Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe EU-maatalouspolitiikan jättiremontti  (Luettu 57956 kertaa)

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20487
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: EU-maatalouspolitiikan jättiremontti
Nurmien ympäristöhyöty (ilmastonmuutoksen näkökulmasta) verrattuna metsittämiseen on erittäin epävarma, vähintään vaikea tieteellisesti todistaa, jos ei rikota fysiikan, kemian ja biologian lainalaisuuksia. Siksi ei voi olettaa, että ympäristötuet tulisivat luonnonhoitonurmien ja kesantojen pelastukseksi. Suomen peltoala riittää pienempänäkin tarvittavan ruuan tuottamiseen.

Jos maatalousrahoitus siirtyy tuotantoon sidottujen tukien tapaiselle pohjalle, hyvin nopeasti opportunismi synnyttää paikallisen ylituotannon, koska vain määrän tuottaminen tuottaa tulon eikä pelkästään pinta-alan hallinta mahdollisine kustannusten pihistämisineen.  Seurauksena on markkinoiden tukkeutuminen, viljelijät lisäävät lannoitusta, satotasoja ja viljelypinta-alaa veitsi kurkulla. Sitten kriisiytymisen keskellä palaavat tuotannon vähentämistoimet, joko tuettuna tai pakolla. Tuotantoluvat, kiintiöt, pakkokesannot ja muut tällaiset tarveharkintaiset ohjaustoimet varmasti kutsuvat omalta osaltaan korruptiota ja ainakin niistä päättävien mielivaltaa.

-SS-

Pasimycin

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 18
Vs: EU-maatalouspolitiikan jättiremontti
Hömppäheinistä säästetyt tuet tarvitaan jatkossa lisääntyvien kesantopalkkioiden maksuun.

Rakkine

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2821
  • Moon oikees, soot vääräs.
Vs: EU-maatalouspolitiikan jättiremontti
Tukien sitomista tuotettuihin määriin ei tule tapahtumaan, se on varmaa. Se edellyttäisi valvontabyrokratian reiipasta lisäämistä, kun sitä nykyään päinvastoin on vähennetty mm. siirtymällä sateliittivalvontaan. Nytkin Ruokavirastoon on kohdennettu paljon säästöjä.

Valvontaa tarvittaisiin paljon, jos olisi tuotantosidonnnaiset tuet. Esim. jos viljasatojen määrän ilmoittamiseen riittäisi pelkkä viljelijän ilmoitus, alkaisivat kaikki viljelijät saamaan joka ikinen vuosi pelloiltaan "kasitonnareita". Jokainen  tajuaa että satomäärien valvontaan ja tarkastuksiin tarvittaisiin monimutkainen ja kallis valvontabyrokratia.

Jos maksuperusteena olisi kunkin alueen pitkäaikaiset keskimääräiset kasvikohtaiset ha-sadot, johtaisi sekin näennäisviljelyyn, koska keskiarvosatoja parempia satoja saavat viljelijät kärsisivät ja
 heikompia satoja saavat hyötyisivät tästä maksuperusteesta.

Ja myös tukibudjetteja olisi vaikea määritellä, kun sadot ja tuotetut määrät vaihtelisivat vuosittain välillä paljonkin.

Viimeksi muokattu: 17.01.25 - klo:13:05 kirjoittanut Rakkine

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5569
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: EU-maatalouspolitiikan jättiremontti
Paljon melua tyhjästä. Mitään merkittävää ei tule tapahtumaan ennenkuin pakon edessä...
Kyliltä kuultua.... "Luomu ilman paskaa on kuin seksi ilman naista"... 😆

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20487
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: EU-maatalouspolitiikan jättiremontti
Karhisen raportista tulee tuo artikkelissa viitattu tuloksentekopakko. Nähtävästi tappiollinen karjatalous tai koneurakointi ei vaikuta heikentävästi tukioikeuksiin, mutta kaupunkityö, lentokapteeni yms. "pääinsinööri" eli psykiatri olisi päätoimisuuden este. Näen silti tuossa toivoa, sillä sivutoimisen maanviljelijän kannattaa  perustaa osakeyhtiö, ei viljelyä varten, mutta omien tuotteiden välitystä varten. Mahdolliset omat muut elinkeino- ja palkkatulot pitää upottaa holding-yhtiöön, ja jättää itselle vain pikkuisia verotettavia rahoja. Omat elinkustannukset kanavoi sitten vaikka puolison tai lapsien kautta maksettavaksi.

Viljelijä sijoittaa omat rahat bulvaaniyhtiöön, yhtiö ostaa viljat reiluun ylihintaan, mahdollisesti määrää liioitellen, kun yhtiö  sitten joskus myy tappiolla ne viljat, ei ole laitonta harjoittaa tappiollista välitystoimintaa. Oman pääoman lisäsijoituksella pidetään selvitystila poissa.

Tässä on kaksi hyvää puolta, alkaa tulla niitä "kasitonnareita", joilla voi itsemöidä baarissa kaverien kesken. Ja pysyy tukien piirissä, kun on niin pirun kannattavaa se viljely.

-SS-

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12416
  • Virolaista kiitos!
Vs: EU-maatalouspolitiikan jättiremontti
Tuleeko tähän sitten jotain kesantorajoitteita eli viljatila voi ilmoittaa maksimissaan 10% pinta-alasta joksikin höpöheinäksi ja rehunurmea ei lainkaan, koska ei ole sen käyttäjä. Aika vaikealta mallilta sekin tuntuu, jos viljatilan tulisi viljellä koko ajan täysimääräisesti kaikilla hehtaareillaan viljaa tai erikoiskasveja. En tiedä miten se istuu yhteen maatalouden kannattavuustavoitteen kanssa. Entä jos viljamäärät markkinoilla alkavat kasvaa tämän seurauksena? Heikoimmilta lohkoilta, huonolla lannoituksella viljeltynä voipi tulla enemmän tai vähemmän rehuviljaa. Jos hinnat jäävät pysyvästi alhaisemmalle tasolle, on maatalouden kannattavuuden parantaminen jälleen epäonnistunut.

Kokonaisuudessaan suunnitellaan taas melko pöljiä hommia, eikä oikein vakuuta, että tilanne paranisi kovin monen osalta.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5569
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: EU-maatalouspolitiikan jättiremontti
Tuleeko tähän sitten jotain kesantorajoitteita eli viljatila voi ilmoittaa maksimissaan 10% pinta-alasta joksikin höpöheinäksi ja rehunurmea ei lainkaan, koska ei ole sen käyttäjä. Aika vaikealta mallilta sekin tuntuu, jos viljatilan tulisi viljellä koko ajan täysimääräisesti kaikilla hehtaareillaan viljaa tai erikoiskasveja. En tiedä miten se istuu yhteen maatalouden kannattavuustavoitteen kanssa. Entä jos viljamäärät markkinoilla alkavat kasvaa tämän seurauksena? Heikoimmilta lohkoilta, huonolla lannoituksella viljeltynä voipi tulla enemmän tai vähemmän rehuviljaa. Jos hinnat jäävät pysyvästi alhaisemmalle tasolle, on maatalouden kannattavuuden parantaminen jälleen epäonnistunut.

Kokonaisuudessaan suunnitellaan taas melko pöljiä hommia, eikä oikein vakuuta, että tilanne paranisi kovin monen osalta.
Noinhan siinä käy mikäli hömppä kielletään. Meinaan et ylituotanto viljasta on taattu. Ja mikäli se hömpän tuki tiputetaan niittokulun tasolle niin taas on ylituotanto. Tai vaihtoehtoisesti ne alkaa kasvamaan kuusentaimia.

Tässä koko sopassa on niin monta ulottuvuutta ettei asia ratkea kovinkaan helposti. Eka pitäisi määritellä et mitä tavoitellaan. Onko kyse tukirahojen riittävyydestä. Peltojen onustusoikeudesta. Viljan/rehun riittävyydestä vai mistä?
Kyliltä kuultua.... "Luomu ilman paskaa on kuin seksi ilman naista"... 😆

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8624
Vs: EU-maatalouspolitiikan jättiremontti
Mulla on semmoisia pikkulohkoja, jota ei ole 30 vuoteen oikeasti viljelty. Täällä on ollut melkein jatkuvasti jokin velvoitekesannointi ja ne ovat täyttäneet tuota alaa. Nyt näyttäisi velvoite vaihteeksi poistuvan. Jos jää pidempiaikaiseksi pitää harkita metsittämistä.
Mystinen kesälaatumies

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 69928
Vs: EU-maatalouspolitiikan jättiremontti
ja taas menetettäis sitä ruoan tuotantoon soveltuvaa peltoa..  joka kait joku tavoite.    mahtaa emppua korventaa tuollaiset toiveet?     mutta kun meillä on liikaa peltoa ja liian vähän syöjiä ni mitäpä tuolle asialle pitäis tehä...     ja kun tuotantoa alkaa olla jo laajemmalla pinta-alalla suomessa.       mutta kun kattelee kuin paljon on esim. täälläpäin karjoja lopetettu ni miettii mitä noillakin pelloilla tehtään..

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20487
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: EU-maatalouspolitiikan jättiremontti
Mulla on semmoisia pikkulohkoja, jota ei ole 30 vuoteen oikeasti viljelty. Täällä on ollut melkein jatkuvasti jokin velvoitekesannointi ja ne ovat täyttäneet tuota alaa. Nyt näyttäisi velvoite vaihteeksi poistuvan. Jos jää pidempiaikaiseksi pitää harkita metsittämistä.

Facebookissa toimiva Neuvo-konsultti kuvasi paikallista peltovuokrahankintaa: kun sitä pakkokesantoa oli, niin vuokrasi kaupungilta halvimmat peltoheitot, EFA-kesannoksi, myöhemmin tuottamattomaksi alaksi. Nyt kun kesantopakko yhtäkkiä poistui, jää käsiin aika heikkoja palstoja, joiden hintataso seuraavalla kierroksella voi olla pilkkahintainen. Kaupunki siinä menettää eniten.

-SS-

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 69928
Vs: EU-maatalouspolitiikan jättiremontti
onko kaupunteilla vielä peltoheittoja?     täälläpäin urakoija niiteli noita mut nyt ei enää kuulema tarvetta..   

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5313
Vs: EU-maatalouspolitiikan jättiremontti
Nurmien ympäristöhyöty (ilmastonmuutoksen näkökulmasta) verrattuna metsittämiseen on erittäin epävarma, vähintään vaikea tieteellisesti todistaa, jos ei rikota fysiikan, kemian ja biologian lainalaisuuksia. Siksi ei voi olettaa, että ympäristötuet tulisivat luonnonhoitonurmien ja kesantojen pelastukseksi. Suomen peltoala riittää pienempänäkin tarvittavan ruuan tuottamiseen.

Jos maatalousrahoitus siirtyy tuotantoon sidottujen tukien tapaiselle pohjalle, hyvin nopeasti opportunismi synnyttää paikallisen ylituotannon, koska vain määrän tuottaminen tuottaa tulon eikä pelkästään pinta-alan hallinta mahdollisine kustannusten pihistämisineen.  Seurauksena on markkinoiden tukkeutuminen, viljelijät lisäävät lannoitusta, satotasoja ja viljelypinta-alaa veitsi kurkulla. Sitten kriisiytymisen keskellä palaavat tuotannon vähentämistoimet, joko tuettuna tai pakolla. Tuotantoluvat, kiintiöt, pakkokesannot ja muut tällaiset tarveharkintaiset ohjaustoimet varmasti kutsuvat omalta osaltaan korruptiota ja ainakin niistä päättävien mielivaltaa.

-SS-
Tuo nurmien hyödyn todistaminen ei mielestäni ole kovinkaan vaikeaa eikä pseudotieteitä tarvita. Viljelykierto on aika vanha ja tutkimuksissakin todennettu innovaatio. Tarvittava peltoala onkin jo hankalampi kysymys: panosintesiteetti, kansalaisten ruokavalio, tuonnin määrä ja huoltovarmuus vaikuttavat arvioon.

Mut SS:n kanssa jaan kyllä käsityksen tuotantosidonnaisten tukien ongelmallisuudesta marginaalitapauksia (joku takuu hinta ym. jollekin ehdottomasti haluttavalle uutuudelle tms.) lukuunottamatta. Aika ennen eu-aikaa, jolloin valtio dumppasi maailmanmarkkinoilla ohraa kolmanneksella siitä summasta, minkä viljelijä sai, on ohi ja hyvä niin.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5569
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: EU-maatalouspolitiikan jättiremontti
Luomun tyylinen viljelykierto vaatimus poistaisi ongelman. Se on vain se ettei tavisviljelijät sitä halua...
Kyliltä kuultua.... "Luomu ilman paskaa on kuin seksi ilman naista"... 😆

Filosofi

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1187
Vs: EU-maatalouspolitiikan jättiremontti
Onhan se ihan ymmärrettävää, että se tavisviljelijä, joka tekee kasitonnarin pohjakosteudella ja kehuskelee ylimarkkinahintaisia kiinnityksiään, ei halua. Muuten en kyllä ymmärrä, miksei haluaisi. Tai no, ymmärrän ymmärtämättömyyden...
Aina ei voi onnistua.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20487
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: EU-maatalouspolitiikan jättiremontti
onko kaupunteilla vielä peltoheittoja?     täälläpäin urakoija niiteli noita mut nyt ei enää kuulema tarvetta..

Salolla kyllä on, tonttivarantoa varten. Nokian lähdön jälkeen Salo on vajonnut lähes 5000 asukasta pienemmäksi kuin suuruuden vuosina, uudet teollistamisen alut ovat hyytyneet, kuten nyt viimeksi sähköauton akkujen valmistuksessa 80 muutosneuvoteltiin ulos.

Pitkään kestää noiden pellonpalojen muuttua jukkatalopihoiksi.

-SS-