Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 1348

Viestit - -SS-

Vapaa sana / Vs: Olisiko nyt aika...
: 06.11.24 - klo:22:50
laittaa Euroopan puolustus kuntoon, vaikka yhteisvelalla?  Vai onko velkapeikko suurempi kuin ryssäpeikko? Trump-fanit huutavat että Euroopan otettava vastuu puolustuksestaan, mutta samalla yrittävät repiä EU:a hajalle. Ei ole logiikalla pilattu moista ajattelua.  :o

Mistä ihmeestä tuli tuollainen raju takinkääntö saitin demarille  ?



Halonen ja Tuomioja omilla ulkoministerikausillaan varmistivat sen, että rauha pysyy Euroopassa, kun EU:n turvatakuu-järjestelmää ei luotu WEU:n sisällä, Vladimir Putin tuossa  hymyilee tyytyväisenä rakkaiden toveriensa keskellä.

"Ulkoministeri Tarja Halonen ja hänen ruotsalainen kollegansa estivät Amsterdamin huippukokouksessa 1997 Länsi-Euroopan Unionin WEU:n sulauttamisen EU:n organisaatioon. Siinä meni mahdollisuus kehittää unionin sisälle eurooppalainen Nato" (Markku Salomaa: Puhutaan Natosta)

Vuonna 2003 Tuomioja onnistui uudelleen estämään Läntisen Euroopan EU-maiden turvatakuujärjestelmän tulon EU:n peruskirjaan, Italian esitys tuo oli. Onneksi Suomi oli vastaan. Näin taas oli pelastettu ”rauha meidän elinajaksemme."

Tai jotain.

-SS-
Maan tiiviys juuristokerroksessa saattaa olla syy, miksi viljat eivät odotuksista huolimatta menesty parhaimmalla mahdollisella tavalla. Vesi kertyy harvoissa kuurosateissa pintaan ja jää tukehduttamaan juuristoa. Pyöränjäljet ja kylvökoneen takajyrä painavat maata pinnasta. Kastemadot eivät välttämättä pysty syväkuohkeuttamaan maata, tekevät pikku reikiä ehkä. Muutamat pitkään kevytmuokanneet ovat raportoineet maan olevan pitkän kyntämättömyyskauden jälkeen olevan niin kovaa, että entinen kyntökalusto ei tahdo saada vedetyksi entistä määrää siipiä perässä.

Kuivilla preerioilla jankkuroidaan suorakylvökausien välillä.

-SS-
"Tyre Extinguishers" -ryhmittymä on herännyt toimintaan Helsingissä: Katu­maastureihin iskettiin Helsingin arvo­alueella – aktivisteja epäillään


Kuva: HS 30.10.2024

Tämä hienoa. Vaikka esimerkiksi Tesla Cybertruck painaa yli 3 tonnia. Kyllä siihenkin raaka-aineita menee.

-SS-

Hiesusavilla satotaso on 1500kg pienenpi jos sängen avaat keväällä  lautasmuokkaimella.  Ei  40 euron  korvaus kasvipeitteisyydestä oikein riitä

Kyllä sama ilmiö voisikin esiintyä myös aitosavilla ja vähämultaisilla hietasavilla. Tämän voi päätellä siitä, että riippumatta aikaisempien keväiden sängenavauksen laitteesta, nyt kyntöä on harrastettu enemmän kuin vuosiin. Saavutettu satotaso sittenkin  lienee ollut hienoinen pettymys.

Onko kevään muokkaus altis tiivistämään maata siellä 10 cm:n syvyydessä ? Raskaat pystypiikit/siipiterät sänkiäkeissä, lautasäkeiden lautaset, kaikki vaivaavat hiemankin kosteaa kylvökerroksen alla olevaa savea niin, että mururakenne häiriintyy ja kevään kuivuudessa sinne syntyy tiili.

Kyntöviilujen välissä on aina se pahnan muodostama pieni salaoja sinne pohjamaan pintaan asti. Tämän voi havaita kevään ukkoskuurojen jälkeen: kevytmuokatut pellot tulvivat pinnassa, kynnöspelloilla vesi painuu viilujen alle.

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: Paljonko satoi vettä
: 01.11.24 - klo:07:26
Hybridillä toisin, viimeksi oli niin paskaa että meinasin keväällä luovuttaa, mutta niin vain siitäkin torajyväinen himpun vaille kuuden tonnin keskisato tuli.

Torajyvä on kohta aivan "aikuisten oikea" ongelma, kun 0.05 kiristetään 0.02:een, ja tuolla näkyy kuormissa olevan 0.1 - 0.15 pilkkutasoja. Lisäksi torajyvätoksiineja mitataan jyvien pinnalta, eli jyvät pitäisi myös pestä, pelkkä kahteen kertaan värilajittelu ei riitä. Rukiiseen erikoistuvien pitänee hankkia alueelle värilajittelija, viljakauppahan sitä ei haluaisi tehdä, vaikka voisi.

-SS-

 Näin maallikosta tuo viranomaisten luoma  toksiinien ja torajyvien metsästys tuntuu ylimitoitetulta hysterialta. Tässä maassa on sentään  satoja vuosia syöty ruisleipää ja muita rukiista tehtyjä syötäviä, ja torajyviäkin on aina esiintynyt, mutta kuinka paljon ne tosiasiallisesti on aiheuttaneet terveydellisiä haitoja ihmisille? Onko niiden aiheuttamat haitat verrannollisia siihen määrään työtä ja kuluja mitä torajyväisten rukiiden  käsittely vaatii?

Sama juttu tietysti  noiden toksiinien kanssa.

Tämä on Proruissin itse kehittämä ongelma. Joku älykääpiö vain päätti, että Suomessa ei riitä peltopinta-ala  pitämään rukiin omavaraisuutta yllä, populaatioruista viljelemällä. Siksi hybridiruista alettiin työntää markkinoille, agribizznes eturiviä peliin.

Nyt sitten Pro-Ruis tekopyhästi taivastelee torajyväongelmaa: Torajyvien raja-arvot tiukentuvat heinäkuussa. Olennaista tuossakin uutisessa on seuraava: "Luonnonvarakeskuksen (Luken) analyysien perusteella hybridilajikkeiden riski korkeisiin torajyväpitoisuuksiin on lähes nelinkertainen populaatiolajikkeisiin verrattuna."

Eli onhan populaatiolajikkeissakin torajyvää. Juu juu. Mutta satunnaisesti ja selvästi osoitettavissa olevina aikoina. Hybridirukiissa sitä on käytännössä aina, koeruutu-utopioita lukuun ottamatta.

-SS-
mehän muistamme kuinka eemeli ennen tätä hallitusta usein käöytti hölmölän peoton jatkoa kuvaamaan hallituspuolueiden toimintaa ;) :D ;D ::)

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/ikava-tieto-orpon-hallitukselle-toimeentulotuen-raju-kasvu-kumoaa-asumistuen-saaston/d0828c26-f86c-47b7-8982-cc8688839785

Niin,

Helsingin Sanomat on analysoinut tuota toimeentulotuen määrän kasvua:

Selitys paisuvaan toimeen­tulotukeen löytyi yllättäen pakolaisista   (HS, 31.10.2024)

-SS-
Vapaa sana / Vs: Tää on järki jätkä
: 23.10.24 - klo:15:58
Tuo mullan pieneliöiden ja sienten "elävän maan" paradigma on vaivannut etenkin luomutiedettä kovasti. Muutamat viimeaikaiset tutkimukset, joissa hyvin kasvava luomupeltokin menettää orgaanista materiaalia, on kuitattu sillä, että maan toipuminen kestää vaan niin pitkään, kunhan vielä kolmekymmentä vuotta odotellaan, niin sitten. Myös orgaanisen materiaalin hapettumisessa vapautuvat liukoiset ravinteet kulkeutuvat tavanomaisen pellon tahdilla vesistöihin orgaanisilla lannoitteilla kyllästetyssä luomupellossa, varsinkin kun tarkastellaan tuotettujen ihmisravintorehuyksikköjen määrää.

Merkittävä pieneliötoiminnan virkistäjä on maan hapekkuus. Pohjavesien laskeminen alas tehokkaalla ojituksella, maan muokkaus tai sellaisten kasvien viljely, jotka kuohkeuttavat maata matoineen, siinä on avain orgaanisen materiaalin hajoamiseen. Sillä myös saadaan selitys paksumultaisten mutamaiden suuriin satoihin: epäorgaaniset ravinteet vapautuvat, kun orgaaninen materiaali hapettuu,  ja näin voidaan ruokkia satokilpakasveja yltäkylläisellä ravinnesyötöllä.

Ehkä biohiilen valmistaminen hiillettämällä on se, jolla sitä hiiltä voi maahan varastoida. Mutta kuinka tiukkaan jokin hienojakoinen hiili sitouttaa liukoiset ravinteet, se voi olla kaksiteräinen miekka.

-SS-
Vapaa sana / Vs: Binga taitaa...
: 23.10.24 - klo:14:50
Mitä hyötyä on vaikka pienyrittäjän maksaa pakollista eläkemaksua ja siten syödä yritystoiminnan varallisuutta, kun samaan aikaan kuka tahansa saa samankokoisen eläkkeen tekemättä mitään?
Yel-työtulo toimii pohjana, kun sattuu haaveri ja pitää turvautua vaikkapa vapaaehtoiseen tapaturmavakuutukseen.
Joo klassinen kysymys: Kumpi on viisaampi, se yrittäjä vai sosiaaliturvan varassa haahuileva elämäntaiteilija ?
Ehdottomasti elämäntaiteilija on viisaampi. Nämä kukkaisihmiset elävät kanssaihmisten tyhmyydestä, eli löytyy niitä, jotka tunnollisesti haluavat näitä elättää.

YEL-työtulo tuli tapaturmakorvauksen ja päivärahan perusteeksi vasta muutama vuosi sitten, kun yrittäjät ottivat omia sijoitusvakuutuksia ja tapaturmavakuutukseen vielä saattoi ostaa euromääräisen turvan. Tällä kepillä saatiin yrittäjät ensimmäisen kerran nostamaan YEL-maksujaan. Eli yksityiset vakuutusyhtiöt ajoivat maksamaan eläkeosilleen isompia vakuutuksia ja käytännössä pitivät tapaturmavakuutusten maksut ennallaan. Raha tulee rahan luo.

Yrittäjien työttömyyskassaan harva vieläkään kuuluu, koska maksut ovat melko korkeat: Kun YTK:ssa palkansaajan maksu 3000 € kuukausituloista on 105 euroa, on yrittäjän työttömyyskassan maksu samalla kuukausitulolla 382 € . YEL-työtulo rajaa ansiopäivärahan maksimin. Eli palkansaajan kaltaista työttömyysturvaa ei saa helposti, joutuu maksamaan moninkertaista kassamaksua ja samalla korottamaan YEL-vakuutuksen maksujaan merkittävästi. Sanotaan nyt näin, että jos valitset työtuloksi esimerkiksi 50000 euroa, YEL maksu on 12800 euroa. jos nyt veronalennus laskettaisiin mukaan, niin nettomaksua silti jäisi vähintään 8000 euroa. 10 vuodessa 100000 euroa. Säästöön jonkinlaisella korolla laitettuna meillä on siis jo 10 vuoden kohdalla 100000 euron sairastelu- tai työnhakupotti olemassa.  Työkyvyttömyyseläkkeet ja leskeneläkkeet tietty ovat riski tuossa tapauksessa.

Edelleen monella vakuutusyhtiöillä on kytkynä yrittäjän tapaturmavakuutus ja yrittäjän vapaa-ajan tapaturmavakuutus, vaikka yrittäjällä olisi olemassa jo vapaa-ajan tapaturmavakuutus erikseen. Sama MaTa : kohdalla, ei vaikuta yrittäjän vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen työntöön millään tavalla. Itsellä on kolme vapaa-ajan tapaturmavakuutusta päällekkäin tällä hetkellä. Pitäisi alkaa irtisanoilla niitäkin.

-SS-
Vapaa sana / Vs: Muhammad Yusri Bin Jaafar
: 23.10.24 - klo:14:12
LGBTQia+ - edistykselliset piirit eivät oikein ole johdonmukaisia mielenosoituksissaan, Israel on tällä hetkellä ainoa maa Lähi-idässä , jossa kyseinen ihmisryhmä nauttii lain suojaa. Muissa osissa, mm. Hamas vainoaa trans- ja gay-väestöä ja heittää katolta kuolemaan. Tai katkaisee kaulan.

-SS-
Vapaa sana / Vs: Tää on järki jätkä
: 23.10.24 - klo:14:05
Bensa on halpaa. Sähkö on ollut ilmasta muutaman päivän. Säikäyttivät ihmiset ottamaan kiinteitä sopimuksia.

Sähkö saa olla ilmaista koko kesän, eipä sitä silloin juuri kukaan ole kuluttamassakaan. Edelleen on kesäkelit, viimeinen uutinen oli, että eteläisessä Suomessa edelleen ollaan keskilämpötilan osalta kesälukemissa. Tarkoittaa. että lämmityskausi ei ole edes alkanut vielä.

Harvalla myös sähkö ilmaista on, vaikka pörssistä saisi ilmaista energiaa, liittymämaksu, sähkövero, siirtohinta, sähkömyyjän marginaali ovat samansuuruiset kaikilla sopimusmuodoilla.

Muistetaan myös, että sähköä voi säästää ihan samalla tavalla, vaikka olisi kiinteän hinnan sopimus. Sitten tulevatkin kipakat talvipakkaskuukaudet, jolloin pörssisähkö on samanhintaista tai jopa kalliimpaa  kuin nyt solmituissa kiinteissä sopimuksissa. Ja ilma/ilma-vesilämpöpumput huutavat hoosiannaa, kun muuttuvat käytännössä suorasähkölämmitykseksi pakkaskauden aikana.

Että oli pirullinen ehto näissä lämmitysmuototuissa, kun piti vanha öljykattila poistaa toiminnasta.

-SS-
Vapaa sana / Vs: Binga taitaa...
: 23.10.24 - klo:13:57
Taitaa olla niin, että todellinen maailma ja sosiaalimaailma ovat kaukana toisistaan. Mitä hyötyä on vaikka pienyrittäjän maksaa pakollista eläkemaksua ja siten syödä yritystoiminnan varallisuutta, kun samaan aikaan kuka tahansa saa samankokoisen eläkkeen tekemättä mitään?

Tässähän on tämä sosialistien nälvimä YEL-eläkejärjestelmä myös kysymyksenalaisena. YEL-eläkkeistä kun 33 % maksetaan valtion varoista, koska YEL ei ole rahastoiva järjestelmä ja nykyään nuoret yrittäjät eivät maksa kuin minimit YEL-maksut. YEL-maksua vastaan saa ihan samansuuruisen etuuden kuin TyEl-maksusta. ei senttiäkään enempää, mutta yrittäjien itse valitseman keskimääräisen eläkepalkkatason pienuuden takia ei rahaa ole maksaa pyramidissa alhaalta ylös asti (eli nyt jo eläkkeellä oleville) ilman valtion osallistumista.

Silti jos meillä esimerkiksi on koko ikänsä autoja pessyt halliyrittäjä, joka eläkkeelle päästyään saa vaikka 1000 euroa eläkettä, niin työeläkkeestä 536 euroa tulee eläkeyhtiön maksuista, 264 euroa valtiolta. 257 euroa on kansaneläkettä, samalla tavalla kuin pienipalkkaisen palkansaajan tapauksessa. veroja 55 euroa, netto 1006 €

Koko ikänsä työelämän ulkopuolella sinnitellyt kansalainen saa vajaat 800 euroa takuueläkettä, joka tulee 100 % valtion ja kansaneläkelaitoksen kassasta.

Eli kansantaloudellisesti matalapalkkainenkin työssäkäynti on kannattavaa, mutta ei työtätekevälle itselleen.

-SS-
Vapaa sana / Vs: Velkakello
: 23.10.24 - klo:13:41
Niin, Arhinmäki kertoi tämän salaisuuden, että valtionvelkaa ei tarvitse maksaa koskaan takaisin. Uudella velalla voidaan maksaa vanhat pois. Näin tietenkin voi kotitalous - ja yrityskin -  tehdä, se on vain hyödyllistä kansantalouden elvyttämistä semmoinen. Ja jos valtio ei saa uutta velkaa, tulevat muut valtiot apuun antamalla vippiä. Niinhän Suomikin antoi miljardin pikavipin Kreikalle, josta on jo 250 miljoonaa maksettu takaisinkin, 14 vuotta on kulunut luoton myöntämisestä. Ihmettelen, miksi Suomi yleensäkään haluaa lyhennyksiä, kun Arhinmäen mukaan Kreikankaan ei tarvitsisi maksaa velkaa pois. Lisäksi EU voi aina auttaa, jos vippiä tarvitsee lisää, niin kuin Italian elvytyksessä, johon Suomikin osallistui.



-SS-
Vapaa sana / Vs: Binga taitaa...
: 23.10.24 - klo:12:14
Ei tässä mitään muuta ongelmaa ole kuin se, että eläkejärjestelmä on täysi susi pyramidihuijauksineen. Koska jokaisella nyky-yhteiskunnassa on oikeus takuueläkkeeseen, eläkemaksut pitäisi ainakin ylittävältä osuudelta saada henkilökohtaiseen varallisuuteen. Ne voi sijoittaa eläkepäiviä varten ja jos kuolee ennen sitä, rahat periytyvät eteenpäin. Ne voi myös ryypätä, mutta eläke olisi sitten vain ja ainoastaan takuueläke. Toisaalta, jos asiat menevät tulevaisuudessa päin helvettiä, takuueläkettäkään ei ole varaa maksaa ja nykymuotoinen hyvinvointiyhteiskunta romahtaa.

Eläkepommi tullaan näkemään kohta yel:n puolella, kun pienyrittäjät joutuvat lopettamaan toimintansa eläkemaksujen siirtymäajan jälkeen.

Takuueläkkeen nosto sopi hyvin poliitikolle, joka pyrkii varmistelemaan julkisuuskuvaansa empaattisena köyhyyden poistajana. Saajapuolella takuueläke sopii parhaiten terveelle ihmiselle, joka ei ole halunnut tai jaksanut tehdä elämässään ansiotyötä, tai peräti suunnittelee elämänsä opiskelujen ja satunnaisten toimeentulotukien pohjalle. Ennen eläkeikää voi olla tiukkaa, koska joutuu elämään harkinnanvaraisilla avustuksilla. Eli jos eläkeikään asti pystyy olemisensa rahoittamaan, helpottuu asioinnin ja valvonnan osalta elämä sitten kun takuueläkkeelle pääsee.

Monet 40-50 vuotta matalan palkkatason töitä tehneet eivät saa montaa kymppiä enempää nettoeläkettä kuin takuueläkeläinen, johtuen takuueläkkeen/kansaneläkkeen ja työeläkkeen keskinäisestä yhteensovittamisesta. Takuueläkkeen nosto nimenomaan toi tämän ilmiön, että on oikeastaan kohtuutonta pyrkiä ylläpitämään itseään pienipalkkaisena työläisenä, kun siitä ei ole mitään tuloksellista hyötyä vanhuuden aikaisen eläketurvan suuruuden osalta.

-SS-
Vapaa sana / Vs: Velkakello
: 23.10.24 - klo:10:09
Heikki Hiilamo on tietenkin aivan oikeassa. Yksityisten eläkevakuutusyhtiöiden tuleviin eläkkeisiin rahastoidut varat voidaan pantata julkisen velan takaukseksi. Samalla tavalla yksityisillä palkka- ja säästötileillä olevat kansalaisten varat voitaisiin pantata valtionvelan vastapuoleksi. Niitäkin on runsaat sata miljardia (toukokuun 2023 lopussa 110,2 miljardia euroa), eipä valtio olisi velkainen ollenkaan.

Joku voisi kiistää laitaoikeistolaiseen tapaan, että ei säästötilejä voi ottaa valtion omaisuudeksi, koska niiden säästämiseen ei ole lakisääteistä pakkoa, kuten työeläkesäästöillä. No, jos vain lakisääteisyys muuttaa vakuutetun omaisuuden valtion omaisuudeksi, kuten työeläkkeissä meidän pitäisi ajatella, niin myös esimerkiksi liikennevakuutuksen alaiset ajoneuvot tulisi pitää valtion pantattavana omaisuutena, liikennevakuuttaminen kun on lakisääteistä.

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: Uusi kevätvenä
: 22.10.24 - klo:12:55
Mitkä lajikkeet ovat sitten pärjänneet vuosina 2018, 2021 ja 2023?
Viimeistä en kyllä kuivaksi vuodeksi näkisi, kenties se jossain koe alueella sitäkin on ollut?

2023  vuosi, huhtikuu 15 mm, toukokuu 31 mm, kesäkuu 18 mm (siis vain kuun alussa yksi kunnon kuuro) , heinäkuu 44 mm, elokuu 135 mm, puintiaikaan osuivat, ei hyötyä sadossa. 

Kasvukausi oli siis melko vähäsateinen, ottaen huomioon huhtikuun kuivuuden ja talven lumipeitteen vähäisyyden.  Käytännössä alle 100 mm:n vesillä mentiin.

-SS-
Sivuja: [1] 2 3 ... 1348