eikös just tuo miten muut tekee ja mittaa ole hyötyks muille viljelijöille.   osaa soveltaa omille maille jotenkin ja lopputulos onkii plussalla ni hyä tulee...!

Kauhee hiljaisuus laskeutuu ainaku mää vastaan jotain.

Tulevan kauden hinnoista niin Kylmis on ihan oikeassa. Jos tulee hyvä viljavuosi voi kakkonen etulukunakin olla piukassa. Siinä on silti se JOS ja toinen JOS on maailmanmarkkina. Ihan yhtä varma alhaisista hinnoista en olisi. Nykyään tapahtuu nopeastikin.

Yhden asian lukitten pikku hiljaa ja se on korkeahko syysvehnä- ja ruissato. Ennuste on edelleen todella keväinen eikä talvituhoja juuri ole. Ainoat moitteet on vesitalouteen liittyviä virheitä. Eli rehuvehnärintamalle voi olla tarjontaa heti puinneilta ja kevätvehnän viljelyssä kannattaa panostaa leipälaadun eteen. Siitä voi silti olla pulaa vaikka vehnää paljon olisikin.

Ensimmäiset on lannoittaneet hybridirukiin toiseen kertaan. Mut sama kaveri on ottanu ruismestarikisan voiton 11ha keskisadolla 10,6tn niin neuvomaankaan en ala 😀.

Satotasoissa alaraja on nolla mut ylärajaa ei ole. Kannattaa kalibroida päänsä niin ettei ole viiteen tonniin tyytyväinen ku joku on ottanu tuplatkin.

Jospa minäkin jotain sanoisin kakalla lannoitukseen..puuttumatta muuhun.

Lähtökohtaisesti naudan kuivalantaa käytettäessä apulannan kanssa, parissa vuodessa satotasot nousee puolella verrattuna vain pussilantaan. Olettaen että levitys tapahtuu keväällä ja syksyllä. Ongelmaksi muodostuu kasvuston pystyssä pysyminen. Moddus EVO oli käänteentekevä keksintö tiettyyn rajaan asti.

Kun kakan käyttö loppuu ja palataan käyttämään pelkkää raetavaraa, satotasot palautuvat hiljalleen normaaliksi. Arvioisin että 3-5 vuotta maassa riittää vielä potkua ennen tilanteen normalisoitumista jos sontaa on kelkottu vaikka 15 vuotta.

Kyllä se vaan niin on että mitä enemmän siihen maahan työntää orgaanista, sen paremmin kasvaa ja maa tulee meheväksi, kuivuutta/sateita kestäväksi.

ite huomannu että viljan valmistuminen jatkuu jopa pari viikkoa kun karjanlantaa antaa verrattuna pussitavaraan.    saton laatua en ole tutkituttannu mutta kait nuo muutkin asiat joita sonnan kanssa tulee vaikuttaa jotain..

Kauhee hiljaisuus laskeutuu ainaku mää vastaan jotain.

Tulevan kauden hinnoista niin Kylmis on ihan oikeassa. Jos tulee hyvä viljavuosi voi kakkonen etulukunakin olla piukassa. Siinä on silti se JOS ja toinen JOS on maailmanmarkkina. Ihan yhtä varma alhaisista hinnoista en olisi. Nykyään tapahtuu nopeastikin.

Yhden asian lukitten pikku hiljaa ja se on korkeahko syysvehnä- ja ruissato. Ennuste on edelleen todella keväinen eikä talvituhoja juuri ole. Ainoat moitteet on vesitalouteen liittyviä virheitä. Eli rehuvehnärintamalle voi olla tarjontaa heti puinneilta ja kevätvehnän viljelyssä kannattaa panostaa leipälaadun eteen. Siitä voi silti olla pulaa vaikka vehnää paljon olisikin.

Ensimmäiset on lannoittaneet hybridirukiin toiseen kertaan. Mut sama kaveri on ottanu ruismestarikisan voiton 11ha keskisadolla 10,6tn niin neuvomaankaan en ala 😀.

Satotasoissa alaraja on nolla mut ylärajaa ei ole. Kannattaa kalibroida päänsä niin ettei ole viiteen tonniin tyytyväinen ku joku on ottanu tuplatkin.

Suomalaiset ja varsinkaan viljelijät eivät tykkää itseään ja saavatuksiaan kehuvista kollegoista. Jos kirjoitus/puhetyyli on sellainen jossa hieman liioitellaan tai ei edes liioitella vaan kerrotaan onnistumisista niin sekin voi joillekin olla liikaa.

Empä itsekään kyseisestä tyylistä välitä, tuollaisista henkilöistä tulee aina hieman ylimielinen kuva. Omaankin viljelijä piiriin kuuluu muutamia kyseisen tyylin omaavia ja näihin juttuihin tulee aina suhtauduttua hienoisella varauksella. Harmi sinänsä kun näillä monesti on sitä tietoa ja taitoakin kyllä tekemisissä ja olisi ihan kiva vaihtaa ajatuksia viljelystä. Mut aika nopeasti siinä omat näkemykset jäävät varjoon kun saa kuunnella toisen osaamisesta ja onnistumisia.. 

En nyt tiedä kun en sinua tunne ainoastaan juuri nämä follow farmerit ja lehtijutut ja somepalstat omaatko saman tyylin kuin nämä omat mainitsemani kolleegat mut pahasti kyllä samalta kuulostaa. Väitän et tuo tökkää aika monelle.. 

Mutta jotain asiaakin. Viljakuski, eri kuin tähän astiset, kävi luomuvehniä hakemassa jatkojalostettavaksi niin tuli kyseltyä et onko ajoa ollut. Sanoi et syksyllä oli nyt ei. Piti et viljelijöillä ei olisi varastoissa tavaraa. Tiedä sitten.

Kolleegoiden kanssa tullut pohdittua ohra ongelmaa. Jos meno ei muutu niin ens talvena tarvitaan kyllä ohralaivoja. Harmi et ohran hinnoittelu ei anna viljelijöille signaalia et ohraa kannattaisi kylvää. Etelässä tietysti hintaero kauraan pitäisi olla tuplat tai jotain.. 

Kolleegoiden kanssa tullut pohdittua ohra ongelmaa. Jos meno ei muutu niin ens talvena tarvitaan kyllä ohralaivoja. Harmi et ohran hinnoittelu ei anna viljelijöille signaalia et ohraa kannattaisi kylvää. Etelässä tietysti hintaero kauraan pitäisi olla tuplat tai jotain.. 

Minä lisäsin ohra-alaa ihan tuntuvasti, mutta ilman menekkisuojauksia meno olisi kuin virolaisessa porttolassa ilman kumia. Eli sopimuksia olemassa Anoralle ja Vikingille Hankkijan kautta. Tämä on erinomainen ratkaisu, kun sopimus on tehty rehufirman kautta, koska jos mallaskelpoisuutta ei ole, niin on samalla rehusopimus olemassa ja se menee sitten sinne. Aion panostaa täysillä, jos kelit ovat vähänkään otollisia. Lisää apulantaa oraille ja tautiruiskutus päälle. Laatu edellä.

Tuo pitää paikkansa, että ohran eteen ei olla valmiita tekemään yhtään mitään. Sitä vaan odotetaan putoilevan taivaasta ostajan siiloihin. A-rehun hinnastoa seurasin päivittäin. Hyvät elementit olemassa takuuhinnan yms. puolesta,  mutta mitään sinne ei ilmestynyt. Tietävät, että ohraa kyllä löytyy, turha tässä naulata hintatasoa seinälle. Tietysti karjamiehet taustalla huutavat kustannuskriisiä ja vaativat mahdollisimman alhaista rehun hintaa. Ymmärrän täysin, mutta en voi auttaa. Myyjällekkin täytyisi jotain järkätä.

Joozeppi on kirjallisessa muodossa parhaimmillaan, sillä livenä puhuu kaksi lausetta yhdellä kertaa ja varsinaissuomalaisella säkätyksellä. Ei siinä perässä pysy, lukee ennemmin keskustelut.

SKN tuossa mainitsi, että on vastaanottanut naudan kuivikelantaa. Se nimenomaan on sitä maanparannusainetta ja sianliete sekä kananlanta on enempi lannoitetta. Juuri saviseudun maat kaipaisivat sitä orgaanista paljon lisää, mutta täällä ei ole juuri enää nautoja. Käytännössä saat lehmänbazkalla tahrittua olkea pellollesi vain jos annat paalata omasi. Silloin lopputulos on plusmiinus nolla.

Sitä orgaanista tulee kasvinjätteistä ja tässä tulee se kierre mikä on joko positiivinen tai negatiivinen. Kun jyvätaso nousee niin samalla nousee pahnasato ja maahan maatuva määrä joka sitä humusta tuo. Toisinpäin, kun satotaso laskee ei tule pahnaakaan ja maat köyhtyvät pikkuhiljaa. Tässä kierteessä on moni ja samoin olikos se 2/3 maan pelloista pudonnut fosforiluokkaan välttävä tai alle. Sieltä on kampeamista. Nykyiset lannoitusrajat eivät juuri palvele peltojen kasvukunnossa pitämistä.

Kananlannassa on mukavasti kaikkia pääravinteita, joista varsinkin kali on nykyään pussista aika kallista. Tosi iso juttu on kuitenkin kalsium (rehussa n.10% kalkkia). Jos joka vuosi levittää perusannoksen se vastaa 4tn kalkitusta viiden vuoden välein. Kun vielä lannan käyttö laskee happamoittavien ostolannoitteiden määrää jopa puoleen niin käytännössä ph ei pääse enää laskemaan kun sen kerran on nostanut.

Ne kenellä naudan kuivikelantaa on käytettävissä ovat kuitenkin parhaassa asemassa. Varsinkin kun usein samoilla tiloilla on nurmi mukana viljelykierrossa. Näistä jutuista niitä eroja syntyy.

Lisäisin tuohon listaan vielä juurikkaan naatin. 

Tämmösestä on testit menossa....

https://youtu.be/aAxssFJiu1I?feature=shared
(tekstitys päälle)

Tässä ainakin tulee positiivinen kierre kun kaistojen vaihto 2-3 vuoden välein..

Periaatteessa tarkoitettu lähinnä Etelä-Suomen savimaille ja ISOille peltolohkoille joita ei  raaski laittaa vln:lle moneksi vuodeksi..

Tulee myöskin vln:n "sato" hyödynnettyä eikä jää talveksi sateiden huuhtomaksi.

Tämmösestä on testit menossa....

https://youtu.be/aAxssFJiu1I?feature=shared
(tekstitys päälle)

Tässä ainakin tulee positiivinen kierre kun kaistojen vaihto 2-3 vuoden välein..

Periaatteessa tarkoitettu lähinnä Etelä-Suomen savimaille ja ISOille peltolohkoille joita ei  raaski laittaa vln:lle moneksi vuodeksi..

Tulee myöskin vln:n "sato" hyödynnettyä eikä jää talveksi sateiden huuhtomaksi.

Tuolla saa varmaan kylähullun maineen? 
Mielenkiintoinen ajatus sinänsä. Mut taitaa olla silti helpompi vain vuorotella lohkoja. Pinta-alaa kun olisi joka tilalla sen verran et saa kylvöistä ja puinneista tarpeekseen niin loput voi olla viherlannoituksella. Joku suomen keskipinta-ala, 50ha josta 40% olisi vln ja loput satokasvilla (luomun perus 5v kierto) niin empä itse viitsisi koneita liata 10ha syyskylvöjen ja 20ha kevätkylvöjen vuoksi. Enemmän menee aikaa rassatessa, huoltaessa, pesuissa kuin itse työssä. Mut sit jos tuo pinta-ala saataisiin nostettua niin tilanne olisi toinen.

Mut eihän tälläisistä asioista saa puhua kun heti ajatellaan et ollaan sosiaalisoimassa muiden maita. Tai et halutaan tappaa kaikki pienet tilat.. 

Jooseppi otti puheeks olkien poistamisen paaleina. Peruskasvinviljelytilalla se johtaa kadotukseen ainakin täällä tiilisavenmaassa.  Hiukan asiaa auttaa jos kasvattaa välillä syntisiä ja epäammattimaisia hömppiä.

Ymmärrän kuivike ja lämmitystarpeet, mut en kaura-lumi-ohra-lumi-viljelyssä. Plinttiä ja kittiä tulee.

Olkimassan hajotus vaatii runsaasti ylimääräistä typpeä, eikä vaikutus multavuuteen ole useinkaan toivottu, siksi luonnollinen tapa on muuntaa olkimassa eläimen läpi kulkevaksi tai alla möyhentyväksi ravinteikkaammaksi maantäytteeksi.

-SS-

Jokioisilla oli joskus koe, jossa vuosittain yhden ruudun oljet ajettiin kolmannelle ruudulle ja toisen ruudun jätettiin paikalleen. Eli yhdeltä ruudulta oljet korjattiin toiselta ei ja kolmannelle tuli vuosittain tuplaoljet. 20 koevuoden jälkeen ei maan multavuudessa ollut ruutujen välillä eroa. Juurimassa on varmaankin paljon olkea merkittävämpi multavuuden säilytyksessä.

Jokioisilla oli joskus koe, jossa vuosittain yhden ruudun oljet ajettiin kolmannelle ruudulle ja toisen ruudun jätettiin paikalleen. Eli yhdeltä ruudulta oljet korjattiin toiselta ei ja kolmannelle tuli vuosittain tuplaoljet. 20 koevuoden jälkeen ei maan multavuudessa ollut ruutujen välillä eroa. Juurimassa on varmaankin paljon olkea merkittävämpi multavuuden säilytyksessä.

Ja kun perusmuokkauksena on kyntö, niin taatusti häviää hyödyt jankon pohjalle.

Voisi ehkä tehdä viljan kasvatuskokeita olkipaalissa, USA:ssa maissin suorakylvö on alkanut vaatia paksun maissinoljen siirtämistä sivuun kylvöurasta, usein käyttävät kiekkoäkeitä ("vertical tilling") , joissa on lähinnä suora kuvioitu kiekko, viiltelee ja ilmastaa maatumatonta maissikariketta.

Olki todellakin sisältää pääravintoaineita, fosforia ja kaliumia, mutta oljen hajottaminen maksaa typpenä myös.

-SS-