Myös voitaisiin rajata savi ja hiesumaat tukien ulkopuolelle, loppuisi ainainen valitus kuivuudesta tai märkyydestä. Sekä tietysti turvepellot ympäristönäkölmasta.

Myös voitaisiin rajata savi ja hiesumaat tukien ulkopuolelle, loppuisi ainainen valitus kuivuudesta tai märkyydestä. Sekä tietysti turvepellot ympäristönäkölmasta.

Joo tää olis hyvä. Ruokaahan saa kaupasta ei siihen peltoja tarvita... 

Itse olen sitä mieltä, että tuki eurot tasan koko maassa ja sitten markkinatalous hoitaa loput. On turhauttavaa katsella pitkin maata peltoja, joita viljellään puolivaloilla. Tässäkin tilanteessa on tiloja, jotka pärjäävät ihan hyvin ja luulen että aina tulee olemaan tiloja, joilla ei ole elo mahdollisuutta. Sama asiahan on muussakin yritys kentässä, jotkut pärjää huonoinakin aikoina.

liittymäsopimuksen ehtohan on että ei koko maata samaan tukeen.      mutta tuo ihan totta.     ja oli ala mikä tahansa on aina niitä voittajia ja häviäjiä.        jossain oli juttua yrittäjästä jolla nyt on asiakkaita tosi vähän mutta kesällä riittää..   ja sanoi ite että ei yritystä pyöritetä vain huipulla olemalla..

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 27.11.25 - klo:22:41

Savon kivipellot mettänsaarekkeiden välissä eivät taida Suomen ruokaturvaa turvata missään oloissa, näin se vaan on ja jos tukieurot loppuu, niin joku valintahan sitten on tehtävä, mihin vähät rahat kohdennetaan. Älkää ampuko viestintuojaa - en minä maantieteellisille tosiasioille mitään voi.

Juu tuskin mut aika yli ampuvaa vetää linja oulusta helsinkiin. Ainakin täällä etelässä jäisi melkoiset alat pelto linjan itäpuolelle. Olen sinänsä samaa mieltä et vaikka itäsuomeen kuinka kaadetaan tukieuroja niin saadaanko sillä riittävästi aikaan. Maantieteelliset seikat eivät vain ole sen asian puolella. Joku yksittäinen pohjoiskarjalainen tila tietysti hieroo käsiään tuossa tilanteessa.

Tukialueiden raja aiheuttaa jo tarpeeksi eriarvoistamista. Pohjanmaan kukkamullat ovat hieman eri asia kun meidän savet. Ja monesti kevät tulee sinne aivan samaan aikaan kuin tännekin. Jopa aikaisemmin. Onhan tämä osittain tietysti kanavoitunut peltojenkin hintaan. Toisaalta peltojen hintaan on myös kanavoitunut paljon muutakin. "Hyvien" työpaikkojen läheisyys ja c alueella nyt elukkatuet tulee ainakin mieleen.

Kyl ne tukirahat jotenkin muuten pitäisi kohdistaa kuin vetämällä uusi raja. Mä olen edelleen sen kesantovelvoitteen kannalla. Tuohon voi sit lisätä jonkun metsitystuen jos kassassa varoja riittää.

Tai sit ei tehdä mitään vaan annetaan markkinan ja ajan hoitaa asia. Viljely siirtyy enemmän sivutoimiharrastelun puolelle mut eipähän ruoka lopu. Päätoimisia jusseja onkin niin vähän et turha meistä on välittää. Ne pärjää jotka pärjää, muut ettiköön oikeita töitä.. 

No ainahan voi vähän neuvotella, niinhän Trumppikin tekee .

Tehdään viivaan mutka .Uusi linjaus Oulu Tampere Lappeenranta . Tuo länsi etelä puoli ( noin 1/5 osa suomen pinta alasta) tuottaa varmaan noin 90 prosenttia suomen viljasta . Tuon viivan itä puolen peltojen tukemiseen menee arviolta yli puolet  pinta ala tuista tällä hetkellä , siellä ei tuoteta silti juuri mitään . Nuota Oksan taisteluja kun on lukenut pään kokoista pulteria täynnä olevista pirun pelloista ,niin ihmetellä täytyy miksi sellaiselle pellolle pitää maksaa yhtä hyvää tukea kun tuottaville pelloille joilla suomen kansa oikeasti ruokitaan ?
Tasa tuella ei kukaan pärjää kunnolla . On vain niitä jotka pärjää jotenkin , niitä jotka luulee pärjäävänsa ja niitä jotka näyttää ulospäin pärjäävän helvetin hyin . 

No tehdäänkö nyt diili ? 

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 28.11.25 - klo:07:46

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 27.11.25 - klo:22:41

Savon kivipellot mettänsaarekkeiden välissä eivät taida Suomen ruokaturvaa turvata missään oloissa, näin se vaan on ja jos tukieurot loppuu, niin joku valintahan sitten on tehtävä, mihin vähät rahat kohdennetaan. Älkää ampuko viestintuojaa - en minä maantieteellisille tosiasioille mitään voi.

Juu tuskin mut aika yli ampuvaa vetää linja oulusta helsinkiin. Ainakin täällä etelässä jäisi melkoiset alat pelto linjan itäpuolelle. Olen sinänsä samaa mieltä et vaikka itäsuomeen kuinka kaadetaan tukieuroja niin saadaanko sillä riittävästi aikaan. Maantieteelliset seikat eivät vain ole sen asian puolella. Joku yksittäinen pohjoiskarjalainen tila tietysti hieroo käsiään tuossa tilanteessa.

Tukialueiden raja aiheuttaa jo tarpeeksi eriarvoistamista. Pohjanmaan kukkamullat ovat hieman eri asia kun meidän savet. Ja monesti kevät tulee sinne aivan samaan aikaan kuin tännekin. Jopa aikaisemmin. Onhan tämä osittain tietysti kanavoitunut peltojenkin hintaan. Toisaalta peltojen hintaan on myös kanavoitunut paljon muutakin. "Hyvien" työpaikkojen läheisyys ja c alueella nyt elukkatuet tulee ainakin mieleen.

Kyl ne tukirahat jotenkin muuten pitäisi kohdistaa kuin vetämällä uusi raja. Mä olen edelleen sen kesantovelvoitteen kannalla. Tuohon voi sit lisätä jonkun metsitystuen jos kassassa varoja riittää.

Tai sit ei tehdä mitään vaan annetaan markkinan ja ajan hoitaa asia. Viljely siirtyy enemmän sivutoimiharrastelun puolelle mut eipähän ruoka lopu. Päätoimisia jusseja onkin niin vähän et turha meistä on välittää. Ne pärjää jotka pärjää, muut ettiköön oikeita töitä.. 

No ainahan voi vähän neuvotella, niinhän Trumppikin tekee .

Tehdään viivaan mutka .Uusi linjaus Oulu Tampere Lappeenranta . Tuo länsi etelä puoli ( noin 1/5 osa suomen pinta alasta) tuottaa varmaan noin 90 prosenttia suomen viljasta . Tuon viivan itä puolen peltojen tukemiseen menee arviolta yli puolet  pinta ala tuista tällä hetkellä , siellä ei tuoteta silti juuri mitään . Nuota Oksan taisteluja kun on lukenut pään kokoista pulteria täynnä olevista pirun pelloista ,niin ihmetellä täytyy miksi sellaiselle pellolle pitää maksaa yhtä hyvää tukea kun tuottaville pelloille joilla suomen kansa oikeasti ruokitaan ?
Tasa tuella ei kukaan pärjää kunnolla . On vain niitä jotka pärjää jotenkin , niitä jotka luulee pärjäävänsa ja niitä jotka näyttää ulospäin pärjäävän helvetin hyin . 

No tehdäänkö nyt diili ? 

Google mapsista kun katselee ilmakuvaa niin saa aika hyvän käsityksen missä pellot on ja missä niitä ei ole. Pori, tampere, lahti, kouvola, vaalimaa linjan eteläpuolinen alue on peltoa. Seinäjoki vaasa linjan molemmin puolin ja sitten kalajoki, ylivieska nivala sekä oulun liminkan seudulla myös.
Noilla alueilla epäilemättä tuotetaan valtaosa pellon tuotteista mut mahtaako tukieurojen jako nyt mennä ihan noin raakasti? Saahan sitä tietysti unelmoida mut epäilen et tuollainen ei tule ikinä toteutumaan.. 

Tukialueet olisi pitäneet laittaa lähtemään turusta kohti koilista. Kuten kirjoitin niin meidän seudulla ollaan monesti ainakin keväällä ihan samaan aikaan kuin pohjanmaalla liikenteessä. Nykyinen vaakasuorahko linjan veto oli kyllä pohjalaisille voitto. Näkyy ehkä mikä kehitys tässä 30v on siellä saatu aikaan.

Olen lähes varma et tukiratkaisu tulee olemaan juustohöylä tyyppinen. Jokaisesta siivu pois.

mutta tuottaako savet kaiken sen mitä suomi syö?    ei kait net perunatkaan ole mitenkään hyiä savella kun saabi moreenimailta potun sijalle..   se pikkanen ero mikä maussa on kait jotain merkkaa etellen..    mutta kait se tuo raja ois ihan hyä jotta sais jonkin asian valmiiks täälläkin.  mutta mistä sit haastettais??

  mutta mistä sit haastettais??

Kyllähän täällä aina on joku joka ottaa aiheeksi vaikka ruosteisen rautanaulan. Ja sanoo viimosen sanan jos joku erehtyy vastaamaan.

Onko jo tehty kiinnityksiä tulevasta sadosta, ja millä hintaa?

Tammikuussa ainakin vientikauraa on kiinnitetty, lisäksi Helsingin Mylly lienee täyttänyt jo sopimukset, jotka lienevät futuureihin kiinnitetyt jollakin basiksella. Futuuritkin ehkä kannattaa kohta lyödä kiinni, lasku on näkyvää vielä ensi vuodellekin. Helsingin Myllyn kevätvehnän peruslaadun 220 sakoluku on omille suunnitelluille lajikkeille liikaa. Quarnaa Helmiä ja Qatroxsia olisi lähinnä kannattanut kiinnittää, mutta kuivan kesän tullessa niistä ei oikein ole mitä kiinnittää. Eli en tiedä tarkkaa hintaa, mutta nyt on jo voimakasti aleneva trendi olemassa, mutta voisi ehkä pysähtyä keväälle 2027, sekin epävarmaa. Matifit laskevat euron pari päivässä. Hintojen käyttäytyminen voi noudattaa samaa tyyliä kuin viime keväänä, etenkin viime vuoden helmi-maaliskuulla tarjottiin alemmat kiinnityshinnat kuin nyt tammikuussa olisi saanut varastosta myydessä.

Syysvehnä on halpaa, rehuvehnä on saman hintaista. Onneksi syysvehnää voi jättää reilun määrän parin vuoden kylvötarpeiksi. Kaikki peltoheitotkin ehkä tulee levittimellä kylvettyä ensi syksynä. Ensin Roundup, sitten levitys ja siihen kylvöäestys. Jää nähtäväksi, miten hyvä tuotto on maisema-riistalla ja maanparannuskasvilla. Siemenet on varattu ja himmattu lannoitteen ostoa. Apilaa, heinää, auringonkukkaa, ainakin on olemassa vanhaa varastoa, josta saa näperreltyä monta palstaa.

-SS-

Pikkulinnut lauloivat, ettei Hankkijan rehutehdas vedä ohraa ennen elokuuta. No, kyllä ne nyt nupin kuitenkin lupasivat ottaa, että yksi 300hl löytyi vielä tilaa. Tarkistin kosteuden, ei ollut vetänyt kolmen neljän vuoden varastoinnin aikana takaisin. Hieman haikeaa, kun luultavasti elämän viimeinen ohrakuorma sai nyt noutajan.

Miksi lyöt ohran suhteen hanskat tiskiin?

Pikkulinnut lauloivat, ettei Hankkijan rehutehdas vedä ohraa ennen elokuuta. No, kyllä ne nyt nupin kuitenkin lupasivat ottaa, että yksi 300hl löytyi vielä tilaa. Tarkistin kosteuden, ei ollut vetänyt kolmen neljän vuoden varastoinnin aikana takaisin. Hieman haikeaa, kun luultavasti elämän viimeinen ohrakuorma sai nyt noutajan.

Olisit tehnyt sopimuksen keväälle 2027. Tarjosivat ihan OK hintaa.  Voi olla, että viljan hinnat eivät juurikaan enää parane, johtunee siitä, että Lähi-Itä ja vaikkapa Iran eivät ole suuria vehnäntuottaja-alueita muutenkaan.

Edit: ymmärrän tuon ohrasta luopumisen niin, että on erittäin haastavaa löytää sadasta ohralajikkeesta omalle palstalle sopivaa lajiketta. Useimmiten poutivilla savilla mallasohran yrittäminen on täysin toivotonta, valkuaiset vain nousevat  liian korkealle. Useimmat ns. satotykit ovat todellisuudessa surkeita paperitiikereitä, kun joutuvat altakastelupellolta ja karjanlantakasasta vähänkin sivuun. Vaateliailla lajikkeilla kun juurivesi on 10 cm liian korkealla, ohra kuihtuu, 10 cm liian alhaalla, ohra kuivuu.  Sen verran tuli jutusteltua pakkaamon kanssa, että nyt kokeilen yhdellä erillisellä pellolla Veera-ohraa. Toinen potentiaalinen ehdokas oli Sting, joka kuitenkin oli toivottua myöhäisempi. Jos Veera  menestyy Sylvesterin lailla, vaihtuu Sylvester siihen, koska kaksitahoisena Veeran jyväkoko on parempi ja myös hehtolitrapaino, eikä minulla ole mitään pH 4:n peltojakaan, joten äärimmäinen happamuuden sieto ei ole se ykkönen ominaisuuksien punninnassa. Lopuksi  Feedway ja Veera laitetaan kaksintaisteluun, ja siitä sitten päätös viisivuotissuunnitelmaan.

Ohran viljely on kuitenkin melko yksinkertaista, puinnissa kiloja tulee kärryyn nopeimmin huonollakin puimurilla, esimerkiksi Sampolla, ja jos vaan huomaa kyntää maahan vesitilaa, selviää ohra kesän ensimmäisistä ukkoskuuroista elossa. Hehtolitrapaino on riittävä, että kukkukärryt ovat painoltaan riittävän täyteen kuormatut, päin vastoin kuin kauroilla, joilla aika menee terveisten kuljetteluun pitkin teitä.

Kaura on ohran rinnalla erikoisviljelyä, tämä ei tietenkään koske Pohjanmaata ja kaikkionnistuu-ryhmää.

-SS-

Hankkijan ostohinnat on yllättävän korkealla, jos ohraa on jemmassa syksyyn asti. Anora kiittelisi kovasti, jos älyäisivät laskea hintoja. Onko niin, että ohrassa on tavallaan viljelykannustin nyt mukana. Sitä ei kuitenkaan ole kaksisesti ollut viljelyssä ja on pelättävissä, että kylvöala taas laskee, joten siitä voi jossain vaiheessa olla oikeasti pulaa.

Kauran viljelystä pitäisi päästä eroon. Ongelmana on se, että minimipanostuksella, 80-90 kg typpeä ja yksi rikkaruiskutus, tulee vähintään 5000 kg hehtaarilta, sit jos panostaa lisää, tulee jo 6 tonnia ja sit ollaankin kusessa, kun kaikki paikat on täynnä kauraa. Ja haku viipyy viipyy kun ei ole varastoja kuin vähän.