Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe viljan hinta  (Luettu 1401085 kertaa)

kärmeskytö

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1698
Vs: viljan hinta
Aika kauan meni tuota broiskunkakkaa paperilla 5 kuutiota ja käytännös 8 kuutiota hehtaarille.Ei siinä jää kuin harso kun turpeen sekaisen tavaran levittää peltoon.Ennen oli ryssäläinen kalkkikärry ja nyt länsimainen vastaava,molemmissa kaksi levityslautasta. 10 vuotta sitten levittänyt viimeksi,tahtoo olla vitamiinit tallessa edelleen,saltulla pääasiassa nykyään viljat kasvaa...ja naapurista saa tarvittaessa lisää voimaa.

Toki enemmänkin levitetään sellaisille maille jotka sitä vähemmän ovat saaneet.Mutta onhan tuo helppoa tavaraa levittää verrattuna kuivalantaan tai lietelantaan.

ijasja2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7161
Vs: viljan hinta
Lainaus käyttäjältä: kylmis
Ei se pötkö itsessään ole mikään autuus

Palataan realismiin. Seuraava kuva näyttää esimerkiksi yhdestä maakunnasta, miten lannan ravinnemäärä laskettuna alueen eläinmääriin jakautuu, alueella olevan peltopinta-alan mukaan.


Kuinkahan paljon tuosta fosforikartasta on turkiseläinten lantaa? Paikallisesti paljon, Kalajoki erottuu tummana pisteenä tuossa kartassa mutta silloin oli vielä turkistalous voimissaan. Melkoinen määrä on kadonnut fosforia kierrosta, jota ei takaisin saada  :(

Olikin mukavaa ainetta, silloin kun sitä sai. Lukemat jos/kun oli niin punaisella kuin vain olla voi, 2 kertaa reilulla levitysmäärällä eikä 10 vuoden jälkeenkään tarvitse levittää fosforia lannoitteen mukana. Tosin tuo teoriaa kevätkylmillä karkeilla hieta/multamailla, fosforia pitää saada nopealiukoisena rakeena siemenen viereen, niin että on mistä ottaa kun tarve on suurin. Tuo maahan sitoutunut fosfori irtoaa kasvin kannalta myöhässä. Toki yltäkylläisyydestä jotain irtoaa, mutta kevätkesästä nopeammin lämpenevillä savimailla paremmin ja täyteen pumpattu maa ei välttämättä pussista enää starttifosforia tarvitsekaan?
"Understeer is when you see the tree you are hitting, if you only hear the tree then it was oversteer". (Walter Röhrl)

Joozeppi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2104
Vs: viljan hinta
Se N60 tuntu nyt sopivalta. En hifistele, en lannoita kuin kahdesti huiskalla syyskasveja. Jos nyt ajaa N25 niin ajokertoja tulee ainakin kolme. Jos oikein hurjat vehnät tulee niin typpeä voi ajaa tähkälle sitten nesteenä. Mustialan oppi oli: harvoille 2/3 ensin ja 1/3 toiseen. Hyville toisinpäin. Tämä perustuu siihen, että harvoja pitää versottaa ja sille voimaa. Hyvät ja paksut kasvustot taas kuluttaa paljon typpeä kesäkuussa, joten hullua antaa nyt paljon enempää.

Tässä tulikin monenlaista aatetta. Osa on semmosta mihin oon 20v aikana tässä ammattiryhmässä tottunut ja osaan jättää ne omaan arvoonsa. Sanotaanko lyhyesti näin, että kannattaa kehittää maitaan ja itseään viljelijänä niin satotaso nousee.

Ei mulla ole mitkään erityisen hyvät maat maanlaadultaan. Alastarolla tuolla kankaanreunassa 10km päässä on pikemminki enemmän sellasta hikevämpää hietasavea ja hietaa. Mut kaikki oon tehny, että ne tuottais hyvin kun vaan kelit palvelee. Alle ph7 ei enää juuri ole. Viljelykierto palvelee syyskasveja, joiden onnistuminen on perusedellytys saviseudulla korkeaan satotasoon. Nyt lähtee 24 kasvukausi. Tyhmempikin oppii siinä ajassa viljelystä jotain mikä vie eteenpäin. Kaikki mitä aletaan tekemään yritetään tehdä niin hyvin kuin osataan. Kokemus tuo osaamista reagoida erilaisiin näkymiin ja tilanteisiin, joita mm. säät aiheuttavat.

Nää maat vaatis lisää orgaanista ainesta, eikä kananlanta tuo sitä tarpeeksi. Kananlanta sekoitettuna naudan kuivikelantaan olis makiaa. Nyt otan kiertoon varmaan viherlannoitusnurmen laajemmin ja ehkä kuminan. Niiden tuotto pitää hakea muualta kuin itse sen kasvin vuodelta. Ylipäätään Kylmis oli tuossa oikeassa. Kuivalannan kanssa lannoituksen hallinta on vaikeaa, koska sateet ratkaisee. Jurtille ja syysviljoille sopii parhaiten. Kevätviljoilla määrät pieniä ja pussista annettava pääannos. Kasvi tarvii voimaa niin pian keväällä. Samoin tuo P voi kylmänä keväänä olla ongelma vaikka leima vihreä, kuten Ijasja kertoi. Me saadaan kaikesta luovutetusta lannasta rahaa, joten sen ylihukkaaminen omille maille ei ole edes kovin järkevää.

Oon mää aikanani täällä kertonut miten 2020 oli erityisen huono vuosi. Pakasteherne ja öljykasvit pommiin ja keskimyyntiä 640€/ha. Kerron onnistumiset ja epäonnistumiset. Osalla sit jää mieleen vaan ne onnistumiset ja vähän vaikeuksia niitä käsitellä.

Satokisat on varmaan suurin yksittäinen kehittäjä omalla viljelyuralla. Kattellu ja kuunnellu miten isot pojat tekee. Ja aika monta kaveria tunnenkin, joiden keskisadot on mua korkeammat. Oon sanonu niille et teillä on vaan mua paremmat maat  ;D

Viimeksi muokattu: 22.03.25 - klo:16:50 kirjoittanut Joozeppi

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 70866
Vs: viljan hinta
eikös just tuo miten muut tekee ja mittaa ole hyötyks muille viljelijöille.   osaa soveltaa omille maille jotenkin ja lopputulos onkii plussalla ni hyä tulee...!

Joozeppi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2104
Vs: viljan hinta
Kauhee hiljaisuus laskeutuu ainaku mää vastaan jotain.

Tulevan kauden hinnoista niin Kylmis on ihan oikeassa. Jos tulee hyvä viljavuosi voi kakkonen etulukunakin olla piukassa. Siinä on silti se JOS ja toinen JOS on maailmanmarkkina. Ihan yhtä varma alhaisista hinnoista en olisi. Nykyään tapahtuu nopeastikin.

Yhden asian lukitten pikku hiljaa ja se on korkeahko syysvehnä- ja ruissato. Ennuste on edelleen todella keväinen eikä talvituhoja juuri ole. Ainoat moitteet on vesitalouteen liittyviä virheitä. Eli rehuvehnärintamalle voi olla tarjontaa heti puinneilta ja kevätvehnän viljelyssä kannattaa panostaa leipälaadun eteen. Siitä voi silti olla pulaa vaikka vehnää paljon olisikin.

Ensimmäiset on lannoittaneet hybridirukiin toiseen kertaan. Mut sama kaveri on ottanu ruismestarikisan voiton 11ha keskisadolla 10,6tn niin neuvomaankaan en ala 😀.

Satotasoissa alaraja on nolla mut ylärajaa ei ole. Kannattaa kalibroida päänsä niin ettei ole viiteen tonniin tyytyväinen ku joku on ottanu tuplatkin.

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52069
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: viljan hinta
Jospa minäkin jotain sanoisin kakalla lannoitukseen..puuttumatta muuhun.

Lähtökohtaisesti naudan kuivalantaa käytettäessä apulannan kanssa, parissa vuodessa satotasot nousee puolella verrattuna vain pussilantaan. Olettaen että levitys tapahtuu keväällä ja syksyllä. Ongelmaksi muodostuu kasvuston pystyssä pysyminen. Moddus EVO oli käänteentekevä keksintö tiettyyn rajaan asti.

Kun kakan käyttö loppuu ja palataan käyttämään pelkkää raetavaraa, satotasot palautuvat hiljalleen normaaliksi. Arvioisin että 3-5 vuotta maassa riittää vielä potkua ennen tilanteen normalisoitumista jos sontaa on kelkottu vaikka 15 vuotta.

Kyllä se vaan niin on että mitä enemmän siihen maahan työntää orgaanista, sen paremmin kasvaa ja maa tulee meheväksi, kuivuutta/sateita kestäväksi.
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 70866
Vs: viljan hinta
ite huomannu että viljan valmistuminen jatkuu jopa pari viikkoa kun karjanlantaa antaa verrattuna pussitavaraan.    saton laatua en ole tutkituttannu mutta kait nuo muutkin asiat joita sonnan kanssa tulee vaikuttaa jotain..

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5663
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: viljan hinta
Kauhee hiljaisuus laskeutuu ainaku mää vastaan jotain.

Tulevan kauden hinnoista niin Kylmis on ihan oikeassa. Jos tulee hyvä viljavuosi voi kakkonen etulukunakin olla piukassa. Siinä on silti se JOS ja toinen JOS on maailmanmarkkina. Ihan yhtä varma alhaisista hinnoista en olisi. Nykyään tapahtuu nopeastikin.

Yhden asian lukitten pikku hiljaa ja se on korkeahko syysvehnä- ja ruissato. Ennuste on edelleen todella keväinen eikä talvituhoja juuri ole. Ainoat moitteet on vesitalouteen liittyviä virheitä. Eli rehuvehnärintamalle voi olla tarjontaa heti puinneilta ja kevätvehnän viljelyssä kannattaa panostaa leipälaadun eteen. Siitä voi silti olla pulaa vaikka vehnää paljon olisikin.

Ensimmäiset on lannoittaneet hybridirukiin toiseen kertaan. Mut sama kaveri on ottanu ruismestarikisan voiton 11ha keskisadolla 10,6tn niin neuvomaankaan en ala 😀.

Satotasoissa alaraja on nolla mut ylärajaa ei ole. Kannattaa kalibroida päänsä niin ettei ole viiteen tonniin tyytyväinen ku joku on ottanu tuplatkin.

Suomalaiset ja varsinkaan viljelijät eivät tykkää itseään ja saavatuksiaan kehuvista kollegoista. Jos kirjoitus/puhetyyli on sellainen jossa hieman liioitellaan tai ei edes liioitella vaan kerrotaan onnistumisista niin sekin voi joillekin olla liikaa.

Empä itsekään kyseisestä tyylistä välitä, tuollaisista henkilöistä tulee aina hieman ylimielinen kuva. Omaankin viljelijä piiriin kuuluu muutamia kyseisen tyylin omaavia ja näihin juttuihin tulee aina suhtauduttua hienoisella varauksella. Harmi sinänsä kun näillä monesti on sitä tietoa ja taitoakin kyllä tekemisissä ja olisi ihan kiva vaihtaa ajatuksia viljelystä. Mut aika nopeasti siinä omat näkemykset jäävät varjoon kun saa kuunnella toisen osaamisesta ja onnistumisia..  ;D

En nyt tiedä kun en sinua tunne ainoastaan juuri nämä follow farmerit ja lehtijutut ja somepalstat omaatko saman tyylin kuin nämä omat mainitsemani kolleegat mut pahasti kyllä samalta kuulostaa. Väitän et tuo tökkää aika monelle..  ::)

Mutta jotain asiaakin. Viljakuski, eri kuin tähän astiset, kävi luomuvehniä hakemassa jatkojalostettavaksi niin tuli kyseltyä et onko ajoa ollut. Sanoi et syksyllä oli nyt ei. Piti et viljelijöillä ei olisi varastoissa tavaraa. Tiedä sitten.

Kolleegoiden kanssa tullut pohdittua ohra ongelmaa. Jos meno ei muutu niin ens talvena tarvitaan kyllä ohralaivoja. Harmi et ohran hinnoittelu ei anna viljelijöille signaalia et ohraa kannattaisi kylvää. Etelässä tietysti hintaero kauraan pitäisi olla tuplat tai jotain..  ::)
Kyliltä kuultua.... "Luomu ilman paskaa on kuin seksi ilman naista"... 😆

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12470
  • Virolaista kiitos!
Vs: viljan hinta

Kolleegoiden kanssa tullut pohdittua ohra ongelmaa. Jos meno ei muutu niin ens talvena tarvitaan kyllä ohralaivoja. Harmi et ohran hinnoittelu ei anna viljelijöille signaalia et ohraa kannattaisi kylvää. Etelässä tietysti hintaero kauraan pitäisi olla tuplat tai jotain..  ::)
Minä lisäsin ohra-alaa ihan tuntuvasti, mutta ilman menekkisuojauksia meno olisi kuin virolaisessa porttolassa ilman kumia. Eli sopimuksia olemassa Anoralle ja Vikingille Hankkijan kautta. Tämä on erinomainen ratkaisu, kun sopimus on tehty rehufirman kautta, koska jos mallaskelpoisuutta ei ole, niin on samalla rehusopimus olemassa ja se menee sitten sinne. Aion panostaa täysillä, jos kelit ovat vähänkään otollisia. Lisää apulantaa oraille ja tautiruiskutus päälle. Laatu edellä.

Tuo pitää paikkansa, että ohran eteen ei olla valmiita tekemään yhtään mitään. Sitä vaan odotetaan putoilevan taivaasta ostajan siiloihin. A-rehun hinnastoa seurasin päivittäin. Hyvät elementit olemassa takuuhinnan yms. puolesta,  mutta mitään sinne ei ilmestynyt. Tietävät, että ohraa kyllä löytyy, turha tässä naulata hintatasoa seinälle. Tietysti karjamiehet taustalla huutavat kustannuskriisiä ja vaativat mahdollisimman alhaista rehun hintaa. Ymmärrän täysin, mutta en voi auttaa. Myyjällekkin täytyisi jotain järkätä.

Joozeppi on kirjallisessa muodossa parhaimmillaan, sillä livenä puhuu kaksi lausetta yhdellä kertaa ja varsinaissuomalaisella säkätyksellä. Ei siinä perässä pysy, lukee ennemmin keskustelut. ;D

Joozeppi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2104
Vs: viljan hinta
SKN tuossa mainitsi, että on vastaanottanut naudan kuivikelantaa. Se nimenomaan on sitä maanparannusainetta ja sianliete sekä kananlanta on enempi lannoitetta. Juuri saviseudun maat kaipaisivat sitä orgaanista paljon lisää, mutta täällä ei ole juuri enää nautoja. Käytännössä saat lehmänbazkalla tahrittua olkea pellollesi vain jos annat paalata omasi. Silloin lopputulos on plusmiinus nolla.

Sitä orgaanista tulee kasvinjätteistä ja tässä tulee se kierre mikä on joko positiivinen tai negatiivinen. Kun jyvätaso nousee niin samalla nousee pahnasato ja maahan maatuva määrä joka sitä humusta tuo. Toisinpäin, kun satotaso laskee ei tule pahnaakaan ja maat köyhtyvät pikkuhiljaa. Tässä kierteessä on moni ja samoin olikos se 2/3 maan pelloista pudonnut fosforiluokkaan välttävä tai alle. Sieltä on kampeamista. Nykyiset lannoitusrajat eivät juuri palvele peltojen kasvukunnossa pitämistä.

Kananlannassa on mukavasti kaikkia pääravinteita, joista varsinkin kali on nykyään pussista aika kallista. Tosi iso juttu on kuitenkin kalsium (rehussa n.10% kalkkia). Jos joka vuosi levittää perusannoksen se vastaa 4tn kalkitusta viiden vuoden välein. Kun vielä lannan käyttö laskee happamoittavien ostolannoitteiden määrää jopa puoleen niin käytännössä ph ei pääse enää laskemaan kun sen kerran on nostanut.

Ne kenellä naudan kuivikelantaa on käytettävissä ovat kuitenkin parhaassa asemassa. Varsinkin kun usein samoilla tiloilla on nurmi mukana viljelykierrossa. Näistä jutuista niitä eroja syntyy.

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8708
Vs: viljan hinta
Lisäisin tuohon listaan vielä juurikkaan naatin.  ;)
Mystinen kesälaatumies

Agronautti

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1670
Vs: viljan hinta
Tämmösestä on testit menossa....

https://youtu.be/aAxssFJiu1I?feature=shared
(tekstitys päälle)

Tässä ainakin tulee positiivinen kierre kun kaistojen vaihto 2-3 vuoden välein..

Periaatteessa tarkoitettu lähinnä Etelä-Suomen savimaille ja ISOille peltolohkoille joita ei  raaski laittaa vln:lle moneksi vuodeksi..

Tulee myöskin vln:n "sato" hyödynnettyä eikä jää talveksi sateiden huuhtomaksi. 8)

Viimeksi muokattu: 24.03.25 - klo:18:50 kirjoittanut Agronautti

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5663
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: viljan hinta
Tämmösestä on testit menossa....

https://youtu.be/aAxssFJiu1I?feature=shared
(tekstitys päälle)

Tässä ainakin tulee positiivinen kierre kun kaistojen vaihto 2-3 vuoden välein..

Periaatteessa tarkoitettu lähinnä Etelä-Suomen savimaille ja ISOille peltolohkoille joita ei  raaski laittaa vln:lle moneksi vuodeksi..

Tulee myöskin vln:n "sato" hyödynnettyä eikä jää talveksi sateiden huuhtomaksi. 8)

Tuolla saa varmaan kylähullun maineen?  ;D
Mielenkiintoinen ajatus sinänsä. Mut taitaa olla silti helpompi vain vuorotella lohkoja. Pinta-alaa kun olisi joka tilalla sen verran et saa kylvöistä ja puinneista tarpeekseen niin loput voi olla viherlannoituksella. Joku suomen keskipinta-ala, 50ha josta 40% olisi vln ja loput satokasvilla (luomun perus 5v kierto) niin empä itse viitsisi koneita liata 10ha syyskylvöjen ja 20ha kevätkylvöjen vuoksi. Enemmän menee aikaa rassatessa, huoltaessa, pesuissa kuin itse työssä. Mut sit jos tuo pinta-ala saataisiin nostettua niin tilanne olisi toinen.

Mut eihän tälläisistä asioista saa puhua kun heti ajatellaan et ollaan sosiaalisoimassa muiden maita. Tai et halutaan tappaa kaikki pienet tilat..  ;D
Kyliltä kuultua.... "Luomu ilman paskaa on kuin seksi ilman naista"... 😆

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52069
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: viljan hinta
Jooseppi otti puheeks olkien poistamisen paaleina. Peruskasvinviljelytilalla se johtaa kadotukseen ainakin täällä tiilisavenmaassa.  Hiukan asiaa auttaa jos kasvattaa välillä syntisiä ja epäammattimaisia hömppiä.

Ymmärrän kuivike ja lämmitystarpeet, mut en kaura-lumi-ohra-lumi-viljelyssä. Plinttiä ja kittiä tulee.
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20716
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: viljan hinta
Olkimassan hajotus vaatii runsaasti ylimääräistä typpeä, eikä vaikutus multavuuteen ole useinkaan toivottu, siksi luonnollinen tapa on muuntaa olkimassa eläimen läpi kulkevaksi tai alla möyhentyväksi ravinteikkaammaksi maantäytteeksi.

-SS-