Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 24.02.23 - klo:22:52

Lainaus käyttäjältä: Pasimycin - 24.02.23 - klo:22:46

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 24.02.23 - klo:22:21

Käteiskauppa on loppunut muutamassa vuodessa kokonaan, joten kun vuotta aikaisemmin tapahtuvaan pystykauppaan siirtyy, on varastoa oltava kahden sadon verran, koska sopimukseton vilja näyttää olevan totaalista ongelmajätettä.

-SS-

Käteiskauppa voi hyvin ja termiinikaupalla myydään korkeintaan 20%. Muutama Trossoo-Valee jos kehuu onnistumisillaan, ei se isoa kuvaa mihinkään muuta. Sitten ovat taas visusti hiljaa, kun arvaavat väärin. Ja sopimuksen tekeminen ei edellytä kultapossukerhon jäsenyyttä.

Mistä lukema peräisin? En siis kyseenalaista, mutta mielenkiinnosta tiedustelen .

Minkä verran itse kiinnität hintoja etukäteen? Entä naapurit, kollegat, kuinka yleistä se on? Ei ole valtaväylää, vaan suurin osa odottaa aina sitä huippuhintaa. 80/20 sääntö toimii tässäkin.

Sinänsä tuo 20% voisi pitää paikkansa kun nyt muutamat ostajat alkaneet nostamaan syksynä hintoja et olisiko se sopimuskansio sitten vielä kovinkin tyhjä? Toki ei nyt mihinkään loppukesän alkusyksyn hintoihin olla noustu mut suunta ylöspäin.

Toisaalta ihmettelen jos sopimuksia ei ole tehty jos kuitenkin edelleen kallista apulantaa on myyty 80%. Kertoo et viljelijät ei kyl laske yhtään ja uskonto on vahva kymppi! Mut jos sitä apulantaa ei sit olekaan myyty. Vaikka mä olen tässä omilla nurkilla nähnyt monella pussit varastossa ni jos se ei sit ookkaan valtakunnan taso.. 

Käteiskauppa voi hyvin ja termiinikaupalla myydään korkeintaan 20%. Muutama Trossoo-Valee jos kehuu onnistumisillaan, ei se isoa kuvaa mihinkään muuta. Sitten ovat taas visusti hiljaa, kun arvaavat väärin. Ja sopimuksen tekeminen ei edellytä kultapossukerhon jäsenyyttä.

Ehkä tilanne vaihtelee eri puolilla maata. Siellä, missä ei ole lähivarastoja, jotka ottaisivat myytävää satoa suoraan kippaukseen, ei näytä käteiskauppa käyvän. Eli vanhanajan kaupan viljavarastoja ei enää ole. Suuret kolossit, kuten Perniö ja Mustio, ei niihin toivota enää traktorijonoja, vain viljavälittäjän kiintiölle kippauksia, täysinä autokuormina. Satamaviennille ei yksittäisellä viljelijällä ole mahdollisuuksia. Lännempänä, Salossakin, SSO:n betoninen varasto on tyhjä ollut jo pitkään, Hankkijan omistuksessa oleva vanha Tukon siilosto, eipä siellä traktoria ole näkynyt vuosiin. Keskolla aikanaan oli pieni kellanharmaa peltisiilosto Meriniityssä myös, liekö edes lumia aurattu talveksi.

Jos se on totta, että 80% viljakaupasta menee käteiskauppana, silloin se 20% on selvästi täyttänyt joka vastaanoton, ei mahdu kiloakaan, ainakaan käteiskauraa. Tilanne siis oli tuollainen jo joulukuussa. Maahan on siis vähittäin kertynyt "pimeä" viljaylijäämä. Tästä viljakauppaseminaareissa puhuttiinkin ja toruttiin viljelijöitä, koska viljakauppa haluaa tarkan kuvan sadosta, pystykauppasopimusten muodossa.  Meille on siis varkain kehittynyt kahdet viljamarkkinat, korkeahintainen ohituskaista, jonka olemassaoloa ei voi nähdä suoraan mistään, ja sumuinen ja epämääräinen käteiskauppamarkkina, johon ei ole varattu resursseja viljakaupan taholta enää juuri ollenkaan. Kuljetukset, vastaanotto, toimituspäivä, sellaista ei ole hyllyllä valmiiksi kellään.

Siksi onkin mielenkiintoista, että Lantmannenilla on sellaisia sopimuksia kuin HetiTermiini, joka sisältää 30 päivän noutositoumuksen. Eli varmaan tämä HetiTermiini on korvaamassa vanhan käteiskauppatavan.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 24.02.23 - klo:22:52

Lainaus käyttäjältä: Pasimycin - 24.02.23 - klo:22:46

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 24.02.23 - klo:22:21

Käteiskauppa on loppunut muutamassa vuodessa kokonaan, joten kun vuotta aikaisemmin tapahtuvaan pystykauppaan siirtyy, on varastoa oltava kahden sadon verran, koska sopimukseton vilja näyttää olevan totaalista ongelmajätettä.

-SS-

Käteiskauppa voi hyvin ja termiinikaupalla myydään korkeintaan 20%. Muutama Trossoo-Valee jos kehuu onnistumisillaan, ei se isoa kuvaa mihinkään muuta. Sitten ovat taas visusti hiljaa, kun arvaavat väärin. Ja sopimuksen tekeminen ei edellytä kultapossukerhon jäsenyyttä.

Mistä lukema peräisin? En siis kyseenalaista, mutta mielenkiinnosta tiedustelen .

Minkä verran itse kiinnität hintoja etukäteen? Entä naapurit, kollegat, kuinka yleistä se on? Ei ole valtaväylää, vaan suurin osa odottaa aina sitä huippuhintaa. 80/20 sääntö toimii tässäkin.

Hintojen kiinnitys etukäteen ei todellakaan ole valtavirtaa. Syitä mm. epävarmuus sopimuksen täyttämisestä (pieni viljelyala), tietämättömyys, toiveikkuus hintakehityksestä jne... Paljon on myös niitä, jotka myyvät viljansa suoraan jollekin lähiseudun sianviljelijälle tai tipufarmille. Ei näy tilastoissa, on helppoa ja yleensä on myös kustannuksiltaan edullisin vaihtoehto.

Isojen viljatilojen keinovalikoimassa kiinnitys on kuitenkin yleistä. Kun varastotilaa on vähän suhteessa pinta-alaan niin kiinnitys ja toimitus puintikaudella varmistaa sen, ettei niitä viljoja tarvitse säilytellä pitkin kyliä vuokrapaikkojen kuivureissa tai hallin lattioilla. Tai investoida muutamaa tolkutonta lisäpönttöä kuivurin taakse.

Ihan hirveen vaikeaa tuntuu vielä tuottamatta olevan viljan myyminen monelle. No kukin tavallaan hyvä että päiväkaupan tekijöitäkin löytyy markkinasta.

Ite tein nyt viimeksi rehuvehnä Hankkija Turku syyskuu 50tn basis -19€ ja lukittin sen viikko aikaa kun sai 265€/tn. Toki lupasin, että tyttöystävä saa sen ajaa jos on yli markkinan kun itelläni jo kolme rekkaa kiinni leipänä 300€/tn. Kauraa tein myös basis -32€ mutta sitä en vielä lukinnut. Nuo basikset on Dec23 vehnään. Ja toki Hankkija noita jo heikensi reilu viikko sitten.

Viikkari muuten ehkä yllättäenkin nosti tulevan sadon mallasta eilen 5€, nyt 265€. Mut kannattaa kylvää sitä rehuohraa vaan jos tuntuu, että sille varma markkina 👍

Ei näistä vielä mitään tiedä. Yks kokonainen pohjoisen pallonpuoliskon satokausi välissä ja sota päällänsä.

Nämä, joilla ovat suorat yhteydet viljamarkkinoiden kultaisiin kabinetteihin, voisivat jopa ottaa asiakseen imuroida maakunnasta halvempaa viljaa, ja tehdä väliä sillä viljakaupalla pelkästään. Todennäköisesti vähäpätöisemmät viljantuottajat saisivat kokonaisuudessaan paremman hinnan siltikin. Se, mitä yksittäistapaus kertoo viljakaupan hinnoista ja menekistä, ei oikeasti kerro sen lopun kolmen ja puolen miljardin kilon toteutumiskelpoisista markkinamahdollisuuksista yhtään mitään.

-SS-

1960-luvulla viljakaupan minimiykskkö oli kangassäkillinen. Nyt se on 9 akselinen yhdistelmä.

1960-luvulla viljakaupan minimiykskkö oli kangassäkillinen. Nyt se on 9 akselinen yhdistelmä.

Riittääkö 9 akselia vai pitääkö olla jo 10? 

Nim. 59 tonnia vehnää kyytiin laittanut 

1960-luvulla viljakaupan minimiykskkö oli kangassäkillinen. Nyt se on 9 akselinen yhdistelmä.

Sota-aikana viljasäkki on ollut todella arvossaan.Mitähän sota-ajan ihmiset tuumaa nykysestä menosta,kun tukea maksetaan rikkaruohonviljelystä?

Lainaus käyttäjältä: Make - 25.02.23 - klo:18:56

1960-luvulla viljakaupan minimiykskkö oli kangassäkillinen. Nyt se on 9 akselinen yhdistelmä.

Sota-aikana viljasäkki on ollut todella arvossaan.Mitähän sota-ajan ihmiset tuumaa nykysestä menosta,kun tukea maksetaan rikkaruohonviljelystä?

Eivät tykkää eivätkä ymmärrä. Eikä tarvii mennä edes sota-ajan ihmisiin vaan jo nuoremmillakin on vaikeuksia ymmärtää kun heidän nuoruudessakin oli ajoittain puutetta ravinnosta. Ei nyt ehkä maataloissa mut muualla.

Mutta kaiketi vaikka väkimäärä on noussut niin tuotanto on kasvanut enemmän. Ylituotantoa monesta jutusta niin on mielestäni ihan ok et ihan kaikki ei tuota täysillä. Toisaalta asia voitaisiin antaa tapahtua vapaaehtoisesti. Viljan hinta kun tippuisi alle sataseen niin missähän vaiheessa viimeinenkin maksimaalisen tuotannon puolestapuhuja laittaisi hömppää.. 

Mutta kaiketi vaikka väkimäärä on noussut niin tuotanto on kasvanut enemmän. Ylituotantoa monesta jutusta niin on mielestäni ihan ok et ihan kaikki ei tuota täysillä. Toisaalta asia voitaisiin antaa tapahtua vapaaehtoisesti. Viljan hinta kun tippuisi alle sataseen niin missähän vaiheessa viimeinenkin maksimaalisen tuotannon puolestapuhuja laittaisi hömppää.. 

Tässä tapahtuu vielä se, että vaikka maailmassa on todellista nälänhätääkin niin heillä ei ole varaa ostaa ruokaa sieltä missä sitä on liikaakin.
Lisäksi pitää määritellä tavoiteltava elintaso; jos kaikki maailman ihmiset söisivät samalla tavalla kuin hyvinvoiva varakas länsimaalainen niin maailman ruoantuotanto ei taitaisi edes riittää siihen tasoon.

Vielä tuosta kiinnittämisestä niin mikäli isossa mitassa alettaisiin kiinnityksiä tekemään niin Käteiskauppa hinnat tippuisivat entisestään. Kiinnityksiä perustellaan jotta voidaan sopia vientikauppoja etukäteen ja milloin mitäkin mut epäilen et todellisuudessa jos tarvittavat kilot saadaan kasaan kiinnityksistä niin käteishinnat olisivat lähellä nollaa. Eli jokainen kiinnitys antaa ostajille aina enemmän mahdollisuutta laskea käteishintaa..

En vientiä sen isompana tekijänä tässä näe. Ennakkokauppaa hinnoiteltuna tai ei tehdään, jotta saadaan varmistettua tietty määrä satoa. Ylimääräisellä ostajat eivät tee mitään. Yhtä kova kannustin on äkkiä saada ennakkonäytteet sopimuksilta. Niiden perusteella pystytään vetämään "laatuviiva" johonkin kohtaan jo lokakuussa kun tuleva laatu on tiedossa. Toki jos kiinnityskauppaan tehdään vientiin niin ostajat suojaavat itsensä futuureilla samalla.

Itse pidän kylvämistä täysin avohintaisesti paljon isompana riskinottona kuin osan kiinnittämistä. Kuka muu yrittäjä ylipäätään ostaa panokset ja alkaa valmistaa jotain tuotetta tai palvelua tietämättä yhtään mitä siitä saa kun se on valmis. Ajattelutapa on edelleen erikoinen. Siinä on se mahdollisuus "hävitä". Sitä ei meinaa moni kestää.

1960-luvulla viljakaupan minimiykskkö oli kangassäkillinen. Nyt se on 9 akselinen yhdistelmä.

1960-luvulla pieni, muutaman lehmän, tila elätti perheen, nykyisin täytyy olla 7-numeroinen summa velkaa, että pääsee samaan...

Kiinnityskauppa on tietenkin luonnollisen paras juttu, kun valtaosa viljelystä tehtään johonkin omaan teollisuuslaitokseen tai omaan myllyyn tai eläinyksikköön.  Silloin sopimukset saa aina täyteen ja ylimäärät sekä siilonpohjat voidaan kärrätä kivenheiton päähän bisneksen massavirtoihin. Vienti ei kuulukaan tuollaisessa tapauksessa viiteryhmään, täällä etelärannikolla se sitä enemmänkin on, kun lähikäyttöä ei ole.

Käteiskauppa lisäksi eroaa suuresti pystykaupasta, kaupankäyntiyksikkö käteiskaupassa lienee edelleen tonni. Näissä sopimuksissa on aivan eri yksiköt, nähtävästi osuvin on ht, eli hehtotonni.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 24.02.23 - klo:22:52

Lainaus käyttäjältä: Pasimycin - 24.02.23 - klo:22:46

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 24.02.23 - klo:22:21

Käteiskauppa on loppunut muutamassa vuodessa kokonaan, joten kun vuotta aikaisemmin tapahtuvaan pystykauppaan siirtyy, on varastoa oltava kahden sadon verran, koska sopimukseton vilja näyttää olevan totaalista ongelmajätettä.

-SS-

Käteiskauppa voi hyvin ja termiinikaupalla myydään korkeintaan 20%. Muutama Trossoo-Valee jos kehuu onnistumisillaan, ei se isoa kuvaa mihinkään muuta. Sitten ovat taas visusti hiljaa, kun arvaavat väärin. Ja sopimuksen tekeminen ei edellytä kultapossukerhon jäsenyyttä.

Mistä lukema peräisin? En siis kyseenalaista, mutta mielenkiinnosta tiedustelen .

Minkä verran itse kiinnität hintoja etukäteen? Entä naapurit, kollegat, kuinka yleistä se on? Ei ole valtaväylää, vaan suurin osa odottaa aina sitä huippuhintaa. 80/20 sääntö toimii tässäkin.

Todella vähän kiinnitetään näillä kulmilla, ainakin tähän asti on kiinnitetty, tosin täytyy muistaa, että 10 pientä tilaa vastaa yhtä isoa... Toiset myyvät suoraan karjatilalle, toiset tyhjentävät suoraan puinneilta ja taas juuri ennen seuraavia puinteja varastoja, jotkut tipoittain vähitellen pitkin kautta jne. Eturiviläiset varmasti kiinnittävät.