen verran suhteessa siihen hintaan mitä sianliha maksaisi ulkomailta suomeen tuotuna. Mitä sanovat aiheesta Pigman, muut sikatuottajat, Adam?
Niin jos oikein totta puhutaan, niin kansalliset tuet laskee tuottajahintoja, harmi vaan että myös täällä etelässä. :(
Ja jos ihan totta puhutaan, niin ei laske, se vaan on asiasta ymmärtämättömien kuvitelmaa.
Niin. Ainakin sikapuolella minä sanoisin että asiasta ymmärtävien käsitys on se että kansallinen tuki laskee sian tuottajahintaa sen kansallisen tuen verran suhteessa siihen hintaan mitä sianliha maksaisi ulkomailta suomeen tuotuna. Mitä sanovat aiheesta Pigman, muut sikatuottajat, Adam?
Lihanhinta seuraa euroopan keskihintaa, ei pohjois- ja itäsuomen tuella ole siihen suurtakan vaikutusta.Niin jos oikein totta puhutaan, niin kansalliset tuet laskee tuottajahintoja, harmi vaan että myös täällä etelässä. :(
Ja jos ihan totta puhutaan, niin ei laske, se vaan on asiasta ymmärtämättömien kuvitelmaa.
Niin. Ainakin sikapuolella minä sanoisin että asiasta ymmärtävien käsitys on se että kansallinen tuki laskee sian tuottajahintaa sen kansallisen tuen verran suhteessa siihen hintaan mitä sianliha maksaisi ulkomailta suomeen tuotuna. Mitä sanovat aiheesta Pigman, muut sikatuottajat, Adam?
Mikäli näihin lehtien julkaisemiin hintoihin on uskomista ( maaseudun tulevaisuuden taulukot ), niin hintahan on sama kuin muuallakin Euroopassa, vaikka tuet on ihan omaa luokkaa ...
Niin seuraa, ainoa ero että suomessa siihen pitäisi tulla 25% karkeasti lisää. Ei se tuonti ilmaista ole sieltä keskieuroopasta. Aikoinaan puhuttiin jossain yhteydessä itämerilisästä joka olisi sen 25% ollut tuonnillle(rahtikuluja). Suomessa vain on syntynyt itämeri vähennys tuottajahintoihin.
Mikäli näihin lehtien julkaisemiin hintoihin on uskomista ( maaseudun tulevaisuuden taulukot ), niin hintahan on sama kuin muuallakin Euroopassa, vaikka tuet on ihan omaa luokkaa ...
Maaseudun Tulevaisuuden taulukot, aivan. Jos katsot hiukan pitemmällä aikavälillä asiaa niin huomaat että sekä Ruotsin että Saksan hintataso oli omamme yläpuolelle noin viikot 20-48, ero parhaimmillaan 40 sentin luokkaa. Viikot 1-10 oltiin yläpuolella, 10-20 aika samoissa. Juuri nyt ollaan täällä vähän yläpuolella mutta usko pois, tilanne ei kestä kauaa. Täällä on vakaampi hintataso jossa on omat hyvät puolensa, ennustettavuus on parempi eli kun otat porsaat ja ostat rehut niin tiedät suurinpiirtein paljonko saat lihasta. Haittapuolena se että huiput leikkautuvat lähes kokonaan pois mutta lähes yhtä pohjalla käydään kuin muutkin kun lasku tulee, tosin ehkä pienellä viiveellä. Tanskan hintataso nyt on ollut jo tosi pitkään tosi alhainen, siellä alkaa olla jo kriisin aineksia.Niin seuraa, ainoa ero että suomessa siihen pitäisi tulla 25% karkeasti lisää. Ei se tuonti ilmaista ole sieltä keskieuroopasta. Aikoinaan puhuttiin jossain yhteydessä itämerilisästä joka olisi sen 25% ollut tuonnillle(rahtikuluja). Suomessa vain on syntynyt itämeri vähennys tuottajahintoihin.
Mikäli näihin lehtien julkaisemiin hintoihin on uskomista ( maaseudun tulevaisuuden taulukot ), niin hintahan on sama kuin muuallakin Euroopassa, vaikka tuet on ihan omaa luokkaa ...
Maaseudun Tulevaisuuden taulukot, aivan. Jos katsot hiukan pitemmällä aikavälillä asiaa niin huomaat että sekä Ruotsin että Saksan hintataso oli omamme yläpuolelle noin viikot 20-48, ero parhaimmillaan 40 sentin luokkaa. Viikot 1-10 oltiin yläpuolella, 10-20 aika samoissa. Juuri nyt ollaan täällä vähän yläpuolella mutta usko pois, tilanne ei kestä kauaa. Täällä on vakaampi hintataso jossa on omat hyvät puolensa, ennustettavuus on parempi eli kun otat porsaat ja ostat rehut niin tiedät suurinpiirtein paljonko saat lihasta. Haittapuolena se että huiput leikkautuvat lähes kokonaan pois mutta lähes yhtä pohjalla käydään kuin muutkin kun lasku tulee, tosin ehkä pienellä viiveellä. Tanskan hintataso nyt on ollut jo tosi pitkään tosi alhainen, siellä alkaa olla jo kriisin aineksia.Niin seuraa, ainoa ero että suomessa siihen pitäisi tulla 25% karkeasti lisää. Ei se tuonti ilmaista ole sieltä keskieuroopasta. Aikoinaan puhuttiin jossain yhteydessä itämerilisästä joka olisi sen 25% ollut tuonnillle(rahtikuluja). Suomessa vain on syntynyt itämeri vähennys tuottajahintoihin.
Tuota olen viimeaikoina vähän ihmetellyt, kun Ruotsin hintataso eroaa niin paljon Tanskalaisesta hintatasosta, johtuu varmaan kruunun arvon alenemisesta Ruotsissa, Tanskahan on kiinnittänyt oman kruununsa Euron arvoon, joten se ei ole samallalailla devalvoitunut.
Mutta ero on melkoinen, ainakin naudanlihassa ...
Kyllä. Ja jos tuotteesta ei tarviitse maksaa oikeaa hintaa niin se aiheuttaa pöhötautia jalostavaan portaaseen ja kauppaan. 8)Kyllä mulla semmonen käsitys on, että Atria maksaa saman hinnan tukialuerajan molemmin puolin ...
Joten siinä mielessä esimerkki on tarkoituksenomaisesti harhaanjohtava.
Häh? Maksaa tietty, mutta c1-tuet tekee lihasta halvempaa tuottaa....
Tukiuudistuslinjoilla oli myös Anttila eilen Seinäjoella ja Halkilahti tänään SalonSeudun Sanomissa. Tarkemmin kun noihin uudistushaluihin tutustuu niissä tarkoitetaankin pelkästään yksimahaisia. :'( Maidon ja naudanlihan tukipolitiikka meinataan edelleen pitää ennallaan. ???
Tämä tukisysteemi pitäisi kerran kahdassakymmenessä vuodessa rakentaa uudelleen kokonaan puhtaalta pöydältä tai sitten lopettaa kokonaan ja katsoa ketkä pärjäävät omillaan.
Verohelpotuksista ei ole apua, jos ei ole tulojakaan. 300 euron lehmäpalkkio lypsylehmille ja 200 emoille ratkaisisi kaikki ongelmat! ;DTukiuudistuslinjoilla oli myös Anttila eilen Seinäjoella ja Halkilahti tänään SalonSeudun Sanomissa. Tarkemmin kun noihin uudistushaluihin tutustuu niissä tarkoitetaankin pelkästään yksimahaisia. :'( Maidon ja naudanlihan tukipolitiikka meinataan edelleen pitää ennallaan. ???
Tämä tukisysteemi pitäisi kerran kahdassakymmenessä vuodessa rakentaa uudelleen kokonaan puhtaalta pöydältä tai sitten lopettaa kokonaan ja katsoa ketkä pärjäävät omillaan.
***Ottakaa nyt hyvät herrat lusikka kauniisti omaan käteen. Unohtakaa C-alueen karehtiminen ja alkakaa lobbaamaan etelään joko lehmäpalkkiota tai verohelpotuksia. Vain sillä tavalla pystymme turvaamaan maidontuotannon myös etelässä.
Pelkästään etelään lehmäpalkkio ja verovapaus? C-alue alkaisi samantien kitisemään samat edut entisten lisäksi myös itselleen.
***Ottakaa nyt hyvät herrat lusikka kauniisti omaan käteen. Unohtakaa C-alueen karehtiminen ja alkakaa lobbaamaan etelään joko lehmäpalkkiota tai verohelpotuksia. Vain sillä tavalla pystymme turvaamaan maidontuotannon myös etelässä.
Verohelpotuksista ei ole apua, jos ei ole tulojakaan. 300 euron lehmäpalkkio lypsylehmille ja 200 emoille ratkaisisi kaikki ongelmat! ;DTukiuudistuslinjoilla oli myös Anttila eilen Seinäjoella ja Halkilahti tänään SalonSeudun Sanomissa. Tarkemmin kun noihin uudistushaluihin tutustuu niissä tarkoitetaankin pelkästään yksimahaisia. :'( Maidon ja naudanlihan tukipolitiikka meinataan edelleen pitää ennallaan. ???
Tämä tukisysteemi pitäisi kerran kahdassakymmenessä vuodessa rakentaa uudelleen kokonaan puhtaalta pöydältä tai sitten lopettaa kokonaan ja katsoa ketkä pärjäävät omillaan.
***Ottakaa nyt hyvät herrat lusikka kauniisti omaan käteen. Unohtakaa C-alueen karehtiminen ja alkakaa lobbaamaan etelään joko lehmäpalkkiota tai verohelpotuksia. Vain sillä tavalla pystymme turvaamaan maidontuotannon myös etelässä.
Tukiuudistuslinjoilla oli myös Anttila eilen Seinäjoella ja Halkilahti tänään SalonSeudun Sanomissa. Tarkemmin kun noihin uudistushaluihin tutustuu niissä tarkoitetaankin pelkästään yksimahaisia. :'( Maidon ja naudanlihan tukipolitiikka meinataan edelleen pitää ennallaan. ???roistot ratsasti maidontuottajalla huittisissa, näkihän sen
Tämä tukisysteemi pitäisi kerran kahdassakymmenessä vuodessa rakentaa uudelleen kokonaan puhtaalta pöydältä tai sitten lopettaa kokonaan ja katsoa ketkä pärjäävät omillaan.
Pelkästään etelään lehmäpalkkio ja verovapaus? C-alue alkaisi samantien kitisemään samat edut entisten lisäksi myös itselleen.
***Ottakaa nyt hyvät herrat lusikka kauniisti omaan käteen. Unohtakaa C-alueen karehtiminen ja alkakaa lobbaamaan etelään joko lehmäpalkkiota tai verohelpotuksia. Vain sillä tavalla pystymme turvaamaan maidontuotannon myös etelässä.
Jaaha ilkalla oli nopeammin samanlainen ymmärrys. :D
***Lukekaa nyt noi teidän vastaukset uusiksi. Ei kannata lobata oman alueen vuoksi, jos satuis vastapuolikin hyötymään. ;D ;D ;D
Lue tuo alkuperäinen esitykseni uudelleen. Tämä koko kansallinen tuki on mennyt sellaiseksi tilkkutäkkien paikkamiseksi, että se kaipaisi täysremonttia. Nyt jos pakettia alettaisiin kokoamaan saatettaisiin olla valmiita vuonna 2015. Yksimahaisille uudistusta on jo esitetty usealta taholta. Esitin uudistuksen laajentamista myös märehtijöille.
***Lukekaa nyt noi teidän vastaukset uusiksi. Ei kannata lobata oman alueen vuoksi, jos satuis vastapuolikin hyötymään. ;D ;D ;D
Lue tuo alkuperäinen esitykseni uudelleen. Tämä koko kansallinen tuki on mennyt sellaiseksi tilkkutäkkien paikkamiseksi, että se kaipaisi täysremonttia. Nyt jos pakettia alettaisiin kokoamaan saatettaisiin olla valmiita vuonna 2015. Yksimahaisille uudistusta on jo esitetty usealta taholta. Esitin uudistuksen laajentamista myös märehtijöille.
***Lukekaa nyt noi teidän vastaukset uusiksi. Ei kannata lobata oman alueen vuoksi, jos satuis vastapuolikin hyötymään. ;D ;D ;D
Ilmeisesti nykyjärjestelmä on C-alueen maidontuottajien mielestä niin ylivoimainen, että pelkkä muutoksen esittäminenkin ajaa takajaloilleen.
tukieroa pienemmäksi eli vaadit leikkauksia muille ikäänkuin hyötyisit siitä jotain. Toisekseen kannattavuusero nyt b ja c1 alueiden välillä on 50senttiä /kg etelän hyväksi.***Lukekaa nyt noi teidän vastaukset uusiksi. Ei kannata lobata oman alueen vuoksi, jos satuis vastapuolikin hyötymään. ;D ;D ;D
Ongelmanahan on tukitasoerosta johtuva tilojen kannattavuusero. Jos "vastapuoli" sattuisi hyötymään niin se ei muuttaisi lähtötilannetta miksikään. Maitopuolesta en sano mitään mutta todennäköisesti teurastamopuoli ainakin käyttäisi välittömästi hyväkseen jonkun veroedun tms alentamalla tuottajahintoja. Ihan koko maassa tukialueesta riippumatta. Jolloin oltaisiin taas lähtötilanteessa, ei mitään muutosta, oma kannattavuus taas samalla tasolla. Sinällään minä en puhuisi "vastapuolesta" mutta valitettavasti sellainen asetelma tähän väkisin muodostuu jos tukieroja ei saada pienemmiksi tai paremminkin tukitasoja samoiksi koko maassa.
***Jospa yrittäisit kuitenkin kohdentaa sen energian oman alueen etujen ajamiseen kuten esitin. Muutos ehdotuksen takana on juuri kaventaa tuota tukieroa.
Jos esityksesi c-alueen tukileikkauksista ajettaisiin läpi, tietäisi se todella kovaa kyytiä Valiolle ja sitä kautta koko maitosektorille. Maidontuotanto nimittäin romahtaisi C-alueella.
sirkkaliisa ja korkeaoja laulavat äänestäjiensä lauluja ja ministerinpalli on c-alueen maidontuottajien takana jos keskusta on hallitukses. Nämä seikat näkyy näissä ulostuloissaLue tuo alkuperäinen esitykseni uudelleen. Tämä koko kansallinen tuki on mennyt sellaiseksi tilkkutäkkien paikkamiseksi, että se kaipaisi täysremonttia. Nyt jos pakettia alettaisiin kokoamaan saatettaisiin olla valmiita vuonna 2015. Yksimahaisille uudistusta on jo esitetty usealta taholta. Esitin uudistuksen laajentamista myös märehtijöille.
***Lukekaa nyt noi teidän vastaukset uusiksi. Ei kannata lobata oman alueen vuoksi, jos satuis vastapuolikin hyötymään. ;D ;D ;D
Ilmeisesti nykyjärjestelmä on C-alueen maidontuottajien mielestä niin ylivoimainen, että pelkkä muutoksen esittäminenkin ajaa takajaloilleen.
***Ottakaa nyt hyvät herrat lusikka kauniisti omaan käteen. Unohtakaa C-alueen karehtiminen ja alkakaa lobbaamaan etelään joko lehmäpalkkiota tai verohelpotuksia. Vain sillä tavalla pystymme turvaamaan maidontuotannon myös etelässä.
sirkkaliisa ja korkeaoja laulavat äänestäjiensä lauluja ja ministerinpalli on c-alueen maidontuottajien takana jos keskusta on hallitukses. Nämä seikat näkyy näissä ulostuloissa
***Jospa yrittäisit kuitenkin kohdentaa sen energian oman alueen etujen ajamiseen kuten esitin. Muutos ehdotuksen takana on juuri kaventaa tuota tukieroa.
Jos esityksesi c-alueen tukileikkauksista ajettaisiin läpi, tietäisi se todella kovaa kyytiä Valiolle ja sitä kautta koko maitosektorille. Maidontuotanto nimittäin romahtaisi C-alueella.
En ole tässä ketjussa esittänyt C-alueelle leikkauksia. Esitin myös maidon ottamista täystukiremonttiin.
Jos olen noiden herrojen (ja rouvien ) puheista oikein ymmärtänyt on nyt tarkoituksena neuvotella yksimahaisille EU:n kanssa koko suomeen pidemmän päälle yhtenäinen tukijärjestelmä, eli käytännössä kai pitäisi neuvotella kerralla sekä 141 että 142 tai yhdistää ne jotenkin muuten. Haluaisin myös märehtijät tuohon samaan tarkasteluun.
Jos tätä umpikujaa ei muuten hoideta niin sitten on vaihtoehton kaikien kansallisten tukien poisto.
Taisin aloittaa mielipiteeni vähän epäselvästi. :-[
Jos esityksesi c-alueen tukileikkauksista ajettaisiin läpi, tietäisi se todella kovaa kyytiä Valiolle ja sitä kautta koko maitosektorille. Maidontuotanto nimittäin romahtaisi C-alueella.
***Ai etteikö tukiremontti olisi sama asia kuin c-tukialueen leikkaus ;D ;D.
No antaa olla, kaivakaa vain omaa hautaanne, kun Valio kokonaisuus ei tunnu aukenevan.... Näkyy vitutus tukieroon sumentavan kaiken järjellisen ajattelun...
***Lukekaa nyt noi teidän vastaukset uusiksi. Ei kannata lobata oman alueen vuoksi, jos satuis vastapuolikin hyötymään. ;D ;D ;D
Ongelmanahan on tukitasoerosta johtuva tilojen kannattavuusero. Jos "vastapuoli" sattuisi hyötymään niin se ei muuttaisi lähtötilannetta miksikään. Maitopuolesta en sano mitään mutta todennäköisesti teurastamopuoli ainakin käyttäisi välittömästi hyväkseen jonkun veroedun tms alentamalla tuottajahintoja. Ihan koko maassa tukialueesta riippumatta. Jolloin oltaisiin taas lähtötilanteessa, ei mitään muutosta, oma kannattavuus taas samalla tasolla. Sinällään minä en puhuisi "vastapuolesta" mutta valitettavasti sellainen asetelma tähän väkisin muodostuu jos tukieroja ei saada pienemmiksi tai paremminkin tukitasoja samoiksi koko maassa.
No miten selität sitten sen, että lihapuolella on maksettu kumminkin suunnilleen samaa hintaa kuin muissakin EU maissa, mikäli vätteesi pitäisi paikkaansa, niin lihan hinnanhan pitäisi olla matalampi kuin kilpailijamaissa, koska tuet ovat korkeammat.
Vaikka tuet poistuisi, niin tuskin näin vapaiden markkinoiden aikaan lihan hinta mihinkään nousee, koska sitähän voi tuoda mistä tahansa EU maasta tänne.
***Lukekaa nyt noi teidän vastaukset uusiksi. Ei kannata lobata oman alueen vuoksi, jos satuis vastapuolikin hyötymään. ;D ;D ;D
Ongelmanahan on tukitasoerosta johtuva tilojen kannattavuusero. Jos "vastapuoli" sattuisi hyötymään niin se ei muuttaisi lähtötilannetta miksikään. Maitopuolesta en sano mitään mutta todennäköisesti teurastamopuoli ainakin käyttäisi välittömästi hyväkseen jonkun veroedun tms alentamalla tuottajahintoja. Ihan koko maassa tukialueesta riippumatta. Jolloin oltaisiin taas lähtötilanteessa, ei mitään muutosta, oma kannattavuus taas samalla tasolla. Sinällään minä en puhuisi "vastapuolesta" mutta valitettavasti sellainen asetelma tähän väkisin muodostuu jos tukieroja ei saada pienemmiksi tai paremminkin tukitasoja samoiksi koko maassa.
No miten selität sitten sen, että lihapuolella on maksettu kumminkin suunnilleen samaa hintaa kuin muissakin EU maissa, mikäli vätteesi pitäisi paikkaansa, niin lihan hinnanhan pitäisi olla matalampi kuin kilpailijamaissa, koska tuet ovat korkeammat.
Vaikka tuet poistuisi, niin tuskin näin vapaiden markkinoiden aikaan lihan hinta mihinkään nousee, koska sitähän voi tuoda mistä tahansa EU maasta tänne.
Lihapuolella läheskaikki suurimmat on pörsissä noteerattuja osakeyhtiöitä, joista suurimman osan omistaa osuuskunnat.
Ero tulee siitä että joku Nalle Whalroos kun pistää 10 miljoonaa Atriaan kiini ja sanoo että haluan rahalle mahdollisimman hyvän koron, niin sille on maksettava ja tuottaja hinta ei voi olle kova, jos kauppa uhkaa tuda tavaraa ulkomailta.
Ja sen populistisutopistisen "20 sentin tukieron" toteutuminen viiden vuoden kulutta vuonna 2014jkr vaatisi jo tehtyjen päätösten perumista kuten 142 sikadekoplaus.
***Lukekaa nyt noi teidän vastaukset uusiksi. Ei kannata lobata oman alueen vuoksi, jos satuis vastapuolikin hyötymään. ;D ;D ;D
Ongelmanahan on tukitasoerosta johtuva tilojen kannattavuusero. Jos "vastapuoli" sattuisi hyötymään niin se ei muuttaisi lähtötilannetta miksikään. Maitopuolesta en sano mitään mutta todennäköisesti teurastamopuoli ainakin käyttäisi välittömästi hyväkseen jonkun veroedun tms alentamalla tuottajahintoja. Ihan koko maassa tukialueesta riippumatta. Jolloin oltaisiin taas lähtötilanteessa, ei mitään muutosta, oma kannattavuus taas samalla tasolla. Sinällään minä en puhuisi "vastapuolesta" mutta valitettavasti sellainen asetelma tähän väkisin muodostuu jos tukieroja ei saada pienemmiksi tai paremminkin tukitasoja samoiksi koko maassa.
No miten selität sitten sen, että lihapuolella on maksettu kumminkin suunnilleen samaa hintaa kuin muissakin EU maissa, mikäli vätteesi pitäisi paikkaansa, niin lihan hinnanhan pitäisi olla matalampi kuin kilpailijamaissa, koska tuet ovat korkeammat.
Vaikka tuet poistuisi, niin tuskin näin vapaiden markkinoiden aikaan lihan hinta mihinkään nousee, koska sitähän voi tuoda mistä tahansa EU maasta tänne.
Unohdat emo-heikki että valio on osuuskuntien kokonaan omistama osakeyhtiö ja osuuskuntien omistajina ovat tuottajat. Eli valiossa määräysvalta on tuottajilla vielä 100%
Lihapuolella läheskaikki suurimmat on pörsissä noteerattuja osakeyhtiöitä, joista suurimman osan omistaa osuuskunnat.
Ero tulee siitä että joku Nalle Whalroos kun pistää 10 miljoonaa Atriaan kiini ja sanoo että haluan rahalle mahdollisimman hyvän koron, niin sille on maksettava ja tuottaja hinta ei voi olle kova, jos kauppa uhkaa tuda tavaraa ulkomailta.
Tässä olen samaa mieltä, Valio on kokonaan tuottajien omistama yhtiö ja jostakin kumman syystä, maito on ainoa elintarvike mistä Suomessa maksetaan EU:n kovinta tuottajahintaa.
Vaikka tuet on EU:n kovimmat C-alueella ....
Eli olisiko varovainen johtopäätös se, että jalostuspuolen omistus vaikuttaa tuottajahintaan enempi kuin tuotantoalueen tukitaso ????
Tässä olen samaa mieltä, Valio on kokonaan tuottajien omistama yhtiö ja jostakin kumman syystä, maito on ainoa elintarvike mistä Suomessa maksetaan EU:n kovinta tuottajahintaa.
Vaikka tuet on EU:n kovimmat C-alueella ....
Eli olisiko varovainen johtopäätös se, että jalostuspuolen omistus vaikuttaa tuottajahintaan enempi kuin tuotantoalueen tukitaso ????
Varovainen johtopäätös voi olla tuokin. Mutta on olemassa myös muita asiaan vaikuttaneita tekijöitä. Monestakin syystä maito on toistaiseksi ollut kilpailulta suojassa. Teurastamon omistus ei sinällään ratkaise koska kauppa voi tuoda suoraan ulkomailta sianlihaa, paskat se suomalaisia teurastamoja mihinkään tarvitsee! Ja on tuonutkin, ei siihen olisi teurastamon omistus mitään vaikuttanut. Eli teurastamon on täytynyt tyytyä siihen mitä kaupalta saa. Mutta maitopuolella vastaava tuontia on ollut niin vähän että Valio on voinut kaupan suuntaan hinnoitella tuotteet ihan "kipurajalle". Nyt jos tämä viimeinen tuontiyritys osoittautuu merkittäväksi ja vaikuttaa johonkin niin tilanne maitopuolellakin voi muuttua. Eli johtopäätös osittain ehkä oikea mutta osittain kyllä täysin päin peetä.
Niiin, mutta johtopäätöksessä analysoidaan olemassaolevaa kilpailutilannetta ja tulosta faktojen perusteella, ei teoreettisten laskelmien, joiden vaiktutus on täysin olettamusten varassa.
Eikö sinunkin pitäisi vasta-argumenteissa todistaa faktoilla väitteesi, eikä vain oletella menemään ....
Niiin, mutta johtopäätöksessä analysoidaan olemassaolevaa kilpailutilannetta ja tulosta faktojen perusteella, ei teoreettisten laskelmien, joiden vaiktutus on täysin olettamusten varassa.
Eikö sinunkin pitäisi vasta-argumenteissa todistaa faktoilla väitteesi, eikä vain oletella menemään ....
Esitinkö minä tässä jonkun laskelman? Mutta ihan kun tietää talouden lainalaisuudet ja markkinatilanteen ja muun niin kyllä nuo vasta-argumentit kestävät tarkastelun ihan siinä kuin omasikin. Tietänet että sianihasta on ollut ylituotantoa? Mutta silti on koko ajan ollut tuontia. Tarkempia tietoja löytyy siitä Perälän Matin gradusta taas. Mutta esimerkiksi vuonna 2006 tuotiin noin 12 miljoonaa kiloa, noin 5% tuotannon määrästä. Samanaikaisesti vietiin noin 44 miljoonaa kiloa ja käsittääkseni vienti ei ollut kovastikaan hyvä bisnes tuolloin. Mutta että miksi ihmeessä on tuotu kun on ollut 20% ylituotantoa? Varmasti arvo-osiakin jää ihan tarpeeksi? Mielestäni tarvita kovinkaan suurta ruudinkeksijää tajuamaan sitä että kauppa tuo sianlihaa "sopivasti" että teurastamojen suuremmat hinnankorotusaikeet saadaan pidettyä aisoissa?
hintaan vaikuttaa kysyntä ja tarjonta sekä maailmanmarkkinat, ei se tukiero suoraan alenna koko maan hintaa, tiedät varmasti itsekkin. Eteläsuomi on merkittävä tuotantoalue AAllekin ja kuten aiemmin sanoit teurastamoilla on taitavia laskekskelijoita jotka huolehtivat jottei lypsävää lehmää tapeta.
Samalla tapaahan pohjoisen viljatilojen pitäisi laskea etelän korkeat peltotuet menetetyksi tuottajahinnaksi.
Ja sen populistisutopistisen "20 sentin tukieron" toteutuminen viiden vuoden kulutta vuonna 2014jkr vaatisi jo tehtyjen päätösten perumista kuten 142 sikadekoplaus.
Ja edelleenkin tuotannolliset olosuteet etelässä keskimäärin ovat paljon suuremmat kuin tuo väitetty tukiero, kuten tuloksista näkyy.
väität siis että dekoplauksella ja viitevuosivehkeilyllä ei ole vaikutusta tukitasoon??Ja sen populistisutopistisen "20 sentin tukieron" toteutuminen viiden vuoden kulutta vuonna 2014jkr vaatisi jo tehtyjen päätösten perumista kuten 142 sikadekoplaus.
Jopihopi. Tuo 20 sentin tukiero perustuu nimenomaan siihen että mennään nykyisillä päätöksillä. Ja se tuo 20 senttiä ei ole mikään minun keksintöni vaan jos avaa silmänsä ja lukee vaikka MaaseudunTulevaisuutta ja ymmärtää lukemansa niin ihan sieltäkin löytyvillä tiedoilla löytyy se 20 sentin tukiero. Viimeksi samaan lopputulemaan oli päätynyt perjantain lehteen haastateltu B-alueen tuottaja, löydät jostakin keskustelusta kommenttini ja laskelmani siihenkin kyllä. Huittisissa esitetyt laskelmat suurinpiirtein sama lopputulos. Minun laskelmistani voit olla ihan mitä mieltä haluat ja en siitä välitä. Mutta voitko ihan tosissasi oikeasti väittää että kaikki julkisesti viime aikoina julkisuudessa esitetyt laskelmat ovat täyttä valhetta ja populistista propagandaa ja koska sinä sanot niin asia onkin toisin? Musta muuttuu valkoiseksi?
Tuo 20 sentin tukiero ylläpitää kannattamatonta tuotantoa, joka poistuisi ilman "ylimääräisiä" tukia. Pienempi ylituotanto johtaisi parempiin hintoihin???hintaan vaikuttaa kysyntä ja tarjonta sekä maailmanmarkkinat, ei se tukiero suoraan alenna koko maan hintaa, tiedät varmasti itsekkin. Eteläsuomi on merkittävä tuotantoalue AAllekin ja kuten aiemmin sanoit teurastamoilla on taitavia laskekskelijoita jotka huolehtivat jottei lypsävää lehmää tapeta.
Samalla tapaahan pohjoisen viljatilojen pitäisi laskea etelän korkeat peltotuet menetetyksi tuottajahinnaksi.
Ja sen populistisutopistisen "20 sentin tukieron" toteutuminen viiden vuoden kulutta vuonna 2014jkr vaatisi jo tehtyjen päätösten perumista kuten 142 sikadekoplaus.
Ja edelleenkin tuotannolliset olosuteet etelässä keskimäärin ovat paljon suuremmat kuin tuo väitetty tukiero, kuten tuloksista näkyy.väität siis että dekoplauksella ja viitevuosivehkeilyllä ei ole vaikutusta tukitasoon??Ja sen populistisutopistisen "20 sentin tukieron" toteutuminen viiden vuoden kulutta vuonna 2014jkr vaatisi jo tehtyjen päätösten perumista kuten 142 sikadekoplaus.
Jopihopi. Tuo 20 sentin tukiero perustuu nimenomaan siihen että mennään nykyisillä päätöksillä. Ja se tuo 20 senttiä ei ole mikään minun keksintöni vaan jos avaa silmänsä ja lukee vaikka MaaseudunTulevaisuutta ja ymmärtää lukemansa niin ihan sieltäkin löytyvillä tiedoilla löytyy se 20 sentin tukiero. Viimeksi samaan lopputulemaan oli päätynyt perjantain lehteen haastateltu B-alueen tuottaja, löydät jostakin keskustelusta kommenttini ja laskelmani siihenkin kyllä. Huittisissa esitetyt laskelmat suurinpiirtein sama lopputulos. Minun laskelmistani voit olla ihan mitä mieltä haluat ja en siitä välitä. Mutta voitko ihan tosissasi oikeasti väittää että kaikki julkisesti viime aikoina julkisuudessa esitetyt laskelmat ovat täyttä valhetta ja populistista propagandaa ja koska sinä sanot niin asia onkin toisin? Musta muuttuu valkoiseksi?
Ja kyllä tuo kokonaisuudesta irroitetun teoreettisen tukieron yhdistäminen kilohintaan ja massiivinen mediakampanjointi tuolla on puhdasta populismia, kun kansalliset eläintuet sikatiloilla ovat selkeästi alle 10% lvsta ja esim. tukialuieden kannattavuusero on moninkertainen etelän hyväksi. Kaikki tukiero-populisoinnit ovat kuitenkin tulleet etelästä. Halveksuttavaa että tämä populismikampanja aloitettiin vasta kun viitevuosi oli pelattu, todella ala-arvoisella tavalla, vaikka päätökset ovat olleet jo kauan tiedossa.
Ja edelleenkään tukiero ei ole tuloero koska politiikalla luodut ja ilmastollisetkin olosuhteet poikkeavat, lisäksi 142 tuelle ja kaikille c alueille eussa on perusteena asukastiheys yms ehtoja. Ja ylituotantoa on halpaa esittää syyksi irroittamiselle NYT, kun ylituotantoa on ollut lähes koko jäsenyyden ajan. Ja tuottajien syyttäminen ja rankaiseminen hallinnon munauksista ja hallinnon omista toimista johtuvan ylituotannon verukkeella on... en nyt keksi riittävän ala-arvoista ilmaisua
Tulo- tai tukiero ei myöskään ole toiselta pois, vai onko etelän korkeammat peltotuet suoraan pois pohjoissuomen tulotasosta??Onko?
Eteläsuomi on merkittävä hankinta-alue kaikille teurastamoille ja kuten itse olet todennut tuottajien (pää)omistamat teurastamot huolehtivat ettei lypsävää lehmää tapeta.
Ja lopuksi lainaan sinua (ulkomuistista jostain kommentistasi): "vaikka päätelmäsi onkin oikea, niin osittain se on täysin päin peetä"
Kertooko tämänkaltainen retorikkaa vilpittömästä todellisuushakuisuudesta vai tarkoitushakuisesta populismista ja väärän vaikutelman luomisesta?
Tässä olen kyllä samaa mieltä, mutta mihin sitten perustuu käsityksesi siitä, että mikäli pohjoiset tuet poistusi niin sianlihan hinta nousisi välittömästi tuon 20 senttiä kilolta, jos kerran jo nyt kauppa tuo kilpailusyistä noin paljon sianlihaa, maahan jossa on sainlihasta ylituotantoa.
Jos kerran, kuten väität, tuonti estää hinnan nousun, niin miksei se estäisi hinnannousua myös silloin kun tuet loppuu.
Meinaat ettei 10 prosentin tuki liikevaihdosta merkkaa mitään! Paljonkos sulla tulos liikevaihdosta, onko paljoki yli 50 prossaa?
Minun laskelmistani voit olla ihan mitä mieltä haluat ja en siitä välitä. Mutta voitko ihan tosissasi oikeasti väittää että kaikki julkisesti viime aikoina julkisuudessa esitetyt laskelmat ovat täyttä valhetta ja populistista propagandaa ja koska sinä sanot niin asia onkin toisin? Musta muuttuu valkoiseksi?
Ja edelleenkään tukiero ei ole tuloero koska politiikalla luodut ja ilmastollisetkin olosuhteet poikkeavat, lisäksi 142 tuelle ja kaikille c alueille eussa on perusteena asukastiheys yms ehtoja. Ja ylituotantoa onMutta vaahtoat joka viestissä etelän kannattavuuseroista, laita nyt joku numerokin viestisi tueksi, muuten olet pelkkä paskanjauhaja!
Samaa minäkin ihmettelen!
Tässä olen samaa mieltä, Valio on kokonaan tuottajien omistama yhtiö ja jostakin kumman syystä, maito on ainoa elintarvike mistä Suomessa maksetaan EU:n kovinta tuottajahintaa.
Vaikka tuet on EU:n kovimmat C-alueella ....
Eli olisiko varovainen johtopäätös se, että jalostuspuolen omistus vaikuttaa tuottajahintaan enempi kuin tuotantoalueen tukitaso ????
Olipas hienosti sanottu. Olen aina ihmetellyt miksi Valio maksaa C-alueella samaa hintaa vaikka siihen tulee rahtiakin ainakin tuplasti kun se kuiteskin juodaan , ainakin enin osa, etelän suurissa kaupungeissa.
Samaa minäkin ihmettelen!
Tässä olen samaa mieltä, Valio on kokonaan tuottajien omistama yhtiö ja jostakin kumman syystä, maito on ainoa elintarvike mistä Suomessa maksetaan EU:n kovinta tuottajahintaa.
Vaikka tuet on EU:n kovimmat C-alueella ....
Eli olisiko varovainen johtopäätös se, että jalostuspuolen omistus vaikuttaa tuottajahintaan enempi kuin tuotantoalueen tukitaso ????
Olipas hienosti sanottu. Olen aina ihmetellyt miksi Valio maksaa C-alueella samaa hintaa vaikka siihen tulee rahtiakin ainakin tuplasti kun se kuiteskin juodaan , ainakin enin osa, etelän suurissa kaupungeissa.
Keskustelu tästä pohjoisen tilojen rahtituesta täytyisi pikimmiten aloittaa osuuskunnissa. Miksi etelän tilojen täytyy tukea pohjoisen tilojen maidon kuljettamista etelään vielä pohjoisen tuen lisäksi???
Samaa minäkin ihmettelen!
Tässä olen samaa mieltä, Valio on kokonaan tuottajien omistama yhtiö ja jostakin kumman syystä, maito on ainoa elintarvike mistä Suomessa maksetaan EU:n kovinta tuottajahintaa.
Vaikka tuet on EU:n kovimmat C-alueella ....
Eli olisiko varovainen johtopäätös se, että jalostuspuolen omistus vaikuttaa tuottajahintaan enempi kuin tuotantoalueen tukitaso ????
Olipas hienosti sanottu. Olen aina ihmetellyt miksi Valio maksaa C-alueella samaa hintaa vaikka siihen tulee rahtiakin ainakin tuplasti kun se kuiteskin juodaan , ainakin enin osa, etelän suurissa kaupungeissa.
Keskustelu tästä pohjoisen tilojen rahtituesta täytyisi pikimmiten aloittaa osuuskunnissa. Miksi etelän tilojen täytyy tukea pohjoisen tilojen maidon kuljettamista etelään vielä pohjoisen tuen lisäksi???
Minun laskelmistani voit olla ihan mitä mieltä haluat ja en siitä välitä. Mutta voitko ihan tosissasi oikeasti väittää että kaikki julkisesti viime aikoina julkisuudessa esitetyt laskelmat ovat täyttä valhetta ja populistista propagandaa ja koska sinä sanot niin asia onkin toisin? Musta muuttuu valkoiseksi?
Kiitokset erittäin pitkästä ja asiapitoisesta vastauksesta. Et kuitenkaan mielestäni vastannut esittämääni kysymykseen vaan johonkin ihan muuhun? Se kysymys oli tuo tuossa ylhäällä.
Tuo 20 sentin tukiero ylläpitää kannattamatonta tuotantoa, joka poistuisi ilman "ylimääräisiä" tukia. Pienempi ylituotanto johtaisi parempiin hintoihin???hintaan vaikuttaa kysyntä ja tarjonta sekä maailmanmarkkinat, ei se tukiero suoraan alenna koko maan hintaa, tiedät varmasti itsekkin. Eteläsuomi on merkittävä tuotantoalue AAllekin ja kuten aiemmin sanoit teurastamoilla on taitavia laskekskelijoita jotka huolehtivat jottei lypsävää lehmää tapeta.
Samalla tapaahan pohjoisen viljatilojen pitäisi laskea etelän korkeat peltotuet menetetyksi tuottajahinnaksi.
Ja sen populistisutopistisen "20 sentin tukieron" toteutuminen viiden vuoden kulutta vuonna 2014jkr vaatisi jo tehtyjen päätösten perumista kuten 142 sikadekoplaus.
Ja edelleenkin tuotannolliset olosuteet etelässä keskimäärin ovat paljon suuremmat kuin tuo väitetty tukiero, kuten tuloksista näkyy.väität siis että dekoplauksella ja viitevuosivehkeilyllä ei ole vaikutusta tukitasoon??Ja sen populistisutopistisen "20 sentin tukieron" toteutuminen viiden vuoden kulutta vuonna 2014jkr vaatisi jo tehtyjen päätösten perumista kuten 142 sikadekoplaus.
Jopihopi. Tuo 20 sentin tukiero perustuu nimenomaan siihen että mennään nykyisillä päätöksillä. Ja se tuo 20 senttiä ei ole mikään minun keksintöni vaan jos avaa silmänsä ja lukee vaikka MaaseudunTulevaisuutta ja ymmärtää lukemansa niin ihan sieltäkin löytyvillä tiedoilla löytyy se 20 sentin tukiero. Viimeksi samaan lopputulemaan oli päätynyt perjantain lehteen haastateltu B-alueen tuottaja, löydät jostakin keskustelusta kommenttini ja laskelmani siihenkin kyllä. Huittisissa esitetyt laskelmat suurinpiirtein sama lopputulos. Minun laskelmistani voit olla ihan mitä mieltä haluat ja en siitä välitä. Mutta voitko ihan tosissasi oikeasti väittää että kaikki julkisesti viime aikoina julkisuudessa esitetyt laskelmat ovat täyttä valhetta ja populistista propagandaa ja koska sinä sanot niin asia onkin toisin? Musta muuttuu valkoiseksi?
Ja kyllä tuo kokonaisuudesta irroitetun teoreettisen tukieron yhdistäminen kilohintaan ja massiivinen mediakampanjointi tuolla on puhdasta populismia, kun kansalliset eläintuet sikatiloilla ovat selkeästi alle 10% lvsta ja esim. tukialuieden kannattavuusero on moninkertainen etelän hyväksi. Kaikki tukiero-populisoinnit ovat kuitenkin tulleet etelästä. Halveksuttavaa että tämä populismikampanja aloitettiin vasta kun viitevuosi oli pelattu, todella ala-arvoisella tavalla, vaikka päätökset ovat olleet jo kauan tiedossa.
Ja edelleenkään tukiero ei ole tuloero koska politiikalla luodut ja ilmastollisetkin olosuhteet poikkeavat, lisäksi 142 tuelle ja kaikille c alueille eussa on perusteena asukastiheys yms ehtoja. Ja ylituotantoa on halpaa esittää syyksi irroittamiselle NYT, kun ylituotantoa on ollut lähes koko jäsenyyden ajan. Ja tuottajien syyttäminen ja rankaiseminen hallinnon munauksista ja hallinnon omista toimista johtuvan ylituotannon verukkeella on... en nyt keksi riittävän ala-arvoista ilmaisua
Tulo- tai tukiero ei myöskään ole toiselta pois, vai onko etelän korkeammat peltotuet suoraan pois pohjoissuomen tulotasosta??Onko?
Eteläsuomi on merkittävä hankinta-alue kaikille teurastamoille ja kuten itse olet todennut tuottajien (pää)omistamat teurastamot huolehtivat ettei lypsävää lehmää tapeta.
Ja lopuksi lainaan sinua (ulkomuistista jostain kommentistasi): "vaikka päätelmäsi onkin oikea, niin osittain se on täysin päin peetä"
Kertooko tämänkaltainen retorikkaa vilpittömästä todellisuushakuisuudesta vai tarkoitushakuisesta populismista ja väärän vaikutelman luomisesta?
Mutta vaahtoat joka viestissä etelän kannattavuuseroista, laita nyt joku numerokin viestisi tueksi, muuten olet pelkkä paskanjauhaja!
Meinaat ettei 10 prosentin tuki liikevaihdosta merkkaa mitään! Paljonkos sulla tulos liikevaihdosta, onko paljoki yli 50 prossaa?
mutta voisitko nyt, herra puheenjohtaja, itse vastata aiemmin esittämiini kysymyksiin dekoplauksen ja viitevuosivehkeilyn vaikutuksista?
Ja onko tosiaan eteläsuomeen maksetut peltotuet pois pohjoissuomen tulotasosta?
Miten pohjoinen kotieläintuen jatkuminen tai poistamien vaikuttaa ab alueen siantuottajan tulotasoon?
Ja vastaukset mielellään samaan viestiin.
Tällähetkellä sikatilan kokonaistuet ovat likimain samat b ja c alueella, 20 centin ero ELÄINTUKIIN on tulossa 2014jkr jos dekoplaus perutaan.
jakelle:toistan edelleen että puheet "20 sentin tukierosta" ovat harhaanjohtavaa populismia ja liioittelua. Valitettavaa että osa eteläsuomen päättäjistäkin on siihen sortunut.
Tilatkaa nyt sit C- alueen tuottajat Pitkäranta paikalle kun olette pääsemässä tavoitteeseenne tappamalla etelän maidontuotannon. Meidän kai etelässä alettava ajaan vaikka taksia!Samaa minäkin ihmettelen!
Tässä olen samaa mieltä, Valio on kokonaan tuottajien omistama yhtiö ja jostakin kumman syystä, maito on ainoa elintarvike mistä Suomessa maksetaan EU:n kovinta tuottajahintaa.
Vaikka tuet on EU:n kovimmat C-alueella ....
Eli olisiko varovainen johtopäätös se, että jalostuspuolen omistus vaikuttaa tuottajahintaan enempi kuin tuotantoalueen tukitaso ????
Olipas hienosti sanottu. Olen aina ihmetellyt miksi Valio maksaa C-alueella samaa hintaa vaikka siihen tulee rahtiakin ainakin tuplasti kun se kuiteskin juodaan , ainakin enin osa, etelän suurissa kaupungeissa.
Keskustelu tästä pohjoisen tilojen rahtituesta täytyisi pikimmiten aloittaa osuuskunnissa. Miksi etelän tilojen täytyy tukea pohjoisen tilojen maidon kuljettamista etelään vielä pohjoisen tuen lisäksi???
***Olisko teidän parempi pysyä asioissa, joista löytyy tietoa. Koittakaas selvittää missäpäin Suomea on nestemeijerit ja missä jalostetaan ihan jotain muuta. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että etelän maidontuotanto pysyy vähintään nykyisellä tasolla. Näin ollen huoli asiasta on yhteinen. Valitettavasti sinne suuntaan eivät tunnu vinkit upota...
Vielä kertauksena: Tuotannosta irroitettu tuki ei vaikuta tilojen tai alueiden väliseen kilpailutilanteeseen sen enempää kuin lapsilisät, perämetsä tai puolison palkkatili. Tuotannosta irroittamattomat osat, eli Lfa:n lisäosa ja ympäistötuen jotkut osiot, ovat niin vähäisiä, etteivät ne kokonaistilanteessa tee kesää eikä talvea.
Tilatkaa nyt sit C- alueen tuottajat Pitkäranta paikalle kun olette pääsemässä tavoitteeseenne tappamalla etelän maidontuotannon. Meidän kai etelässä alettava ajaan vaikka taksia!
Ei kukaan voi sanoa että tuet 2014 ovat nolla.
Vielä kertauksena: Tuotannosta irroitettu tuki ei vaikuta tilojen tai alueiden väliseen kilpailutilanteeseen sen enempää kuin lapsilisät, perämetsä tai puolison palkkatili. Tuotannosta irroittamattomat osat, eli Lfa:n lisäosa ja ympäistötuen jotkut osiot, ovat niin vähäisiä, etteivät ne kokonaistilanteessa tee kesää eikä talvea.
Hetkinen, hetkinen. Otetaas uusiksi. C1-sikatila, viitemäärä vuonna 2007 joka vastaa noin 850 lihasikan sikalaa. Tuet noin 42.000 euroa vuonna 2009. B-alueen tila, viitemäärä vuonna 2007 samaten noin 850 lihasikaa, tuet vuonna 2009 olikos se nyt noin 37.000 euroa. Huomio, nämä luvut sitten noin, tarkat summat MaaseudunTulevaisuudessa noin samankokoiselle sikalalle, 200 eläinyksikköä. No tällainen pieni 5.000 euron ero ei ehkä sitten vaikuta mitään.
No, nykypäätösten mukaan B-alueen tilan tuet ajetaan nollille vuoteen 2014 mennessä, vuonna 2014 tuet siis 0 euroa. C1-tuet jatkuvat vaikkakin tuotannosta irrotettuna ja tämä kyseinen tila jos päätöksiä ei muuteta ja C-alueen laajentamiset pysyvät edes kohtuudessa niin saa edelleen vuonna 2014 sen 42.000 euroa. Jos tämä ei mielestäsi vaikuta tilojen väliseen kilpailutilanteeseen niin haluaisin toden totta tietää esimerkin tilanteesta joka mielestäsi vaikuttaa...
Tuolla 42000 euron potilla on kovin vähän yhteyttä nykyiseen tuotantoon, setelit haisevat rahapajale, ei sianpaskalle. Jos tuotteesta ei saa katetta kuluille ja palkalle, kannattaa vaihtaa tuotantosuuntaa. Kotieläintilallisen statuksen voi säilyttää hankkimalla pari sh-heppaa, kolme hehtaaria riittää laitumeksi ja kauroja saa ostettua pellot vuokranneelta himoviljelijältä.
Sianlihan tuotannon kasvun tai supistumisen ei pitäisi vaikuttaa tulevien vuosien tukitasoon .
Jos Pitkäranta ei ole suunnittelijana, niin me ab-alueen viljelijät emme hyväksy mitään laajenuksia... 8)
Tilatkaa nyt sit C- alueen tuottajat Pitkäranta paikalle kun olette pääsemässä tavoitteeseenne tappamalla etelän maidontuotannon. Meidän kai etelässä alettava ajaan vaikka taksia!
***Mites mä kirjoitinkaan " onkin tärkeää, että etelän maidontuotanto pysyy vähintään nykyisellä tasolla ".
Eikös tässä ole juuri tarjottu keinoja korjata etelän tilanne, mutta ei tunnu kelpaavan. Täytyy laittaa vissin pitkäranta tarjoamaan, niin jopas kelpaa ;D
Vielä kertauksena: Tuotannosta irroitettu tuki ei vaikuta tilojen tai alueiden väliseen kilpailutilanteeseen sen enempää kuin lapsilisät, perämetsä tai puolison palkkatili. Tuotannosta irroittamattomat osat, eli Lfa:n lisäosa ja ympäistötuen jotkut osiot, ovat niin vähäisiä, etteivät ne kokonaistilanteessa tee kesää eikä talvea.
Hetkinen, hetkinen. Otetaas uusiksi. C1-sikatila, viitemäärä vuonna 2007 joka vastaa noin 850 lihasikan sikalaa. Tuet noin 42.000 euroa vuonna 2009. B-alueen tila, viitemäärä vuonna 2007 samaten noin 850 lihasikaa, tuet vuonna 2009 olikos se nyt noin 37.000 euroa. Huomio, nämä luvut sitten noin, tarkat summat MaaseudunTulevaisuudessa noin samankokoiselle sikalalle, 200 eläinyksikköä. No tällainen pieni 5.000 euron ero ei ehkä sitten vaikuta mitään.
No, nykypäätösten mukaan B-alueen tilan tuet ajetaan nollille vuoteen 2014 mennessä, vuonna 2014 tuet siis 0 euroa. C1-tuet jatkuvat vaikkakin tuotannosta irrotettuna ja tämä kyseinen tila jos päätöksiä ei muuteta ja C-alueen laajentamiset pysyvät edes kohtuudessa niin saa edelleen vuonna 2014 sen 42.000 euroa. Jos tämä ei mielestäsi vaikuta tilojen väliseen kilpailutilanteeseen niin haluaisin toden totta tietää esimerkin tilanteesta joka mielestäsi vaikuttaa...
Emo-heikki kysyi asiaa Jakkelta ,mutta ajattelin kommentoida asiaa.
Jos olet huomannut olemme EU:n jäseniä. Tässä järjestelmässä tavaran liikkuminen rajojen yli on vapaata eli kilpailemme tanskalaisen kanssa samoista markkinoista (eli he eivät hyväksyneet meidän yksimahaisten tukea). Koska heillä ei ole mitään tukia sioilla. Meidän tuki valui molempien teurastamojen kautta Ruotsiin ,koska sieltä ostettiin kaikki mahdolliset "nakkikioskit "mitä oli kaupan ja tanskalaiset jäi nuolemaan näppejänsä.
Kysyit miten tilat kilpailee keskenänsä, aivan samalla tavalla kuin tanskan maallakin ne kilpailevat. Jos et ole sitä vielä huomannut että jako maataloudessa on jo tehty olet auttamattomasti myöhässä. Ota mallia Tanskasta koska niin meilläkin tulee käymään rakennekehityksineen sekä konkurseineen .
Ilmeisesti C alueella ei ole vielä huomattu että maatalous on yritystaloutta ,halusimme tai ei , mutta meidät ajetaan siihen. Yritystaloudessa kilpaillaan keskenään. Toivottavasti nyt ei käy niin että konkursiin joutuu viimeksi investoineet tilat .
Tarvitseeko rautalankaa vääntää tarkemmin?
Eräs näihin keskusteluihin osallistunut on useassa ketjussa toistellut "AB-alueen suuria investointitukia ja tukihyötyä ja ansiotonta etua". Rupesi sen verran korpeamaan että kun tuollaista heitellään mutta faktaa ei löydy ja numeroita niin otanpa selvää. Ja tässä on selvitystyön tulos (tehty aika myöhään, en takaa että yhtään virhettä ei ole mutta veikkaisin että suurin osa on oikein):Tuolla tilalla jos on satahehtaaria ohralla,niin peltotuis se on voitolla 3000 joka vuosi.Eli tuki voittoo enemmän kuin tappioo.
AB C1 Ero/ey Ero/vuosi jos 200 ey
1998 364 363 +1 +200
1999 344 344 0
2000 322 333 -11 -2.200
2001 305 317 -12 -2.400
2002 294 306 -12 -2.400
2003 285 296 -11 -2.200
2004 266 278 -12 -2.400
2005 215 234 -19 -3.800
2006 206 219 -13 -2.600
2007 198 207 -11 -2.200
Taulukossa on siis eläinyksikkötuet kunakin vuotena. Ne maksetut, sillä tuotannon kasvusta johtuneella eläinyksikkökertoimella epäreilusti leikatut. Valitettavasti minun isännyyteni ei ulotu niin kauas että olisin omistani löytänyt vanhempia enkä sitten valitettavasti onnistunut mistään muualtakaan löytämään vanhimpia tietoja. Mutta kai tämä 10 vuoden luvutkin jotain kertovat.
Nyt jos minulla on ollut 200 ey sikala eli 2.600 teuraaksi per vuosi niinkuin olen viime aikoina laskeskellut. Niin "tukitappiota" on tullut 20.000 euroa. Tuo on pientä, se on vain noin sentti per lihakilo.
Mutta "omana aikanani" on ollut koko ajan sellainen tilanne että ollaan oltu korkeintaan samalla viivalla C1-alueen kanssa. Ensin samat investointituet, sitten investointitukien hakukielto. Ja kuten tuosta taulukosta nähdään niin tuotantotuissa ollaan oltu koko ajan pikkaisen perässä. Tuohon perään vuonna 2008 tuli tuissa takkiin vielä 4.200 euroa tuohon päälle.
Mutta kyllä tuon on kestänyt. Mutta se että joku täällä puhuu "perusteettomasta hyödystä" jolle ei löydy faktapohjaa ilmeisesti lainkaan niin se vähän korpeaa. Meillä päin sellaisia miehiä kutsutaan valehtelijoiksi.
Tuolla 42000 euron potilla on kovin vähän yhteyttä nykyiseen tuotantoon, setelit haisevat rahapajale, ei sianpaskalle. Jos tuotteesta ei saa katetta kuluille ja palkalle, kannattaa vaihtaa tuotantosuuntaa. Kotieläintilallisen statuksen voi säilyttää hankkimalla pari sh-heppaa, kolme hehtaaria riittää laitumeksi ja kauroja saa ostettua pellot vuokranneelta himoviljelijältä.
Sianlihan tuotannon kasvun tai supistumisen ei pitäisi vaikuttaa tulevien vuosien tukitasoon .
Mutta jos oletetaan että kumpikin jatkaa tuotantoa nykyisen suuruisena? Kumpi mielestäsi mahtaa pärjätä paremmin? Vai eikö mielestäsi ole mitään eroa?
Pärjäämistä on monenlaista, taloudessakin. Sianlihantuotannossa taloudellisen pärjäämisen ratkaisee kyky tuottaa edullista lihaa suhteessa tuottajahintaan. Tähän ei pidä sotkea lottovoittoja, pörssikauppoja tai historiaan perustuvia kotieläintukia.
Sunko mielestä jos vasen käsi tekee tappiota, niin paljon haittaa kunhan oikea käsi tienaa vasemmankin edestä? Eikö tuolla matikalla kannatta jättää siat kasvattamatta, paitsi sen 30EY:n verta? Tossa matikassa on vaan ongelmana, että keskimäärin pari sataa ey:tä tuottava sikatila omaa vain noin 50ha peltoo... (Jopihopin tilastojen mukaan 57ha) Mutta myönnetään, että pellon kautta maksettavat tuet vääristää laskelmia. Ongelma on, että siihen on aikanaan suostuttu. Teurastamot ja alun eu-politiikka ajoi sikalat kasvattamaan (eli keskittymään ydinbisnekseen) sikalatoimintaa jättämään peltopuolen kehittämisen sikseen. (toki on poikkeusiakin)Eräs näihin keskusteluihin osallistunut on useassa ketjussa toistellut "AB-alueen suuria investointitukia ja tukihyötyä ja ansiotonta etua". Rupesi sen verran korpeamaan että kun tuollaista heitellään mutta faktaa ei löydy ja numeroita niin otanpa selvää. Ja tässä on selvitystyön tulos (tehty aika myöhään, en takaa että yhtään virhettä ei ole mutta veikkaisin että suurin osa on oikein):Tuolla tilalla jos on satahehtaaria ohralla,niin peltotuis se on voitolla 3000 joka vuosi.Eli tuki voittoo enemmän kuin tappioo.
AB C1 Ero/ey Ero/vuosi jos 200 ey
1998 364 363 +1 +200
1999 344 344 0
2000 322 333 -11 -2.200
2001 305 317 -12 -2.400
2002 294 306 -12 -2.400
2003 285 296 -11 -2.200
2004 266 278 -12 -2.400
2005 215 234 -19 -3.800
2006 206 219 -13 -2.600
2007 198 207 -11 -2.200
Taulukossa on siis eläinyksikkötuet kunakin vuotena. Ne maksetut, sillä tuotannon kasvusta johtuneella eläinyksikkökertoimella epäreilusti leikatut. Valitettavasti minun isännyyteni ei ulotu niin kauas että olisin omistani löytänyt vanhempia enkä sitten valitettavasti onnistunut mistään muualtakaan löytämään vanhimpia tietoja. Mutta kai tämä 10 vuoden luvutkin jotain kertovat.
Nyt jos minulla on ollut 200 ey sikala eli 2.600 teuraaksi per vuosi niinkuin olen viime aikoina laskeskellut. Niin "tukitappiota" on tullut 20.000 euroa. Tuo on pientä, se on vain noin sentti per lihakilo.
Mutta "omana aikanani" on ollut koko ajan sellainen tilanne että ollaan oltu korkeintaan samalla viivalla C1-alueen kanssa. Ensin samat investointituet, sitten investointitukien hakukielto. Ja kuten tuosta taulukosta nähdään niin tuotantotuissa ollaan oltu koko ajan pikkaisen perässä. Tuohon perään vuonna 2008 tuli tuissa takkiin vielä 4.200 euroa tuohon päälle.
Mutta kyllä tuon on kestänyt. Mutta se että joku täällä puhuu "perusteettomasta hyödystä" jolle ei löydy faktapohjaa ilmeisesti lainkaan niin se vähän korpeaa. Meillä päin sellaisia miehiä kutsutaan valehtelijoiksi.
Emo-heikki kysyi asiaa Jakkelta ,mutta ajattelin kommentoida asiaa.
Jos olet huomannut olemme EU:n jäseniä. Tässä järjestelmässä tavaran liikkuminen rajojen yli on vapaata eli kilpailemme tanskalaisen kanssa samoista markkinoista (eli he eivät hyväksyneet meidän yksimahaisten tukea). Koska heillä ei ole mitään tukia sioilla. Meidän tuki valui molempien teurastamojen kautta Ruotsiin ,koska sieltä ostettiin kaikki mahdolliset "nakkikioskit "mitä oli kaupan ja tanskalaiset jäi nuolemaan näppejänsä.
Kysyit miten tilat kilpailee keskenänsä, aivan samalla tavalla kuin tanskan maallakin ne kilpailevat. Jos et ole sitä vielä huomannut että jako maataloudessa on jo tehty olet auttamattomasti myöhässä. Ota mallia Tanskasta koska niin meilläkin tulee käymään rakennekehityksineen sekä konkurseineen .
Ilmeisesti C alueella ei ole vielä huomattu että maatalous on yritystaloutta ,halusimme tai ei , mutta meidät ajetaan siihen. Yritystaloudessa kilpaillaan keskenään. Toivottavasti nyt ei käy niin että konkursiin joutuu viimeksi investoineet tilat .
Tarvitseeko rautalankaa vääntää tarkemmin?
Jooo, kyllä tarvitsee.
Sillä et vastannut kysymykseen, ostaja maksaa lihasta samanhinnan kuin se on suunnilleen maailmanmarkkinoilla, mistä tulee se jaken esittämä 20 senttiä lisähintaa sianlihakilolle, jos sianlihaa saa vapaasti tuoda muualta Euroopasta.
Suomalainen sinalihantuottaja saa tällä hetkellä jo parempaa hintaa, kuin naapurimaiden tuottajat, uskotko tosissan että lihan hintaero voisi vielä tästä kasvaa muuhun eurooppaan ja naapurimaihin nähden ????
Itse en usko tuohon, en usko tukileikkausten pohjoisessa nostavan lihan hintaa Suomessa, koska jo tälläkin hintaerolla on tuonti täysin kannattavaa.
Eli eteläsuomen tuottajan asema ei muutu miksikään, oli tuet pohjoisessa sitten mitä hyvänsä.
Ainoa sarka missä maajussit oikeasti voi kilpailla toisiaan vastaan, on tämä urakointi konepuolella, siinä halvimman tarjouksen tehnyt saa urakan ja tarjouksen hävinnyt ei saa mitään, mutta urakointi tuskin on sikaloilla kovin suuressa osassa tilan toiminnassa, taitavat olla enempi ostajia kuin myyjiä urakoinnissa.
Itse olen C-alueella ja tiedän kyllä, että maatalous on yritystoimintaa, eikä se mitään muuta olekkaan.
Mä katson omallakohdallani kokonaisuutta.Kun maksan laskuja en erittele mikä on pelto-ja mikä on eläin tukia.Sunko mielestä jos vasen käsi tekee tappiota, niin paljon haittaa kunhan oikea käsi tienaa vasemmankin edestä? Eikö tuolla matikalla kannatta jättää siat kasvattamatta, paitsi sen 30EY:n verta? Tossa matikassa on vaan ongelmana, että keskimäärin pari sataa ey:tä tuottava sikatila omaa vain noin 50ha peltoo... (Jopihopin tilastojen mukaan 57ha) Mutta myönnetään, että pellon kautta maksettavat tuet vääristää laskelmia. Ongelma on, että siihen on aikanaan suostuttu. Teurastamot ja alun eu-politiikka ajoi sikalat kasvattamaan (eli keskittymään ydinbisnekseen) sikalatoimintaa jättämään peltopuolen kehittämisen sikseen. (toki on poikkeusiakin)Eräs näihin keskusteluihin osallistunut on useassa ketjussa toistellut "AB-alueen suuria investointitukia ja tukihyötyä ja ansiotonta etua". Rupesi sen verran korpeamaan että kun tuollaista heitellään mutta faktaa ei löydy ja numeroita niin otanpa selvää. Ja tässä on selvitystyön tulos (tehty aika myöhään, en takaa että yhtään virhettä ei ole mutta veikkaisin että suurin osa on oikein):Tuolla tilalla jos on satahehtaaria ohralla,niin peltotuis se on voitolla 3000 joka vuosi.Eli tuki voittoo enemmän kuin tappioo.
AB C1 Ero/ey Ero/vuosi jos 200 ey
1998 364 363 +1 +200
1999 344 344 0
2000 322 333 -11 -2.200
2001 305 317 -12 -2.400
2002 294 306 -12 -2.400
2003 285 296 -11 -2.200
2004 266 278 -12 -2.400
2005 215 234 -19 -3.800
2006 206 219 -13 -2.600
2007 198 207 -11 -2.200
Taulukossa on siis eläinyksikkötuet kunakin vuotena. Ne maksetut, sillä tuotannon kasvusta johtuneella eläinyksikkökertoimella epäreilusti leikatut. Valitettavasti minun isännyyteni ei ulotu niin kauas että olisin omistani löytänyt vanhempia enkä sitten valitettavasti onnistunut mistään muualtakaan löytämään vanhimpia tietoja. Mutta kai tämä 10 vuoden luvutkin jotain kertovat.
Nyt jos minulla on ollut 200 ey sikala eli 2.600 teuraaksi per vuosi niinkuin olen viime aikoina laskeskellut. Niin "tukitappiota" on tullut 20.000 euroa. Tuo on pientä, se on vain noin sentti per lihakilo.
Mutta "omana aikanani" on ollut koko ajan sellainen tilanne että ollaan oltu korkeintaan samalla viivalla C1-alueen kanssa. Ensin samat investointituet, sitten investointitukien hakukielto. Ja kuten tuosta taulukosta nähdään niin tuotantotuissa ollaan oltu koko ajan pikkaisen perässä. Tuohon perään vuonna 2008 tuli tuissa takkiin vielä 4.200 euroa tuohon päälle.
Mutta kyllä tuon on kestänyt. Mutta se että joku täällä puhuu "perusteettomasta hyödystä" jolle ei löydy faktapohjaa ilmeisesti lainkaan niin se vähän korpeaa. Meillä päin sellaisia miehiä kutsutaan valehtelijoiksi.
Emo-heikki kysyi asiaa Jakkelta ,mutta ajattelin kommentoida asiaa.
Jos olet huomannut olemme EU:n jäseniä. Tässä järjestelmässä tavaran liikkuminen rajojen yli on vapaata eli kilpailemme tanskalaisen kanssa samoista markkinoista (eli he eivät hyväksyneet meidän yksimahaisten tukea). Koska heillä ei ole mitään tukia sioilla. Meidän tuki valui molempien teurastamojen kautta Ruotsiin ,koska sieltä ostettiin kaikki mahdolliset "nakkikioskit "mitä oli kaupan ja tanskalaiset jäi nuolemaan näppejänsä.
Kysyit miten tilat kilpailee keskenänsä, aivan samalla tavalla kuin tanskan maallakin ne kilpailevat. Jos et ole sitä vielä huomannut että jako maataloudessa on jo tehty olet auttamattomasti myöhässä. Ota mallia Tanskasta koska niin meilläkin tulee käymään rakennekehityksineen sekä konkurseineen .
Ilmeisesti C alueella ei ole vielä huomattu että maatalous on yritystaloutta ,halusimme tai ei , mutta meidät ajetaan siihen. Yritystaloudessa kilpaillaan keskenään. Toivottavasti nyt ei käy niin että konkursiin joutuu viimeksi investoineet tilat .
Tarvitseeko rautalankaa vääntää tarkemmin?
Jooo, kyllä tarvitsee.
Sillä et vastannut kysymykseen, ostaja maksaa lihasta samanhinnan kuin se on suunnilleen maailmanmarkkinoilla, mistä tulee se jaken esittämä 20 senttiä lisähintaa sianlihakilolle, jos sianlihaa saa vapaasti tuoda muualta Euroopasta.
Suomalainen sinalihantuottaja saa tällä hetkellä jo parempaa hintaa, kuin naapurimaiden tuottajat, uskotko tosissan että lihan hintaero voisi vielä tästä kasvaa muuhun eurooppaan ja naapurimaihin nähden ????
Itse en usko tuohon, en usko tukileikkausten pohjoisessa nostavan lihan hintaa Suomessa, koska jo tälläkin hintaerolla on tuonti täysin kannattavaa.
Eli eteläsuomen tuottajan asema ei muutu miksikään, oli tuet pohjoisessa sitten mitä hyvänsä.
Ainoa sarka missä maajussit oikeasti voi kilpailla toisiaan vastaan, on tämä urakointi konepuolella, siinä halvimman tarjouksen tehnyt saa urakan ja tarjouksen hävinnyt ei saa mitään, mutta urakointi tuskin on sikaloilla kovin suuressa osassa tilan toiminnassa, taitavat olla enempi ostajia kuin myyjiä urakoinnissa.
Itse olen C-alueella ja tiedän kyllä, että maatalous on yritystoimintaa, eikä se mitään muuta olekkaan.
Peltopuolella on sitä todellista kilpailua!!!
Varsinkin tukialueiden rajalla kilpaillaan pellosta jokainen omien resurssiensa mukaan. Jos kahdella tilalla(toinen B ja toinen C1) molemmilla emoja 1kpl per hehtaari(eli 0,6 emoa+jälkeläiset) niin C1 tila voi tarjota hehtaarista 217 euroa B-tilaa enemmän ja silti katteet on samat.. Eli rautalangasta väännettynä B-alueen tila häviää 300 tarjouksensa kanssa C-alueen 517 euron tarjoukselle, eikä voi mitään!!!
käsittääkksen maksimitukiero viljalla on yli 100 euroa.Sunko mielestä jos vasen käsi tekee tappiota, niin paljon haittaa kunhan oikea käsi tienaa vasemmankin edestä? Eikö tuolla matikalla kannatta jättää siat kasvattamatta, paitsi sen 30EY:n verta? Tossa matikassa on vaan ongelmana, että keskimäärin pari sataa ey:tä tuottava sikatila omaa vain noin 50ha peltoo... (Jopihopin tilastojen mukaan 57ha) Mutta myönnetään, että pellon kautta maksettavat tuet vääristää laskelmia. Ongelma on, että siihen on aikanaan suostuttu. Teurastamot ja alun eu-politiikka ajoi sikalat kasvattamaan (eli keskittymään ydinbisnekseen) sikalatoimintaa jättämään peltopuolen kehittämisen sikseen. (toki on poikkeusiakin)Eräs näihin keskusteluihin osallistunut on useassa ketjussa toistellut "AB-alueen suuria investointitukia ja tukihyötyä ja ansiotonta etua". Rupesi sen verran korpeamaan että kun tuollaista heitellään mutta faktaa ei löydy ja numeroita niin otanpa selvää. Ja tässä on selvitystyön tulos (tehty aika myöhään, en takaa että yhtään virhettä ei ole mutta veikkaisin että suurin osa on oikein):Tuolla tilalla jos on satahehtaaria ohralla,niin peltotuis se on voitolla 3000 joka vuosi.Eli tuki voittoo enemmän kuin tappioo.
AB C1 Ero/ey Ero/vuosi jos 200 ey
1998 364 363 +1 +200
1999 344 344 0
2000 322 333 -11 -2.200
2001 305 317 -12 -2.400
2002 294 306 -12 -2.400
2003 285 296 -11 -2.200
2004 266 278 -12 -2.400
2005 215 234 -19 -3.800
2006 206 219 -13 -2.600
2007 198 207 -11 -2.200
Taulukossa on siis eläinyksikkötuet kunakin vuotena. Ne maksetut, sillä tuotannon kasvusta johtuneella eläinyksikkökertoimella epäreilusti leikatut. Valitettavasti minun isännyyteni ei ulotu niin kauas että olisin omistani löytänyt vanhempia enkä sitten valitettavasti onnistunut mistään muualtakaan löytämään vanhimpia tietoja. Mutta kai tämä 10 vuoden luvutkin jotain kertovat.
Nyt jos minulla on ollut 200 ey sikala eli 2.600 teuraaksi per vuosi niinkuin olen viime aikoina laskeskellut. Niin "tukitappiota" on tullut 20.000 euroa. Tuo on pientä, se on vain noin sentti per lihakilo.
Mutta "omana aikanani" on ollut koko ajan sellainen tilanne että ollaan oltu korkeintaan samalla viivalla C1-alueen kanssa. Ensin samat investointituet, sitten investointitukien hakukielto. Ja kuten tuosta taulukosta nähdään niin tuotantotuissa ollaan oltu koko ajan pikkaisen perässä. Tuohon perään vuonna 2008 tuli tuissa takkiin vielä 4.200 euroa tuohon päälle.
Mutta kyllä tuon on kestänyt. Mutta se että joku täällä puhuu "perusteettomasta hyödystä" jolle ei löydy faktapohjaa ilmeisesti lainkaan niin se vähän korpeaa. Meillä päin sellaisia miehiä kutsutaan valehtelijoiksi.
Mä katson omallakohdallani kokonaisuutta.Kun maksan laskuja en erittele mikä on pelto-ja mikä on eläin tukia.Tätä juuri tarkoitan. Onko oikein, että näennäis kotieläintalouden harjoittajat saavat 100€ suurempaa tukea per ha kuin SAMAN alueen viljatilat. En vastusta todellista kotieläintalouden tukia, mutta jäähdyttelyyn ja näennäistuotantoon ei pitäisi uhrata yhteiskunnan varoja...
Kukin tekee omat kannattavuus laskelmansa,ittellä on todennäköisyys pudota viljatilaksi suuri.Eläin yksiköitä on 0,20/ha.
Kyllä täälläkin oli kuulemma alkuun hankala saada sopimuksia, kun sikalat ja broilerihallit laajenivat. Onneksi lannan vastaanottotuki tuli ja avasi markkinat.
Palsta on sakeanaan kaikenlaisia laskelmia, mutta se oleellisin puuttuu, jos lihasioista puhutaan eli paljonko palstan lihasian kasvattajat saavat jäämään katetta per sika ja per sikapaikka/vuosi, tämähän se on oleellista, entä paljonko jää katetta laskettaessa ilman tukea, eli kuinka merkittävä se tuki on ?
]
Lainaus Emo-hessulta
Ainoa sarka missä maajussit oikeasti voi kilpailla toisiaan vastaan, on tämä urakointi konepuolella, siinä halvimman tarjouksen tehnyt saa urakan ja tarjouksen hävinnyt ei saa mitään, mutta urakointi tuskin on sikaloilla kovin suuressa osassa tilan toiminnassa, taitavat olla enempi ostajia kuin myyjiä urakoinnissa.
Itse olen C-alueella ja tiedän kyllä, että maatalous on yritystoimintaa, eikä se mitään muuta olekkaan.
Kyllä minä ölen huomannut että maatilat kilpailee keskenänsä pellosta,kotieläntuotannosta, urakoinneista ,vuokrista jne.Eli jos et koko ajan tehosta tuotantoa kehitä maatalouttasi jäät paikollesi se tarkoittaa sitä että sinä voit pärjätä eläkeikään asti mutta seuraava polvi nostaa kätensä pystyyn ja hakeutuu muihin hommiin. Syy oli se että sinä et kilpailut naapurisi kanssa ja tilaltasi ei enään tulevaisuudessa saa toimeen tuloa. Jos sinä laajennat valitettavasti jonkun täytyy lopettaa koska Suomen elintarviketuotanto ei voi ylittää 100%. Kun liityttiin EU:hun tiloja oli 110000 kappaletta nyt niitä on 66000 kpl ei kaun mene kun niitä on 20000-25000 kappaletta.Väität vielä että poistuma on mennyt ilman kilpailua.
Tuskinpa koskaan tulee tilaluku tippumaan 20 000.
Mielestäni tilaa ei voi käsitellä kokonaisuutena laskelmissa.Taloudellisesti on kestämätöntä paikata puunmyynti tuloilla kannattamatonta sikataloutta.Miten muuten voit tietää mikä tilallasi tuotaa ja mikä tuo tappiota ellet erottele metsän , pellon , kotieläintuotannon jne..
]
Lainaus Emo-hessulta
Ainoa sarka missä maajussit oikeasti voi kilpailla toisiaan vastaan, on tämä urakointi konepuolella, siinä halvimman tarjouksen tehnyt saa urakan ja tarjouksen hävinnyt ei saa mitään, mutta urakointi tuskin on sikaloilla kovin suuressa osassa tilan toiminnassa, taitavat olla enempi ostajia kuin myyjiä urakoinnissa.
Itse olen C-alueella ja tiedän kyllä, että maatalous on yritystoimintaa, eikä se mitään muuta olekkaan.
Kyllä minä ölen huomannut että maatilat kilpailee keskenänsä pellosta,kotieläntuotannosta, urakoinneista ,vuokrista jne.Eli jos et koko ajan tehosta tuotantoa kehitä maatalouttasi jäät paikollesi se tarkoittaa sitä että sinä voit pärjätä eläkeikään asti mutta seuraava polvi nostaa kätensä pystyyn ja hakeutuu muihin hommiin. Syy oli se että sinä et kilpailut naapurisi kanssa ja tilaltasi ei enään tulevaisuudessa saa toimeen tuloa. Jos sinä laajennat valitettavasti jonkun täytyy lopettaa koska Suomen elintarviketuotanto ei voi ylittää 100%. Kun liityttiin EU:hun tiloja oli 110000 kappaletta nyt niitä on 66000 kpl ei kaun mene kun niitä on 20000-25000 kappaletta.Väität vielä että poistuma on mennyt ilman kilpailua.
Mielestäni tilaa ei voi käsitellä kokonaisuutena laskelmissa.Taloudellisesti on kestämätöntä paikata puunmyynti tuloilla kannattamatonta sikataloutta.Miten muuten voit tietää mikä tilallasi tuotaa ja mikä tuo tappiota ellet erottele metsän , pellon , kotieläintuotannon jne..
Lapset lapset. Katellaas nyt pari vuotta mihkä tukimaailma muuttuu, jatketaan sit taas toistemme tukien kadehdintaa. Kilpailtaisko välillä vaikka kenen iskällä o suurin raktori? Meil 140 heppane? (Se on tosin oma, eikä iskän. Rahotuskin maksettu!) ::)Nyt on taottava. Yksimahaisille aiotaan rakentaa yhtenäinen pohjoinen tukijärjestelmä koko suomeen ja märehtijöille jatkuu kinastelu aakkosista. >:(
Lapset lapset. Katellaas nyt pari vuotta mihkä tukimaailma muuttuu, jatketaan sit taas toistemme tukien kadehdintaa. Kilpailtaisko välillä vaikka kenen iskällä o suurin raktori? Meil 140 heppane? (Se on tosin oma, eikä iskän. Rahotuskin maksettu!) ::)Nyt on taottava. Yksimahaisille aiotaan rakentaa yhtenäinen pohjoinen tukijärjestelmä koko suomeen ja märehtijöille jatkuu kinastelu aakkosista. >:(
Lapset lapset. Katellaas nyt pari vuotta mihkä tukimaailma muuttuu, jatketaan sit taas toistemme tukien kadehdintaa. Kilpailtaisko välillä vaikka kenen iskällä o suurin raktori? Meil 140 heppane? (Se on tosin oma, eikä iskän. Rahotuskin maksettu!) ::)Nyt on taottava. Yksimahaisille aiotaan rakentaa yhtenäinen pohjoinen tukijärjestelmä koko suomeen ja märehtijöille jatkuu kinastelu aakkosista. >:(
***Voisitko Make vastata kahteen kysymykseen? Luin pyyntösi, mutta vastaan silti...
1. Mitä hyötyisit C-tukialueen tukileikkauksesta? En mitään, tukierojen tasoitus tehtävä muilla keinoilla TUOTANTOON SIDOTTUNA. Pellon kautta maksettavatuki vain vääristää tilannetta entisestään.
2. Miksi energiaa ei käytetä oman tukialueen tilanteen parantamiseen, esim lehmäpalkkiolla? Sanoppa muuta. Lehmäpalkkiot olisi yksi vaihtoehto, mieluiten näkisin ab-alueen tuen korotuksen c1 tasolle.
Lapset lapset. Katellaas nyt pari vuotta mihkä tukimaailma muuttuu, jatketaan sit taas toistemme tukien kadehdintaa. Kilpailtaisko välillä vaikka kenen iskällä o suurin raktori? Meil 140 heppane? (Se on tosin oma, eikä iskän. Rahotuskin maksettu!) ::)Nyt on taottava. Yksimahaisille aiotaan rakentaa yhtenäinen pohjoinen tukijärjestelmä koko suomeen ja märehtijöille jatkuu kinastelu aakkosista. >:(
1. Mitä hyötyisit C-tukialueen tukileikkauksesta? En mitään, tukierojen tasoitus tehtävä muilla keinoilla TUOTANTOON SIDOTTUNA. Pellon kautta maksettavatuki vain vääristää tilannetta entisestään.
2. Miksi energiaa ei käytetä oman tukialueen tilanteen parantamiseen, esim lehmäpalkkiolla? Sanoppa muuta. Lehmäpalkkiot olisi yksi vaihtoehto, mieluiten näkisin ab-alueen tuen korotuksen c1 tasolle.
En ole näennäis viljelijä(omastamielestä)Keski tuotos ja satotasot on alueen keskitasoa isommat.Lehmämäärä on suomen keskitasoa.Sonnit kasvatetaan itse,kasvut keskitasoa.Laajennukset vain on tehty peltopuolelle,94 vuodesta pintaala kasvanut yli 170ha.En ole myöskään jäähdyttelijä(omastamielestä).Nyt todennäköisesti ruvetaan laajentaan eläinpuolelle.Mä katson omallakohdallani kokonaisuutta.Kun maksan laskuja en erittele mikä on pelto-ja mikä on eläin tukia.Tätä juuri tarkoitan. Onko oikein, että näennäis kotieläintalouden harjoittajat saavat 100€ suurempaa tukea per ha kuin SAMAN alueen viljatilat. En vastusta todellista kotieläintalouden tukia, mutta jäähdyttelyyn ja näennäistuotantoon ei pitäisi uhrata yhteiskunnan varoja...
Kukin tekee omat kannattavuus laskelmansa,ittellä on todennäköisyys pudota viljatilaksi suuri.Eläin yksiköitä on 0,20/ha.
Kyllä täälläkin oli kuulemma alkuun hankala saada sopimuksia, kun sikalat ja broilerihallit laajenivat. Onneksi lannan vastaanottotuki tuli ja avasi markkinat.
]
Jos sinä laajennat valitettavasti jonkun täytyy lopettaa koska Suomen elintarviketuotanto ei voi ylittää 100%. Kun liityttiin EU:hun tiloja oli 110000 kappaletta nyt niitä on 66000 kpl ei kaun mene kun niitä on 20000-25000 kappaletta.Väität vielä että poistuma on mennyt ilman kilpailua.
***Voisitko Make vastata kahteen kysymykseen?
1. Mitä hyötyisit C-tukialueen tukileikkauksesta?
2. Miksi energiaa ei käytetä oman tukialueen tilanteen parantamiseen, esim lehmäpalkkiolla?
]
Jos sinä laajennat valitettavasti jonkun täytyy lopettaa koska Suomen elintarviketuotanto ei voi ylittää 100%. Kun liityttiin EU:hun tiloja oli 110000 kappaletta nyt niitä on 66000 kpl ei kaun mene kun niitä on 20000-25000 kappaletta.Väität vielä että poistuma on mennyt ilman kilpailua.
Tuo on kyllä aivan uusi näkökanta minullekin.
Oman käsitykseni mukaan, jotta tuotantomäärät pysyisi nykyisellään ,jonkun täytyy laajentaa, koska niin moni lopettaa.
Jos kilpailulla ajaisit naapurisi tilan lopetukseen, niin mitä luulet saisitko siltä, sen pellot laajentaaksesi? Etenkin maataloudessa aika tärkeätä säilyttää naapurisopu kyläläisiin, juuri toiminnan varmistamisen vuoksi. Olisi turha pyytää ihmisiltä allekirjoitusta vuokrasopimuksiin, tai raktorin vetoapua suosta, jos ne ensin itse olisi ajanut nurin. Maatalous on yritystoimintaa, mutta vahvasti riippuvaista toisista ihmisistä, ja niiden tuesta. Ei kukaan niin tyhmä ole, että omalle puukottajalle, lisää puukkoja antaisi.
Nykyiseen tilakokoon, ei varmasti oltaisi päästy verisellä kilpailulla, ja kaikki sillat polttamalla. Ja kyllä väitän: Maaseutu on autioitunut, ja tilojen määrä laskenut nykyiselle tasolleen ilman minkäänlaista keskinäistä kilpailua. Lopetuksesta seurannut laajennus, eikä päinvastoin.
Paalinpyörittäjä oli oikeassa,Bartin isähän täällä.
Korjaus edelliseen ,piti sanoman kotieläintuotanto eikä elintarviketuotanto.
Onnittele itseäsi olet sellaisella alueelta kotoisin että voit ostaa ja vuokrata peltoa ilman kilpailua! En ole puhunut naapurin selkään puukottamisesta vaan realiteeteista mihin suurin osa tiloista joutuu paneutumaan ennemmin tai myöhemmin.
Muuten olen sitä mieltä että maatalous ei ole yritystoimintaa kun vain osalla tiloista. Maataloustuottajia kyllä riittää.
***Voisitko Make vastata kahteen kysymykseen?
1. Mitä hyötyisit C-tukialueen tukileikkauksesta?
2. Miksi energiaa ei käytetä oman tukialueen tilanteen parantamiseen, esim lehmäpalkkiolla?
Meillä tuntuu olevan aikalailla erilainen käsitys tukileikkauksesta.
Ajan pohjoisen tuen alueen laajentamista koko maahan myös märehtijöille vuonna 2013. En ymmärrä miten se leikkaa C-alueen tukia.
Ei tästä nykyisen tilkkutäkin paikkauksesta tule mitään, jos vähänväliä keskeltä napsitaan yksi tilkku pois ja yritetään paikata muutamalla täysin sopimattomalla paikalla.
]
Jos sinä laajennat valitettavasti jonkun täytyy lopettaa koska Suomen elintarviketuotanto ei voi ylittää 100%. Kun liityttiin EU:hun tiloja oli 110000 kappaletta nyt niitä on 66000 kpl ei kaun mene kun niitä on 20000-25000 kappaletta.Väität vielä että poistuma on mennyt ilman kilpailua.
Tuo on kyllä aivan uusi näkökanta minullekin.
Oman käsitykseni mukaan, jotta tuotantomäärät pysyisi nykyisellään ,jonkun täytyy laajentaa, koska niin moni lopettaa.
Jos kilpailulla ajaisit naapurisi tilan lopetukseen, niin mitä luulet saisitko siltä, sen pellot laajentaaksesi? Etenkin maataloudessa aika tärkeätä säilyttää naapurisopu kyläläisiin, juuri toiminnan varmistamisen vuoksi. Olisi turha pyytää ihmisiltä allekirjoitusta vuokrasopimuksiin, tai raktorin vetoapua suosta, jos ne ensin itse olisi ajanut nurin. Maatalous on yritystoimintaa, mutta vahvasti riippuvaista toisista ihmisistä, ja niiden tuesta. Ei kukaan niin tyhmä ole, että omalle puukottajalle, lisää puukkoja antaisi.
Nykyiseen tilakokoon, ei varmasti oltaisi päästy verisellä kilpailulla, ja kaikki sillat polttamalla.
voi poika et tiedä puoliakaan mitä moni töpselikuningas tai jauholakki ym täppääjät on tehnyt edistääkseen uraansa 8)mutta sen minkä taakseen jättää edestään löytää ;D
Ja kyllä väitän: Maaseutu on autioitunut, ja tilojen määrä laskenut nykyiselle tasolleen ilman minkäänlaista keskinäistä kilpailua. Lopetuksesta seurannut laajennus, eikä päinvastoin.
Vai ei mitään kilpailua, sitä minäkin toivon kun taas on kaksi vuokratarjousta vetämässä..]
Jos sinä laajennat valitettavasti jonkun täytyy lopettaa koska Suomen elintarviketuotanto ei voi ylittää 100%. Kun liityttiin EU:hun tiloja oli 110000 kappaletta nyt niitä on 66000 kpl ei kaun mene kun niitä on 20000-25000 kappaletta.Väität vielä että poistuma on mennyt ilman kilpailua.
Tuo on kyllä aivan uusi näkökanta minullekin.
Oman käsitykseni mukaan, jotta tuotantomäärät pysyisi nykyisellään ,jonkun täytyy laajentaa, koska niin moni lopettaa.
Jos kilpailulla ajaisit naapurisi tilan lopetukseen, niin mitä luulet saisitko siltä, sen pellot laajentaaksesi? Etenkin maataloudessa aika tärkeätä säilyttää naapurisopu kyläläisiin, juuri toiminnan varmistamisen vuoksi. Olisi turha pyytää ihmisiltä allekirjoitusta vuokrasopimuksiin, tai raktorin vetoapua suosta, jos ne ensin itse olisi ajanut nurin. Maatalous on yritystoimintaa, mutta vahvasti riippuvaista toisista ihmisistä, ja niiden tuesta. Ei kukaan niin tyhmä ole, että omalle puukottajalle, lisää puukkoja antaisi.
Nykyiseen tilakokoon, ei varmasti oltaisi päästy verisellä kilpailulla, ja kaikki sillat polttamalla.
voi poika et tiedä puoliakaan mitä moni töpselikuningas tai jauholakki ym täppääjät on tehnyt edistääkseen uraansa 8)mutta sen minkä taakseen jättää edestään löytää ;D
Ja kyllä väitän: Maaseutu on autioitunut, ja tilojen määrä laskenut nykyiselle tasolleen ilman minkäänlaista keskinäistä kilpailua. Lopetuksesta seurannut laajennus, eikä päinvastoin.
Palsta on sakeanaan kaikenlaisia laskelmia, mutta se oleellisin puuttuu, jos lihasioista puhutaan eli paljonko palstan lihasian kasvattajat saavat jäämään katetta per sika ja per sikapaikka/vuosi, tämähän se on oleellista, entä paljonko jää katetta laskettaessa ilman tukea, eli kuinka merkittävä se tuki on ?
eteläsuomessa rakennustenkin ylläpitokustannukset vähemmän, kiinteistäkustannuksista puhumattakaan tukihistorian erojen vuoksi. Ja tuo etelän raskaalla tukemisella luotu iso yksikkökoko on tietenkin ylivoimaisesti suurin tekijä kannattavuuseroissa ab ja c alueen välillä.Palsta on sakeanaan kaikenlaisia laskelmia, mutta se oleellisin puuttuu, jos lihasioista puhutaan eli paljonko palstan lihasian kasvattajat saavat jäämään katetta per sika ja per sikapaikka/vuosi, tämähän se on oleellista, entä paljonko jää katetta laskettaessa ilman tukea, eli kuinka merkittävä se tuki on ?
Riippuu monesta tekijästä. Kuten yksikkökoosta eli lisähinnasta, viljan hinnasta jne jne. Mutta jos puhutaan vuodesta 2007 niin jos ostoviljalla joutui toimimaan niin viljan ja sianlihan hintasuhteet olivat sellaiset että pienessä yksikössä jokainen lihasika tuotti tappiota (ei laskennallista vaan ihan todellista) ja vasta tuki ehkä vei plussalle jos vei. Moni jatkoi vain siksi että pysyi kotieläintilan statuksella tai jatkoi tuottamista koska näin on aina tehty ja eihän sitä omaa osuusteurastamoa voi pulaan jättää vaan täytyy sponsoroida ja tuottaa omalla tappiolla. Oman tilan laskelmiani en lähde täällä esittelemään ja muutenkin ne ovat hyvin tilakohtaisia. Teurastamolle kun vinkkaat että haluaisit tehdä sellaisen 4.000 lihasian sikalan niin hyvin mielellään tulee kaveri esittelemään kuinka hyvin se kannattaa.
Onko KAIKKI suomen sikalat rakennettu 1995-1997???eteläsuomessa rakennustenkin ylläpitokustannukset vähemmän, kiinteistäkustannuksista puhumattakaan tukihistorian erojen vuoksi. Ja tuo etelän raskaalla tukemisella luotu iso yksikkökoko on tietenkin ylivoimaisesti suurin tekijä kannattavuuseroissa ab ja c alueen välillä.Palsta on sakeanaan kaikenlaisia laskelmia, mutta se oleellisin puuttuu, jos lihasioista puhutaan eli paljonko palstan lihasian kasvattajat saavat jäämään katetta per sika ja per sikapaikka/vuosi, tämähän se on oleellista, entä paljonko jää katetta laskettaessa ilman tukea, eli kuinka merkittävä se tuki on ?
Riippuu monesta tekijästä. Kuten yksikkökoosta eli lisähinnasta, viljan hinnasta jne jne. Mutta jos puhutaan vuodesta 2007 niin jos ostoviljalla joutui toimimaan niin viljan ja sianlihan hintasuhteet olivat sellaiset että pienessä yksikössä jokainen lihasika tuotti tappiota (ei laskennallista vaan ihan todellista) ja vasta tuki ehkä vei plussalle jos vei. Moni jatkoi vain siksi että pysyi kotieläintilan statuksella tai jatkoi tuottamista koska näin on aina tehty ja eihän sitä omaa osuusteurastamoa voi pulaan jättää vaan täytyy sponsoroida ja tuottaa omalla tappiolla. Oman tilan laskelmiani en lähde täällä esittelemään ja muutenkin ne ovat hyvin tilakohtaisia. Teurastamolle kun vinkkaat että haluaisit tehdä sellaisen 4.000 lihasian sikalan niin hyvin mielellään tulee kaveri esittelemään kuinka hyvin se kannattaa.
nooh, tuskin sentään aivan kaikkia, mutta varmaan noina vuosina rakennettiin normaalia enemän koska tuotanto räjähti, ja hakemuksia kirjattiin sisälle tietenkin paljon noiden huippu tukiaisten aikaan.Onko KAIKKI suomen sikalat rakennettu 1995-1997???eteläsuomessa rakennustenkin ylläpitokustannukset vähemmän, kiinteistäkustannuksista puhumattakaan tukihistorian erojen vuoksi. Ja tuo etelän raskaalla tukemisella luotu iso yksikkökoko on tietenkin ylivoimaisesti suurin tekijä kannattavuuseroissa ab ja c alueen välillä.Palsta on sakeanaan kaikenlaisia laskelmia, mutta se oleellisin puuttuu, jos lihasioista puhutaan eli paljonko palstan lihasian kasvattajat saavat jäämään katetta per sika ja per sikapaikka/vuosi, tämähän se on oleellista, entä paljonko jää katetta laskettaessa ilman tukea, eli kuinka merkittävä se tuki on ?
Riippuu monesta tekijästä. Kuten yksikkökoosta eli lisähinnasta, viljan hinnasta jne jne. Mutta jos puhutaan vuodesta 2007 niin jos ostoviljalla joutui toimimaan niin viljan ja sianlihan hintasuhteet olivat sellaiset että pienessä yksikössä jokainen lihasika tuotti tappiota (ei laskennallista vaan ihan todellista) ja vasta tuki ehkä vei plussalle jos vei. Moni jatkoi vain siksi että pysyi kotieläintilan statuksella tai jatkoi tuottamista koska näin on aina tehty ja eihän sitä omaa osuusteurastamoa voi pulaan jättää vaan täytyy sponsoroida ja tuottaa omalla tappiolla. Oman tilan laskelmiani en lähde täällä esittelemään ja muutenkin ne ovat hyvin tilakohtaisia. Teurastamolle kun vinkkaat että haluaisit tehdä sellaisen 4.000 lihasian sikalan niin hyvin mielellään tulee kaveri esittelemään kuinka hyvin se kannattaa.
Itte kyllä vähän epäilen, 1995 meni paperisodassa ja 96 paniikissa, joten varmasti kovin montaa tehtiin..
]
Lainaus Emo-hessulta
Ainoa sarka missä maajussit oikeasti voi kilpailla toisiaan vastaan, on tämä urakointi konepuolella, siinä
Kyllä minä ölen huomannut että maatilat kilpailee keskenänsä pellosta,kotieläntuotannosta, urakoinneista ,vuokrista jne.Eli jos et koko ajan tehosta tuotantoa kehitä maatalouttasi jäät paikollesi se tarkoittaa
Mielestäni tilaa ei voi käsitellä kokonaisuutena laskelmissa.Taloudellisesti on kestämätöntä paikata puunmyynti tuloilla kannattamatonta sikataloutta.Miten muuten voit tietää mikä tilallasi tuotaa ja mikä tuo tappiota ellet erottele metsän , pellon , kotieläintuotannon jne..
]
Lainaus Emo-hessulta
Ainoa sarka missä maajussit oikeasti voi kilpailla toisiaan vastaan, on tämä urakointi konepuolella, siinä
Kyllä minä ölen huomannut että maatilat kilpailee keskenänsä pellosta,kotieläntuotannosta, urakoinneista ,vuokrista jne.Eli jos et koko ajan tehosta tuotantoa kehitä maatalouttasi jäät paikollesi se tarkoittaa
Mielestäni tilaa ei voi käsitellä kokonaisuutena laskelmissa.Taloudellisesti on kestämätöntä paikata puunmyynti tuloilla kannattamatonta sikataloutta.Miten muuten voit tietää mikä tilallasi tuotaa ja mikä tuo tappiota ellet erottele metsän , pellon , kotieläintuotannon jne..
Tuossa yllä olennaisia asioita kun yritän nyt sitten vääntää sitä rautalankaa emo-heikille. Pyynnöstä. Siitä miten tilat kilpailevat keskenään ja miten ne vertautuvat täysin toisiin yrityksiin. Kun nyt sattui sopiva väli että ehtii taas kirjoitella.Ensimmäinen lähtökohta tietysti on että miksi yritys yleensä on olemassa. Myös maatilayritys. Yritys pyrkii tuottamaan voittoa omistajalleen. Pienessä yrityksessä tämä on tyypillisesti palkkaa omalle työlleen ja jotain korvausta pääomalle. Jos yritys ei tuota tarpeeksi voittoa niin yrittäjä ei saa palkkaa ja yritystoiminta loppuu ennemmin tai myöhemmin kannattamattomana, sekä "tavallinen" yritys että maatila. Tästä lienemme samaa mieltä.
Otetaan nyt vaikka sikatilat AB ja C. Joilla kummallakin 1.000 lihasikaa, 100 hehtaaria peltoa ja kumpikaan ei ole ylikoneellistanut tms vaan tilaa johdetaan ammattitaitoisesti. Reunaehtoinen on lihan hinta jokla enemmän tai vähemmän sanellaan ja viljan hinta joka enemmän tai vähemmän sanellaan ja aika paljon muistakin tuotantopanoksista on sillä tavalla saneltuja että yrittäjä ei niihin voi omalla toiminnallaan juurikaan vaikuttaa vaikka tekisi mitä. Mutta yrityksenä tilan on tarkoitus tuottaa palkka yrittäjälle, se on siis toiminnan tavoite. Ja saadakseen riittävästi palkkaa yrityksen tulojen ja menojen suhteen on oltava sellainen että palkkaa jää. Yritys pyrkii siis toimimaan mahdollisimman tehokkaasti. Kuten yleensäkin niin toimialalla on useita yrityksiä jotka toimivat samoilla reunaehdoilla. Jos toinen tekee vääriä päätöksiä niin sen yrityksen kannattavuus heikkenee ja pitkällä tähtäimelle yritys tippuu pois. Ja koska markkinoille mahtuu vain tietty määrä yrityksiä eli tuotanto ei voi kasvaa rajattomasti niin heikoiten kannattavat yritykset tippuvat pois ja parhaiten kannattavat laajentavat. Näin laajentava kannattava yritys kilpailee huonommin kannattavat pois markkinoilta. Laajentaminen ja kannattavuus eivät tietty ole synonyymejä mutta tulee korvaavaa tuotantoa kun osa tippuu pois.
Mutta ne alkuperäiset tilat. Oletetaan että kumpikin haluaa jatkaa tuotantoaan ja kehittää tilaa, ne siis haluavat olla jatkavien joukossa eikä niiden joukossa jotka kannattamattomina tippuvat pois. Näin ne lähtökohtaisesti kilpailevat keskenään. Koska markkinoille mahtuu vain tietty määrä tuotantoa ja siten tietty määrä yrityksiä. Mutta tässä tilanteessa jos reunaehdot on aika tarkkaan annettu ja aika paljon sellaisia tekijöitä joihin ei omalla toiminnallaan pysty vaikuttamaan niin miten käy tuolle esimerkkitilalle. C-tila tekee parhaansa ja saa tuotannosta jäämään +2.000 euroa. AB-tila ylivoimaisen investointitukihyötynsä turvin saa ansiotonta hyötyä ja saa viivan alle jäämään +4.000 euroa. Tässä tilanteessa molemmat toteavat että "ei tullut tarpeeksi palkkaa, pitää miettiä jotakin muuta". Mutta jos C-tila saa tukea sen 40.000 euroa per vuosi niin voidaan todeta että "hyvin menee, jatketaan tuotantoa" vaikka tosiasiallisesti ilman tukia tila olisi tässä tilojen välisessä kilpailussa pärjännyt huonommin. Parin tuollaisen +4.000 -vuoden jälkeen AB-tila toteaa että "ei onnistu, rupean ajamaan taksia" ja C-tila senkun porskuttaa ja jatkaa tuotantoa tukien turvin ja on mukana niiden tilojen joukossa jotka jatkavat tuottamista rajallisille markkinoille. Ja AB-tila hävisi kilpailussa olemassaolosta.
Otetaas tähän pari esimerkkiä muusta yritystoiminnasta. Portti. Jatkaa tuotantoa koska sitä tuetaan tavalla tai toisella. Muussa tapauksessa toiminta olisi jo loppunut. Portti kilpailee muiden lihanjalostajien kanssa ihan samalla tavalla kuin tilat keskenään. Ja tuettuna jatkaa toimintaansa vaikka toiminnot ovat mitä ovat kuten C-tila joka tuettuna jatkaa toimintaansa vaikka pärjäisi huonommin kuin AB-tila.
Ja sitten vertaus rakennusalalle. Siellä periaatteessa yritykset kilpailevat keskenään. Mutta kuten maataloudessa sielläkin mahtuu markkinoille rajallinen määrä tuotantoa ja siten rajallinen määrä yrityksiä. Ihan kuten maatiloja. Periaatteessa rakennusyritykset kilpailevat urakoista. Kukin tekee sellaisen urakkatarjouksen että katsoo viivan alle jäävän jotakin. Tässä reunaehtona on työn tilaaja joka aivan samoin kuin teurastamo sanelee sen hinnan viime kädessä jonka suostuu työstä maksamaan ja jos kukaan ei siihen pääse niin ei välttämättä tilaa mitään kohteesta riippuen. Jos rakennusyritys pystyy olemaan niin tehokas että pääsee tuohon tilaajan maksimihintaan tai sen alle niin se saa urakan. Muuten ei saa. Kun parissa tarjouskierroksessa tulee takkiin niin kohta firma on nurin. Mutta jos kuluissa on liikaa ja tilaaja ei suostu maksamaan edes sen vertaa että kulut saisi peittoon niin milläs tarjoat. Ihan sama logiikkaa kuin että toinen pystyy tuottamaan teurastamon tarjoamaan hintaa ja toinen ei. Se joka pystyy niin jatkaa eli voitti kilpailussa, toinen hävisi.
Telakat esimerkiksi, ihan sama juttu. Tilaaja haluaa laivan tiettyyn hintaan, toinen saa tuet valtiolta ja pystyy tuen turvin rakentamaan laivan siihen hintaan, toinen menee nurin. Ihan sama juttu taas. Minun mielestäni maatilat hyvin selvästi kilpailevat keskenään. Se ei näy missään tarjouskilpailuissa tms joka on selvää kilpailua vaan se näkyy siinä mikä maatila jää jäljelle ja jatkaa. Aivan samoin kuin muut yritykset jotka pärjäävät kilpailussa jatkavat muillakin aloilla. Ne jotka eivät pärjää lopettavat. Ei mitään eroa, maatilat kilpailevat selkeästi keskenään.
tuossa lähtökohdassa on heti se virhe että tonninen lihasikala ab alueella on automaattisesti kuussatainen c-alueella.
kyseenalaistat siis modulaation?tuossa lähtökohdassa on heti se virhe että tonninen lihasikala ab alueella on automaattisesti kuussatainen c-alueella.
Jos ei ole tarkoitus tehdä sosiaalipolitiikkaa maataloustuilla niin ainoa oikea lähtökohta on verrata kahta samankokoista tilaa eri tukialueilla.
kyseenalaistat siis modulaation?
käsittääkksen maksimitukiero viljalla on yli 100 euroa.
Maaseutu on autioitunut, ja tilojen määrä laskenut nykyiselle tasolleen ilman minkäänlaista keskinäistä kilpailua. Lopetuksesta seurannut laajennus, eikä päinvastoin.
nooh, tuskin sentään aivan kaikkia, mutta varmaan noina vuosina rakennettiin normaalia enemän koska tuotanto räjähti, ja hakemuksia kirjattiin sisälle tietenkin paljon noiden huippu tukiaisten aikaan.eteläsuomessa rakennustenkin ylläpitokustannukset vähemmän, kiinteistäkustannuksista puhumattakaan tukihistorian erojen vuoksi. Ja tuo etelän raskaalla tukemisella luotu iso yksikkökoko on tietenkin ylivoimaisesti suurin tekijä kannattavuuseroissa ab ja c alueen välillä.Onko KAIKKI suomen sikalat rakennettu 1995-1997???
Itte kyllä vähän epäilen, 1995 meni paperisodassa ja 96 paniikissa, joten varmasti kovin montaa tehtiin..
Eikös tukihaku ja ehdot tulleet -97? Samalla tuettiin taannehtivasti myös 95-96 rakennukset. Niitä rakennettaessa ei ollut vielä mitään tietoa tuista. Olikos se sitten -99 kun investointituet laajennettiin koko maahan?
Otetaan nyt vaikka sikatilat AB ja C. Joilla kummallakin 1.000 lihasikaa, 100 hehtaaria peltoa ja kumpikaan ei ole ylikoneellistanut tms vaan tilaa johdetaan ammattitaitoisesti. Reunaehtoinen on lihan hinta jokla enemmän tai vähemmän sanellaan ja viljan hinta joka enemmän tai vähemmän sanellaan ja aika paljon muistakin tuotantopanoksista on sillä tavalla saneltuja että yrittäjä ei niihin voi omalla toiminnallaan juurikaan vaikuttaa vaikka tekisi mitä. Mutta yrityksenä tilan on tarkoitus tuottaa palkka yrittäjälle, se on siis toiminnan tavoite. Ja saadakseen riittävästi palkkaa yrityksen tulojen ja menojen suhteen on oltava sellainen että palkkaa jää. Yritys pyrkii siis toimimaan mahdollisimman tehokkaasti. Kuten yleensäkin niin toimialalla on useita yrityksiä jotka toimivat samoilla reunaehdoilla. Jos toinen tekee vääriä päätöksiä niin sen yrityksen kannattavuus heikkenee ja pitkällä tähtäimelle yritys tippuu pois. Ja koska markkinoille mahtuu vain tietty määrä yrityksiä eli tuotanto ei voi kasvaa rajattomasti niin heikoiten kannattavat yritykset tippuvat pois ja parhaiten kannattavat laajentavat. Näin laajentava kannattava yritys kilpailee huonommin kannattavat pois markkinoilta. Laajentaminen ja kannattavuus eivät tietty ole synonyymejä mutta tulee korvaavaa tuotantoa kun osa tippuu pois.
Mutta ne alkuperäiset tilat. Oletetaan että kumpikin haluaa jatkaa tuotantoaan ja kehittää tilaa, ne siis haluavat olla jatkavien joukossa eikä niiden joukossa jotka kannattamattomina tippuvat pois. Näin ne lähtökohtaisesti kilpailevat keskenään. Koska markkinoille mahtuu vain tietty määrä tuotantoa ja siten tietty määrä yrityksiä. Mutta tässä tilanteessa jos reunaehdot on aika tarkkaan annettu ja aika paljon sellaisia tekijöitä joihin ei omalla toiminnallaan pysty vaikuttamaan niin miten käy tuolle esimerkkitilalle. C-tila tekee parhaansa ja saa tuotannosta jäämään +2.000 euroa. AB-tila ylivoimaisen investointitukihyötynsä turvin saa ansiotonta hyötyä ja saa viivan alle jäämään +4.000 euroa. Tässä tilanteessa molemmat toteavat että "ei tullut tarpeeksi palkkaa, pitää miettiä jotakin muuta". Mutta jos C-tila saa tukea sen 40.000 euroa per vuosi niin voidaan todeta että "hyvin menee, jatketaan tuotantoa" vaikka tosiasiallisesti ilman tukia tila olisi tässä tilojen välisessä kilpailussa pärjännyt huonommin. Parin tuollaisen +4.000 -vuoden jälkeen AB-tila toteaa että "ei onnistu, rupean ajamaan taksia" ja C-tila senkun porskuttaa ja jatkaa tuotantoa tukien turvin ja on mukana niiden tilojen joukossa jotka jatkavat tuottamista rajallisille markkinoille. Ja AB-tila hävisi kilpailussa olemassaolosta.
Otetaas tähän pari esimerkkiä muusta yritystoiminnasta. Portti. Jatkaa tuotantoa koska sitä tuetaan tavalla tai toisella. Muussa tapauksessa toiminta olisi jo loppunut. Portti kilpailee muiden lihanjalostajien kanssa ihan samalla tavalla kuin tilat keskenään. Ja tuettuna jatkaa toimintaansa vaikka toiminnot ovat mitä ovat kuten C-tila joka tuettuna jatkaa toimintaansa vaikka pärjäisi huonommin kuin AB-tila.
Ja sitten vertaus rakennusalalle. Siellä periaatteessa yritykset kilpailevat keskenään. Mutta kuten maataloudessa sielläkin mahtuu markkinoille rajallinen määrä tuotantoa ja siten rajallinen määrä yrityksiä. Ihan kuten maatiloja. Periaatteessa rakennusyritykset kilpailevat urakoista. Kukin tekee sellaisen urakkatarjouksen että katsoo viivan alle jäävän jotakin. Tässä reunaehtona on työn tilaaja joka aivan samoin kuin teurastamo sanelee sen hinnan viime kädessä jonka suostuu työstä maksamaan ja jos kukaan ei siihen pääse niin ei välttämättä tilaa mitään kohteesta riippuen. Jos rakennusyritys pystyy olemaan niin tehokas että pääsee tuohon tilaajan maksimihintaan tai sen alle niin se saa urakan. Muuten ei saa. Kun parissa tarjouskierroksessa tulee takkiin niin kohta firma on nurin. Mutta jos kuluissa on liikaa ja tilaaja ei suostu maksamaan edes sen vertaa että kulut saisi peittoon niin milläs tarjoat. Ihan sama logiikkaa kuin että toinen pystyy tuottamaan teurastamon tarjoamaan hintaa ja toinen ei. Se joka pystyy niin jatkaa eli voitti kilpailussa, toinen hävisi.
Telakat esimerkiksi, ihan sama juttu. Tilaaja haluaa laivan tiettyyn hintaan, toinen saa tuet valtiolta ja pystyy tuen turvin rakentamaan laivan siihen hintaan, toinen menee nurin. Ihan sama juttu taas. Minun mielestäni maatilat hyvin selvästi kilpailevat keskenään. Se ei näy missään tarjouskilpailuissa tms joka on selvää kilpailua vaan se näkyy siinä mikä maatila jää jäljelle ja jatkaa. Aivan samoin kuin muut yritykset jotka pärjäävät kilpailussa jatkavat muillakin aloilla. Ne jotka eivät pärjää lopettavat. Ei mitään eroa, maatilat kilpailevat selkeästi keskenään.
No sinulla oli kyllä esimerkkejä, mutta tosiasiassa maatilat ei kilpaile keskenään, koska niiden myyntiorganisaatio on yhteinen, eli kilpailun niiden puolesta hoitaa Atria tai joku muu toimija.
Brändit kilpailee ja maatilalla ei ole omaa brändiä, se on osa jonkun toisen brändiä, maatila ei myöskän hallitse tätä yhteistä brändiä, joka tällä niiden yhteisesti omistamalla teurastamolla on.
teurastamo myös takaa jokaiselle tilalle samanhinnan ja sen, että se ostaa koko tuotannon mitä tila kykenee tuottamaan.Tähän perustuu väite, että maatilat ei kilpaile keskenään.
No sinulla oli kyllä esimerkkejä, mutta tosiasiassa maatilat ei kilpaile keskenään, koska niiden myyntiorganisaatio on yhteinen, eli kilpailun niiden puolesta hoitaa Atria tai joku muu toimija.
Brändit kilpailee ja maatilalla ei ole omaa brändiä, se on osa jonkun toisen brändiä, maatila ei myöskän hallitse tätä yhteistä brändiä, joka tällä niiden yhteisesti omistamalla teurastamolla on.
teurastamo myös takaa jokaiselle tilalle samanhinnan ja sen, että se ostaa koko tuotannon mitä tila kykenee tuottamaan.Tähän perustuu väite, että maatilat ei kilpaile keskenään.
Onko tämä yleisempikin ajattelutapa vai emo-heikin oma viritys? Mielipiteitä? Kilpailevatko maatilat keskenään vai eivät?
Jatkoa tuossa vielä sen verran että teurastamo takaa saman hinnan mutta kukaan ei takaa että se sama hinta kattaa edes tuotantokustannuksia. Ja taas tulee kilpailutilanne. Kuka saa tuotantokustannukset riittävän alas että pysyy mukana.
No sinulla oli kyllä esimerkkejä, mutta tosiasiassa maatilat ei kilpaile keskenään, koska niiden myyntiorganisaatio on yhteinen, eli kilpailun niiden puolesta hoitaa Atria tai joku muu toimija.
Brändit kilpailee ja maatilalla ei ole omaa brändiä, se on osa jonkun toisen brändiä, maatila ei myöskän hallitse tätä yhteistä brändiä, joka tällä niiden yhteisesti omistamalla teurastamolla on.
teurastamo myös takaa jokaiselle tilalle samanhinnan ja sen, että se ostaa koko tuotannon mitä tila kykenee tuottamaan.Tähän perustuu väite, että maatilat ei kilpaile keskenään.
Onko tämä yleisempikin ajattelutapa vai emo-heikin oma viritys? Mielipiteitä? Kilpailevatko maatilat keskenään vai eivät?
No sinulla oli kyllä esimerkkejä, mutta tosiasiassa maatilat ei kilpaile keskenään, koska niiden myyntiorganisaatio on yhteinen, eli kilpailun niiden puolesta hoitaa Atria tai joku muu toimija.
Brändit kilpailee ja maatilalla ei ole omaa brändiä, se on osa jonkun toisen brändiä, maatila ei myöskän hallitse tätä yhteistä brändiä, joka tällä niiden yhteisesti omistamalla teurastamolla on.
teurastamo myös takaa jokaiselle tilalle samanhinnan ja sen, että se ostaa koko tuotannon mitä tila kykenee tuottamaan.Tähän perustuu väite, että maatilat ei kilpaile keskenään.
Onko tämä yleisempikin ajattelutapa vai emo-heikin oma viritys? Mielipiteitä? Kilpailevatko maatilat keskenään vai eivät?
Jatkoa tuossa vielä sen verran että teurastamo takaa saman hinnan mutta kukaan ei takaa että se sama hinta kattaa edes tuotantokustannuksia. Ja taas tulee kilpailutilanne. Kuka saa tuotantokustannukset riittävän alas että pysyy mukana.
Kyllähän kilpailu pelloista on aika kovaa nykyisin, kun seuraa osto ja vuokrahintoja. Siinä kilpailussa ei kuitenkaan välttämättä pärjää parhaan tarjouksen tehnyt, ja koskee vaan yhtä osaa maataloudesta. Eikös maataloutta ole aika vaikea verrata normaaliin yritystoimintaan, sen verran paljon ehtoja sanellaan sivusta, tuet, tuottajahinnat, tukierot AB, ja C alueen kesken.
tilat kilpailee ainoastaan puolustusvoimien huutokaupassa kun etitään uutta 702s vanhan ollessa loppuun ajettu. Jostain peltolohkosta hyvällä paikalla voi vääntöä olla naapurusten kesken. Ja tässä sikatila c- alueella on huonommassa asemassa kuin sikatila ab-alueella jos huudetaan nautatilan kanssa samasta lohkosta. Sikatila huittisissa ei kilpaile seinäjokisten kanssa mitenkään.
Perustoiminnassa eli puun, maidon lihan, viljan yms myynnis ei kilpailua ole, auto tulee hakemaan pihasta kun puhelimella soittaa, ja hinta on markkinoiden mukaan määrälisillä höystettynä, pientä hienosäätöä voi olla jos firmat haluavat olla kilpailevinaan. Sama juttu jos tilaat rehua, ei mitään huutokauppaa ole.
Mielenkiintoinen havainto on se että tässä ketjussa Ceemiehet vakuuttelee etteivät kilpaile toisten viljelijöiden kanssa ja toimivat suljetussa taloudessa jossa kaikki on muualta ohjattua kun taas ABmiehet kokevat kilpailevansa jo olemassaolostaankin????
Mielenkiintoinen havainto on se että tässä ketjussa Ceemiehet vakuuttelee etteivät kilpaile toisten viljelijöiden kanssa ja toimivat suljetussa taloudessa jossa kaikki on muualta ohjattua kun taas ABmiehet kokevat kilpailevansa jo olemassaolostaankin????
Ja JakkeJäyhä on vakuutellut että taurastamoilla on laskeskelijoita jotka huolehtivat että tuottaja saa riittävän hinnan jotta alkutuotanto pysyy kannattavana.
Ja JakkeJäyhä on vakuutellut että taurastamoilla on laskeskelijoita jotka huolehtivat että tuottaja saa riittävän hinnan jotta alkutuotanto pysyy kannattavana.
Pienillä reunaehdoilla... Jos hinta nousee niin korkealle että se uhkaa teurastamon omaa kannattavuutta niin tuottaja saa mitä on mahdollista maksaa. Riippumatta siitä pitääkö se tuottajan hengissä eli ei. Eli kaikissa tilanteissa kaikki tuottajat eivät todellakaan saa riittävää hintaa että pysyisivät kannattavina.
Ja JakkeJäyhä on vakuutellut että taurastamoilla on laskeskelijoita jotka huolehtivat että tuottaja saa riittävän hinnan jotta alkutuotanto pysyy kannattavana.
Pienillä reunaehdoilla... Jos hinta nousee niin korkealle että se uhkaa teurastamon omaa kannattavuutta niin tuottaja saa mitä on mahdollista maksaa. Riippumatta siitä pitääkö se tuottajan hengissä eli ei. Eli kaikissa tilanteissa kaikki tuottajat eivät todellakaan saa riittävää hintaa että pysyisivät kannattavina.
Ei tietenkään saa, mikäli näin olisi niin alan vaatima rakennekehitys tyssäisi siihen.
Tottakai kehityksessä on aina takapiruna pakko, se pakko tulee tästä, että tilat tulee muuten kannattamattomiksi.
lihantuottajat jotka myyvät eläimensä samalle teurastamolle, ei ole kilpailijoita vaan yhteistyökumppaneita,
Ja JakkeJäyhä on vakuutellut että taurastamoilla on laskeskelijoita jotka huolehtivat että tuottaja saa riittävän hinnan jotta alkutuotanto pysyy kannattavana.
Pienillä reunaehdoilla... Jos hinta nousee niin korkealle että se uhkaa teurastamon omaa kannattavuutta niin tuottaja saa mitä on mahdollista maksaa. Riippumatta siitä pitääkö se tuottajan hengissä eli ei. Eli kaikissa tilanteissa kaikki tuottajat eivät todellakaan saa riittävää hintaa että pysyisivät kannattavina.
Ei tietenkään saa, mikäli näin olisi niin alan vaatima rakennekehitys tyssäisi siihen.
Tottakai kehityksessä on aina takapiruna pakko, se pakko tulee tästä, että tilat tulee muuten kannattamattomiksi.
Ja rakennekehitys ei siis mielestäsi ole kilpailua? Jäljelle jäävät vain rakennekehityskilpailussa pärjäävät tilata? Pakko kilpailla? Nyt täytyy sanoa että en oikein ymmärrä logiikkaasi?
Mielenkiintoinen havainto on se että tässä ketjussa Ceemiehet vakuuttelee etteivät kilpaile toisten viljelijöiden kanssa ja toimivat suljetussa taloudessa jossa kaikki on muualta ohjattua kun taas ABmiehet kokevat kilpailevansa jo olemassaolostaankin????
niin se vaan menee, kun myyt alkutuotetta tai tilaat rehua, niin hinta kuuluu sieltä luurista, et siihen paljon voi vaikuttaa. Ja JakkeJäyhä on vakuutellut että taurastamoilla on laskeskelijoita jotka huolehtivat että tuottaja saa riittävän hinnan jotta alkutuotanto pysyy kannattavana.
ei se ketju teurastamoon pääty. Hintaneuvooteluita käydään myös kaupan kanssa, ei kauppakaan halua tappa lypsävää lehmää ja tarvitsee kotimaista lihaa. Ab alue on merkittävä hankinta-alue kaikille, sen sijaan pienet yksiköt eivät merkitse mitään, suurissa yksiköissä tuotetaan lähes kaikki liha.Ja JakkeJäyhä on vakuutellut että taurastamoilla on laskeskelijoita jotka huolehtivat että tuottaja saa riittävän hinnan jotta alkutuotanto pysyy kannattavana.
Pienillä reunaehdoilla... Jos hinta nousee niin korkealle että se uhkaa teurastamon omaa kannattavuutta niin tuottaja saa mitä on mahdollista maksaa. Riippumatta siitä pitääkö se tuottajan hengissä eli ei. Eli kaikissa tilanteissa kaikki tuottajat eivät todellakaan saa riittävää hintaa että pysyisivät kannattavina.
lihantuottajat jotka myyvät eläimensä samalle teurastamolle, ei ole kilpailijoita vaan yhteistyökumppaneita,
Entäs jos minä myyn Saarioisille ja naapuri LSOlle (rauha hänen pankkitililleen), olemmeko me silloin kilpailijoita?
lihantuottajat jotka myyvät eläimensä samalle teurastamolle, ei ole kilpailijoita vaan yhteistyökumppaneita,
Entäs jos minä myyn Saarioisille ja naapuri LSOlle (rauha hänen pankkitililleen), olemmeko me silloin kilpailijoita?
Olette, silloin te olette kilpailijoita.
Mutta miten se nyt sitten oikein on? Ensin väität että tilat eivät MISSÄÄN OLOSUHTEISSA KILPAILE KESKENÄÄN ja jopihopi yhtyy kuoroon että c-sikatilat eivät kilpaile ab-sikatilojen kanssa. Nyt kuitenkin myönnät että jos olemme eri teurastamojen tuottajia niin sitten olemmekin kilpailijoita. Nyt kuitenkin 80% AB-sikatiloista lienee LSOn tuottajia ja 80% C-sikatiloista on Atrian tuottajia. Eikös se suoraan tarkoita että lähes kaikki AB-sikatilat ja C-sikatilat ovat kilpailijoita keskenään? Vai miten se oikein nyt sitten menee? Tilat eivät kilpaile? Vai kilpailevat? Ja entäs teurastamojen kilpailutilanne? Kun toinen saa tuet (tuetuilta tiloilta lihan halvemmalla) ja toinen ei?
sikatila voi myydä kenelle haluua, ei ainakaan c-alueella ole pakko myydä atrialle... voi myydä losolle ja myydänkin jos se maksaa parempaa hintaa.lihantuottajat jotka myyvät eläimensä samalle teurastamolle, ei ole kilpailijoita vaan yhteistyökumppaneita,
Entäs jos minä myyn Saarioisille ja naapuri LSOlle (rauha hänen pankkitililleen), olemmeko me silloin kilpailijoita?
Olette, silloin te olette kilpailijoita.
Mutta miten se nyt sitten oikein on? Ensin väität että tilat eivät MISSÄÄN OLOSUHTEISSA KILPAILE KESKENÄÄN ja jopihopi yhtyy kuoroon että c-sikatilat eivät kilpaile ab-sikatilojen kanssa. Nyt kuitenkin myönnät että jos olemme eri teurastamojen tuottajia niin sitten olemmekin kilpailijoita. Nyt kuitenkin 80% AB-sikatiloista lienee LSOn tuottajia ja 80% C-sikatiloista on Atrian tuottajia. Eikös se suoraan tarkoita että lähes kaikki AB-sikatilat ja C-sikatilat ovat kilpailijoita keskenään? Vai miten se oikein nyt sitten menee? Tilat eivät kilpaile? Vai kilpailevat? Ja entäs teurastamojen kilpailutilanne? Kun toinen saa tuet (tuetuilta tiloilta lihan halvemmalla) ja toinen ei?
juuri näin, 141 tuen loppuminen on tiedetty ainakin vuodesta 1994 saakkaMutta miten se nyt sitten oikein on? Ensin väität että tilat eivät MISSÄÄN OLOSUHTEISSA KILPAILE KESKENÄÄN ja jopihopi yhtyy kuoroon että c-sikatilat eivät kilpaile ab-sikatilojen kanssa. Nyt kuitenkin myönnät että jos olemme eri teurastamojen tuottajia niin sitten olemmekin kilpailijoita. Nyt kuitenkin 80% AB-sikatiloista lienee LSOn tuottajia ja 80% C-sikatiloista on Atrian tuottajia. Eikös se suoraan tarkoita että lähes kaikki AB-sikatilat ja C-sikatilat ovat kilpailijoita keskenään? Vai miten se oikein nyt sitten menee? Tilat eivät kilpaile? Vai kilpailevat? Ja entäs teurastamojen kilpailutilanne? Kun toinen saa tuet (tuetuilta tiloilta lihan halvemmalla) ja toinen ei?
Näin se menee, brändit kilpailee markkinoilla, ei tuottajat suoraan.
Ei asiakas kaupassa osta C-alueen sianlihaa tai A/B alueen broileria, se ostaa aina jonkun valmistajan tuotetta ( atria, saarioinen jne ... ).
Mikäli lihasta maksetaan samaa hintaa kaikilla tukialueilla, niin silloin tuki ei vaikuta hintaan, eikä synny maksetusta tuesta etua millekkään toimijalle.
Mutta teurastamoiden välillä pitäisi saada aikaan kilpailutilanne, niin että tuottajahinnat nousee.
Se että 80 %:tia LSO:n sikaloista on A/B alueella, osoittaa vain sen, että LSO:n johtoryhmä ei tiedosta kaikkia riskejä ja eikä ole niitä eliminoinut, sen olisi pitänyt rakentaa hankintaorganisaatio sillä tavalla, että lihaa tulee myös C-alueelta riittävästi.
Ei C-alueen tuottakien kuulu olla maksumiehinä LSO:n epäpätevien johtajien munauksissa ....
Se että 80 %:tia LSO:n sikaloista on A/B alueella, osoittaa vain sen, että LSO:n johtoryhmä ei tiedosta kaikkia riskejä ja eikä ole niitä eliminoinut, sen olisi pitänyt rakentaa hankintaorganisaatio sillä tavalla, että lihaa tulee myös C-alueelta riittävästi.
Ei C-alueen tuottakien kuulu olla maksumiehinä LSO:n epäpätevien johtajien munauksissa ....
Mikäli lihasta maksetaan samaa hintaa kaikilla tukialueilla, niin silloin tuki ei vaikuta hintaan, eikä synny maksetusta tuesta etua millekkään toimijalle.
Se että 80 %:tia LSO:n sikaloista on A/B alueella, osoittaa vain sen, että LSO:n johtoryhmä ei tiedosta kaikkia riskejä ja eikä ole niitä eliminoinut, sen olisi pitänyt rakentaa hankintaorganisaatio sillä tavalla, että lihaa tulee myös C-alueelta riittävästi.
Ei C-alueen tuottakien kuulu olla maksumiehinä LSO:n epäpätevien johtajien munauksissa ....
Otetaas tämä ihan ensiksi. Ensinnäkin tuo % lienee kylläkin noin 70, kärjistin vähän että ero tulee selväksi. Mutta toiseksi huomaatko itsekään mitä kirjoitat tuossa??? On siis SUURI RISKI hankkia lihaa vain AB-alueelta koska tuotanto voi siellä loppua tukien loppumisen takia? Noinhan tuo on suoraan johdettavissa? Tajuatko edes mitä lähes suoraan tuossa sanot??? Että tuotantoa on tarkoitus jättää vain C-alueelle ja LSOn olisi pitänyt se tajuta ja hankkia lihansa C-alueelta???
En nyt edes viitsi tarkemmin puuttua tähän asiaan mutta tajuathan sinä että millainen ylimääräinen kustannustekijä se on rahdata siat C-alueelta Forssan teurastamolle? Veikkaisin että jos kaikki kulut lasketaan niin tälläkin hetkellä LSO hankkii itselleen kalleinta lihaa suurilta C-alueen tuottajilta. Lihan tuottajahinta korkea määrälisien kanssa ja siihen rahdit päälle niin kallista on Forssaan rahdattuna tehtaan portilla. Varmasti saa halvemmalla pieneltä tilalta ilman määrälisiä läheltä teurastamoa vaikka miten pieniä kuormia pitäisi ajaa.
aivan, toisella alueella saadaan silloin tukea joka ei ole toiselta alueelta mitenkään pois. Tässä sikatapauksessa se tukiero ei tule näkymään tuloeroissa kuin ainoastaan tasoituksena, koska tuotannolliset olosuhteet alueiden välillä poikkeavat dramaattisesti.Mikäli lihasta maksetaan samaa hintaa kaikilla tukialueilla, niin silloin tuki ei vaikuta hintaan, eikä synny maksetusta tuesta etua millekkään toimijalle.
Unohdatko nyt jotakin? Sama hinta kaikille tiloille kaikilla tukialueilla? Entäs kun toisen tukialueen tila saa kuitenkin ne tuet? Eikö tila olekaan toimija? Eikä saa mitään etua tuista?
lihantuottajat jotka myyvät eläimensä samalle teurastamolle, ei ole kilpailijoita vaan yhteistyökumppaneita,
Jokainen ymmärtää logistiikkaetujen vaikutuksen keräilyssä ja koko hankintatoimessa. Ihan selkeä ja hyväksyttävä juttu. Ja jokaisella (saman tukialueen) tilalla on ollut tasapuoliset mahdollisudet laajentaa toimintaansa kuten mitä tahansa muutakin elinkeinotoimintaa.lihantuottajat jotka myyvät eläimensä samalle teurastamolle, ei ole kilpailijoita vaan yhteistyökumppaneita,
Palaan tähän vielä sen verran. Että tilat siis eivät mielestäsi ole kilpailijoita vaan yhteistyökumppaneita? Tiedäthän sinä miten teurastamojen määrälisät menevät? Että mitä enemmän tuotat niin sen enemmän määrälisää senttiä per lihakilo. Kun näitä määrälisiä on päätetty niin ovatko siinä määrälisistä paljon hyötyvä iso yksikkö ja kokonaan ilman määrälisiä jäävä pieni yksikkö kilpailijoita vai yhteistyökumppaneita? Ihan siinä yhteisymmärryksessä on päätetty että koska sinä olet pieni yksikkö ja teurastamon kannalta ei-kiinnostava niin sinulle ei määrälisiä tarvitse maksaa vaan tälle paljon tuottavalle isolle yksikölle. Jolloin yhteisymmärryksessä on päätetty että pienen yksikön kannattavuus on heikompi.
Aloite on varmasti tullut toimivalta johdolta mutta koska osuuskunnan säännöissä alunperin sanotaan että hyödyttää kaikkia tasapuolisesti tms hauskaa niin hinnasto on varmasti täytynyt hyväksyttää viljelijähallinnon kautta. Tällöin on selkeästi päätetty että tilat kilpailevat keskenään ja asetettu tilat kilpailullisesti eri asemaan. Kuka sitten hallinnossa on ollutkin ja näitä päätöksiä tähän suuntaan tehnyt niin se on eri asia. Siis että millaiset tilat. Mutta tietyllä tavalla sama asia kuin tukierossa sillä erolla että tähän asiaan tila voi vaikuttaa kilpailemalla toisten tilojen kanssa ja laajentamalla oman tilansa riittävän isoksi.
Ja noiden määrälisien lisäksi on käsittääkseni olemassa persoonakohtaisia sopimuslisiä. Joita maksetaan "helposti" esimerkiksi silloin jos joku isompi tuottaja siirtyy teurastamolta toiselle. Maksetaan siis määrälisän päälle. Siinäkin aivan selvästi tilat kilpailevat toisiaan vastaan. Eli iso tila toteaa että "Jos minä en saa näin paljon parempaa hintaa kuin muut ja sitä kautta parempaa kilpailuasetelmaa muihin tiloihin nähden niin minä vaihdan teurastamoa" tai että "Jos maksatte tämän verran lisää jotta saan paremman kilpailuasetelman muihin tiloihin nähden niin siirryn teille tuottajaksi". Ihan miten sen asian laitat. Mutta kyllä siinä yksittäinen tila aivan selkeästi hankkii itselleen kilpailuetua eli kilpailee toisien tilojen kanssa.
Se että 80 %:tia LSO:n sikaloista on A/B alueella, osoittaa vain sen, että LSO:n johtoryhmä ei tiedosta kaikkia riskejä ja eikä ole niitä eliminoinut, sen olisi pitänyt rakentaa hankintaorganisaatio sillä tavalla, että lihaa tulee myös C-alueelta riittävästi.
Ei C-alueen tuottakien kuulu olla maksumiehinä LSO:n epäpätevien johtajien munauksissa ....
Otetaas tämä ihan ensiksi. Ensinnäkin tuo % lienee kylläkin noin 70, kärjistin vähän että ero tulee selväksi. Mutta toiseksi huomaatko itsekään mitä kirjoitat tuossa??? On siis SUURI RISKI hankkia lihaa vain AB-alueelta koska tuotanto voi siellä loppua tukien loppumisen takia? Noinhan tuo on suoraan johdettavissa? Tajuatko edes mitä lähes suoraan tuossa sanot??? Että tuotantoa on tarkoitus jättää vain C-alueelle ja LSOn olisi pitänyt se tajuta ja hankkia lihansa C-alueelta???
En nyt edes viitsi tarkemmin puuttua tähän asiaan mutta tajuathan sinä että millainen ylimääräinen kustannustekijä se on rahdata siat C-alueelta Forssan teurastamolle? Veikkaisin että jos kaikki kulut lasketaan niin tälläkin hetkellä LSO hankkii itselleen kalleinta lihaa suurilta C-alueen tuottajilta. Lihan tuottajahinta korkea määrälisien kanssa ja siihen rahdit päälle niin kallista on Forssaan rahdattuna tehtaan portilla. Varmasti saa halvemmalla pieneltä tilalta ilman määrälisiä läheltä teurastamoa vaikka miten pieniä kuormia pitäisi ajaa.
Kyllä minä tajuan, mutta minusta tuntuu, ettet sinä oikein tajua markkinoista ja hintojen muodostumisesta yhtään mitään ....
Asiat ei ole noin mustavalkoisia, eikä markkinat toimi noin kuten kuvittelet.
Tosiasia vaan on, että brändi kilpailee ja kaikki jotka toimii saman brändin alla on yhteistyökumppaneita, ne syö samasta kattilasta.
Tottakai on suuri riski hankkia lihaa vain A/B alueelta, miksi jättää kilpailijalle joitain omia alueita, joihin ei kilpailua uloteta ????
Sehän on typeryyttä ....
Ajattele jos esim. autojen maahantuoja toimisi samoin, emme myy bemareita C-alueelle ....
Koska siellä on omat toimijat ????
Rakennekehitys meni hieman sivuun aiheesta, mutta äärettömän mielenkiintoinen aihe!
Ymmärtääkseni 1000 lehmän navetoita suunnitellaan Suomeen useampia.
Montako sellaista tarvitaan että on tyydytetty 100% omavaraisuusaste maidontuotannossa? Oletetaan että nykyisistä tuottajista lopettaa viiden vuoden sisällä noin 40%.
Ehkä vähän kärjistin asioita, mutta eihän tuota usko heinänsyöjäkkään, jos joku väittää tosissaan että maatilat kilpailee keskenään samalla tavalla kuin yritykset kilpailee, on sentään 15 vuoren yrittäjä kokemus takana, joten voin ehkä todeta ihan asiasta jotain tietävänä, että ette te pojat ole kilpailua koskaan nähneetkään, jos tuollaista uskotte ....
Jopihopi väittää että rakenne sikataloudessa C alueella on huono. Itse olen kyllä ymmärtänyt, että uudet sikalat ovat C-alueella ihan hyvän kokoisia Suomen mittapuun mukaan! Ne on myös rakennettu investointituella.
SIKASUORALTA löytyy meininkiä!
http://www.agrimarket.fi/Koneet/Traktorit/Kayttajajutut/Ilmajoki_K_ja_M_Lahti/
Jopihopi väittää että rakenne sikataloudessa C alueella on huono. Itse olen kyllä ymmärtänyt, että uudet sikalat ovat C-alueella ihan hyvän kokoisia Suomen mittapuun mukaan! Ne on myös rakennettu investointituella.Löytyy juu mustaa fendtiä ja lemkenin compact solitairia, köyhät kyykkyyn ja sikapuolella menee huonosti.. ;D
SIKASUORALTA löytyy meininkiä!
http://www.agrimarket.fi/Koneet/Traktorit/Kayttajajutut/Ilmajoki_K_ja_M_Lahti/
Jopihopi väittää että rakenne sikataloudessa C alueella on huono. Itse olen kyllä ymmärtänyt, että uudet sikalat ovat C-alueella ihan hyvän kokoisia Suomen mittapuun mukaan!
Kun suuria sikaloita rakennettiin ne pystyivät nostamaan tuotostasoa monella porsaalla. Voidaanko ajatella,että keskituotos 7800 litraa nousee huomattavasti kun harrastelijat jää pois? Tilojen lukumäärä laskee myös parantuneen tuotoksen vuoksi.
Rakennekehitys meni hieman sivuun aiheesta, mutta äärettömän mielenkiintoinen aihe!
Ymmärtääkseni 1000 lehmän navetoita suunnitellaan Suomeen useampia.
Montako sellaista tarvitaan että on tyydytetty 100% omavaraisuusaste maidontuotannossa? Oletetaan että nykyisistä tuottajista lopettaa viiden vuoden sisällä noin 40%.
Maidon tuotanto noin 2.2 - 2.3 milj litraa. Lypsylehmiä on noin 280.000 - 300.000 ja keskituotos noin 7.800 litraa. Siitä tuo yhtälö syntyy? Jos 1.000 lehmän yksiköillä tuotettaisiin kaikki maito niin se olisi sitten noin 300 navettaa. Silloin ne tuottaisivat kaiken tarvittavan maidon.
Jos 40% tuottajista lopettaa niin oletus että lopettavat ovat pienempiä yksiköitä? Sanotaan vaikka 25% lehmistä? Eli 75.000 lehmää. Tuon tuotoksen menetyksen korvaamiseen tarvittaisiin 75 tuollaista 1.000 lehmän navettaa.
Ehkä vähän kärjistin asioita, mutta eihän tuota usko heinänsyöjäkkään, jos joku väittää tosissaan että maatilat kilpailee keskenään samalla tavalla kuin yritykset kilpailee, on sentään 15 vuoren yrittäjä kokemus takana, joten voin ehkä todeta ihan asiasta jotain tietävänä, että ette te pojat ole kilpailua koskaan nähneetkään, jos tuollaista uskotte ....
Aina kun yritys lopettaa, se on hävinnyt muille yrityksille kilpailussa. Ei ole pysynyt rakennekehityksesä tai kannattavuuskehityksessä mukana. Vuoden 1990 paikkeilla lypsykarjatiloja oli noin 40.000 tai vähän yli muistaakseni. Nyt on 12.000. Eli kilpailussa on hävinnyt noin monta lypsykarjatilaa.
Pohjois- ja itäsuomessa, kun toimitaan vaikeammissa olosuhteissa sekä ilmastollisesti että tukipoliittisesti niin ainoa keino vastata tukien solidaarisuusperusteisiin tasotarkistuksiin (141 tuen mukana) on kasvattaa yksikkökokoa. Koska tukiolosuhteet alueiden ab-c välillä poikkeavat investointitukienkin määrän ja ehtojen osalta dramaattisesti etelän eduksi, niin yksikkökokoa pitää suurentaa vieläkin enemän samaa kannattavuusastetta tavoiteltaessa. Tämä on tapahtunut suurelta osin tilan omavaraisuusasteen kustannuksella (tilat c alueella velkaisempia), mutta myös työtunteja lisäämällä ja selkeästi edullisemmalla koneistuksella toimien, kuten kirjanpitotilojen tuloksista näkyy.Jopihopi väittää että rakenne sikataloudessa C alueella on huono. Itse olen kyllä ymmärtänyt, että uudet sikalat ovat C-alueella ihan hyvän kokoisia Suomen mittapuun mukaan!
Jopihopi väittää mitä väittää, tieto on asia erikseen. On väitteitä ja sitten on tosiasioita. Katsos tuosta Perälän Matin gradusta
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/36248/sianliha.pdf?sequence=1
kaaviot sivulla 25. Aika selvästi on nähtävissä että vuonna 2006 lihasikaloiden keskikoko alueilla E- P, Pohjanmaa, V-S, Satakunta, Pirkanmaa, Häme on noin 190 - 240 - 220 - 170 - 140 - 210 kun koko maan keskikoko on noin 190. Eli Pohjanmaa on suurin (suurimmat lihasikalat keskimäärin) ja E-P on noin maan keskiarvon kohdalla ja pesee Satakunnan vaikka häviääkin V-S:llä. Mutta että väite on mitä on, sitä itteensä. Nyt jos siis kyse on C1:stä verrattuna AB:hen johon tuo Pirkanmaa ja Hämekin kuuluvat jotka selvästi jäävät koossa jälkeen C1:stä.
Porsassikaloissa asia on toinen, siellä on Pirkanmaalle ja Hämeeseen perustettu muutama suuri yksikkö jotka heti tuntuvat keskiarvoissa. Mutta merkillepantavaa niissäkin on että ne on perustettu ihan omalla rahalla tai ainakin investointituen ollessa hakukiellossa. Mutta tiedä sitten jos ovat Pohjanmaalla kerran saaneet että mitä ne ovat niihin saaneet? Mutta ei porsaspuolellakaan eroa merkittävästi ole C1 tappioksi ja jos onkin niin se on syntynyt vuoden 2000 jälkeen, vielä vuonna 2000 alueet aika tasassa. Että tässä selittävänä tekijänä ei ainakaan ole ne jopihopin mainostamat "vain AB-alueelle suunnatut miljoonatuet". Mutta kannattaa aina muistaa että väite ja tieto ovat kaksi eri asiaa.
Pohjois- ja itäsuomessa, kun toimitaan vaikeammissa olosuhteissa sekä ilmastollisesti että tukipoliittisesti niin ainoa keino vastata tukien solidaarisuusperusteisiin tasotarkistuksiin (141 tuen mukana) on kasvattaa yksikkökokoa.totta, päätuotantoalueet ovat merkitseviä, mutta dekoplaus ulotettiin koko suomeen, joka kokonaisuuden kannalta on toki merkityksetöntä.
***Edelleen, ketään ei kiinnosta mitä tapahtuu C3 ja C4 alueilla. Tässä on kysymys PÄÄTUOTANTOALUIDEN EROISTA. Sinänsä pitää ihmetellä miksi joku haluaa pitää sikoja, missä vilja ei kasva. Siankasvatus pohjautuu viljan jalostamiseen lihaksi. Jos ei ole peltoja, ei ole viljaa, jos ei ole viljaa, niin mitä sitten jalostetaan... Ja miksi?
Koska tukiolosuhteet alueiden ab-c välillä poikkeavat investointitukienkin määrän ja ehtojen osalta dramaattisesti etelän eduksi, niin yksikkökokoa pitää suurentaa vieläkin enemän samaa kannattavuusastetta tavoiteltaessa.
***Mitkä investointituet? Jos et ole huomannut, niin ne ovat hakukiellossa. Satakunnan TE-Keskus katsoo jo ilmatiiviit siilot ja peruskorjauksetkin tuotantoa kasvattavaksi ---> ei tukia. Lisäksi nykyisin sikaloiden inv.tuki-% ovat niin pienet, että poistojen kautta on mahdollisuus päästä samaan tulokseen.
Tämä on tapahtunut suurelta osin tilan omavaraisuusasteen kustannuksella (tilat c alueella velkaisempia), mutta myös työtunteja lisäämällä ja selkeästi edullisemmalla koneistuksella toimien, kuten kirjanpitotilojen tuloksista näkyy.
***Kirjanpitotilojen vertailu ei ole luotettavaa. Niistä ehkä voisi luoda vertailu aineiston, jonka perusteella voisi "rakentaa" parerille vertailu tilat.
Todella merkittävä tekijä, varsinkin suurimpien yksiköiden osalta on tilojen välinen yhteistyö, joka ainakin tällä palstalla tuntuu olevan etelässä tuntematon käsite, nimittäin c-alueella on paljon useiden tilojen yhteisiä sikalayhtiöitä.
***Nimenomaan täällä on yhteistyötä. Sikalat keskittyvät ydin liiketoimintaa. Lanta luovutetaan kasvitiloille ja vastaavasti vilja ostetaan suoraan. Sinähän et kuulemma saa edes lannanlevitys sopimuksia. On toki toisenkinlaista yhteistyötä. Isotkin tilat ostavat kimpassa koneet ja tekevät työvaihtoa.