Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 09.09.26 - klo:22:16

Täällä tai muualla somessa kun lueskelee kirjoituksia niin äkkiä huomaa et tuo ei ole saviseudulta ainakaan. 

Huomaa myös hyvin toisinpäin. Välillä tarjoillaan joka paikkaan yleistävästi viljelyohjeita millä ei ole täällä kevyempien maaajien alueella oikein mitään painoarvoa.

Lainaus käyttäjältä: bouli - 09.09.26 - klo:15:07

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 09.09.26 - klo:14:17

Joo on erilaisia luomutiloja. Niitä jotka yrittää tuottaa jotain ja niitä jotka ovat vain tuki imureita. Itse kuulun noihin ensin mainittuihin. Jälkimmäisten pellot näyttää sitten kuvailemisiltasi pelloilta.. 

Ei kyllä todellakaan mene niin. Tässä puhutaan ihan antaumuksella sadon tuottamiseen panostavista tiloista.
 Voi kyllä olla apilan suhteen maalaji kysymys. Näillä kevyemmillä mailla heinäkasvit saa varmaan paremmin suhteellista etua.

No en onko siellä sit jokin muu typensitojakasvi kyseessä vai pelkästään heinäkasveja? Voi tietysti olla ja näin varmaan onkin et kevyillä maalajeilla heinäkasvit ottaa enemmän valtaa ja jos maalaji on itsessään jo typpeä luovuttava niin ei se silloin tarvii typensitojaa eka kuin papereilla, kai.

Apilat. Kyllä ne välillä näyttää pelkältä apilapellolta mutta ei voi suoraan yleistää että pellosta tulisi pelkkä apilapelto.

Juu sen vuoksi olisikin aina hyvä jos maalaji olisi mainittu. Nyt arvaillaan vaan kirjoituksista et mikähän se mahtaa olla. Toisaalta joku voi pitää savena sitä mikä tääl on vain hieman pehmeämpää... Myöskään viljavuus näytteiden maalaji analysointi ei kerro koko totuutta. Jättäkää vaikka huvikseen kohta "maalaji edellisessä näytteessä" kohta tyhjäksi. Saattaa muuttua tilanne melkoisesti. Sama jos lähettää näytteet seinäjoelle seilabiin tai eurofinnsille mikkeliin. 

Mitä tuohon luomun apila peltoon tulee niin en osaa muuta veikata kuin et apilan määrä seoksessa ei ole riittävä. Itse kylvän välillä ihan puhdastakin apilaa niin kyl siihen peltoon ihan yhtenäinen apilamatto tulee ymmärrettävästi. Ja näillä meidän savilla siis. Kevyemmillä maalajeilla voi tilanne olla sit toinen.

Haluaako joku vaihtaa hieta tai hiesu  pellot turvepelloiksi?

Haluaako joku vaihtaa hieta tai hiesu  pellot turvepelloiksi?

Seuraava hallitus kieltää turvepeltojen viljelyn.

Vehnän hinta on noussut myllyillä. yli 13% valkuaisen leipäkevätvehnä tuntuu menevän nyt kaupaksi.

-SS-

Ja Hankkija Turku kuus euroa rehuvehnästä pois. Aika monen jäi sakoluvut likoomaan ja se on äkkiä 300-400€/ha katetta pois.

Kyllä oikea turvepelto hukkuu kovilla sateilla,kuivuus ei juuri koskaan ole ongelma.Nytkin on koko yön satanut,äsken oli loppuun 67mm sademäärä syyskuulle,turvepellolle ei ole mitään asiaa,ei etes saappaat jalassa.Saa nähdä paljonko jää puimatta,tämä sade on ehdottomasti liikaa ja kuivaa jo huonosti.Ja vettä tulee vielä koko ajan lisää.

Ilmeisesti on turvemaita ja sitten on turvemaita.. itselläni on kokemusta sellaisesta jossa kyntäessä tulee täysin maatumatonta rahkasammalta ylös. Se on mulla ollut hyvin kantava, siinä on kyllä hyvin toimivat salaojat noin 1,5 m syvällä. Turvetta on ainakin osalla vielä syvemmälti. Alapään valtaojassa riittää syvyyttä ja vetävyyttä eli veden saa kyllä kunnolla pois.

Paljon hankalampi on lohkon ylempänä oleva kohta jossa on 30 cm multaa ja tiukka savi alla; siinä menee sitten sotkemiseksi ja nujuamiseksi jos on liian märkää. Jos sen läpi pääsee tuonne syvän turpeen aluelle niin ei enää ole mitään hätää.

Mahdottomia akselipainoja / pieniä pyöriä tuo syväturpeinen osuus ei kyllä kestä.

Ja Hankkija Turku kuus euroa rehuvehnästä pois. Aika monen jäi sakoluvut likoomaan ja se on äkkiä 300-400€/ha katetta pois.

Kaikki olivat puineet, ja sitten eivät olleetkaan. Viikko elokuussa on kuukausi lokakuussa. Tätähän se on. On huomattava, että esimerkiksi Helsingin Myllyllä ja Bernerillä Loviisa ja Naantali sakoluvun vastaanottorajat ovat 220 . Aika monella hyvin pidetyllä kevätvehnälajikkeella sakoluku 220 on tiukassa, oli viime vuonna ja oli tänä vuonna, vaikka olisi pidelty kuinka hyvin ja päivän päästä keltatuleentumisesta otettu 45% raakana pois sateen alta. Hankkija tarjoaa jotakin 203 euroa. Lantmännen tarjoaa korkean valkuaisen vehnästä Naantaliin ja Turenkiin noin 220 euroa, mutta vain sisämaan varastoissa alle 220 sakoiselle on sijaa.

Calisperon kanssa pärjää, jos sen saa kylvöön huhtikuun kolmannella viikolla. En tiedä, onko Hilkasta kokemusta kellään, aikaisista Alli ja Bjarne eivät kehittäneet kuivassa valkuaistakaan, sadosta puhumattakaan. Anniina itää yön aikana jos sääennusteessa näkyy vesipisara viikon päähän. Alustavasti kylvän säästössä olevat Calispero -säkit ensi keväänä lämpimään päivänrinteeseen, mutta kuivahkoille etäpellolle Hilkka-kevätvehnä olisi ehdokas. Quarna ja Quatrox kuulostavat vaateliailta, joten en ala todentaa hommaa, ei ole enää sen vertaa pelivuosia jäljellä, että viitsisi tyhjiä arpoja vedellä.

Iisakki kasvoi oikein hyvin kolmena vuonna syysvehnän paikkona, ei ole poutiva, mutta ei ole leipävehnä. Voisi ehkä olla johonkin vientivehnähommaan sopiva, mutta hylkimisen riski on liian suuri.

-SS-

Hilkkaa markkinoidaan pienellä siemenkustannuksella kun 30g tsp on tiukassa. Viime vuoden raision rapsassa lähes kaikki rehuksi, rikkajyvien määrästä. En suosittele ihan kovimmille saville.

Ei niitä vehniä nyt paljoa pellossa ole mut muutaman pellon olen Alastaron ja Kosken välissä nähnyt riiuureisulla.

Hilkka on vehnien parhaimmistoa, tässä muistoja viime vuodelta:


1   Valkuainen   11,3   %
2   Sakoluku   97   
3   Kosteus   12,5   %
4   Roskat   0,30   %
5   Rikkajyvät   24,80   %
6   Hehtolitrapaino   74,5   kg
10   Vieraat   0,00   %
34   Vihreät   0,0   %

Hilkka on vehnien parhaimmistoa, tässä muistoja viime vuodelta:


1   Valkuainen   11,3   %
2   Sakoluku   97   
3   Kosteus   12,5   %
4   Roskat   0,30   %
5   Rikkajyvät   24,80   %
6   Hehtolitrapaino   74,5   kg
10   Vieraat   0,00   %
34   Vihreät   0,0   %

  boreal? 

Juu niinpä toivorikkaus muuttui pettymykseksi. Ja jos Hilkka on tuolla tavalla vaatelias, sitä varmasti ovat myös Quarna ja Quatrox. No, Helmiä joku täällä viljeli, sekin voisi olla vaikka Helgan ohella testattava. Kun on muitakin velvoitteita elämällä, niin vaikka hyvää puintiaikaa nykyilmastossa on lokakuun kolmannelle viikolle asti yeah right, niin puintien kyttääminen heinäkuun viimeiseltä viikolta lokakuulle on melko epäkäytännöllistä.

Aina aikainen lajike ei ole se heikoin. Vuonna 2018 Vertti suoriutui paremmin kuin Kaarle. Sylvester oli tänä vuonna semmoinen keskimääräinen, mutta 63-64 kiloon jäävä hl-paino sisältää riskin, jollei sitten viljele jotakin 75 kilon Stingiä 20% mukaan. Lenen hl-paino on aikaisin ja myöhään kylvettynä tasainen 64+ kg. Satotasoltaan, kun laskee kuivauskustannukset, niin ei nykyisillä öljyn hinnoilla häpeä pulleajyväisille viherherneohrille juurikaan

Feedwaysta jos vielä olisi itävää siementä itsellä löytynyt, se valmistui syksyllä alle 120 vuorokauden, ja oli kohtuusatoisa, samalla kuivuudelle hyvin vastustuskykyinen. Jos haluan sateissa tummaksi sotkeentuneen litimärän puimurin hytissä katsella yli vyöryviä mustia sadepilviä pari viikkoa syyskuun jälkipuoliskolla, toki mieluummin silloin lähinnä vehnää kyttäisin kuin jotakin lakoon ränsistynyttä ohranp*skaa.

-SS-

Tuosta Iisakista voisi kuulla lisääkin kokemuksia, tai joku muu aikainen kevätvehnä. Anniina sen ajan aikaisena lajikkeena jätti kyllä pahat traumat, mutta jotain syysvehnää esimerkiksi on turha paikkoa jollain keskieurooppalaisella satotykillä.

Viime yönä valmistui viimeinen satsi Quatroxia ja voin niputtaa tämän lajikkeen. Keskisato noin 4300kg, hehtopainot pysyi kuivauserissä 84-85 kilon välissä. Jyväkoko on tavanomainen kevätvehnälle, ei mikään silppu, mutta keskinkertainen. Laonkestävyys oli hieman koetuksella runsasmultaisella osuudella. Kun muistaa, että typpilannoitus oli 100kg/ha, niin sanoisin, että korrensäädettä tämä vähän kaipailisi rehevillä pohjilla. Piti ajaa lisää salttua kesällä, mutta tekemättä. Pääosin jälkiversoista vapaata ja hyvää kasvustoa. Pahiten poutiva lohko osasi kyllä versoa pahoin, mutta näytti kuivurissa putsaantuvan helposti. Jos minulta kysytään, että viljelisinkö jatkossa tätä lajiketta, niin vastaus on kyllä. Ja otan tätä ensi kesänäkin viljelyyn. Ajattelin vielä teettää omaan piikiin analyysit, että saa valkuaisesta tarkempaa tietoa, jotta nähdään, miten tämä pärjää 100kilon typen kanssa.