Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 1100

Viestit - -SS-

Kasvintuotanto / Vs: Puinnit 20
: 23.10.20 - klo:23:35
Joskus olen kuullut rapsia puitavan joulukuussakin,ohraseuloilla. Vielä ei hätää,kun vaan sopiva
poutapäivä ja tuuli käy,niin sujuu. Valmiit saattaa varista,mutta nykyään kai sato tuleekin sivuversoista.

Kertokaas, mikä järki on viljellä kasvia, minkä kasvuaika on noin puoli vuotta, siis jos tuo aika kuluu kylvöstä puintiin?  Rypsistä saa saman tonnihinnan, pääsee puimaan pari kuukautta aiemmin, ja satokin sama, kun ottaa huomioon, että on varmasti jo varisemis- ja laatutappioita tullut, jos näihin aikoihin vasta pui. Ja puintikosteuskin suuri, sillä ei se kasvusto enää pellolla kuiva, vaikka poutaa olisi pitempäänkin, kun on ilmankosteudet suuria tähän vuodenaikaan.

Rypsi toimii Pohjanmaalla ja Oulun läänissä mainiosti. Rapsi perinteisesti on etelärannikon kasvi. Savimassa samoilla panoksilla rapsi tuottaa kaksinkertaisen sadon, jkoskus kolminkertaisen sadon, verrattuna rypsiin. Toki syysrapsi on se vaihtoehto, jolla satotaso on totuttua suurempi.

Ei kevätrapsi nyt *niin* myöhäinen ole.  Jos sen saa ihmisten aikaan kylvöön, eli noin vapunalusviikolla, puinti osuu  syyskuun 20. päivän jälkeen. Myöhäiset kevätvehnät ovat samaan aikaan. Nyt lokakuullekin on jäänyt vielä myöhäisiä ohria ja vehniä, rapsi ei kuitenkaan kastu sateissa samalla tavalla, koska on rasvainen siemen. Viikko sitten kun puitiin loput rapsit, alle 10 oli kosteus. Satotaso lähes 3:1 samalla paikalla kasvaneeseen rypsiin verrattuna. Ongelma nimenomaan oli rypsin alhainen sato, tällä kertaa eroa ei selittänyt rapsin suuri sato.

Rypsi ei ole poutivien savimaiden kasvi.

Kyllä moni sokerijuurikastakin odottelee sen viisi kuukautta.

-SS-
Säpä osuit naulankantaan, lopetataan kotieläintuotanto kokonaan koko maailmasta, säästyy tukiaiset, ihmiset on terveempiä kasvisruualla ja sitä piisaa useammalle kun ei kierrätetä eläinten kautta. Voidaan lopettaa tukiaiset, veroja voidaan laskea ja kaikki on onnellisia. Hyvä kun keksit SS- tämän!

Tuo naurettavaksi leimaaminen ei ole mikään argumentti. Kovin laajalla maailmassa kotieläintaloudella ei ole vastaavia tukiaisia, eivätkä pellolla viljeltävät kasvit saa eri tukia, riippuen siitä, mitä muuta bisnestä viljelijällä on. Triggeröityminen osoittaa vain, miten herkkä tabu tuon asian pelkkä mainintakin on.

-SS-
Amerikassa kommunistit sytyttävät puimurit, traktorit ja kuorma-autot tuleen, jos puimurin päällä on Trump 2020 liput.

https://youtu.be/Tu0vlSWdWig

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: viljan hinta
: 22.10.20 - klo:22:28

Viime talvena erään viljakauppiaan viljelyillassa oikeastaan tunnustivat, miten sumussa viljakauppaa tehdään.

Ai jaa. Nielitkö myös ?

2018 kesällä basis pudotettiin -55 euroon, jotta varmasti ei tarvitsisi maksaa eurotasoa, vaikka oli päivän selvää, että satoa ei tule neljää miljardia kiloa.

Viljan energiakäyttö on vaihtoehto.

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: Puinnit 20
: 22.10.20 - klo:22:24
Rapsia vierlöä pellossa Kirkkonummella. Poudat tulevat viimeistään  marraskuulle, pakkaset pysynevät poissa. Mikäs sen rasvaisen rapsin pilaisi.

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: Viljan markkinatalous
: 22.10.20 - klo:22:22
jos tukikaudet kestää 5-7 vuotta ja säännöt vaihtuu vähän vielä vauhdissa, niin ymmärtää ettei niiden varaan voi rakentaa minkään maatilan kehittämissuunnitelmaa. Tukien maksimointi on eri asia

Joo hupipuhe sikseen, on tuossa jo joitakin saman säätökaivon tyhjentäjiä ja iso- eikun bio-tooppipeltoja ruokittu kohta 25 vuotta, yhden kokonaisen viljelysukupolven ajan ! Säännöthän vaihtuvat vain siksi, että muuttuvissa oleouhteissa näille avainaloille riittäisi tukia.

Kyllä tukiprojektien avainryhmät vielä luonnonhoitoja, hiiliviljelyä, vesistönsuojelua ja säätökaivoja laskuttavat hyvästi kolmanteen polveen. Oletan, että vähintään vuoteen 2100 asti ovat ainakin nämä kiintiöidyt tukimuodot hyvissä voimissa.

-SS-
ja lisää viljaa markkinoille?     ite miettinnä mitä pelloille kantturoiten jälkeen..   lie paras hankkia kuivuri ja alkaa tuottaa halpaa viljaa markkinoille..   siitähän ei ketään syytetä,   toisin kuin karjankasvattajia.

Juuri näin, koska yksikään maailmalle tuupittu ylimääräinenkään viljakilo ei vie *lisää*  valtion kassasta rahaa. Esimerkiksi melko moni maitokilo sitä vie, usein kansallisen tai eläinkohtaisen tuotantopalkkion muodossa, kuljetustukineen.  Mitä isompi osa maatalousmaan käytöstä vähentäisi eläimet pois, pienenisi tukimäärän valtion kassaa rasittava kansallinen osuus myös peltotukien puolella hyvinkin.

-SS-
Niin kun tossa viestiketjun alussa totesin niin kyllä nykyraktori vähän tietenkin käytöstä riippuen vaatisi kaksi pyöräsatsia joista toiset olisi nastoitetut. Sitten keväällä menisi paripyörinä mutta muuten olisi eri renkaat kesällä ja talvella. Ketjut sitten vaan varalla. Toki ihan metsäajoos sitten kunnon ketjut mutta siis jos kone on yleiskäytössä ja varsinkin liikutaan pitkiä matkoja tiellä. Hirveen hyvät laitteet toki vaatii kun ruvetaan "työkseen" vaihtamaan noita pyöriä samoin kuin henkilöautolla.

Meillä on molempiin auraustraktoreihin talveksi nastoitetut palarenkaat ja kesäksi sitten leveämmät hokkirenkaat. Kätevää kun ei tarvitse peltorenkaita valitessa olllenkaan miettiä talvipitoa. Ja toistaiseksi renkaat on vaihdettu 4km päässä olevassa rengasliikkeessä jossa toinen sarja on (ilmaiseksi) varastossa. Ja kyllä isot ammuttavat nastat paljon parempia ovat kuin suurimmat (siis silti paljon kunnon työkonenastoja pienemmät) ruuvattavat, ja vähän halvempiakin.

Ihmeen hyvin nuo bestgripit ovat kestäneet verrattuna oikeisiin nastakoneella istutettuihin työkonenastoihin, samoissa renkaissa, samalla kohtaa pykälää. "Oikeat nastat" ovat jo vuoden ajon jälkeen löysät reikiinsä, ja katkenneitakin alkaa olla.  Kun nastat laitetaan kunnolla paikalleen, ne ovat aluksi aika vähän ulkona, jolloin tuntuu, ettei oikein ole pitoa. Renkaan kuluessa ovat enemmän ja enemmän ulkona, sitten muljahtavat kuopastaan tai katkeavat.

Toki kolmessa vuorossa kun ammattilaiset yötä päivää asfaltilla talviajoa kovaa vauhtia, niin renkaitakin varmaan tarvitaan kerta vuoteen, niin sama nastoitettuna ostaa.

-SS-
Millaisia kokemuksia LED-valonheittimistä ulkokäytössä hintaluokassa alle 40 eur/kpl? 50-wattisia näkyy saavan alta parinkympin jo, 4000 lm valoteholla. Riittääko tuollaisessa teho korvaamaan esim suulin 300/500w halogeeniheittimen? 20 eur hintaluokassakin lupaavat 50'000h käyttöikää, mutta miten lienee todellisuus?

Laitoin semmoisen hehkulampun tilalle laitettavan halvan , oluisko ollut EMAX .- led-lampun kuivurin seinään palamaan 9 kuukauden ajaksi, kaksi vuotta se toimi, ja melkein kolmannen talvikauden loppuun. 19500 tuntia. Eihän tuo  luvattua määrää ihan tainnut palaa, mutta pitkään kuitenkin.

-SS-
Siinä on lähes kaikki muokkarit yhes pötkys.. :o

https://www.nettikone.com/kronos/araro/1985425

Koskeekohan kevytmuokkausta sama lupa erikseen ajaen ? Että voisi ajaa ensin lautasella, sitten syvämuokata  kultivaattorilla, viimeistellä lapiorullaäkeellä ja lopuksi jyrätä pakkerilla.

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: Viljan markkinatalous
: 20.10.20 - klo:12:34
Luomussa on isompi houkutus tuottaa, koska
- tuottajahinnat ovat korkeammat
- kustannukset ovat alhaisemmat
- satotaso kilpailukykyinen

Tuet ovat näiden mainittujen haittatekijöiden takia ansaitusti korkeammat, koska maanvuokrat ja maksetut maan hinnat ovat luomussa korkeammat kuin tavanomaisessa viljelyssä .

Tai siis....miten se nyt menikään...

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: Puinnit 20
: 20.10.20 - klo:12:25
Voi olla, että syysviljojen kylvö ei "uudessa normaalissa" kelpaa kasvipeitteeksi. Tai niille tulee vanhaan aikaan käytetty viimeinen kylvöpäivä, joka oli suorastaan typerä silloin aikanaankin.

Eli aitokasvipeitteisyys,  jos muokattu syysviljankylvös ei kelpaakaan, on täysin suorakylvölobbauksen tulosta.

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: Puinnit 20
: 20.10.20 - klo:10:31
Europarlamentissa on menossa vähin äänin läpi "paljaan maan kielto" tukien yleisenä ehtona, kun kaikki vain kohisevat Covid-19:sta

Kyntöaurat pitää aika nopeasti laittaa myyntiin Puolaan tai jonnekin.

-SS-

Rukiille (kun sitä on ylenmäärin varastoissa) tulee lisäkäyttöä kun kynnön jälkeen levittää viskalla kynnökselle siemenet. Kerkii vielä ainakin lokakuun alun kynnöillä oraan kasvattamaan... Sitten keväällä pienellä glyfoannoksella tuhoaa ruiskasvuston  ja kevätviljaa kylvämään..

Epäilyksistäni huolimatta myös puhallinlevitin toimi yllättävän tarkasti kun sääti puomit sopivaksi . Kiilojen kylvö tuo kaksinkertaista kylvöstä vähän turhan paljon.

Rukiista todellakin pääsee tosi hyvin eroon kylvämällä sitä vähän reippaammin ihan jokaiseen talven alle jäävään kyntö- ja kevytmuokkauspeltoon.

-SS-

Onko nyt myöhäisten kevätvehnien ja kevätrapsien hankinta ensi vuodelle riskinottoa ?
Eipä ehkä. Riippuvuuksia voidaan löytää aivan jokaiseen suuntaan, siksi kansanennustajat pärjäävätkin hyvin.

No, itse varaan vain aikaisia lajikkeita jälleen, eivät pettäneet tänäkään vuonna. Oikeastaan pahin, mitä voi sattua,
on se, että pääsee heinäkuussa puinneille.

-SS-
Mistä luulet tai tiedät, että aikaset lajikkeet pärjää? Tarkoitatko pärjäämisellä nyt taloudellista tulosta vai kilosatoa?
Voiko syy olla aikaisten lajikkeiden nopeassa kehityksessä ja siitä johtuen ehtii jo käyttä tarvitsemansa veden ennenkuin se maassa karkaa niin syvälle juurten ulottumattomiin? Ajattelen siis asiaa niin, että kylvät sen lajikelistan aikaisimman ohran huhtikuun puolella ja puimaan siis pääset hyvinkin jo heinäkuun puolella?

Aikaisia ja myöhäisiä on ollut parina. Esimerkiksi 2018 Vertti hävisi vain noin 500 kg/ha Kaarlelle, jota odoteltiinkin sitten pari viikkoa lisää, saviruohot kerkesivät sitten vallata kasvuston.  Toki jos vuosi on kostea, myöhäinen superlajike valmistuu syyskuun loppuun, kypsytetään glyfosaatilla ja tuottaakin tonnikaupalla enemmän kuin aikainen lajike elokuun alkuun puituna. Elokuussa vaan on paljon enemmän kuivausaikaa esimerkiksi kylmäilmakuivaukselle, päivät ovat pitkät, syys-lokakuun vaihteessa kun vesipisarat kuivuvat kasvustossa, painuu aurinko saman tien mailleen ja huuru tulee takaisin.

En tiedä, onko aikaisen lajikkeen etu kylvää aikaisin, myöhäisellä tuo on olennainen edellytys. Aikaisen voi aina kylvää myöhään: 5.6. tienoilla kylvetty Vertti saatiin melko kuivana pois pellolta elokuun viimeisellä viikolla ! Tänä vuonna Melius kasvoi lähes 140 vuorokautta. Vapun jälkeen kylvettiin, syyskuun loppuun pois. Minusta tavattoman kohtuuttoman pitkästi joutui odottelemaan, ja verrattuna Verttiin, Melius on tumman harmaata, Vertti kullankeltaisen kirkasta.

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: Viljan markkinatalous
: 19.10.20 - klo:12:37
Ton "pakon" nyt on moni saanut aikaan muullakin tavalla. Pinta-alan kasvattaminen -> liian pienet varastot. Ostettu tai vuokrattu ylihintaista peltoa -> pakko saada rahaa vuokrien tai lyhennysten maksuun. Kiiltävää peltiä pihalla -> rahaa rahoituslaskuihin.

Voi olla, mutta esimerkiksi rukiilla aikaisemmat kolmen tonnin keskisadot hyppäsivät kuuteen tonniin, myllyjen voimakkaan proruis-mainostuksen avulla tukittiin rukiin markkinat vuosiksi. Vaikkapa 50 ha:n ruisalaa viljelevällä tilalla ruisvarastojen tuplaaminen vain lajiketta vaihtamalla tuottaa kasvukipuja varmasti, samalla hinnat putosivat 210-220  eurosta 120-130 euroon, eli varastoitavan kokonaissadon hinta ei juurikaan noussut, vaikka varastoinvestointeja tarvitsisi rahoittaa nopeasti.

Toisin päin asia menee tietenkin niin, että puhtaaaseen kasvinviljelyluomuun siirtyessä ei tarvitse päivittää massan käsittelyä ja varastoja, voi  kolminkertaistaa pinta-alan entisellä kalustolla, koska koko ala ei ole satokasvia. Tämä ei ole vähämerkityksellinen asia, luomu on kasvuala, pinta-alankin osalta, jos maataloushallinnon strategia jatkuu entisenlaisena.

-SS-
Sivuja: [1] 2 3 ... 1100