Otetaanpa vertailuun Keski Eurooppa. Siellä pienet korttelileipomot leipovat leivän. Suomessa on valtavat keskittyneet tehokkaat? leipomot.
Euroopan halvimmasta viljasta leivotaan Euroopan tehokkaimmissa leipomoissa ja myydään tehokkaissa jättimarketeissa Euroopan kalleinta leipää.

Lopettakaa se vuokraaminen sit.

Tämä on se Suomen maatalouden ydinkysymys. Lapsenuskoisena uskon että tulee vielä vuosi 2022, jolloin viljasta sai 400 Euroa tonnilta ja jos silloin pystyttiin maksaa se niin miksei enään. Siksi vuokraan peltoja ja teen kovaa tappioo. Jos kaikki lopettaisivat peltojen vuokraamisen, sekä vuokralle antamisen, niin meillä ei olisi Suomalaista ruokaa. Näin ei onneksi ole.

Viljelijöille on annettu tukijärjestelmän myötä hyvä mahdollisuus vaikuttaa sadon määrään. Silti vilja-ala tippui vain 70000ha.edellis vuodesta. Kyllä sen viljelyn täytyy siis edelleen olla kannattavaa..

Yksitoikkoinen ajattelu kompastuu aina tähän samaan ansaan: Vakavina ylituotantovuosina, kun rakennemuutos alkoi jylläämään isolla vaihteella, havaittiin, että esimerkiksi pakkokesannoinnit ja paketoinnit, joita oli parhaimmillaan 500 000 ha, eivät vähentäneet tuotantoa kuin osan alan vähennystä vastaavasti. Tätä kutsutaan maataloustieteessä nimellä "Slippage" , tästä voi lukea erinomaisen kuvauksen artikkelista
Hoag, Dana L. Babcock Bruce A. Foster, Wiliam E. Field-Level Measurement of Land Productivity and Program Slippage (DARE: 91-04/April 1991)  Department of Agricultural and Resource Economics North Carolina State University Raleigh, North Carolina, 1991

Eli tuo 70000 ha vähentynyttä vilja-alaa, vaikka olisi 300 000 ha, ei todennäköisesti näy missään. Panosten uudelleensuuntaus varmistaa, että vaikutus voi olla jopa päinvastainen. On pelkästään puhdasta sivutoimisen viljelyn kadehtimista se, kun väitetään, että vain sivutoimisen pienviljelijän pelto osallistuu ylituotantoon ja markkinoiden pilaamiseen, että eturivin viljelijälle takavarikoituna se sama pelto muka ei tuottaisi enemmän ?

Se, että peltopinta-alaa on tullut nettoraivauksissa 105 000 ha lisää EU-ajan alusta, se on arka aihe, koska eivätpä siellä mitkään sivutoimiset ryysyrannat ole olleet raivausjyrsintä ajamassa, vaan parhaimmat rakennemuutostilat, jotka lisäävät sinne jakauman paremmin tuottavaan päähän peltomassaa lisää, vaikka olisikin osa nurmella, säästypähän sitä myyntivilja-alaa sitten käytettäväksi toisaalla paremmin...

Lasketaanpa vielä kerran ? Suomessa on tällä hetkellä yhteensä hieman alle 42 500 aktiivista maatilaa. Kymmenen tuhannen pienimmän tilan ryhmä muodostuu tilastoissa seuraavasti: Alle 10 hehtaarin tilat: peltoalaltaan alle kymmenen hehtaarin tiloja noin 5 500 kappaletta. Niiden keskimääräinen koko on hieman yli 6 hehtaaria. Koko tämän ryhmän yhteispinta-ala on karkeasti 35 000 hehtaaria. Sitten 10–19,9 hehtaarin tilat: siinä kokoluokassa on noin 6 000 tilaa, ja niiden keskimääräinen peltoala asettuu noin 15 hehtaariin. Kerätään 10000 pienimmän tilan kokonaispeltopinta-ala, otetaan mukaan kaikki alle 10 hehtaarin tilat sekä 4 500 tilaa 10–20 hehtaarin luokan alapäästä. Näiden 4 500 tilan osuus on laskennallisesti noin 67 000 – 70 000 hehtaaria.

Kun nämä lasketaan yhteen (35 000 ha + 70 000 ha), saadaan kokonaispinta-alaksi hieman yli 100 000 hehtaaria. Hmm...niinpä niin. Ja nettoraivaus on tuon verran. Mikä tahansa maatalouden rakenteellinen ongelma on siis näiden 10000 pikkutila-loisen syytä, ei pinta-alan laajentamisen, tehostamisen, eikä resurssien uudelleensuuntaamisen syytä.

-SS-

SS osui ikään kuin naulan kantaan.

En mä mistään sivutoimisista pientilallisista puhunut... 

No, kävisikö sitten täkäläinen  harrastelijaviljelijä lähes 500 ha:n kokoluokassa, käy Monacosta rulettipöydässä hakemassa tarvittavan miltsin; mutta jos ei onni satu suosimaan.  nostaa holding-yhtiöstään isäperinnön tuottoja sitten.

-SS-

Sanoisin että SS oli jälleen asian ytimessä.

Ei noi 10ha tilat ole niitä "ongelmia".
Se "ongelma" jos nyt sellaisena haluaa sen ajatella on se 50-100+ ha. Noiden viljelyllä on jo merkitystä mut homma pyörii iloisesti sivutoimisena... 

Mut kuten kirjoitin niin en jaksa enää välittää. 10v sitten itsellä olisi ollut vielä intoa ja aikaa. Nyt ei ole kumpaakaan...

Tarkoitatko että 100 ha pitäisi olla ja mielellään omaa maata, että saa viljellä.

On niitä +300 ha viljatiloja , joissa päätulo tulee koneurakoinnista ja viljely on sivubisnes . Kotitalouksia joissa tulot tulevat pelkästään viljapellolta taitaa olla aika vähän . Pottu ja muut erikoiskasvit on asia erikseen .
 

On niitä +300 ha viljatiloja , joissa päätulo tulee koneurakoinnista ja viljely on sivubisnes . Kotitalouksia joissa tulot tulevat pelkästään viljapellolta taitaa olla aika vähän . Pottu ja muut erikoiskasvit on asia erikseen .

On varmasti. Eipä kai kahta samanlaista tilaa ja tilannetta olekkaan.
En tiedä paljon sitä viljeltävää oikein pitäisi olla et sillä eläisi edes siedettävästi. Voi olla et alkaa nykypäivänä olemaan mahdoton yhtälö. Pellot ja koneet kalliita, muutkin kulut korkealla. Tuotot alhaalla. Lisäala tuo lisätyövoiman tarpeen jolloin oravanpyörä on valmis. Silti meillä vain sitkeästi jatketaan.

Kuulostaa vähän suunnitelmataloudelta jos hallinto alkaisi määräämään kuka saa viljellä ja kuka ei, tai ohjaisi taloudellisilla painostuskeinoilla asiaa siihen suuntaan. Kaikenlaiset säännöt jotka rajoittaa vapaata markkinataloutta pakkaa vaan sotkemaan asioita.

Kuulostaa vähän suunnitelmataloudelta jos hallinto alkaisi määräämään kuka saa viljellä ja kuka ei, tai ohjaisi taloudellisilla painostuskeinoilla asiaa siihen suuntaan. Kaikenlaiset säännöt jotka rajoittaa vapaata markkinataloutta pakkaa vaan sotkemaan asioita.

Toisaalta markkinatalouskin tarvitsee jonkinlaiset säännöt. Mutta ne liittyvät markkinoihin, ei henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.

Ei noi 10ha tilat ole niitä "ongelmia".
Se "ongelma" jos nyt sellaisena haluaa sen ajatella on se 50-100+ ha. Noiden viljelyllä on jo merkitystä mut homma pyörii iloisesti sivutoimisena... 

Mut kuten kirjoitin niin en jaksa enää välittää. 10v sitten itsellä olisi ollut vielä intoa ja aikaa. Nyt ei ole kumpaakaan...

Itse asiassa tässä näkyy aika hyvin ilmiö, että kun tilakoko suurenee, niin suomalaisetkin viljelijät alkavat asennoitua oikeastaan kaikkeen muuhun yhteiskuntaan kuin Kolumbian kahvi- ja karjaparonit, jotka siellä tekevät rakennemuutosta ampumalla pienempien tilojen omistajat pelloilleen ja sitten takavarikoivat maata itselleen. Koko yhteiskunnan pitää alistua palvelemaan tämän armoitetun perintörälssin hyvinvointia. Niin kuin itse asiassa täällä on jo pitkään alistunut, parin miljardin vuosimaksujen osalta. Ja muistetaan, ensimmäinen 10000 pientilaa saa tuosta tukipotista noin 5%, ehkä allekin, koska investointituet ja eläintuet enimmäkseen menevät varmastikin suuremmille kuin joillekin 10 ha:n tiloille.

Tosiasiassa, jos nyt havittelet lähimmäisesi maata, joudut taisteluun, jossa ovat mukana lähinnä vain ne yli 100 ha:n tilat. Tilakokoluokassa >100ha on 6250 tilaa, koko maan maatalousmaasta 50,3 % ! Tilakokoluokassa 0..50 ha on maatalousmaasta vain 21 %  ja se on hajallaan ja usein pieninä lohkoina. Tilakokoluokassa yli 150 ha on parasta maatalousmaata Suomen pelloista 32 % . Ei mene kauan kun hitaimmallekin on selvää, että markkinaongelma joudutaan ratkomaan siellä tilakokoluokassa jossa tuotantokin on.

Liiketaloustieteessä nähdään tämä "Stuck in the Middle" - ilmiö, jossa suurkonsernit hallitsevat kenttää, ja samaan aikaan  mikroyritykset konttaavat isoilta jääneiden murujen perässä ja pärjäävät niillä. Mutta keskikokoiset yritykset syödään pois, eivätkä pääse kasvamaan eivätkä pysty suuruuden ekonomiaan, kiinteiden kulujen ja työvoimakulujen loukku nääs.

Sama on nähtävissä joissakin maatalouden suurmaissa: siinä yhteydessä puhutaan usein "puuttuvasta keskikokoluokasta" (the missing middle), jolloin tilakokojakauma muuttuu U-kirjaimen muotoiseksi: on paljon pieniä tiloja ja kasvava määrä suurtiloja, mutta keskikokoiset katoavat. Suomessa ei ehkä ole vielä tajuttu sitä, että perhepienviljelmän tukitasolla hehtaariparonit pääsevät bisneksellään imuttamaan satojatuhansia veroeuroja, eikä todellista kattoa ole vieläkään ilmaantunut.

-SS-

No ei se kyl omalla alueella ainakaan niin mene et tilakoko määräisi onko pelto minkälaista tai minkä kokoisia lohkoja.

Ja toisekseen niin niissä kaupoissa voi ostaja täällä olla ihan hyvin +300ha omaava tila tai 30ha omaava tila...