Ihan hyvin tulee savimailta suorakylvöllä, alle neljän tonnin tarvitaan jo oikeasti huono vuosi ja toki vastapainona yli kuutta tonnia ei juuri tule.

Juu saman suuntaiset tiedot paitsi syyskasveilla lähinnä vehnällä kokemukset sellaisia et puhtaalla suorakylvössä onnistumisprosentti kerran kymmenessä vuodessa ja kevät viljoilla sitten suunnilleen niin et epäonnistuminen kerran kymmenessä vuodessa.

Mä en enää suorakylvänyt 2021 mut silloin kollegat puhu et huonoin vuosi ikinä myös suorakylvämällä. Mites sulla meni silloin? 2018 joka oli myös kuivavuosi niin kyl se jäljellä ollut tavis ala, kun luomussa jo osa niin keskisato jäi siihen neljän tonnin paikkeille, ehkä vähän alle.

Meillä on kyl satoja mennyt pieleen muuten. Moni ainakin ss kehuu täällä vuosia 2012 ja 2017. Meillä jäi molempina vuosina viljoja puimatta kun jatkoja vesisade lakoonnutti, itivät tähkään jne. Keskisadot jäi alas. Oman uran lähimuistin paras vuosi sattunut 2016. Silloin oli pelkkää kevätviljaa ja keskistato meni yli 5t mut yleensä jäädään siihen 4 ja 5 tonnin väliin. Toki ei niitä satoja koskaan niin tarkasti punnittu kun elukat ne pääsääntöisesti söi.

Mut juu kyl sen 4t sadon uskaltaa keskisadoksi laskea suorakylvössä pitkältä ajalta. Mutta riittääkö se? Jos lannat ostettu kesällä niin npk oli jotain 700e tonni. Mä laitoin sen suunnilleen puol tonnia per ha ni 350e lannoitteen kulu. Nyt laskevilla hinnoilla jos ei kiinnittänyt hintaa niin lähes pari tonnia tarvii saada jyviä. Kulu puolelle sitten vielä kasvinsuojelu ja löpöäkin palaa hieman. Kyllä siinä nyt varmaan kulut suunnilleen saa peittoon mut kasvaahan toi riski aika reilusti verrattuna vanhaan aikaan.

Onko jollain nyt parempaa tietoa siitä, kuinka kiivaasti viljakauppa on jo käynyt? Kuinka paljon ylipäätään on enää myymättä?

Sama tieto kiinnostaisi itseä.
Mä en oo myynyt oikeastaan mitään. Mut luomua niin ei voi oikein verrata, ehkä.
Mitä tossa itse aiemmin yritin käsitystä muodostaa niin ehkä puolet olivat suunnilleen myyneet. Kuinka paljon se sit on määrällisesti niin ei mitään käryä. 
Itse aattelin et kun hinta nyt sit kerran laskee niin olkoon. Lisään nurmialaa ja yritän järjestää lisää varastotilaa niin jos siitä ens syksystä selvitään. Mut niinku sanoin ni luomua et ei voi oikein verrata. Taviksessa tilanne on paha ei käy kateeksi. Hinnat tuskin nousee muuten kuin et riittävän moni jättää merkittäviä määriä kylvämättä viljaa ja huono vuosi. Nyt kun apulanta laski niin varmaan ne loputkin käy sit ne lannat ostamassa ja ylituotanto on taattu ja hinnat laskee. En ole koskaan ollut innokas hinnan kiinnittä mut nyt varmaan taviksessa kyl kiinnittäisin se  apulantojen verran. Luomussa tämän korkeampia hintoja on nähty aiemminkin  et sillä perustelen omaa varastointia. Mut voihan sekin olla virhe, taantuma painaa, luomun kysyntä hiipuu, tarjonta lisääntyy. Onhan noita syitä miks hinta ei nousisi.

Täytyy toivoo lisää luomua ni hinnat nousee.

Täytyy toivoo lisää luomua ni hinnat nousee.

Juu mut voi vähän porukalla hidastua luomuun siirtyminen kun eipä luomusta makseta oikein tavista enempää..
160e/ha luomutukea mut sit muista tuista voi jotain jäädä saamatta. Pelloista n.50% latautumassa. Sato noin puolet (4t->2t) ja hinta sama. Jos ei tavis kiinnosta kulujen vuoksi niin ei se luomukaan ole tällä hetkellä mikään voittolappu..

Onko jollain nyt parempaa tietoa siitä, kuinka kiivaasti viljakauppa on jo käynyt? Kuinka paljon ylipäätään on enää myymättä?

On käynyt sen verran, että välitöntä tarvetta ei ostajilla ole ja hintoja mahdollisuus pudottaa. Tuolta on sit mukava nostaa parikymppiä jos/kun tarvetta tulee keväämmällä. Kotimaan vilja riittää käyttöön ja nostamaan varastotasot liki normaalia. Harvalla mahdollisuus jättää odottamaan hinnannousua yli kauden. Ja kun se suunta voi ihan yhtä hyvin olla vielä laskeva jollei joku iso pommi kajahda.

Lainaus käyttäjältä: Akattila - 06.01.23 - klo:19:15

Ihan hyvin tulee savimailta suorakylvöllä, alle neljän tonnin tarvitaan jo oikeasti huono vuosi ja toki vastapainona yli kuutta tonnia ei juuri tule.

Juu saman suuntaiset tiedot paitsi syyskasveilla lähinnä vehnällä kokemukset sellaisia et puhtaalla suorakylvössä onnistumisprosentti kerran kymmenessä vuodessa ja kevät viljoilla sitten suunnilleen niin et epäonnistuminen kerran kymmenessä vuodessa.

Mä en enää suorakylvänyt 2021 mut silloin kollegat puhu et huonoin vuosi ikinä myös suorakylvämällä. Mites sulla meni silloin? 2018 joka oli myös kuivavuosi niin kyl se jäljellä ollut tavis ala, kun luomussa jo osa niin keskisato jäi siihen neljän tonnin paikkeille, ehkä vähän alle.

Meillä on kyl satoja mennyt pieleen muuten. Moni ainakin ss kehuu täällä vuosia 2012 ja 2017. Meillä jäi molempina vuosina viljoja puimatta kun jatkoja vesisade lakoonnutti, itivät tähkään jne. Keskisadot jäi alas. Oman uran lähimuistin paras vuosi sattunut 2016. Silloin oli pelkkää kevätviljaa ja keskistato meni yli 5t mut yleensä jäädään siihen 4 ja 5 tonnin väliin. Toki ei niitä satoja koskaan niin tarkasti punnittu kun elukat ne pääsääntöisesti söi.

Mut juu kyl sen 4t sadon uskaltaa keskisadoksi laskea suorakylvössä pitkältä ajalta. Mutta riittääkö se? Jos lannat ostettu kesällä niin npk oli jotain 700e tonni. Mä laitoin sen suunnilleen puol tonnia per ha ni 350e lannoitteen kulu. Nyt laskevilla hinnoilla jos ei kiinnittänyt hintaa niin lähes pari tonnia tarvii saada jyviä. Kulu puolelle sitten vielä kasvinsuojelu ja löpöäkin palaa hieman. Kyllä siinä nyt varmaan kulut suunnilleen saa peittoon mut kasvaahan toi riski aika reilusti verrattuna vanhaan aikaan.

2021 oli huono vuosi. Suorakylvössä kun omien kokemusten mukaan ensimmäiset neljä viikkoa ovat korostuneen tärkeitä muokattuun verrattuna. Taas sitten juhannuksen ajan ja  tästä eteenpäin, suorakylvetyt maat muuttuvat jopa kestävämmiksi etenkin kuivuuden osalta muokattuun verrattuna. Oma päätelmäni tästä on, että suorakylvetyssä maassa itseasiassa on juurten kannalta rakennetta kasvaa helpommin syvemmälle, kun vain juuret saavat riittävän hyvän kasvuunlähdön. Syvemmälle niin tarkoitan yli 20cm missä monesti on varsinkinkin pelkästään kynnettäessä maan rakenteeessa juurien kasvulle tiivistymän ja maan luontaisten reikien puutteen myötä este.

Eli ei suorakylvö minunkaan kokemusten mukaan kestä vuoden 21 kaltaista kuivuutta sen paremmin mitä muokattu. Tuollaisia vuosia vain on oikeasti aika harvoin.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 07.01.23 - klo:10:21

Lainaus käyttäjältä: Akattila - 06.01.23 - klo:19:15

Ihan hyvin tulee savimailta suorakylvöllä, alle neljän tonnin tarvitaan jo oikeasti huono vuosi ja toki vastapainona yli kuutta tonnia ei juuri tule.

Juu saman suuntaiset tiedot paitsi syyskasveilla lähinnä vehnällä kokemukset sellaisia et puhtaalla suorakylvössä onnistumisprosentti kerran kymmenessä vuodessa ja kevät viljoilla sitten suunnilleen niin et epäonnistuminen kerran kymmenessä vuodessa.

Mä en enää suorakylvänyt 2021 mut silloin kollegat puhu et huonoin vuosi ikinä myös suorakylvämällä. Mites sulla meni silloin? 2018 joka oli myös kuivavuosi niin kyl se jäljellä ollut tavis ala, kun luomussa jo osa niin keskisato jäi siihen neljän tonnin paikkeille, ehkä vähän alle.

Meillä on kyl satoja mennyt pieleen muuten. Moni ainakin ss kehuu täällä vuosia 2012 ja 2017. Meillä jäi molempina vuosina viljoja puimatta kun jatkoja vesisade lakoonnutti, itivät tähkään jne. Keskisadot jäi alas. Oman uran lähimuistin paras vuosi sattunut 2016. Silloin oli pelkkää kevätviljaa ja keskistato meni yli 5t mut yleensä jäädään siihen 4 ja 5 tonnin väliin. Toki ei niitä satoja koskaan niin tarkasti punnittu kun elukat ne pääsääntöisesti söi.

Mut juu kyl sen 4t sadon uskaltaa keskisadoksi laskea suorakylvössä pitkältä ajalta. Mutta riittääkö se? Jos lannat ostettu kesällä niin npk oli jotain 700e tonni. Mä laitoin sen suunnilleen puol tonnia per ha ni 350e lannoitteen kulu. Nyt laskevilla hinnoilla jos ei kiinnittänyt hintaa niin lähes pari tonnia tarvii saada jyviä. Kulu puolelle sitten vielä kasvinsuojelu ja löpöäkin palaa hieman. Kyllä siinä nyt varmaan kulut suunnilleen saa peittoon mut kasvaahan toi riski aika reilusti verrattuna vanhaan aikaan.

2021 oli huono vuosi. Suorakylvössä kun omien kokemusten mukaan ensimmäiset neljä viikkoa ovat korostuneen tärkeitä muokattuun verrattuna. Taas sitten juhannuksen ajan ja  tästä eteenpäin, suorakylvetyt maat muuttuvat jopa kestävämmiksi etenkin kuivuuden osalta muokattuun verrattuna. Oma päätelmäni tästä on, että suorakylvetyssä maassa itseasiassa on juurten kannalta rakennetta kasvaa helpommin syvemmälle, kun vain juuret saavat riittävän hyvän kasvuunlähdön. Syvemmälle niin tarkoitan yli 20cm missä monesti on varsinkinkin pelkästään kynnettäessä maan rakenteeessa juurien kasvulle tiivistymän ja maan luontaisten reikien puutteen myötä este.

Eli ei suorakylvö minunkaan kokemusten mukaan kestä vuoden 21 kaltaista kuivuutta sen paremmin mitä muokattu. Tuollaisia vuosia vain on oikeasti aika harvoin.

Ei suorakylvössä vuonna 2021 ollut ongelma kuivuus (ainakaan itsellä ) vaan heti kylvöjen jälkeen tulleet rajut sateet, jotka hukutti jyvät, ennen kuin ne ehti edes itää. Ja pellot oli pari viikkoa niin märkiä, ettei pelloille ollut asiaa tekemään yhtään mitään.
 Rajut sateet juuri kylvön jälkeen onkin suurin riski mikä liittyy suorakylvöön, niitä saa pelätä joka vuosi. Onneksi niitä ei saada joka vuosi  heti kylvöjen jälkeen.

Juu samankaltaiset kokemukset akattilan ja Rakkineen kanssa. Rankkasade heti oraille on huono varsinkin ohralla. Jos palaan joskus tavikseen niin ohramaat jos sitä täytyy kylvää niin yritän kyllä muokata. Kaura ja varsinkin vehnä eivät niin arkoja reilummallekkaan sateelle.

Osaatteko sanoa millainen se satotaso ero oli normaaliin 21 vuonna. Tai rakkinehan sanoi ettei eroa ollut? Hyvä tietää kun saattaa se paluu tavikseen olla joskus edessä ja kuivat vuodet varmaan yleistyy..

Suorakylvö meni tyystin pipariksi 2021. Kylvövaot jäivät pitkälti täysin auki, kun maa oli niin märkää. Kylvön jälkeen antoi kyllä vielä sadetta, mutta ei se sitten mitään auttanut, kun se armoton kuumuus ja kuivuus alkoi. Tässä vaiheessa ei kylvövakojen kevyt kiinniäestyskään olisi enää onnistunut ilman mittavia oraanvioitusvaurioita, joten jäi tekemättä. Ja toisaalta turhaahan se olisi ollutkin.

Tosiaan olin jo unhtanut ne vuoden 21 rajut sateet kylvöjen päälle. Silloin merkittävää oli mihin aikaan oli kylvänyt, koska vaikutti, että kovin aikaset tai sitten myöhäiset kylvöt olivat parhaita. Taitaa olla kaikkein huonoin kombo juuri kylvetyn päälle rankkasateet ja sitä seuraava kuivuus.

Viime vuonna tilanne oli hieman samanlainen, mutta sateet tulivat hieman parempaan kohtaan. Taisin olla ensimmäisiä pellolla täälläpäin, ja aika kylmään maahan kylvin ja osittain multaisemmilla alevemmilla kohdilla taisi tulla ihan hallavauroita.

Mitä viljan hintaan tulee, niin noin 800€ hintaisilla lannoitteilla noin 270€ on viellä torjuntavoitto. 4 tonnia myyntiin niin tuloa on hehtaari 1080€. Lannoitteet siis noin 350€-450€ha, polttoöljyt noin 70 litraa kaudessa per ha, eli noin 100€ ja kasvisuojeluaineiden kulut 30-70€ha. Sitten muut kulut päälle ovat kovin tilakohtaisia, mutta jäähän tuosta niihin viellä noin 500€ niihin.

Taas laski hinnat melkein 10e/t.Ei helvetti,eikö mikään taho pysty tälle pelleilylle pistämään kampoihin... Taitaa ryssä myydä halpaa viljaa Eurooppaan ..

Taas laski hinnat melkein 10e/t.Ei helvetti,eikö mikään taho pysty tälle pelleilylle pistämään kampoihin... Taitaa ryssä myydä halpaa viljaa Eurooppaan ..

Voihan se olla et rajat vuotaa mut todennäköisemmin kyl ne on ihan suomalaiset Jussit jotka sitä tavaraa myy markkinoille.. olisitte myymättä vaikka seuraavan vuoden niin nousi hinta taatusti.

Lainaus käyttäjältä: maaorja - 14.01.23 - klo:09:19

Taas laski hinnat melkein 10e/t.Ei helvetti,eikö mikään taho pysty tälle pelleilylle pistämään kampoihin... Taitaa ryssä myydä halpaa viljaa Eurooppaan ..

Voihan se olla et rajat vuotaa mut todennäköisemmin kyl ne on ihan suomalaiset Jussit jotka sitä tavaraa myy markkinoille.. olisitte myymättä vaikka seuraavan vuoden niin nousi hinta taatusti.

Rekat ajaa vieläkin kuormia, jotka myytiin joulukuun hinnanpudotuksen pelästyttäminä. Nyt tarjotaan ensi syksylle termiinihintoja, joilla yltää nollatulokseen eli kaikki myy keväällä siilot tyhjäksi. Ja se on syksyn hintakehitykselle pelkästään hyvä asia!

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 14.01.23 - klo:10:31

Lainaus käyttäjältä: maaorja - 14.01.23 - klo:09:19

Taas laski hinnat melkein 10e/t.Ei helvetti,eikö mikään taho pysty tälle pelleilylle pistämään kampoihin... Taitaa ryssä myydä halpaa viljaa Eurooppaan ..

Voihan se olla et rajat vuotaa mut todennäköisemmin kyl ne on ihan suomalaiset Jussit jotka sitä tavaraa myy markkinoille.. olisitte myymättä vaikka seuraavan vuoden niin nousi hinta taatusti.

Rekat ajaa vieläkin kuormia, jotka myytiin joulukuun hinnanpudotuksen pelästyttäminä. Nyt tarjotaan ensi syksylle termiinihintoja, joilla yltää nollatulokseen eli kaikki myy keväällä siilot tyhjäksi. Ja se on syksyn hintakehitykselle pelkästään hyvä asia!

Voit hyvinkin olla oikeassa. Toivottavasti apulantakauppa jää alhaisemmalle tasolle ja näin sato syksyllä pienemmäksi. Kun vielä tulisi huono kasvukausi niin saattaisihan se hinta nousta yli 3 alkaviin lukuihin.

Mut Euroopan hintahan tuohon vaikuttaa ja ainakin vehnäfutuurit laskussa et jos euroopassa vehnä 200e/t niin ei hinta Suomessa nouse satasta kalliimmaksi.

Et kyl se vaan taitaa niin olla et markkinahäiriö on ohitettu tavisviljalla ja paluu vanhaan normaaliin on alkanut. Turpiin tulee varmaan aika monelle kun kallista lantaa ja halpaa viljaa. Millä sitten yara ja kumppanit aikoo kesällä 23 koijata viljelijät ostamaan lannat vuodelle 24. Avaushinnat oltava ainakin reilusti alemmat mielestäni. Koska 24 syksyllä ei taideta maksaa enää edes yli 200 euron hintoja viljasta.

Tähän kun yhdistetään taantuma tai lama ja kuluttajien vähenevät rahat niin kylhän sitä ruuan hintaa yritetään painaa alas. Suomen mahdollisuus on siinä jos peltoa siirtyy riittävästi pois tuotannosta. Hömpälle, luomuun jolloin sadot alemmat jne. Luomuun tapahtuva siirtyminen tekee sen et luomun viljanhinta on tulevaisuudessa sama kuin taviksen. Kannustaako se 160e/ha luomutuki ja alhaisemmat kulut sitten viljelemään luomuna kun sato pienempi ja ei tule edes joka vuosi koko alalta. Tavis hömppä on todennäköisesti ihan hyvä vaihtoehto. 20% maapannuskasvia ja 25% monimuotoisuuskasveja ja lopuilla 55% viljaa. Kierrättää lohkoja sit vuosittain niin tukitaso hyvä ja mahdollisuus panostaa hyviin kasvustoihin toisin kuin luomussa jos lantaa ei ole tarjolla. Rahat kyllä loppuu valtiolta äkkiä jos isossa mitassa aletaan näitä "hömppiä" valitsemaan.

Mut ainahan maailmalla voi tapahtua jotain joka heittää homman ympäri.

Kai se on vaa pakko myydäkin jotain, kulut kasvaa ja kassa kuivuu, vai miten ne velat maksaa.