Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 1324

Viestit - -SS-

Kasvintuotanto / Vs: viljan hinta
: 28.03.24 - klo:23:22
Siis liki kaikilla oli vielä tän vuoden puolella vientikaura 250€. Berner, Tavastia ym. Hankkijalla vielä rehuturvalla 230€. Sen kauran lisäks kiinnitin syysvehnää 228€ ja kevätvehnää 245€, en toki aivan tappimäärillä kun eivät tuntuneet kovin hyviltä hinnoilta. Nyt taas jo tuntuu, niin se ihmisen pää muuttuu. 300€ oli hirveen huono hinta reilu vuosi sitten, nyt jo utopistisen korkea.

Ei varmasti ollut kaikissa Hankkijan konttoreissa 250 euroa plus rehuturva ! Kun kännykkään marraskuun lopulla tuli eri ketjulta viesti, että vientikaura syksylle 2024 250€ +/- laadut, kävin ensin Hankkijan omamyyjän luona, kysyin, onko Hankkijassa samaa ajateltu, kun kerran yhteistyö oli aloitettu. Eivät ainakaan suoraan kysyttäessä myöntäneet kahteenpuoleensataan maksavansa, eivät edes lähellekään. Viljakauppias, itsekin viljanviljelijä, sanoi, että taitaapa kiinnittää sinne vihollisen myymälään omansakin.  No, syy, että kaurasopimus nyt on Hankkijalle kuitenkin tehtynä, rehuna (hintaero elintarvike/vientikauraan liian pieni laatuvaatimuksiin nähden) , johtui siitä samasta ilmiöstä, joka vaivasi jo vuosia sitten silloista viljameklaria: Kävin henkilökohtaisesti marraskuun viimeisenä päivänä ilmoittamassa, että tehdään se vientikaurasopimus nyt. Joo joo, ja lupasi tehdä paperit, varmistin vielä kysymällä, että onhan se vielä voimassa, kun katsoin kännykästä, että tarjous oli voimassa 30.11.2023 asti. Kuulemma oli.

21.12. tarkistin sähköpostilla, että onhan se sopimus laitettu systeemiin sisälle, sen marraskuun lopun käyntini perusteella. Kirjoitti takaisin lähettävänsä sopimuksen. Sen jälkeen ei kuulunut mitään. Kävin sitten 8. maaliskuuta henkilökohtaisesti taas, ja arasti kyselin, että ei sitten ole sopimuspaperia kuulunut. Kun alkoi valittelemaan, että tulee sata puhelua päivässä, arvasin jo asian tilan. Ei mitään sopimusta ollut missään. Sitten tarjosi jotain 230 euroa. Sellaisesta ei ollut marraskuun viimeinen päivä puhe. Joten kiittelin tarjouksesta, ja kävin sitten Hankkijalla tekemässä sen rehukaurasopimuksen Turkuun.

Mitä opin. On pysyttävä takiaisena siinä tuolilla, eikä lähdettävä pois pyytämälläkään, kirves ja vesuri sylissä, ennen kuin se ostosopimus on printattu kahtena kappaleena ulos ja allekirjoitettu. Toki voin alkaa kulkea asianajajan kanssa parina näissä paikoissa, ja haastaa heti oikeuteen epäilyttävästä katseestakin, mutta en nyt vaan ala siihen.

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: viljan hinta
: 28.03.24 - klo:22:58
Juu hyvin tiedän ettei tällainen viljelysopimus juridisesti sido kumpaakaan osapuolta, mutta ei ole kertaakaan kauppaliike siitä livennyt enkä myöskään itse. En usko että parempaa tulosta saisin kiinnittämällä sadon ennen kylvöä tai jollain muulla uhkapelillä. Ja tämä on kumminkin sivutoimista hommaa niin tällä tavoin pääsee  suht helpolla vaivalla.

On hieno asia, että siellä päin kauppiaan sanaan vielä voi luottaa. Mutta en halua kokea enää samanlaista kuin tässä  aikaisemmin; siilot täynnä, väliaikaisia lisäsyrjiä jo tehtynä, kuivurikaappi täynnä, kaatosuppilo täynnä, navetan myllylaarit täynnä, kylmäilmakuivuri täynnä, kärryt täynnä, suulin nurkassa lattia kukullaan täynnä. Ja sitten viljakauppias kommunikoi tilanahtauden helpotustarpeeseen, että on niin hankalaa, on niin hankalaa, ei ole viljalla kysyntää, ei ole kippiaikoja , ei , ei , ei..

Ja pidin silloin tietenkin oman puoleni sopimuksesta, enkä alkanut tarjota muuanne.  Pari vuotta odottelin ja varmistelin, sitten kokeilin tilojen välistä kauppaa. Erittäin hyvin rehuviljasiilon tyhjennys toimi, mutta rahaa ei siirtynyt. Ei ole siirtynyt vieläkään. Kaksi kertaa lähdin narriksi, kolmatta kertaa ei tullut. No, vuosi sitten alkukeväästä sitten vaihdoin omakauppiasta, asiat alkoivat sujua, tietenkin myös kirjallisten ja sitovien etukäteen tehtyjen kauppasopimusten myötä on tullut lisää riskiä edelleen itselle.

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: viljan hinta
: 28.03.24 - klo:20:57
"Kauppa sitoutuu ostamaan sadon"...niinhän minäkin luulin [hymyilee itsekseen surumielisenä]

Kuulostaa ns. viljely- ja markkinointisopimukselta, näillä tosiaan on ollut eri nimiä, joka asiakirjana vastaa koulun alaluokkalaisten kaverivihkoa. Hankkijallakin se on nimeltään tämä "Viljelysopimus".

Sopimuksella saa ilmaisen ennakkonäytteen analyysin ja pari mukia, ei muuta.

Muutenhan kauppatapa on "osto päivän hintaan", vain jos viljakaupassa on menekkiä. Ehkä 2020 jälkeen on sitten valtakunnan viljakaupassa on ollut jokin poikkeusaika, mutta kokemusteni perusteella tuollainen yhteistyö- ja markkinointisopimus ei aiheuta minkäänlaista toimeliaisuutta viljakauppiaan puolelta, kun viljaa pyytää viemään pois. Vilja menee etukäteen tehtyjen kauppasopimusten perusteella ohi vasemmalta ja oikealta.

Kauppasopimus kun tuo viljelysopimus ei ole. Siksihän niitä etukäteisiä tulevan sadon kauppasopimuksia (tai termiinejä ym) tehdään, että voi vaatia vastapuolta toteuttamaan oman osuutensa, eli viemään sopimuksenalaisen viljan soνittuna aikana pois. Tällaista sopimusta eivät täkäläiset viljakauppiaat enää satosyksyn jälkeen  tee silloin, kun on ruuhkaa ja tarjonta tiedossa.

Niin, ennenhän kyllä tehtiin noin, myytiin vuosikausien ajan  herrasmiessopimuksella viljat, kauppa haki pois, kun myyjä niin halusi, ja viljasta maksettiin, pääasia, että jotakin edes. Nykyaika ja pörssihenki on tullut tänne etelään. Ehkä ylempänä Suomessa on vielä tuollaista perinteistä viljakauppaa olemassa. Ja se on hieno asia. Onhan tämä  ihan typerää, myydä hankien alla kituvat tai kokonaan kylvämättömät viljansa, kauppasopimuksella.

Mutta se tapa ainakin toimi, nyt yhden vuoden kokemuksen perusteella.

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: viljan hinta
: 28.03.24 - klo:18:17
Kilookaan en oo myynyt viimevuotisia.. Taidan jättää kylvämättä kaikki satokasvit💪

Eihän tuossa muuta, kuin 250 euron vilja muuttui 150 euron viljaksi, samalla kun kosteutta tuli prosentti lisää. Toisaalta, kyllä esimerkiksi Viljatavastia julkaisi talvella ostotarjouksia lähes joka viikko.

Lopputalvesta viljaliikkeissä tehtiin syksylle 2024 vielä 230-240 € kaurasopimuksia, 200+ € vehnäsopimuksia ja 180 € ohrasopimuksia. Todennäköisyys sille, että viljan hinnat nousisivat ensi talveksi kolmeensataan tai yli, on olematon. Todennäköisyys, että viljan hinnat jossain vaiheessa laskisivat vielä tämänhetkisistä noteerauksista, on olemassa, melkoinenkin.

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: viljan hinta
: 28.03.24 - klo:18:07
Itse en lähtisi tässä vaiheessa ensi syksyn satoa kiinnittämään, kun on vielä kylvämättäkin, paitsi syysvehnää on lumen alla eikä senkään talvehtimisesta ole varmuutta.
Voihan ne kylvösuunnitelmatkin vielä muuttua jos on hankala kevät. Aina menty niin että hinta kiinnitetty seuraavan talven aikana, koettaen hintahuipun lähimaastoon osua.

Just. Siis onko kyse Lantmännenin "aktiivitermiinistä" tai "varastointisopimuksesta", joissa hinta kiinnitetään vasta toimituksen jälkeen ?

Jos taas ihan "hetitermiinillä" eli käytännössä käteiskaupalla kauppaa käy, niin viljakaupalla siellä täytyy olla vastaanottokapasiteettia mielin määrin käytettävissä. Koska muutkin kyllä huomaavat hinnan nousun ja ryntäävät kaupoille. Millä pystyt varmistamaan, että juuri sinun viljasi pääsevät hintahuipun kärkeen surffaamaan ?

En näe tällä alueella mahdollisuutta kylvää yhtään mitään, ennen kuin minulla on kilomääräinen toimitusaikasidottu kauppasopimus hallussa. Täytyyhän vuodenkulusta riippumatta toteutunut sato jonnekin pois saada ?

Käytettävissä kun ei ole järjellisen matkan päässä yksityisiä vakavaraisia ja rajattomat siilotilat omaavia viljan käyttäjiä, tai yleensäkään pienkäyttäjiä, joilla olisi maksuvalmiutta.

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: viljan hinta
: 28.03.24 - klo:16:30
Kellään, joka on vähänkin kuunnellut viljakaupan viime vuosien aikomuksia ja viljakaupan tulevaisuutta, ei varmaankaan ole sato kiinnittämättä. Nyt kun viljan hinta on syöksymässä alas päin, on sentään jokin varmuus hinnoittelusta.

Vaikeampaa on sadon 2025 markkinoinnin varmistaminen: Varhainen kiinnittäminen tuottaa todennäköisesti suuresti matalammat hinnat, kuin tänä talvena on tarjottu. Tällöin koko viljelyn järkevyys on vaakalaudalla. Jos nyt kuitenkin sopimuksen saa sentään yli satasella, mielialaa alentaisi edelleen se, että hinta jostakin syystä palaisikin paremmalle tasolle: silloin viljakauppa edellyttää  sopimusten pitämistä, soνittu mikä soνittu, ja leppoisasta yhteistyökumppanista saattaakin kuoriutua viljelijää lakimiesten avustuksella ahdisteleva hirviö.

-SS-
Niin siellä on samasta lohkosta aina kaksi tehtävää, toiseen tehtävään voi ottaa kuvat heti kun vihreää näkyy, toinen on selvityspyyntö, johon voi vastata vasta 16.04. Varmaankin silloin on vielä toisen kerran näytettävä tuoreella kuvalla, ettei ole äestänyt liian aikaisin.

-SS-
Sirppiin kannattaa lisätä galleriasta rikkakasvien kuvia. Kyllä kaskas on myös ollut käytössä. Mutta totta puhuen, melko köykäinen on noiden kasvintuhoojasovellusten hyöty, mutta siitä jumpasta maksetaan.

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: viljan hinta
: 27.03.24 - klo:15:24
Mahdollinen sääolojen muutos näkyy eri tavalla eteläosissa maata verrattuna yhä edullisemmaksi muuttuvaan Pohjanmaahan. 1950-luvulla Pohjois-Pohjanmaalla lakattiin viljelemästä kevätvehnää, kun se ei vaan tullut valmiiksi, ja hallat panivat. Etelä-Suomen 1500 astepäivällä ei oikein tee mitään, koska päivä on maissille ja soijapavulle hiukan liian pitkä. Mahdollisesti rehumaissia (?) kuitenkin näkyy olevan kasvussa ainakin Halikossa.

Edellisen vuosien säät eivät kuitenkaan ole tae tulevasta. Sehän vaikeuksia tuottaakin, myydä ensi kesän sää (eli sato) etukäteen. Eri asia on, jos laadusta ei tule ihan samalla tavalla riskiä, kyllä meilläkin lemmut ja sonnit söivät aikas katavanneulasta, kun tuli karseampi syyssää. Sitten kun tuli huippuvehnää, saatettiin se viedä pois kauppaan. Satotasotilastoissa, joissa ei erotella viljalajeja, haittana on syysvehnä, joka menestyy oikeastaan kuivana sekä märkänä vuotena, jos selviää kevääseen.

Voin kyllä jossakin vaiheessa tehdä huhti-kesäkuun sademääristä tutkimuksen, tiettävästi on ainakin yksi alan lopputyö tehty, jossa alkukesän sademäärät ja satotaso korreloivat. Itse olen aika vahvat havainnot saanut kerätyksi.

Yksi muuttuja, jota ei näy, on nykyajan lannoittamisen hintelyys verrattuna korskeaan 1980-lukuun. Fosfaattia laitettiin 50 kg/ha tuosta vaan, ja karjanlantaa sata tonnia  kaveriksi. Keinolannoitteisiin sijoitetusta typpimarkasta kolme takaisin. 220 kg/ha ei ollut mikään ihme. Tonni typpirikasta ja lisää vielä kaveriksi. Fosforitasot ja sitä vastaava satotasokin ovat laskeneet kahdenkymmenen vuoden aikana, miten paljon sitten voidaan selittää tarkoituksellisella fosforinnäytteiden manipuloinnilla, sitä en tiedä.

-SS-
Vapaa sana / Vs: Ei toimi Suomessa...
: 27.03.24 - klo:01:47
Kuten aikaisemminkin olen ehkä huomioinut, varsinkin virkamiehistön, kuten lupaviranomaisten "tuottavuus" on lähinnä hallintoalamaisen toiminnan haittaamista. Tällöin voidaan johdonmukaisesti ennustaa, että virkamiehen nollan tunnin työviikko tuottaa parhaimman yhteiskunnallisen tuloksen.

Paha tuota on mennä  kiistämäänkään.

-SS-
Vapaa sana / Vs: Suomen suurin satukirja.
: 27.03.24 - klo:01:44
Jos totuuskomissiota toimittaja-alalle nyt kovasti puuhaillaan, niin Yleisradiossa pitkään toiminut Reijo Nikkilä olisi kyllä sopivin kohde. Hänet mainitaan dokumentaristina ja on saanut myös elämäntyötunnustuksia. Nikkilän raportteja kuulleena en voi väittää, että ihan totuudenmukaista oli toimittajatyö silloinkaan.

Reijo Nikkilä, Moskova.

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: Syyskylvöt 2022
: 27.03.24 - klo:01:14
.........
Siinä mielessä maaliskuun lannoituksen tarpeen voi kyseenalaistaa. Tosin, jos pelto on kirpakalla aamupakkasella sopivan kantava, mikäs siinä huiskiessa. Toisaalta uskon, että lannoittaminen routaiseen maahan ja talvisen sääjakson alle monta viikkoa ennen kasvuunlähtöä hukkaa lannoitteen vaikutusta siinä missä ns. "kasitonnari-ikkunasta" myöhästyminenkin.

Tämä on ollut myös neuvonnan viesti. Se juontaa juurensa Jaakko Köylijärven Mietoisissa teettämään syysvehnän lannoitusaikataulua vertailevaan koesarjaan vuosina 1969-1973/1/



Vain kevätrinteessä oleva savimaa oli jo pitävää, kävin viime päivinä ottamassa kuvia kasvipeitteisyysselvityksiä varten, eikä pehmeä kura kovettunut parina viime yönä riittävästi edes saappaan kantavaksi. Jos ennustettu noin 20 mm sademäärä pääsiäisen jälkeisellä viikolla toteutuu, se on ehkä jo liikaa, kun maassa on hieman routaa vielä. Saattaa lannoite lähteä kävelemään.

Itua ja Vastetta - hankkeessa on tutkittu myös kevään sijoituslannoituksen vaikutusta: Varsinkin viime keväänä saatu tulos on huomattava:


https://www.atriatuottajat.fi/hankkeet/itua-ja-vastetta--hanke/syysvehnan-kevainen-sijoituslannoitus-ravinnekuormituksen-vahentajana/

Itse joskus kokeilin rivilannoittimella piikit kevyesti maata viiltäen samaa. En tiedä, oliko mutu - tuntumalla saatu parempi kasvu maanpinnan rikkomisen vain maahan sekoitetun lannoituksen tulosta. Ainakin paripyörillä tiuhaan tallaamalla rousteen vaivaama kasvusto lähti paremmin elpymään, siksi jyräystä olen joinakin roustevuosina miettinyt vakavasti. Vain pyörien väliin jäänyt alue näytti selvästi heikommalta ja keltaisemmalta.

Mutta nämä nyt ovat semmoisia kuivanmaan ongelmia. Hikevillä mailla lannoite tulee paremmin käyttöön, ja karjatiloilla reilu fosforilannoitus auttaa muutenkin syysviljoja.

-SS-

/1/ Köylijärvi, Jaakko. Maatalouden Tutkimuskeskus, Lounais-Suomen koeaseman tiedote nro 3. Mietoinen 1975.
Kasvintuotanto / Vs: Syyskylvöt 2022
: 26.03.24 - klo:23:07
Sanoisin, että oli kyllä oikea aika pienelle annokselle lannoitetta rehevälle syysviljalle, joka jo on alkanut versomaan uutta lehteä.

Osa syysvehnistä voi niin huonosti, että lannoituksen järkevyys on vielä hiukan epävarmaa.

-SS-

Vapaa sana / Vs: Ei toimi Suomessa...
: 26.03.24 - klo:18:36
Kaikki neljän päivän viikko-ohjelmat ovat olleet menestyksiä, ympäri länsimaiden. Tutkimuksia on ollut useita, ja tulokset olivat johdonmukaisia: työntekijät olivat tyytyväisiä ja tuottavuus säilyi vähintään samana

Useimmat tutkitut työpaikat oli vasiten valikoitu mainonnan ja markkinoinnin, konsultoinnin, viranomaishallinnon, yleistoimistotyön,  digitaalisen suunnittelun, lakiasiainpalvelujen ja taloushallinnon parissa.

Ennen kuin alamme iloita uuden helpomman työaikakulttuurin voittokulusta, kannattaa huomioida se, että kyseiset alat ovat niitä, jotka ovat vauhdilla ottamassa käyttöön tekoälyn, ja ovat jo onnistuneetkin siinä. Rajapinta menee myös etätyön osalta samassa kohdassa: jos työn luonne on olla kansalaista tai toista yritystä laskuttava loinen, tarvitsematta tehdä mitään käsillään, onnistuu se etänäkin, ja vaikka kolmessa viikkotyöpäivässä.

-SS-
Laivan kulun seurantaa ja videokuvaa oheisessa tuubilinkissä. Laiva on 100000 tonnin jättiläinen. Kaksi hinaajaa olisi pitänyt olla mukana sillan ohitukseen asti, mutta irtautuivat vähän ennen siltaa.

https://youtu.be/N39w6aQFKSQ?feature=shared

-SS-
Sivuja: [1] 2 3 ... 1324