Paikallista kysyntää on hieman , kun Lantmannenin ostaja kyseli ohrien perään . Näistä oli puhetta kuukausi sitten . Hinta ei vielä ole noussut  . Luulen  että tekstari kampanjalla saavat rehutehtaalle ennen puinteja mitä tarvitsevat .

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 20.02.25 - klo:20:03

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 20.02.25 - klo:16:33

Kemikaalipaketti ennen kukkimista, kukkimisen aikana ja jälkeen.

Voi Herran jestas sentään .. 

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 20.02.25 - klo:16:33

Hivenaineet tulevat joka ruiskutukseen, ja muutamaan erilliseenkin, voi olla, että niistä mangaaneista kupareista, rikistä ym. tulee lannoituksen jälkeen toiseksi suurin kustannuserä.

Aina vaan paranee... 

Huomioi, että Yaralta tuli Vita-sarjaan myös uusi kalium-hivenlannoite. Se voisi toimia erinomaisen hyvin kauralle. 

Nyt on suunnitelma kasassa, jolla voi yrittää hallita sekä hl-painoa että DON-pitoisuutta:
kauralle mahdollisesti tulisi kolme ruiskutusta:

1.  T0 vaihe (orasvaihe-pensastumisvaiheen alku)
      - rikka-aine Tooler ja seoskumppani Zypar
      - tautiaine Balaya
      - pieni annos Moddus Evo
      - jos seoksen puolesta onnistuu, niin Mantrac Pro / Mancozin mukaan

2. T2 vaihe korrenkasvun aikana
      - Moddus Evo toinen annos
      - EDTA Strong, Mangozin, HI-Phos ym. ravinteita niin paljon kuin kukkaro kestää ja
        neste vielä on säiliössä juoksevaa
      - jos isoja valvatteja tai ohdakkeita esiintyy, voi ajatella MCPA sekaan.

3.  T3+ kukkiminen/röyhy
      - Input

Ainevalinta suureksi osaksi omien varastojen tyhjennystä, voisi olla tehokkaampiakin vaihtoehtoja, mutta joskus on kompromissejakin tehtävä.

-SS-

Jacky-kaurat alkavat olla valmiit viimeiseen 3. vaiheen käsittelyyn, ehkä jo ensi viikon lopulla. Matty on kitukasvuista, epäselvää on, mikä sitä vaivaa, orastui huonosti eikä tuntunut versoutuvan.

Ruiskutusohjelmasta on toteutunut kaksi ensimmäistä vaihetta

Kohta 1 . toteutui sellaisenaan. Hivenaineena Mancozin

Kohdan 2. joutui vahvistamaan jääntirikkojen takia:
- CDQ SX 15 g + loraus kiinnitettä
- Primus XL 1 l/ha
- Yara Solatrel 3 l/ha ja loput huuhtelut EDTA Strong - kannuista
- Moddus Evo 0,1 l/ha

Paikoin väri on KEG-korteissa 7 tienoilla, ehkä 70 kg typpeä riittää, ja paikoin jo oli semmoisia lakopyörteitä kasvustossa;  P11  K28. Liimalako ei ole toivottavaa, viime vuonna kehnosta sadosta huolimatta oli liimalakoa, elokuun lopun ja syyskuun alun kostean sään vuoksi, oliko Taika sitten vaan niin heikkokortinen. Meeri ei sentään kokonaan mennyt lakoon ja Bennystä katkesi raesateessa korsi vähän röyhyn alta poikki.

Yara AT-Farm ei ainakaan ilmaisversiona ole nähnyt aurinkoista päivää kesäkuun puolivälin jälkeen, joten niistä kuvista ei oikein saa tämän hetken tilanteesta selvää.

-SS-

Miten tuo voi kannattaa. Eihän kaura vaadi muuta kun rikka torjunnan jos edes sitäkään, kun on vahvin viljoista peottoamaan rikat.

Ei noista kovin suuret hehtaarikustannukset tule ja jos satotaso sekä laatu on hyvä, niin peittää kyllä helposti kulut.

15. huhtikuuta muokattu ja runsaaksi kuukaudeksi sateisiin jäänyt pelto oli melko puhdas, uudestaan muokkauksen jälkeen. Suoraan sänkeen muokkauskylvö ei katkonut saunakukkien juuria, ja peitattu Matty juroi ja juroi ja jäi harvaksi, niin oli melko hurjan näköinen sekakasvusto, saunakukkaa, talven yli selvinnyttä lutukkaa, pillikettä, mataraa, ihan kaikkea. Samalla kun Modduksen toinen kerta tuli laitettavaksi, laitoinpa eri rikka-ainetta, Primus XL:ää ja kaveriksi pienannosaine.

Luvatut sateet ovat erikoislaatuisia, kyllä voi alkaa tulvimaan pienemmät joet. Kotipeltojen maaperä ei ole märkää vaan aivan ryhdikästä ja erittäin pehmiää, kyllä sinne yksi sade vielä mahtuu. Sänkikylvökset taatusti muuttuvat kirkkaan orantsin värisiksi, onhan tuota keltavärikarttaa jo eturivilläkin, aikaisemmin jo värjääntynyt.

Sateet voivat puraista aikaisen laon muodossa, isokin sade kyllä painuu parissa viikossa alas, ei vielä kuukauteen puida edes syysvehniä.

-SS-

Minun mielestä paras tautiaine on fosfori lannoitus aina mitä rajat sallivat ja paras korrensääde on lajike joka ei mene helposti lakoon. Hieman olen siitäkin syystä skeptinen tautiaineisiin, koska ne mielestäni  ehkä häiritsevät myös normaalia pellon mikrobi toimintaa.

eipä' ole näkyny tutkimusta jossa olis kerrottu mitä useat ruiskutukset tekee totellakin pellon kasvutuotolle ja kuinka sotkee luonnon omaa toimintaa..ja kun vielä tieteään kemikalisaation haita ni mitäpä siitä kertomaankaan kun joku saattaa pelästyä ja jääpi kaurajuomatkin ostamatta..               joskus katellu joitain luomuilijan peltoja kuin hyin kasvaa ja aika isoja satoja saabi..    jopa vuosienkin jälkeen..

Tuossa keväällä viisasteltiin yhden kartanon pihamaalla oleville lannoitteille. Tila on luomussa, joten toki se lantakin oli luomuversiota. Siinä laskeskeltiin , että normaali tarve on 800 kg/ha. Kannattaahan se luomu, kun ei tarvitse lannoitteita  Kieltämättä hyvät on kasvustot. No tuo tila ei toki kaadu luomulannan hintaan tai edes siihen, että tila tuottaisi persnettoa. Tinkimätön asennehan se on tuotta luomulla satoa. On toki kait suomen ainut, tai ainakin ainut luomuilija jonka mää tiedän ja pelloilta voi tunnistaa viljeltävän kasvinkin ja Tuscano ei kaipaa ajo-opastinta tai vaahtomerkitsintä , jotta tietäisi mistä on jo puitu.

Tuossa keväällä viisasteltiin yhden kartanon pihamaalla oleville lannoitteille. Tila on luomussa, joten toki se lantakin oli luomuversiota. Siinä laskeskeltiin , että normaali tarve on 800 kg/ha. Kannattaahan se luomu, kun ei tarvitse lannoitteita  Kieltämättä hyvät on kasvustot. No tuo tila ei toki kaadu luomulannan hintaan tai edes siihen, että tila tuottaisi persnettoa. Tinkimätön asennehan se on tuotta luomulla satoa. On toki kait suomen ainut, tai ainakin ainut luomuilija jonka mää tiedän ja pelloilta voi tunnistaa viljeltävän kasvinkin ja Tuscano ei kaipaa ajo-opastinta tai vaahtomerkitsintä , jotta tietäisi mistä on jo puitu.

Auts
 
Kyl mä väitän et munkin pelloilta sen tunnistaa. Toki tänä vuonna kyl osalta peltoja kaurat ovat hukkuneet ja se on sinänsä tyhjä. Mut eipä siellä kasva rikatkaan.

Mitä luomulannoitteuden hintaan tulee niin näillä nyky luomuviljan, lähinnä kauran hinnalla voi jo taas alkaa lannoitus olemaan kannattavaa. Mut monesti se ei ole. Luomun kannattavuus perustuu "ilmaiseen" paskaan jolla saadaan kasvuvoimaa viljelykierron ohella. Ilman paskaa (tai ostettua lannoitetta) luomuviljely on melko turhaa touhua sadon tuoton näkökulmasta..

No uskon että maassamme voi olla toinen tai jopa kolmaskin luomuviljelijä jonka pelloilta voi sanoa mikä on satokasvi. No vitsit sikseen. Mutta on niitä sellaisiakin joista ei tiedä mikä on tai pitäisi olla pääkasvi. Toki noin voi olla taviksessakin.

Tautiaineiden nettotuotto on kaikilla panosmyyjien koeruuduilla ollut selvästi plussan puolella. Kuivilla Västankvarnin savilla näin ei aina ole ollut.

Kun runsaampi sateisuus turvottaa tuota paljon puhuttua satopotettiaalia , on tautiaineella ja kunnon laontorjunnalla  saatavissa vaikka kahden tuhannen kilon sadonlisät, edellytyksenä, että lannoituksessa on varoja.. Valkuaisen lasku, kuivauksen lisäkulut ja mahdollinen  leipälaadun aleneminen ehkä kuitenkin  syövät luvattuja tuottoja, silti yhteiskunnallisesti tautitorjunta on kokonaistuottava, koska bruttokansantuote ja panoskauppiaiden voitto nousee ja tuo valtakuntaan lisää jaettavaa ja kotimarkkinoille lisää viljaa. Viljelijä voi olla iloinen suorituksestaan, vaikka ei näkisi juurikaan  itselleen  rahaa ruiskuttelustaan kertyvän.

-SS-