Mitä laatua, vehnälle luvattii viel 300 ja lisät ja jos kiinnitää ni puinteihin ast ainaki.

Eiköhän niistä varastoista löydy ihan joka laatua. Ainakin omat tietokanavat osas kertoa et a-rehulla ainakin varastot täysiä ja samoin hankkijalla. Tai täysiä ja täysiä kai sinne edelleen ostetaan mut mitään pakkoa ei ole kauppaa tehdä. 

Taitaa mennöki vientiin

Taitaa mennöki vientiin

Ai näillä hintasuhteilla? 
Hinnat samaa luokkaa kuin euroopassa, eikä niinkuin yleensä et satasen tai toista halvempaa.. 

Lainaus käyttäjältä: junttieinari - 06.01.23 - klo:09:12

Lainaus käyttäjältä: SKN - 06.01.23 - klo:09:03

Lainaus käyttäjältä: Agronautti - 06.01.23 - klo:08:50

No ei todellakaan ole.. Kyllä se on niin veemäistä puida suojaviljakasvustoa jossa nurmi kasvaa lakopaikoista läpi..
Aikoinaan kun vielä olin maitoviljelijä nurmet perustettiin vihantana korjattavaan suojaviljaan ja kaksi sr-satoa otettiin niistä perustamisvuonna.

Nyt jauholakkina vln:t ja "sr-nurmet" tulee perustettua joka puhtaana tai jos suojaviljaa ("siilon pohjilta"), niin tähkälle tullessa 1. murskaus.. Kurittaa samalla 1v. rikkojakin kun eivät ehdi siementää.

Vln:t tulee kylvettyä kevytmuokattuun tai kevään sänkirikkoon, rikkaäes raapii siemenet tarpeeksi maahan ja jyräys painaa kiinni..

Sää ehrit eka.. 😂

Samaa mieltä kuin edelliset, kerta lautastinttarilla ja kylvö pneumalla, ei mielestäni erityisen vaikeaa tai kallista. Suojaviljassa on aina omat riskinsä, se yhden muokkauskerran säästö valuu äkkiä kuivauskustannuksiin, ja kosteampiin kuivikeolkiin kuka semmoisia kerää.

Tässä on nyt sellainen ideologinen ero, että ajattelin homman tehtävän kunnolla. Huithapeloimalla saa tietysti jotain kasvamaan nopeasti, mutta ainakin näillä omilla savilla ei ole odotettavissa kaksiset kesantoheinät jos siemenmäärän jättää kovin heikoksi ja joku jyräys ym. kunnollinen muokkaus jätetään tekemättä. Kesannon kun perustaa, niin sinne kannattas laittaa melko laajakirjo eri lajikkeita. Kyllä meikäläisen viherlannoituslaskusta tuli aikamoinen, mutta toisiakin tapoja tietysti on.

Ystävä hyvä, mikä hyöty tuosta nysväämisestä ja nussimisesta on?

No toki miellyttää omaa silmää mutta muuten?

Ainakin sellainen kevyellä pikamuokkauksella huonoon kynnökseen perustettu pelto ärsyttää monta vuotta jos siellä joutuu vuosittain pomppimaan niittokoneen tms kanssa.

Vähintään tasaiseksi se pitäisi kuitenkin saada.

Ihan hyvin tulee savimailta suorakylvöllä, alle neljän tonnin tarvitaan jo oikeasti huono vuosi ja toki vastapainona yli kuutta tonnia ei juuri tule.

No sehä o kiva juttu.

Onko jollain nyt parempaa tietoa siitä, kuinka kiivaasti viljakauppa on jo käynyt? Kuinka paljon ylipäätään on enää myymättä?

Mä olen tässä laskeskellut tätäkin - ruokohelpeä Biolanille:

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/c91c4962-f4d5-49fc-8d2c-b16f9fa5a6dd

Sain jonkinlaisen sopimus- ja hintaehdotelmankin.
Korjuu- ja lannoituskustannus tuossakin on... pitäisi vielä selvittää voiko käyttää näitä 'kierrätyslannoitteita'.
Muokkaus, kylvö, kasvinsuojelu (ja kuivaus) puuttuvat paitsi perustamisvuonna. Paalikasa pitää peittää tien varteen;  peittäminen ei ole ihan pikkujuttu jos tavaraa on vaikka 1000 paalia (n. 50ha) . Mielellään suurkanttipaaleina.

Semmoinen homma että keväällä on kova rykäisy ja sen jälkeen hommaan ei tarvitse juuri koskea kuin seuraavana keväänä seuraava korjuu ja lannoitus.
Muutenhan mulla helpitouhusta onkin menneisyydestä jo 16 vuoden kokemus, niin hyvässä kuin pahassa...

Viikolla tuli sähköpostia ja oli ilmoitus hinnannostosta. Korjuu urakoinnin kautta tuota olen pähkinyt, ei siitä viljelijälle jää kuin tuet, sadon arvo on aikalailla korjuu ja peittäminen. Nykyisinhän on näitä hyviä peittoja jotka on helppo laittaa kasan päälle ja pysyvänkin melkein pyhällä hengellä. https://www.maatilapeite.fi/

Noissa sitten vähän kirpaisee jos peitot on riekaleina ensimmäisen talven jälkeen. Vaatii aukaisu välillä töitä ja ennusteen seuraamista että saa ehjinä auki. Ja välillä tarttee ottaa katon alta olki pahimmilla jää keleillä

Mutta vaati hyvät lohkot että sadon saa laadukkaana talteen vuodesta toiseen.

Ainakin sellainen kevyellä pikamuokkauksella huonoon kynnökseen perustettu pelto ärsyttää monta vuotta jos siellä joutuu vuosittain pomppimaan niittokoneen tms kanssa.

Vähintään tasaiseksi se pitäisi kuitenkin saada.

Kyntääkö muka joku näillä löpön hinnoilla?

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 06.01.23 - klo:10:23

Mä olen tässä laskeskellut tätäkin - ruokohelpeä Biolanille:

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/c91c4962-f4d5-49fc-8d2c-b16f9fa5a6dd

Sain jonkinlaisen sopimus- ja hintaehdotelmankin.
Korjuu- ja lannoituskustannus tuossakin on... pitäisi vielä selvittää voiko käyttää näitä 'kierrätyslannoitteita'.
Muokkaus, kylvö, kasvinsuojelu (ja kuivaus) puuttuvat paitsi perustamisvuonna. Paalikasa pitää peittää tien varteen;  peittäminen ei ole ihan pikkujuttu jos tavaraa on vaikka 1000 paalia (n. 50ha) . Mielellään suurkanttipaaleina.

Semmoinen homma että keväällä on kova rykäisy ja sen jälkeen hommaan ei tarvitse juuri koskea kuin seuraavana keväänä seuraava korjuu ja lannoitus.
Muutenhan mulla helpitouhusta onkin menneisyydestä jo 16 vuoden kokemus, niin hyvässä kuin pahassa...

Viikolla tuli sähköpostia ja oli ilmoitus hinnannostosta. Korjuu urakoinnin kautta tuota olen pähkinyt, ei siitä viljelijälle jää kuin tuet, sadon arvo on aikalailla korjuu ja peittäminen. Nykyisinhän on näitä hyviä peittoja jotka on helppo laittaa kasan päälle ja pysyvänkin melkein pyhällä hengellä. https://www.maatilapeite.fi/

Noissa sitten vähän kirpaisee jos peitot on riekaleina ensimmäisen talven jälkeen. Vaatii aukaisu välillä töitä ja ennusteen seuraamista että saa ehjinä auki. Ja välillä tarttee ottaa katon alta olki pahimmilla jää keleillä

Mutta vaati hyvät lohkot että sadon saa laadukkaana talteen vuodesta toiseen.

Jep. Kyllähän tuo on niin että jos haluaa siitä jotain jäävän niin hommat pitää tehdä itse.
Eli urakoida itselleen niin saa itselleen työtä ja korvauksen sille :-)
Itse materiaalihan ei ole arvokasta ja sille on vähän vaihtoehtoisia osoitteita. Kuivikkeeksi kelpaa johonkin.
Jos olennaiset työt maksaa ulkopuoliselle niin varmaan sama vaikka sitten antaa pellon naapurille vuokralle.
Tai laittaa hömpälle.

Peittäminen (ja kasan alusta) ovat ihan oikea ongelma - paljon riippuu myös siitä miten ja milloin tavarasta pääsee eroon. Katonalustilaa ei ainakan multa tuollaisille määrille löydy. Ja voiko noutoaikatauluun vaikuttaa ja voiko miten ennakoida. Varmaan aika lailla tasaisesti ympäri vuoden kulkee eteenpäin. Hyvä kanttipaalikasa on helpompi peittää kunnolla kuin pyöröpaali-vastaava. Nythän kertoivat että myös pienehköt pyöröpaalit kelpaisivat.
Mikä lienee sitten laatuvaatimus - Vapon aikana se ei ollut ihan niin nokonuukaa vaikka paalin syrjässä vähän värivirhettä olisikin ollut, polttoon kelpasi yhtä hyvin - tai loppuaikoja huonosti.

Ilmottauduin urakoitsijaksi 160cm pyöröpaalain.

Samaan lopputulokseen pääsee pellot vuokraamalla kun työt teettämällä.

Missä se käsitellään kun viljelyalue on merenrannasta 100km? Mulle tarjottiin Haminaa satamaksi…

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 06.01.23 - klo:19:11

Ainakin sellainen kevyellä pikamuokkauksella huonoon kynnökseen perustettu pelto ärsyttää monta vuotta jos siellä joutuu vuosittain pomppimaan niittokoneen tms kanssa.

Vähintään tasaiseksi se pitäisi kuitenkin saada.

Kyntääkö muka joku näillä löpön hinnoilla?

Ilmeisesti on ainakin aikaisemmin kyntänyt kerran olen lhp-niittourakoinnissa noita riivatun möykkyisiä peltoja manannut... enkä tiedä onko kyntö se pahin syyllinen vaan esim huono kultivointi? Juolainen pelto jollain Tempon kultivaattorilla liian märkänä mättäille tongittu?
Tai sitten pöläytetty heinänsiemenet pintaan ja jollain hankmolla käännetty könttejä ylös?
Joka tapauksessa vihonviimeisiä lohkoja jatkotoimenpiteitä ajatellen.

Omilla lohkoilla yleensä suorakylvö.

Ilmottauduin urakoitsijaksi 160cm pyöröpaalain.

Samaan lopputulokseen pääsee pellot vuokraamalla kun työt teettämällä.

Missä se käsitellään kun viljelyalue on merenrannasta 100km? Mulle tarjottiin Haminaa satamaksi…

Ymmärsin että Eurooppaan menee. Saksa? Hamina ja oliko myös Loviisa mulla tarjolla.
Sähköpostissa oli kai että 120 cm pyöräpaalit kävisi - no muuttuvakammioisella saa tietysti sen kokoisia kuin haluaa.

Yksi juttu tuossa on myös - jos sitä on enemmän niin työhuippu menee muiden toukojuttujen kanssa pahasti päällekkäin. Paalitkin pitäisi saada kerättyä ennen suurempia sateita... voisikohan ne ajaa verkon sijaan muovilla?

Kovin pitkään niittoa ei keväällä voi siirtää kun alkaa kasvaa uutta läpi. Ja liian aikaisin taas märälle pellolle ei kannata mennä. Jos on sateinen kevät niin homma venyy ja paukkuu, voi joutua jopa varovasti pöyhimään :-/

Aikaikkuna korjuun onnistumiseen on pitkä, maaliskuun alusta äitienpäivään…. Tai sitten muutama vuorokausi jos lumet sulaa myöhään ja heti tulee lämmintä. mutta aina ennen keväisiä sateita ja perään tulevaa lämpöä. Polttotavararass pieni versonta hukkui kuivaan materiaaliin, mutta seuraava sato kärsi pahasti. Korjuu mieluusti roudan päältä.

Mielenkiintoinen asia jäi kokeilematta silloin, syysniitto karholle… tuskin onnistuu. Liimaantuu varmaan karhot ja ei saa noukittua.

Hyvin hankala on tuo korjuu sovittaa onnistuneeseen viljankylvöön, helposti menee mönkään molemmat hommat, ei ole mikään työhuippujen tasaaja tuo kasvi, tai sitten hömppää ja helpiä.

Mulla oli aikoinaan jurttia samaan aikaan kun tehtii helpiurakointia, ei sitä helpiä paljoa ollut, mutta useampi päivä meni kun tehtiin ja ajettiin pellonlaitaan. Urakointikohteesren oli matkaa 120km, siinä sai 805 niellä asfalttia😉😉