Käteiskauppa voi hyvin ja termiinikaupalla myydään korkeintaan 20%. Muutama Trossoo-Valee jos kehuu onnistumisillaan, ei se isoa kuvaa mihinkään muuta. Sitten ovat taas visusti hiljaa, kun arvaavat väärin. Ja sopimuksen tekeminen ei edellytä kultapossukerhon jäsenyyttä.
Ehkä tilanne vaihtelee eri puolilla maata. Siellä, missä ei ole lähivarastoja, jotka ottaisivat myytävää satoa suoraan kippaukseen, ei näytä käteiskauppa käyvän. Eli vanhanajan
kaupan viljavarastoja ei enää ole. Suuret kolossit, kuten Perniö ja Mustio, ei niihin toivota enää traktorijonoja, vain viljavälittäjän kiintiölle kippauksia, täysinä autokuormina. Satamaviennille ei yksittäisellä viljelijällä ole mahdollisuuksia. Lännempänä, Salossakin, SSO:n betoninen varasto on tyhjä ollut jo pitkään, Hankkijan omistuksessa oleva vanha Tukon siilosto, eipä siellä traktoria ole näkynyt vuosiin. Keskolla aikanaan oli pieni kellanharmaa peltisiilosto Meriniityssä myös, liekö edes lumia aurattu talveksi.
Jos se on totta, että 80% viljakaupasta menee käteiskauppana, silloin se 20% on selvästi täyttänyt joka vastaanoton, ei mahdu kiloakaan, ainakaan käteiskauraa. Tilanne siis oli tuollainen jo joulukuussa. Maahan on siis vähittäin kertynyt "pimeä" viljaylijäämä. Tästä viljakauppaseminaareissa puhuttiinkin ja toruttiin viljelijöitä, koska viljakauppa haluaa tarkan kuvan sadosta, pystykauppasopimusten muodossa. Meille on siis varkain kehittynyt kahdet viljamarkkinat, korkeahintainen ohituskaista, jonka olemassaoloa ei voi nähdä suoraan mistään, ja sumuinen ja epämääräinen käteiskauppamarkkina, johon ei ole varattu resursseja viljakaupan taholta enää juuri ollenkaan. Kuljetukset, vastaanotto, toimituspäivä, sellaista ei ole hyllyllä valmiiksi kellään.
Siksi onkin mielenkiintoista, että Lantmannenilla on sellaisia sopimuksia kuin
HetiTermiini, joka sisältää 30 päivän noutositoumuksen. Eli varmaan tämä HetiTermiini on korvaamassa vanhan käteiskauppatavan.
-SS-
