Tässä vielä Quatroxista analyysit:
 

1   Valkuainen   10,3   %
2   Sakoluku   329   
3   Kosteus   13,0   %
4   Roskat   0,10   %
5   Rikkajyvät   2,10   %
6   Hehtolitrapaino   80,3   kg
10   Vieraat   0,00   %
34   Vihreät   0,0   %

Typpeä sai keväällä 120 kg, sillä ei valkuaista kertynyt. Ja kiloja tuli se reilu 4000 kg. Vaikeaa löytää tänä päivänä melko aikaista laadukasta vehnälajiketta.

Tässä vielä Quatroxista analyysit:
 

1   Valkuainen   10,3   %
2   Sakoluku   329   
3   Kosteus   13,0   %
4   Roskat   0,10   %
5   Rikkajyvät   2,10   %
6   Hehtolitrapaino   80,3   kg
10   Vieraat   0,00   %
34   Vihreät   0,0   %

Typpeä sai keväällä 120 kg, sillä ei valkuaista kertynyt. Ja kiloja tuli se reilu 4000 kg. Vaikeaa löytää tänä päivänä melko aikaista laadukasta vehnälajiketta.

Valkuainen ei liene meikäläiselle ongelma. Jos vain viitsin vanhalla systeemilläni lisälannoittaa, saan esimerkiksi Ceyloniin 13 ja myöhäisiin kevätvehniin yli 13 valkuaiset säännönmukaisesti. Ohrallakin on ollut siinä 12 % Barkella taisi kerran käydä 15%:ssa.

Ja neljän tonnin sato on ihan hyvä keinolannoitetaloudessa.

-SS-

Tuosta Iisakista voisi kuulla lisääkin kokemuksia, tai joku muu aikainen kevätvehnä. Anniina sen ajan aikaisena lajikkeena jätti kyllä pahat traumat, mutta jotain syysvehnää esimerkiksi on turha paikkoa jollain keskieurooppalaisella satotykillä.

Siis Iisakki oli aivan päällikkö rehuvehnä, valkuaiset 14-15%, Ceylonin talvituhojen paikkaukseen mainio. Lähes samaan aikaan sai puida pois, kun Ceylon oli 15% oli Iisakki 18%. Jos semminen lajikkeeton vehnäfutuurikauppa on tiedosa, Iisakki varmistaa kyllä laadut, tosin ei leivontalaatuja.

Kotimaisille myllyille turha tarjota.

https://uusi.keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=95880.msg1665621#msg1665621

-SS-