Näillä nurkilla pienemmät viljelijät tippuvat ikään kuin luontaisesti tarjouskilpailujen ensimetreillä pois. Syystä että: joku viljelijäryhmä havittelee lisämaata kolmen millin eläinkoppinsa kylkeen, on se sitten sonnanlevitysalaa tai rehualaa tai mitä milloinkin, jostain syystä kuitenkin hinta lähtee kohoamaan tähtitieteellisiin summiin, kun pellon ostohintaa ei ole tarkoituskaan saada takaisin itse pellosta, vaan jonkun muun oheistoiminnan kautta kierrätettynä.

Näillä nurkilla pienemmät viljelijät tippuvat ikään kuin luontaisesti tarjouskilpailujen ensimetreillä pois. Syystä että: joku viljelijäryhmä havittelee lisämaata kolmen millin eläinkoppinsa kylkeen, on se sitten sonnanlevitysalaa tai rehualaa tai mitä milloinkin, jostain syystä kuitenkin hinta lähtee kohoamaan tähtitieteellisiin summiin, kun pellon ostohintaa ei ole tarkoituskaan saada takaisin itse pellosta, vaan jonkun muun oheistoiminnan kautta kierrätettynä.

En muista elukoista osaa sanoa kuin töpselikärsistä. Vaikka itsellä ei ole missään nimessä parhaimmat lisät, niin saa olla kyl melkoinen pöydänalus sopimus jos sillä maksetaan kallista peltoa... 

Näillä nurkilla pienemmät viljelijät tippuvat ikään kuin luontaisesti tarjouskilpailujen ensimetreillä pois. Syystä että: joku viljelijäryhmä havittelee lisämaata kolmen millin eläinkoppinsa kylkeen, on se sitten sonnanlevitysalaa tai rehualaa tai mitä milloinkin, jostain syystä kuitenkin hinta lähtee kohoamaan tähtitieteellisiin summiin, kun pellon ostohintaa ei ole tarkoituskaan saada takaisin itse pellosta, vaan jonkun muun oheistoiminnan kautta kierrätettynä.

Onhan tuossa ihan tavallista matematiikkaakin: joku 30 ha osto on paljon pienempi kynnys sellaiselle jolla on 300 ha ennestään. Eihän se ole kuin 10% lisäys, tulorahoituksestakin löyty helpommin apuja kun liikevaihtoa löytyy..
Se on 50% lisäys 60ha:n tilalle. Pankkikin varmaan tässä käyttää jotain kaavojaan kun maksuvalmiutta arvioi.

Toinen juttu jos se 300 ha on ennestään jo tappiin asti luototettu ja pantattu :-)

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 04.07.26 - klo:16:15

Näillä nurkilla pienemmät viljelijät tippuvat ikään kuin luontaisesti tarjouskilpailujen ensimetreillä pois. Syystä että: joku viljelijäryhmä havittelee lisämaata kolmen millin eläinkoppinsa kylkeen, on se sitten sonnanlevitysalaa tai rehualaa tai mitä milloinkin, jostain syystä kuitenkin hinta lähtee kohoamaan tähtitieteellisiin summiin, kun pellon ostohintaa ei ole tarkoituskaan saada takaisin itse pellosta, vaan jonkun muun oheistoiminnan kautta kierrätettynä.

Onhan tuossa ihan tavallista matematiikkaakin: joku 30 ha osto on paljon pienempi kynnys sellaiselle jolla on 300 ha ennestään. Eihän se ole kuin 10% lisäys, tulorahoituksestakin löyty helpommin apuja kun liikevaihtoa löytyy..
Se on 50% lisäys 60ha:n tilalle. Pankkikin varmaan tässä käyttää jotain kaavojaan kun maksuvalmiutta arvioi.

Toinen juttu jos se 300 ha on ennestään jo tappiin asti luototettu ja pantattu :-)

Eihän kenenkään nyt pidä luulla et se 30ha tila ja siihen vaikka 15ha lisäys maksetaan sen 45ha tuotolla. Asiaa tietysti auttaa jos ei luottoja ole. Se 300ha tila pystyy sen 15ha ostamaan jopa ihan tulorahoituksella tai jos ei loppuunasti ole jo luotot tapissa niin rahoituskin ehkä järjestyy..

Mitä nyt itse tässä kysellyt ja kolleegat jutelleet niin ainakaan tällä seudulla ja varmuudella oma pankki ei mitään 15000€/ha tai edes 10000€/ha olevia kauppoja luotota. Tai luotottaa mut se summa per ha on pienempi. Loppu sit laitettava jostakin muualta...

Mut juu lähes kaiken kokoiset tilat niitä peltoja ostaa. Kuka rahoittaa mitenkin. Ja samalla jatketaan valitusta huonosta kannattavuudesta. Näin se homma etenee. 

Mitä yrität sanoa?

Peltokasvien kulutus on pienentynyt kun eläinpuoli on supistunut ja osin tehostunut jolloin vähempien eläinten ylläpitoon menee vähemmän rehua. Viimeksi turkistuotanto on supistunut, joka kulutti jonkinmoisen määrän viljaakin. Oikeastaan nykyään tarvitaan hiton huono viljavuosi jotta basis kääntyisi. Silloin on niinkuin tuulivoimassa: Kun olisi myytävää on tuote ilmaista ja kun tuotteesta saisi hyvän hinnan ei ole myytävää.
Suomen markkinoille sopisi enemmän kotieläintuotteita. Erityisesti naudanlihan omavaraisuus on jotain 80% Emolehmien määrä pitäisi tuplata nykyisetä 60000, jotta päästäisiin 100%. Jos emolehmä ja sen 1,5 vuotta kasvava vasikka söisivät 2 ha sadon, söisivät nuo naudat 120000 ha vuodessa.
Jos kaikki suomalaiset olisivat vegaaneja ei peltoa paljoa tarvittaisi.

Oletus on, että lihantuotanto, maidontuotanto tai mikä tahansa muu eläintuotanto sitoutuisi ideologisesti kotimaan viljaan, on ehkä turhan optimistinen. Tuonti on kuulemma sen verran edullista ja viljakauppiaiden mukaan maailmanmarkkinat ovat niin paljon edullisemmat kuin täkäläiset pienten lohkojen ja suurten logistiikkakustannusten viljat.

Maailmanmarkkinoiden valtaaminen maidolla, broilerilla tai naudanlihalla Suomesta lähtien tuntuu myös olevan kovin vaikeaa. Olikohan suomalainen sianliha vielä kiinalaisten kiinnostuksen kohteena ?

Esimerkiksi kunnat ja laitokset ja koulut ovat koko ajan lisää lanseeraamassa vegaanipäiviä, koulumaitotuputustuki on joutunut antamaan tilaa kauramaito- ja soijapoikatuelle. Lisäksi sianlihan tuotanto on ajamassa kovaa karille, sitä mukaa kun väestössä muslimien osuus kasvaa nopeasti.

-SS-

Emolehmä ja lihanauta syövät pääosin nurmirehua. Mausteeksi vähän viljaa. Rehuviljaa Suomeen tuodaan ihan minimaalisesti ja sekin pääosin rehutehtaille (ruotsalais- ja tanskalaisviljelijöiden omistamille) . Suomalaiselle kotieläintuottajalle on korkea kynnys hankkia tuontiviljaa.

Meillä ei liharotusonnit saaneet kuin ämpärikaupalla myllytettyä enimmäkseen ohrajauhoa ja kuivaheinää + olkea. Ei ollut lantakouru velliä vaan siistejä kuivia torttuja. Liha E-laatua. Hiehot kasvatettiin laitumella lehmien seassa.

Meillä ei liharotusonnit saaneet kuin ämpärikaupalla myllytettyä enimmäkseen ohrajauhoa ja kuivaheinää + olkea. Ei ollut lantakouru velliä vaan siistejä kuivia torttuja. Liha E-laatua. Hiehot kasvatettiin laitumella lehmien seassa.

Ja vuosi oli???


Aikoinaan oli keltainen ja vihreä linja ruokinnassa. Tässä naapurissa oli yksi sonnitila jolla oli vapaa väkirehu ja juurikkaan naatti ja vähän heinää tai olkea. Maitorotu sonnit kesti nopealla kierrolla tuon ruokinnan hyvin ja pellot kasvoi jurttia hyvin. Teurasikä sonneilla oli noin 14kk. Tapahtui siis -90 luvulla.

Kiialan kartanossa oli charolais sonneilla väkirehuprosentti 85 ja oli paljon kroonisia puhaltumisia.

Nykyään on isoja hyvin pärjääviä loppukasvattamoita jossa mennään 15 prosentin väkirehulla. Se sonni syö kasvatus aikanaan hehtaarin heinät helposti.

Jos SS.kin laittaisi sellaisen 100 emon navetan pystyyn niin ei tartte käydä muualla töissä ja pellot saa kasvaa heinää ja vähän voit vuokrata lisää. Siinä lähelläsi on yksi erittäin hyvä esimerkki mihin voit käydä tutustumassa. Ja lähistöllä monta muuta

Matif nousi eilen lähes kympin. Maanantaina nähdään millä painolla Hankkijaa kiinnostaa siirtää sitä kotimaan hintoihin. Veikkaan, että tässä kohtaa basis venytetään aika isoksi.

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/3fdad94d-6c54-4c40-b0c8-97345209660a

Polttoainepula Venäjällä vaikeuttaa juuri alkamassa olevaa sadonkorjuuta. Voisiko se nostaa viljan hintoja... esim. Suomessakin?

Kaikki vaikuttaa osansa ja viljapörssillä on kyllä kaikki tieto sisässä. On siellä jotain muutakin EU satoon liittyvää taustalla eilisessä pompussa. Meillä on täällä pohjoisessa se etu, että voidaan myydä vanha viljakin puintien kynneksellä vasta EUn uuden sadon lähes kokonaan varmistuttua. Tässä kohtaahan ne satoihin ja laatuihin liittyvät markkinamuutokset vahvemmin tulee kun pohjoista pallonpuoliskoa puidaan.

Ukraina tulitti venäläisiä viljalaivoja Asovanmerellä ja viljan hinta nousi 4%

Tuli loppuviikosta ajeltua päijäthämeen kaakkois osissa ja ja itä uudellamaalla. Täytyy sanoa et empä kyllä muista vuotta milloin olisi viimeksi tälläiset kaavustot olleet. Jos ilmat tästä nyt kuivahtaa ja korjuu päästään tekemään hyvissä olosuhteissa ja laadutkin ovat kunnossa niin kyl tavaraa ainakin tältä suunnalta tulee.

Paljon nyt tuntuu aiheuttavan viljelijöiden keskuudessa keskustelua kauran toksitosiinit. Epäilen et tänä vuonna niitä taas "löytyy". Ei siis välttämättä ole, ei ollut viime vuonnakaan vaikka olosuhteet ainakin täällä samanlaiset. Mut jollakin sitä viljatulvaa pitää saada rajattua niin toksitosiinit ovat oiva työkalu alkaa hylkäämään eriä.