Maatalouteen liittyvissä asioissa on nykyään  vielä tavallista enemmän "liikkuvia osia"/ muuttujia. Mitenkäs vaikka viljojen hintaan vaikuttaa yleinen epävarmuus/korkeat hinnat vai vaikuttaako mtenkään?Jos suuri joukko päättää olla kylvämättä tai tulee jossain päin huono sato niin ampuuko hinnat ylös ja keväällä panostaneet käärii "hyvät" rahat  . Siinäpä sitä onkin pähkäilemistä.Ukrainan tilanne vaikuttaa osaltaan,tulevat vaalit ja kaikki tämä viherryttäminen ym.

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 05.01.23 - klo:13:14

En oikein ymmärrä, miten se "himmailu" tai välivuoden pito viljelyssä käytännössä tehdään?
 

En minäkään. 
Pelkkä hömppäily vaatii aika isot aloitusinvestoinnit. Siemenet on kalliita ja konetöitä on tehtävä paljon, jotta saat kasvustot kunnolla perustettua. Pahinta on se, että tuloa on vain tuet, mutta niistä lähtee miinuksena kaikki hömpän perustamisen kulut. Ensimmäinen hömppävuosi on siis hyvin matalakatteinen. Tuolle linjalle kun lähtee, niin siellä täytyy sitten pysyä, mielellään kolmisen vuotta. Viljan hinta on kuitenkin vielä niin korkea, että jos nyt jonkinlaista satoa saa, niin sieltä saa kulut pois viljanhinnalla ja sitten tulee tuet päälle.

Siemenet kalliita ja paljon konetyötä?

Ei pidä paikkaansa. Auringonkukkaa, hunajakukkaa, puna-apilaa, hernettä, härpapua, alsikeapilaa, säilisseosta yms. tilattuna. Satavarmana tuottosampaa hommaa ku ottasuonet koko kasvukauden pullottaen säätilaa kytäten ja pahinta peläten.

Tuet tulee aina, sato jos on tullakseen..

Hästäg porriaisriistaviherlannotuspeltoeuroteka

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 05.01.23 - klo:14:06

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 05.01.23 - klo:13:14

En oikein ymmärrä, miten se "himmailu" tai välivuoden pito viljelyssä käytännössä tehdään?
 

En minäkään. 
Pelkkä hömppäily vaatii aika isot aloitusinvestoinnit. Siemenet on kalliita ja konetöitä on tehtävä paljon, jotta saat kasvustot kunnolla perustettua. Pahinta on se, että tuloa on vain tuet, mutta niistä lähtee miinuksena kaikki hömpän perustamisen kulut. Ensimmäinen hömppävuosi on siis hyvin matalakatteinen. Tuolle linjalle kun lähtee, niin siellä täytyy sitten pysyä, mielellään kolmisen vuotta. Viljan hinta on kuitenkin vielä niin korkea, että jos nyt jonkinlaista satoa saa, niin sieltä saa kulut pois viljanhinnalla ja sitten tulee tuet päälle.

Siemenet kalliita ja paljon konetyötä?

Ei pidä paikkaansa. Auringonkukkaa, hunajakukkaa, puna-apilaa, hernettä, härpapua, alsikeapilaa, säilisseosta yms. tilattuna. Satavarmana tuottosampaa hommaa ku ottasuonet koko kasvukauden pullottaen säätilaa kytäten ja pahinta peläten.

Tuet tulee aina, sato jos on tullakseen..

Hästäg porriaisriistaviherlannotuspeltoeuroteka

Nii, jos oikein kuiva kesä tulee, niin tonnin lannoitteilla tulee tonnin sato....

Mielestäni, jos hömppäpellon haluaa hyvin sovittaa viljelykiertoon, se pitäisi kylvää suojaviljaan jo edellisenä kasvukautena. Eli kun puimuri poistuu pellolta, on hömppäkasvusto perustettu ja seuraavaksi pellolle tullaan töihin vasta seuraavana kesänä niittokoneen tai murskaimen kanssa. En oikein näe riemua tehdä muokkaustoimenpiteitä pelkästään hömppäkasvuston perustamista varten. Eli nyt mietintämyssyt päähän jo myös kesän 2024 hömppiä silmällä pitäen.

tuohan on ihan oikea tapa hoitaa homma.   ja eiks kun kylvää sen viljan ni laittais samalla sen sitojakasvinkin mukaan..    jos oikein hyin kasvaa ni jopa olis valmiina sekin..    jossain km ssa oli juttua moisesta..

Skännä puhuu asiaa. Tuki tulee 99,9% varmuudella, sato jos on tullakseen.

Toistan itseäni mut jos nyt lannat on hommattu niin syytä ne on laittaa peltoon tai yritettävä nyt myydä eteenpäin, turha sitä on tässä vaiheessa enää miettiä. Miettimisen aika oli silloin kun lannan ostosta päätettiin. 

Mutta palatakseni viljan hintaan niin syksyn hintahan on mielestäni pitkälti kiinni siitä, et millainen se sato ens kasvukaudella tulee. Jos hömppä, herne, papu ala kasvaa niin viljasato voi olla pieni. Huono kasvukausi viel tähän niin pulahan se taas on. Euroopassa jos tulee hyvä sato niin hintaero oltava jonkinlainen ennenkuin tuontiin lähdetään.

Eli lopun viimein kyse on siitä mitä jokainen viljelijä tekee. Ostaako apulannat ja vetää ns. Täysillä. Jos kaikki tekee näin niin hinta tuskin nousee. Vai himmaillaanko? Jokaisen mietittävä omalta kohdalta et onko se 600e - 1200e apupaska ok, millaisen sadon sillä saa ja mikä sadon hinta on? Mä en näe yhtälöä järkevänä niin onneksi olen luomussa ettei tarvii pähkäillä mokoman homman kanssa 

No ei todellakaan ole.. Kyllä se on niin veemäistä puida suojaviljakasvustoa jossa nurmi kasvaa lakopaikoista läpi..
Aikoinaan kun vielä olin maitoviljelijä nurmet perustettiin vihantana korjattavaan suojaviljaan ja kaksi sr-satoa otettiin niistä perustamisvuonna.

Nyt jauholakkina vln:t ja "sr-nurmet" tulee perustettua joka puhtaana tai jos suojaviljaa ("siilon pohjilta"), niin tähkälle tullessa 1. murskaus.. Kurittaa samalla 1v. rikkojakin kun eivät ehdi siementää.

Vln:t tulee kylvettyä kevytmuokattuun tai kevään sänkirikkoon, rikkaäes raapii siemenet tarpeeksi maahan ja jyräys painaa kiinni..

Mielestäni, jos hömppäpellon haluaa hyvin sovittaa viljelykiertoon, se pitäisi kylvää suojaviljaan jo edellisenä kasvukautena. Eli kun puimuri poistuu pellolta, on hömppäkasvusto perustettu ja seuraavaksi pellolle tullaan töihin vasta seuraavana kesänä niittokoneen tai murskaimen kanssa. En oikein näe riemua tehdä muokkaustoimenpiteitä pelkästään hömppäkasvuston perustamista varten. Eli nyt mietintämyssyt päähän jo myös kesän 2024 hömppiä silmällä pitäen.

Ei rahahömppää perustetata edellisenä vuotena. Eikä kukaan täyspäinen muokkaa niitä peltoja samalla tunteella kuin satokasvia varten, esmes jyrsimellä.

Mitä suojaviljaan tulee niin siinähän vasta nuukasti lannotetaan ja käytetään pientä satotasoa ettei tarvi puida lakopaskua vihreen mössön keskeltä. Ja anna olla jos vilja jää liian harvaks ja heinä riehaantuu. Kasvinsuojelukin rajoittuu melko paljon, heiniä ja apilaa yms jos on suojaviljassa.

No ei todellakaan ole.. Kyllä se on niin veemäistä puida suojaviljakasvustoa jossa nurmi kasvaa lakopaikoista läpi..
Aikoinaan kun vielä olin maitoviljelijä nurmet perustettiin vihantana korjattavaan suojaviljaan ja kaksi sr-satoa otettiin niistä perustamisvuonna.

Nyt jauholakkina vln:t ja "sr-nurmet" tulee perustettua joka puhtaana tai jos suojaviljaa ("siilon pohjilta"), niin tähkälle tullessa 1. murskaus.. Kurittaa samalla 1v. rikkojakin kun eivät ehdi siementää.

Vln:t tulee kylvettyä kevytmuokattuun tai kevään sänkirikkoon, rikkaäes raapii siemenet tarpeeksi maahan ja jyräys painaa kiinni..

Sää ehrit eka.. 😂

Lainaus käyttäjältä: Agronautti - 06.01.23 - klo:08:50

No ei todellakaan ole.. Kyllä se on niin veemäistä puida suojaviljakasvustoa jossa nurmi kasvaa lakopaikoista läpi..
Aikoinaan kun vielä olin maitoviljelijä nurmet perustettiin vihantana korjattavaan suojaviljaan ja kaksi sr-satoa otettiin niistä perustamisvuonna.

Nyt jauholakkina vln:t ja "sr-nurmet" tulee perustettua joka puhtaana tai jos suojaviljaa ("siilon pohjilta"), niin tähkälle tullessa 1. murskaus.. Kurittaa samalla 1v. rikkojakin kun eivät ehdi siementää.

Vln:t tulee kylvettyä kevytmuokattuun tai kevään sänkirikkoon, rikkaäes raapii siemenet tarpeeksi maahan ja jyräys painaa kiinni..

Sää ehrit eka.. 😂

Samaa mieltä kuin edelliset, kerta lautastinttarilla ja kylvö pneumalla, ei mielestäni erityisen vaikeaa tai kallista. Suojaviljassa on aina omat riskinsä, se yhden muokkauskerran säästö valuu äkkiä kuivauskustannuksiin, ja kosteampiin kuivikeolkiin kuka semmoisia kerää.

Mä olen tässä laskeskellut tätäkin - ruokohelpeä Biolanille:

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/c91c4962-f4d5-49fc-8d2c-b16f9fa5a6dd

Sain jonkinlaisen sopimus- ja hintaehdotelmankin.
Korjuu- ja lannoituskustannus tuossakin on... pitäisi vielä selvittää voiko käyttää näitä 'kierrätyslannoitteita'.
Muokkaus, kylvö, kasvinsuojelu (ja kuivaus) puuttuvat paitsi perustamisvuonna. Paalikasa pitää peittää tien varteen;  peittäminen ei ole ihan pikkujuttu jos tavaraa on vaikka 1000 paalia (n. 50ha) . Mielellään suurkanttipaaleina.

Semmoinen homma että keväällä on kova rykäisy ja sen jälkeen hommaan ei tarvitse juuri koskea kuin seuraavana keväänä seuraava korjuu ja lannoitus.
Muutenhan mulla helpitouhusta onkin menneisyydestä jo 16 vuoden kokemus, niin hyvässä kuin pahassa...

Lainaus käyttäjältä: SKN - 06.01.23 - klo:09:03

Lainaus käyttäjältä: Agronautti - 06.01.23 - klo:08:50

No ei todellakaan ole.. Kyllä se on niin veemäistä puida suojaviljakasvustoa jossa nurmi kasvaa lakopaikoista läpi..
Aikoinaan kun vielä olin maitoviljelijä nurmet perustettiin vihantana korjattavaan suojaviljaan ja kaksi sr-satoa otettiin niistä perustamisvuonna.

Nyt jauholakkina vln:t ja "sr-nurmet" tulee perustettua joka puhtaana tai jos suojaviljaa ("siilon pohjilta"), niin tähkälle tullessa 1. murskaus.. Kurittaa samalla 1v. rikkojakin kun eivät ehdi siementää.

Vln:t tulee kylvettyä kevytmuokattuun tai kevään sänkirikkoon, rikkaäes raapii siemenet tarpeeksi maahan ja jyräys painaa kiinni..

Sää ehrit eka.. 😂

Samaa mieltä kuin edelliset, kerta lautastinttarilla ja kylvö pneumalla, ei mielestäni erityisen vaikeaa tai kallista. Suojaviljassa on aina omat riskinsä, se yhden muokkauskerran säästö valuu äkkiä kuivauskustannuksiin, ja kosteampiin kuivikeolkiin kuka semmoisia kerää.

Tässä on nyt sellainen ideologinen ero, että ajattelin homman tehtävän kunnolla. Huithapeloimalla saa tietysti jotain kasvamaan nopeasti, mutta ainakin näillä omilla savilla ei ole odotettavissa kaksiset kesantoheinät jos siemenmäärän jättää kovin heikoksi ja joku jyräys ym. kunnollinen muokkaus jätetään tekemättä. Kesannon kun perustaa, niin sinne kannattas laittaa melko laajakirjo eri lajikkeita. Kyllä meikäläisen viherlannoituslaskusta tuli aikamoinen, mutta toisiakin tapoja tietysti on.

Lainaus käyttäjältä: junttieinari - 06.01.23 - klo:09:12

Lainaus käyttäjältä: SKN - 06.01.23 - klo:09:03

Lainaus käyttäjältä: Agronautti - 06.01.23 - klo:08:50

No ei todellakaan ole.. Kyllä se on niin veemäistä puida suojaviljakasvustoa jossa nurmi kasvaa lakopaikoista läpi..
Aikoinaan kun vielä olin maitoviljelijä nurmet perustettiin vihantana korjattavaan suojaviljaan ja kaksi sr-satoa otettiin niistä perustamisvuonna.

Nyt jauholakkina vln:t ja "sr-nurmet" tulee perustettua joka puhtaana tai jos suojaviljaa ("siilon pohjilta"), niin tähkälle tullessa 1. murskaus.. Kurittaa samalla 1v. rikkojakin kun eivät ehdi siementää.

Vln:t tulee kylvettyä kevytmuokattuun tai kevään sänkirikkoon, rikkaäes raapii siemenet tarpeeksi maahan ja jyräys painaa kiinni..

Sää ehrit eka.. 😂

Samaa mieltä kuin edelliset, kerta lautastinttarilla ja kylvö pneumalla, ei mielestäni erityisen vaikeaa tai kallista. Suojaviljassa on aina omat riskinsä, se yhden muokkauskerran säästö valuu äkkiä kuivauskustannuksiin, ja kosteampiin kuivikeolkiin kuka semmoisia kerää.

Tässä on nyt sellainen ideologinen ero, että ajattelin homman tehtävän kunnolla. Huithapeloimalla saa tietysti jotain kasvamaan nopeasti, mutta ainakin näillä omilla savilla ei ole odotettavissa kaksiset kesantoheinät jos siemenmäärän jättää kovin heikoksi ja joku jyräys ym. kunnollinen muokkaus jätetään tekemättä. Kesannon kun perustaa, niin sinne kannattas laittaa melko laajakirjo eri lajikkeita. Kyllä meikäläisen viherlannoituslaskusta tuli aikamoinen, mutta toisiakin tapoja tietysti on.

Jyrän päälle istutettu pneuma on hömppäilijän nurmenviljelijän ykköstyökalu. Aika monta työvaihetta saa tehtyä yhdellä ajolla. 

Viljavan etelän varastot on huhujen mukaan täynnä.

Mitä laatua, vehnälle luvattii viel 300 ja lisät ja jos kiinnitää ni puinteihin ast ainaki.