Aika hyvin, jos 2000 kg. Esimerkiksi oliko se nyt 1992 vuonna edesmennyt naapuri sai 10 ha:n alalta Junkkari 90 kärryllisen kauroja.

Monin paikoin kirjattiin alle 1000 kg:n ohrasatoja.

Meillä taisi olla palkkiokesantoa. Vähän Ryhti-kauraa, joka oli noin 69 cm pituista helppoa puitavaa. Ryhtin normaali korsi on toista meteiä pitkä.

-SS-

Energian hintasuhteet kyllä kannattelevat kauraa polttoaineena. Mutta voiko joka hakelaitoksessa polttaa kauraa ?

Joku jo ihmetteli, eikö hiukan päälle 200 € ole ihan hyvä hinta. Öljyn hinta on varkain noussut 80 sentistä 1,30- 1,40 , lannoitteet eivät ole enää 200 €/ tonni, että se maaginen "2" siinä viljan hinnassa ehkä tuntuu hienolta, mutta onko se sittenkään ?

-SS-

Varmaan nauta-Suomessa on lähes jokaisella pientilalla naapurissa sopiva nautayksikkö. Esimerkiksi Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaa ja Pohjous-Savo, lähes puolet Suomen naudoista.

Toisaalta, suosittuun luomunautakarjaan siirtyneet eivät käytä tavanomaista viljaa, samoin tuntuu, että etelän harvat suuryksiköt keskittyvät maanhankintaan ennemmin kuin raaka-aineostoihin.

Sikaloilla ei edelleenkään ole viljakaupan maksuvalmiutta, siellä on aina jokin tärkeämpi rahareikä täytettävänä. Tehdasmaiset siipikarjayksiköt toimivat myös kaukana, ainakin Salon suurkunnan alueella ei ole lupien myöntö ollut aktiivista. Tuo parin kilomerin päähän suunniteltu 60000 broiskun koppi ei toteutunut, kaikenlaista vastustusta taisi olla.

Ehkä viljakaupassa viljelijöille on siirretty pörssispekulanttien hommat, asian mielekkyyttä tarkemmin miettimättä. Amerikassa tähän työhön erikoistuneita konsultteja löytyy, manageeraavat tilan myynnit ja varastoinnit viljelijän puolesta. Tämä ravinnon pörssikaupankäynti on markkinoitu ehkä niiden taholta, jotka saavat futuurien välityksestä, ostoista ja myynneistä prosentit. Jos kaikki suojaisivat ostonsa ja myyntinsä noilla pörssituotteilla, kukaan ei ehkä saisi mitään suojaa.

Siksi käteiskauppaa käyviä ja hintatappion realisoivia viljelijätunkkeja tarvitaan, koska he tukevat viljapörssiosaajien ainaonnistumista.

-SS-

...matif...basis...hienoja ulkomaalaisia sanoja, jotka ei meikän sanavarastoon kuulu, täytyy oikein googlata mitä ne tarkoittaa...no nuo kuuluukin vain tosi ammattiviljelijöiden sanavarastoon...niin sanottua ammattislangia.

(Vai lausuuko tosi viljamies hienosti että "beisis")

Hankkija ainakin noita harrastaa. Basis on lyhyesti ulkomaanmarkkinaan verrattava hintatasoero, millä viljakauppa ilmoittautuu ottamaan viljaa vastaan.  Basis = miinus paljon ==> "ei kiinnosta maksaa viljasta" , Basis = nolla tai positiivinen ==> "no nyt vilja vois kelvata."

Tai jotain.

  Viljan hinnoittelumahdollisuuksia lisätään – Hankkija tuo Basis-sopimukset pienemmille erille ja ohralle sekä kauralle

-SS-

Aikaa on kulunut Viljatavastian osalta jo muutamia vuosia, ja tuntuu voivan hyvin. Keskikoko yksittäisen tilan vilja-alalla näkyy olevan 125 ha. Onko tämä moduuli jotenkin minimikokoinen.

Siis osuuskunnan jäseneksi nähtävästi haetaan erillisellä hakemuksella, ja pääsykoe taitaa olla kuin metsästysseuraan konsanaan.

Kuka takaa viljan maksun, onko luotettava Tavastian löytämän ostajan maksuvalmiuteen, vai onko jotakin pankkitakauksia siinä mukana. Yksi täysperävaunu sinne tai tänne top sadan tiloilla, mutta pientilalla ei tule hyvä mieli jos jää rahat saamatta.

-SS-

Edelleen toimii, ei ollut tähdenlento. Nyt sitten on osuusmaksu maksettu, koska mä voin.  Pikainen huomio, kun mainittiin, että "ViljaTavastia ei ole yksinään Hämeen alueen viljelijöiden tarpeisiin perustettu osuuskunta. Osuuskuntaan voi ja saa liittyä mistäpäin Suomea tahansa."  Niin kyllä se nähtävästi se silti on pääasiassa Hämeen ja pohjoisemman alueen toimija. Tai linjan Rauma-Hämeenlinna-Lahti-Kouvola pohjoispuoli.

Mutta kannatan siis kovasti.

-SS-

Tähänkö maailma on menossa: villit viljavuoret ja käteiskaupat jäävät historiaan, karjatiloja ei joko ole tai niitä ei kiinnosta; tuotettavat kilot kiinnitetään umpimähkään ennen kuin on vanhakaan sato korjattu? Tässä kelkassa ei pysy, jos ei käytä kaikkea tarmoaan markkinoiden ja futuurien kyttäämiseen ja sopimuksien kanssa kikkailuun. Ei tule hommasta kohta mitään, ilmasto muuttuu radikaalisti ja paljon nopeammin kuin kansa osasi odottaa - helsinkiläiselle kerrostaloasujalle se ei vielä näy, kun ei se osaa sitä katsoa. Pitkän ajan tulevaisuutena näen joko tukikikkailun tai sitten sen, että joku jolla on joko huono laskupää tai superkyky taistella luonnonvoimia vastaan vuokraa tällaiset joutavat pläntit pois. Se on ihan luonnollista, että pienet väistyvät isojen ja mahtavien tieltä - se on sitä peräänkuulutettua rakennemuutosta.

Juuri tähän, ja siis Suomessa ollaan niin buziness-bigfarm -amerikkalaisia, enemmän kuin amerikkalaiset itse, noissa preeriamaissa silti käydään myös pienten tilojen kanssa kauppaa (noin 30% - 40% viljasta kulkee co-opien kautta) , ja 1000 bushelin (27 t vehnää)  kauppaa ei katsota halveksuvasti, vaan siitä vaa'alta saa printtiliuskan vaikka sadasta bushelista, 2700 kg,  jollakin Ford F350 autolla tuotuna.

Suurimmat kontrahdit voivat olla isoilta tiloilta, vaikka 40 000 tonnia. Niillä tiloilla on 10 miljoonan euron bin-site, jossa sitten vilja säilyy ja siitä lyödään kauppa kiinni, kun basis on lähimpänä nollaa. Toisaalta, suurimmat viljakauppiaat , kuten Archer Daniels Midland (ADM), Bunge, Cargill, ja Louis Dreyfus, pyrkivät enenevästi tekemään viljelyttämissopimuksia, lisäksi hankkivat maata ja palkkaavat tiloille rengin tai vuokraavat alihankkijaviljelijälle. Tällainen viljelijä toimittaa sitä tavaraa mitä viljelyttäjä haluaa, sanellulla hinnalla usein. Vaikeuksiin joutunut suurviljelijä voi joutua tällä tavalla tilanhoitajaksi entiselle omalle tilalleen.

-SS-

Välillä kun A:lla on kova pula ovat ostaneet etelästä ja maksaneet rahdin. Viimeksi kun myin ohraa Lantmannenin kautta meni Fedeksille ja maksoivat rahdin. Usein Viljavan etelän varastoista ajetaan kumit kuumina ohraa Etelä-Pohjanmaalle.

Kyllä-kyllä. Silloin ennen joulua 2018 Harri soitti lauantaina ja kysyi ohraa kuorman täytteeksi. Löytyihän sitä. Lähti Pohjanmaalle, jossakin äärimmäisen pitkässä yhdistelmässä, 70+ tonnia. Semmoista ei meidän tontille saa suoraksi, kun on maantie ja naapurin tontti rajoittamassa. Eli siinä pienessä K-maatalouden viljavarastossa varmaan kaatosuppilon kautta lastasivat meikäläisen ohrat, mutta siitä 13 km ei tullut rahtia juu. Tuo junien tuominen kumipyörille on ongelma; pitäisi rakentaa juna-asema myös viljelijälle sitten. Suurissa viljamaissa kuskaavat pienemmillä kuorma-autoilla 30 t kerrallaan, lähimmälle junalastauspaikalle tai proomusatamaan Mississippi-joen varrella. 

Kysyin tuossa pari kuukautta sitten jo siltä naapuritontin omistajalta, josko saisi ostaa kympillä neliö sitä metsämaata, kumipyöräjunan kaarreltavaksi.

Nyt on Lantmannenilla hiljaista, no, kauralaivoja keräilevät maailmalta täytettäväksi.

-SS-

Agrox on vielä hyvän matkaa Turusta, tekevätkö viljelysopimuksia kuten A-rehu ? Olen antanut itselleni kertoa, että käteiskauppaviljan aika on ohi. Lähinnä  imuohjattua kauppaa ja näin ollen myös imuohjattua viljelyä on järkevästi olemassa.

Toki saatan yrittää hakea kiinnityssopimusta näiltäkin, mutta Mustio, Kirkniemi ja Perniö, jopa Naantali,  ovat kyllä etäisyyden kannalta lähempänä, keskusliikkeiden viljakauppiaiden vuokraamana. Mutta onko näissä Viljavan siiloissa sitten sitä 450 euron viljaa joka paikka pullollaan ?

-SS-

Tuohon markkinaan...marraskuulla ohrat tuli kaupiteltua ja toissapäivänä soittelin rekkayrittäjälle,lupas soitella kippiaikaa A-rehulta.Nyt arkena soitteli takas,tapaninpäivänä lastataan ohraa. Tavaraa tuntuu olevan liikkeellä,toinen auto etelässä jyvien ajossa joitain päiviä.

No, 400 km etäisyys täältä vähän rauhoittaa A-rehusopimuksia. Niinkin halpaa tavaraa kuin viljaa ei todellakaan ole viljelijän kovin kannattavaa lähteä rahtaamaan puoltatuhatta kilometriä. Kaipa ne Atrialla sitten ostavat sieltä lähempää villiäkin viljaa vielä.

Säkylän rehutehdas kun meni kiinni, Turun Hankkija taitaa olla Lounais-Suomen merkittävin teollinen rehuviljan ostaja, Rehux lähinnä kun ilmoittaa "lähialueiden luottoviljelijöiden" olevan heidän toimittajiaan, ja näiden piipahtavan juttusille lähettämössä. Vai että smalltalkilla viljakauppaa....tekeekö Rehux viljelysopimuksia ? Liian iso riski huvikseen viljellä ja varastoida ohraa, eikä sitten olekaan tilaa viedä mihinkään.

Jätän todellakin ohran kierrosta pois, tänään tuli Calispero kevätvehnän siementä. Wpb Troy vielä odottaa toimitusta. Isokarhulta tilattu ohransiemen varmaan jää tulematta, ja se on hyvä, eipä sillä ole ensi vuonna käyttöä näin etelässä. Maatalouskauppa voisi kyllä ryhdistäytyä, ja poistaa sellaiset tuotteet, joita ei voi saada, tilausjärjestelmästä.

Rehuviljojen markkina on siirtymässä niin pohjoiseen, että laivasatamat olisivat järkevämpi tapa toimittaa tavara käyttöön. Eipä vielä taida olla viljalaivaliikennöintiä esimerkiksi  Inkoosta Ouluun ? Kumipyörillä melko tuhlaavaa kuljetusta.

-SS-

Juu sikoja on vaan vähennetty, ei varmaankaan ohran tärkeys ole vähentynyt sikojen ruokinnassa. Nautakeskittymät muutenkin ovat suurimmaksi osaksi yli 500 km:n päässä Etelä-Suomesta.

Noteeraushinnat nähtävästi ovat liian korkeita, eikä kauppaa oikeasti käydä. Ja sitten viljelijät pannaan leikkimään tuolileikkiä, jossa aina hitaimmalla jäävät viljat siiloon. Pääsee viljakauppiaskin vallan makuun.

Ongelma lienee kaksijakoinen:  Viljamarkkinoita ajatellaan vielä tavoitehintajärjestelmänä, jossa yksittäinen viljelijä ei voi vaikuttaa viljansa menekkiin alemmalla hintatarjouksella. Toinen piirre, joka näkyy, on viljakaupan pakottaminen palvelemaan paikallista karjataloutta ja myllyteollisuutta. Viljan viennillä ei haluttaisi tasapainottaa ylisuuria varastoja, jotka voivat olla tuonnilla kerätyt.

-SS-

Sikapuoli ainakin on vähentänyt kulutusta. Onko nautapuolikin sitten siirtymässä johonkin ulkomaiseen  maissisoija- seokseen ?

Viljelyttämissopimukset ovat joillakin alueilla antaneet vaikutelman, että viljaa ei mene. Sitä kuitenkin menee, mutta penkkipaikat on varattu, ja pitääkin alkaa verkostoitua lähes päätoimisesti, jotta pienetkin signaalit menekistä saisi havaituksi riittävän aikaisin, ja pääsisi tuputtamaan viljaansa. Se on sivutoimiselle viljelijälle tietenkin paljon hankalampaa, kun on muutakin tekemistä talvella.

Kaupan, myllyjen ja rehutehtaiden omat vastaanotot on muutettu JIT - ideologiaan, joten esimerkiksi viljelijän omat kuljetukset menevät minuuttiaikatauluun: Movere on esimerkki, käytännössä kun soitat, niin jos konttoristi  ei pysty saamaan siilovahtia kiinni,  jää kippausaika vahvistettavaksi matka-ajan + 15 min tarkkuudella, sille päivälle, jolloin olisi tarkoitus viedä.

Siispä varmaan istun vientipäivän aamulla traktorissa kuorma päällä ja odotan vahvistussoittoa noin 50 min ennen lähtölaukausta.

Eri asia tietysti, jos oma kuivaamotonrti on Viljavan pisteen naapurissa, laittaa reinot jalkaan, haukottelee vähän ja käy kippaamassa. Mutta kauempana on vähän valmistauduttava paremmin, esimerkiksi ketjut/nastat/paljas tie vaikuttaa toimenpiteisiin.

-SS-

Mitä basista nyt tarjoavat. Matif näyttäisi vehnälle melko tasaista hintaa 240 € , joten sillä on merkitystä, onko basis -30 € vai -80 €

Tekevätkö viljaliikkeet basiskauppaa ensi syksyyn vielä ?

-SS-

Ohralla kyllä sonnit herkemmin rasvoittuvat kuin kauralla, kaurassa on enemmän valkuaista ja vähemmän energiaa kuin ohrassa.

Itse olen jo tippunut sonnien ruokinnan kelkasta. Ymmärtääkseni ei enään käytetetä muita valkuaisrehuja kuin mäskejä ruokinnassa. Säilörehun pitää olla niin hyvää ettei mitään rypsejä kai enään käytetetä. Viljoista sitten kaikki käy, myös ruis.

Nykyohrat tuntuvat olevan aika valkuaispitoisia: viimeksikin 12,8% valkuainen 59 tärkkelys. Kuivuuden syytä tämä.

-SS-

Nuo sanojen merkitysten tahallinen muuttaminen on kuitenkin ehkä edistyksellisten voimien masinoimaa, tavoitteena maalata jokin emäpahuudeksi. Esimerkiksi YLE yrittää sanoittaa uudestaan poliittista agendaansa. On otettu käyttöön uusi termi. "laitaoikeisto". Kuulut laitaoikeistoon, esimerkiksi jos
- arvostat perinteisiä perhearvoja, etenkin ns. ydinperhettä
- olet sekasyöjä, ja syöt silloin tällöin lihaa, siksi että se maistuu hyvältä
- ihmettelet, miksi et saisi ajaa edes pienen matkaa vanhalla polttomoottoripikkuautollasi, kun COP28 - ilmastokokoukseen saapuu yli viisisataa ylimääräistä lentoa, kymmeniätuhansia kansainvälisiä vieraita  jauhamaan lähinnä p*skaa
- ihmettelet, miksi et saisi saada taloosi sähköä tyynenä pilvisenä päivänä
- tunnistat miehen ja naisen, ja olet saanut tarpeeksesi identiteetti-ideologian työntämisestä nyrkillä kurkustasi alas
- et erottele ihmisiä rodun vaan persoonan perusteella
- et voi löytää mitään todistetta siitä, että olisit omistanut missään vaiheessa orjia, etkä ainakaan suostu tunnustautumaan kolonialistiksi

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 04.12.23 - klo:16:33

aikasemmin on varoteltu et kanttura ei paljoa ohraa kestä...   miten lie nykyään?    ja paljon mahtais ohraa kestää laittaa kauran kanssa?    ruokintaan se antas maittavuutta hyin..

Muinaisina aikoina kun meillä oli lemmuilla perinteinen kuivaheinäruokinta tehtiin jauhot niin että myllyyn kipattiin 1 ämpäri ohraa ja 2 ämpäriä kauraa.
Nykyaikaisista ruoksuista mulla ei ole hajuakaan.

Juu ja sonneille melkein täyttä ohraa, ei tullut rasvasta lihaa. Olisiko kauralla pyritty rasvaisempaan maitoon ?

-SS-