Onhan täälläkin kunnalla aika huomattava pinta-ala peltoa tulevaa rakennustoimintaa varten reservissä.
Peltoheittoja niistä ei kyllä saa tekemälläkään, valtaosin lohkot on muutamaa poikkeusta lukuunottamatta aktiivisessa viljelyssä olevia erittäin hyviä peltomaita. Itseasiassa yhdet varsin pitkän pois viljelystä olleet lohkot palautui takavuosina viljelykäyttöön omistuksen siirtyessä kunnalle. 

No esimerkkinä omat vuokralla olevat viherkesannot, joihin jokaiseen päästäkseen pitää painaa traktorin peilit vasten ovea ja kattovilkut irti tapistaan. Muuten järeä puusto oksineen repii ajouran sivuilla koneista nämä lisälaitteet pois. Paria palstaa kokeilin ajaa puimurilla sisään, sivuihin tuli viirut ja pari peiliä silti rikki vaikka käänsin aerodynaamisempaan asentoon.

Mutta kun vuokrahuutojen aika tulee, niin G-mersu-isännät käyvät tien päässä ja kääntyvät pois. Ei tarvitse kilpailla niin pitkälle. Niin köyhäkin saa peltopalstan.

Kyntäessä varsinkin haavanjuuria tuli niin paljon esille, että niitä piti keräillä kylvökoneen edestä useamman vuoden ajan. Tuollaisessa puolen hehtaarin kappaleessa haavan vesoja kasvaa reunoilta keskelle asti, jolloin niitä on niitettävä kahdesti kesässä, haavanveso voi kasvaa metrin kuukaudessa ?

Nuo 4,15 ha kesannot sisältävät kahdeksan palstaa, keskikoko 0,52 ha, pienin 0,28 ha, suurin 0,90 ha. Mutta ne olivat silloin eräänlainen vapaaehtoinen pakko, miksi pitäisin jonkun 4 ha:n rm salaojitetun monta kertaa kalkitun suorakulmaisen kuivaamon vieressä olevan kotipalstan tuottamattoman alan kesannolla, josta saa lähinnä vaan sen 400 euroa tukia, josta siis on useammankin kerran voinut korjata yli 6 t ohrasatoja ja 2 t rapsisatoja, tyydyttävistä syysvehnistä puhumattakaan ?

-SS-

Aikaisemmin tuli harrastettua kuntosuunnistusta ja näki Salon kaupungin ympäristössä uskomattomia pieniä metsäpeltolänttejä. Vähäsen olen katsonut kaupungin tarjouksiakin, mutta koskaan en ole tehnyt tarjousta.

täälläpäin kaupunti keräilee vain noita pajukkoja ja nuo pellot niin piäniä et ei niillä sovi monasti koneilla liikkua..   joitain keskustan  ( ei puolue ) lähellä niitetty ja kun isoilla koneilla nuo tekee ni mullos onkii loppukesän...

Kaupunki on vuokrannut nuo peltoheitot viljelijöille. Kaupungin vuokraehdoissa taitaa olla kesannoille niittovelvollisuus joka vuotena. Viimesyksyn vuokratut olivat pääosin sentään aukeilla. https://salo.fi/wp-content/uploads/2024/09/Vuokrattavat-pellot-2025-2029-1.pdf 

Onhan täälläkin kunnalla aika huomattava pinta-ala peltoa tulevaa rakennustoimintaa varten reservissä.
Peltoheittoja niistä ei kyllä saa tekemälläkään, valtaosin lohkot on muutamaa poikkeusta lukuunottamatta aktiivisessa viljelyssä olevia erittäin hyviä peltomaita. Itseasiassa yhdet varsin pitkän pois viljelystä olleet lohkot palautui takavuosina viljelykäyttöön omistuksen siirtyessä kunnalle.

Vuokratkin varmaan senmukaisia ja tarjouksia tulee pari A4-sivullista. 400e minimi.

Nythän ne tukitasot putosi taas tälle vuodelle, Monimuotopelto 270€/ha  ja Talviaikainen kasvipeitteisyys  40€/ha

montakohan vuotta vielä menöö ennenkuin tuet loppuu kokonaan?     eiks se joku tavoite ollu jo alun alkaen??

Nythän ne tukitasot putosi taas tälle vuodelle, Monimuotopelto 270€/ha  ja Talviaikainen kasvipeitteisyys  40€/ha

Olikohan 40e/ha jo pohjahinta vai vieläkö se voi tästä pudota. Epäilen nimittäin sänkialan pysyvän korkeana ja lisääntyvän vieläkin tulevaisuudessa.

Entinen 50€ lienee nyt 40€, eli haarukka kenties 30-50€? Ei tuota sänkipeitettä kauaa kannata rahan takia pitää.

Entinen 50€ lienee nyt 40€, eli haarukka kenties 30-50€? Ei tuota sänkipeitettä kauaa kannata rahan takia pitää.

Pahnaankylvö saa satotasoltaan jäädä 200 kg heikommaksi, silti menee tasan, tuen ansiosta. Mutta jos viljalajien sekaantuminen, torajyvä ja mahdolliset muut kasvitaudit lisääntyvät, saattaa tulla lisäkustannuksia.

Toisaalta näyttää siltä, että kevätäestetty sänki on kyllä tuoreen mehevää kylväessä, mutta kylmä tiivis pohjamaa heti jyvärivin alla karkottaa juuret pintamaahan. Sitten kun sateeton hellekausi alkaa, ei rehevän kasvuston hintelä juuristo pysty sopeutumaan veden painumiseen aina vaan syvemmälle.

Tätä hypoteesia kannattanee testata vain täällä mäkisemmällä alueella etelässä, ei koske Pohjanmaan ainamärkiä tasankoja.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 24.01.25 - klo:21:48

Entinen 50€ lienee nyt 40€, eli haarukka kenties 30-50€? Ei tuota sänkipeitettä kauaa kannata rahan takia pitää.

Toisaalta näyttää siltä, että kevätäestetty sänki on kyllä tuoreen mehevää kylväessä, mutta kylmä tiivis pohjamaa heti jyvärivin alla karkottaa juuret pintamaahan. Sitten kun sateeton hellekausi alkaa, ei rehevän kasvuston hintelä juuristo pysty sopeutumaan veden painumiseen aina vaan syvemmälle.

Sama havainto. Sitä sängen kosteutta pitäisi ihan oikeasti viitsiä tutkia ja malttaa tarvittaessa odottaa sen kuivumista, märkänä avattu kuivuu näennäisesti pinnasta hyvän näköiseksi mutta on tosi arka sekä kuivuudelle että liialle märkyydelle.

Sänkeen kylvettäessä kannattaa odottaa vähän kauemmin että se pohjamaakin mahdollisesti hiukan lämpenee.
Pohjan kosteus ei kuitenkaan koskemattomassa hupene samalla tavalla kuin perimteisessä.

Joskus sanoivat suorakylvöstä että kun ensimmäiset lähtevät touoille kannattaa suorakylväjän lähteä viikoksi vaikka etelään...

Sänkeen kylvettäessä kannattaa odottaa vähän kauemmin että se pohjamaakin mahdollisesti hiukan lämpenee.
Pohjan kosteus ei kuitenkaan koskemattomassa hupene samalla tavalla kuin perimteisessä.

Joskus sanoivat suorakylvöstä että kun ensimmäiset lähtevät touoille kannattaa suorakylväjän lähteä viikoksi vaikka etelään...

Kun suorakylvöurakoitsijalle viime kesänä tuli Fordson Majeuri, eikä päässyt terveysongelmien takia kylvöille, aloin valmistella äestyskylvöä. Noin kesäkuun toisen viikon alussa pyrin laittamaan kaurat maahan, maa oli lapiorullan veitsen syvyydeltä kylmänkostea, mutta yli 5 cm syvyydeltä jo halkeillut ja kuiva. Näyttää siltä, että nämä kesäkuun puolivälin kylvöt on tehtävä Vertti-ohralla, Anniina - kevätvehnällä ja aikaisella esim. Meeri kauralla. Siinä jo antaa aika paljon tasoitusta puoltatoista kuukautta aikaisemmin kylvetyille myöhäisille ja syvään juurtuville lajikkeille. Jos myöhäisen lajikkeen kylvää yli kuukautta myöhemmin, se ei välttämättä tuleennu kuukautta myöhemmin, vaan yllättävästi hellekesänä se jotenkin kirii haamuksi entisestään, siihen syyskuun alkuun. Benny ei ehkä pitänyt ollenkaan kylvöajasta, Vähät Meerit kyllä kasvoivat käytännösä normaalisti. Taika kaura sai syksyllä päälleen ukkoskuuron herkässä vaiheessa ja oli täysin 100% laossa.

Sitten viileänä sadekesänä nämä myöhäisen kylvön siunaukset saa unohtaa, kun tuleentuminen käytännössä epäonnistuu kokonaan; aikaisetkin lajikkeet ovat riskissä jäädä korjaamatta. 2018 vuonna Vertti menestyi hyvin; se vasta iti kesäkuun loppupuolen ensimmäisessä sadekuurossa; jotenkin sille sopi heinäkuun ja elokuun vauhdikas kasvurytmi ja kuivankuuma ilmasto, se kasvoi moninkertaisesti verrattuna 2020-luvun kesiin pl. 2022  ja ns. parempiin lajikkeisiin verrattuna, vaikka nuo kesät eivät edes olleet numeroilla mitattuna kuivia. (Olivat kyllä, mutta aika rajoitetulla alueella rannikolla)

2015 ja  2017 vuodet olisivat olleet näinä kesäkuun alun kylvöajoilla täyskauhistus, silloin huhtikuun lopussa kylvetyt päätyypin kevätvehnät viipyivät syys-lokakuun vaihteeseen. Myöhäisiä yrittivät puida lokakuun lopun kuuraisina aamuina. Tonneja tuli, mutta öljyäkin kului aikas paljon. Monet olivat suurissa vaikeuksissa puimisten kanssa, kun kuivurit eivät kerenneet vauhtiin mukaan.

Katsotaan nyt, millainen on tämä kevät, jos tulee aikaisia kuumia huhtikuun poutaviikkoja, varmasti yritän jo silloin kylvää kuiville kynnöksille. On sitten niitä kesäkuun kylvösänkiäkin vertailtavana.

-SS-

Ehkä tässäkin on paikkakuntaeroa. Kun ensimmäiset lähtee reilusti huhtikuun puolella niin suorakylvöä olen monesti venytellyt sinne kesäkuun  tokan viikon paikkeille. Ei sentään kesäkuulle.  Menee vähän luonnostaan kun ekana kuitenkin kynnettyjä nurmia ja muita nopeasti kuivuvia syksyllä muokattuja.

Tietysti jos onkin märkä ja kylmä kevät tai paljon metsänreunoja niin sitten menee muokkailuksi ja myöhään. Sellaisia keväitä ei vaan juuri ole ollut.