Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 1066

Viestit - -SS-

http://www.bosnianpyramidit.fi/
Säätiörekisteristä ei löydy tuolla mainittua nimeä.
Sitä en tiedähttps://www.karikolehmainen.com/201
Löytyykö tuotakaan mistään
Sudanissa on enemmän ,tosin pienempiä , pyramideja enemmän kuin Egyptissä .
Mayoilla on pyramidit ja Kiinassakin joka peitetty , kuulemma .

Hyvä että on sorkkalassakin Dänikenit luettu lapsena. Muut kirjat ovatkin sitten jääneet vähemmälle käytölle, ainakin laskennon ja luonnontiedon kirjat.

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: luomu
: 12.12.19 - klo:15:20
Syökää " Virolaista pottua sitten " .
Onko SS tietoinen et yksipuolisessa viljaviljelyssä humus häviää ja etenkin näin leutoina , sateisina talvina huuhtoutuu pois . Nurmissa ravinteet jäävät tehokkaasti peltoon .

Älä nyt vertaa nurmea ja muokkausviljelyä, vaan tässä puhutaan nyt luomusta vs. tavanomainen viljely. Suorakylvön ja muokkaamalla viljelyn välillä on isompi ero kuin luomulla ja tavanomaisella viljelyllä sinänsä. Pahimmat pitkän aikaa luomuvilhjellyt pellot ovat mulloksella kesätkin, vaikka k uinka on hinkkahinkka-kesannoitu; heinäkään ei kasva ilman ravinteita. Jäkälät ja sammaleet ehkä hiukan voivat niitä savikokkareita asuttaa.

Lisäksi viherlannoitusnurmista on havaittu liukenevan merkittävästi pintavalumia ( ne ovat siis aivan kirkkaita vesiä ne !) , jopa 200 kg/ha, koska talven pakkaset hajottavat kasvisolukon ja kasvisolukosta vapautuvat ravinteet ovat helppoliukoisia. Eivät ne ainakaan luomuviljelyn kesän Suomen keskisadossa ole, 200 kilon typpitason mukaisia.

Siinä Sorkkis on oikeassa, että kyllä kansa köyhtyy, ja joutuu tuottamaan merkittävät hiilidioksidipäästot verovaroja kerätessään,  kun joutuu maksamaan ylimääräisiä  luomutukia mykoritsasienille.

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: luomu
: 12.12.19 - klo:15:01
uusimmassa tiede-lehdessä  (14/ '19 )   on artikkeli jossa käsitellään luomua.   aika mielenkiintoista kun siinä kerrotaan että jo ruotsissa viljellyssä luomuherneellä on 50% isompi ilamstokuorma kuin tavanomaisessa.   ja talvivehnästä kuorma karkaa jo 70%:iin tavanomaisesta.  ja brittein saarilla olis kiva kun 40% tuotanto pienenisi luomun myötä.    peltoa ei kait tuolla raivata helpolla lisää..

        eli oikeaan suuntaan on eu menossa.   kohta ei ole truokaa jokaiselle etes euroopassa..   eipä sit tartte kinuta jostain uusia asukkeja maihin..

Ei pohjoisen alueen kasvinviljelyluomussa ole muuta ongelmaa kuin se, että ollaan keräävinään typpeä monet kasvukaudet, erittäin tehokkaalla menetelmällä, yhden tehokkaan satokauden tarpeisiin, mutta todellisuudessa liuotetaan se typpi talvesta toisen talvisateisin ja vesistöihin. Kesä mennään sitten kellertävänä ja loppukin latausravinne syötetään rikkakasveille, tuhoeläimille ja sienitaudeille. Mahdollinen kana/sika/nautahallin lanta, tavanomainenkin sivuvirta kelpaa hyvin,  sitten tuo kasvun, ja "lataus" on siis jonkinnäköistä kulissia "luonnonmukaisuudesta". Lämpimien maiden luomussa, jossa satokasvustoa saattaa olla ympäri vuoden, luomuravinteiden alkemia toimii lämpimässä maaperässä hyvin, esimerkiksi yhdessä viljeltynä latauksen ja rinnakkaisviljelynä peitekasvien kanssa. Silti maaperän muiden ravinteiden liukoisuudesta on pidettävä huolta ehkä tarkemminkin kuin tavanomaisessa viljelyssä. niitähän louhitaan siitä viljelymaasta eikä kaivoksesta, jollei nyt sitten halua tuoda kymmeniä tonneja pelkkää hienoksi jauhettua malmia sinne pellolle. Niinhän nämä bioapatiititkin  ovat tavanmaisen fosfaattirikastuksen sivutuote, murskauksen pölynerottimista sitä kerätään, jotta saisi prosentin fosfaatista liukenemaan sitten pellossa. Hivenlannoituksiin kelpaa luomussa kemialliset rikasteet, hieman tekopyhyyden huippu.  Ojituksen parantaminen ja ahkera mullan hapettaminen muokkaamalla lisäksi tuhoaa niitä viljelymaan "hiilivaroja" aivan samalla tavalla kuin tavanomainenkin viljely.

Aivan täysin eri asia on, kun luomussa käytetään sisäistä kiertoa, eläintalouden yhteydessä. Latauskasvit kelpaavat eläimille ravinnoksi, ne jalostavat siitä massasta korkearavinteista lantaa, joka voidaan säilyttää suojassa liukenemiselta ja hapettumiselta, ja levitetään vasta kasvien juurille, kasvien käyttöön. Eläimet ja vahvat laidunkasvustot myös torjuvat rikkakasveja, joten homma on aivan toimiva, varsinkin jos poistuvat ravinteet imetään tavanomaisen viljelyn sivuvirroista. Ja jos ei myydä paljon mitään, vaan aineenvaihdunnetaan vaan mitä lie karvabiisoneja siellä, niin ei tarvitse mitään täydennyksiäkään.

-SS-
Vapaa sana / Vs: Pienikö on kaunista?
: 09.12.19 - klo:14:28
Ylen jutun loppuosa on kyllä aivan kuin Ketosen ja Myllyrinteen luomuteurastaja-sketsi:

Luomuteurastaja - Ketonen ja Myllyrinne

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: viljan hinta
: 05.12.19 - klo:08:11
Miten asiaan sotketaan ykköslomake ?

-SS-
Vapaa sana / Vs: Uusi normaali II
: 05.12.19 - klo:05:24
Uusi normaali on se, että Amazonin aluetta raivataan soijanviljelyä varten ja sitten sitä syötetään brassibroitsuille ja sitten se rahdataan Sepeille syötäväksi.😁🤣🎅

Suuri osa raivauksesta kohdistuu Amazonin alueella laidunmaiden osalle, toiseksi suurin eukalyptusviljelmiksi, jotka kierrätetään laitumiksi, Brasiliassa myös paljon sokeria.

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: viljan hinta
: 05.12.19 - klo:05:21
Jos halpaa typpeä ei ole saatavilla, suursatojen tavoittelu tuotantokustannusten ja riskien näkökulmasta on aika homoa.

Ja halpaa typpeä ei oikein ole missään.

Sikaloiden lähellä saattaa olla.

Tosin muutaman vuoden jälkeen saattaa olla fosforia maassa sen verran että pelto loistaa pimeässä.

Sen jälkeen pärjäilee taas kymmenen vuotta salpietarilla.

Tuo fosfori on vähän kaksipiippuinen juttu. Vaikka sitä olisi koko kyntökerroksen maanäytteessä vaikka kuinka, ei kylmänä kevätkesänä tahdo vilja selvitä ilman fosforin puutteen oireita, koska viljan juuri ei ole vielä levinnyt riittävästi, eikä se juuri saa kylmässä maassa fosforia kuin aivan kylvörivin ympärillä, ja seuraavaksi lannoiteraidasta.  Siksi nuo siemenkäsittelyt ja lehtilannoitukset tuottavat hyvän vasteen, jos pelto on jo valmiiksi yliahdettu fosfaatilla ja kalkilla.

-SS-
Parocin laskurilla kovavillalevy 30 mm, 40 m2 pelti 1-2 mm, sisällä 70 astetta, kuivurissa sisällä 5 astetta, lämpöhäviöteho eristämättömänä 290 kW, eristettynä 31 kW

Jos villan paksuuden lisää 60 mm:iin lämpöhäviö on 16 kW, jos paksunnetaan 100 mm:iin, lämpöhäviö on 10 kW. Eli se ensimmäinen 30 mm eristettä ottaa häviöistä suurimman osan pois. Tässä oletetaan, että se kuivausilma 70 astetta pyörii siinä pellin takana, asia ei ole niin, se sisäpinta hikoilee ja varsinkin varastosäiliössä viljakerros jo eristää sitten ihan sisältä tulevaa lämpövirtaa.

Että jos ohuenkin parocin saa siihen tiiviisti, eiköhän se auta jo paljon.

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: viljan hinta
: 04.12.19 - klo:10:07
Jos halpaa typpeä ei ole saatavilla, suursatojen tavoittelu tuotantokustannusten ja riskien näkökulmasta on aika homoa.

Ja halpaa typpeä ei oikein ole missään.

Ja vesi on etelässä useimmiten minimitekijä.
Kastelulaite vaikuttaa kahtena vuotena kolmesta
enemmän kuin kaikki mahdolliset ravinteet.

Meillä ennen oli valtaojassa vettä sen verran,
että olisi pienehköä kastelupumppua voinut ajatella.
Kevättulvat veivät siltoja ja rumpuja mennessään.
Peltoaukeat olivat huhtikuun puolivälissä kuin järviä.

Nykyisin oja on kuiva jo maaliskuulla. Syy on tuntematon,
olisiko jossakin ojan pohjassa reikä Kiinaan ?

-SS-
Maissin hinta vaan painuu, kukaan ei sitä 15% osuutta maissista enää tarvitse. Nykyiset käteishinnat ylittyvät futuureissa vasta ensi toukokuulle.  Sitten onkin jo uusi kasvusto kylvetty.

Zach ja Cole ovat saaneet maissinsa jo pois, Wes on heinät laittanut jo pressujen alle,

-SS-
Ruotsissahan luovuttiin maataloudesta , vain ihan etelässä on maataloutta.
Voiko kyse olla tuosta?

Tukitaso lienee hieman pienempi koko Ruotsissa, varmaan kansallisiin pohjoisiin tukiin ei ole ollut samanlaista yksimielisyyttä kuin Suomessa.

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: viljan hinta
: 03.12.19 - klo:14:49
Nämä satokisat ovat aika hauskoja seurata, kun isännät täpinöivät menemään. Sitten ollaan lehtien palstoilla ja näytetään kuinka tällä ja tällä tavalla saa suuren sadon aikaiseksi.

Olisi parempi, että joskus edes joku ilmoittaisi kirkkain silmin, mitä peltoon on kaadettu. Osa on kuitenkin unohdettu mahdolliselle ala-tikkurilan shellille.

Tällä hetkellä rukiin viljelyssä on järkeä, jos satotaso ylittää kymppitonnin. Tai niinkuin böndellä on tapana sanoa, kymppitonnarin.
Jos sato saadaan ilman hybridin riskejä ja niiden torjuntaa, hommassa voi olla järkeä. Muutenhan siinä ei mitään järkeä ole.

Tänä vuonna kymppitonnin sato ei vaatinut mitään hokkuspokkuskeinoja. Lannoitus, rikat, korrensääteet, hivenet ja tautiaineet. Ihan samat aineet kuin vaatii muutkin viljat pl. kaura, jolle riittää usein vähempikin.

Voi olla m yös niin, että 170 kg maksimi-kirja-arvotypen kymppitonnari tekee hintelän nelitonnarin seuraavana vuonna, jos lannoitusta ei tarkenneta useana vuotena vastaamaan ravinnehävikkiä. Kymppitonnarirukiin olki ja juurakko vie seuraavana vuonna 40 - 50 kg typpeä pelkästään hajoamiseensa. Eri asia sitten on, jos todellinen typpitaso on 250 - 300 kg, kokonaistyppenä, silloin mikrobeille riittää hitaasti hajoavaa materiaalia ja typpeä.

Oljen poltto myös helpottaa tätä typen puutetta seuraavina vuosina. 20 tonnin maissisadon jälkeen on myös usein typen puutetta, varsinkin corn-on-corn kierrolla, aikaisemmin polttivat mutta se on joutunut ison veden takana vastatuuleen, niin kuin täälläkin.

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: viljan hinta
: 03.12.19 - klo:09:43
https://www.farmit.net/kasvinviljely/2019/12/02/yli-kymmenen-tonnin-hehtaarisato-toi-voiton-ruismestari-2019-kilpailussa

Tämä kertoo sitä, että vuosittaisen viljelyalan pitäisi pudota noin puoleen, jopa kolmannekseen, jotta kotimainen kysyntä ja tarjonta olisi joltisessakin tasapainossa. Rukiin laajamittainen  vienti on tuhoon tuomittu, merkittävästi matalahintaisemmille markkinoille.

Tarttui silmään vuotta aikaisempi keskustelu, jossa oli tultu samaan johtopäätökseen: ulkoinen tuotantotuilla tapahtuva tarjonnan ohjailun hyvällä tarkoituksella ajateltu tuotto  menee lähinnä kaupalle ja myllyille, kun muodostuu paikallinen ylitarjonta. Sitten jos tuotantotuet suunnataan jollekin rajatulle joukolle viljelijöitä, silloin kyse on jo hyvin lähellä korruptiota olevasta toiminnasta  parhaimmillaan.

Miten niin tuo peltokasvipalkkio ei ole lisännyt tuotantoa? Rypsillä ja rapsilla ei juurikaan ole kasvanut, johtuen luultavasti ongelmista tautirintamalla ja heikentyneestä hintatasosta. Saattaa kuitenkin olla, että lisätuki on pitänyt viljelyalaa edes tuolla tasolla Sama koskee ruista. Ilmeisesti noiden kasvien kohdalla lisätuki on valunut ainakin osittain heikentyneeseen tuottajahintaan. Siis ostajat ovat itse tyrineet markkinat.

-SS-
On uskomatonta, että kyseenalaistetaan asian tuntevat ihmiset ihan kun he turhaan asiasta jauhaisivat. Samalla kuitenkin itse sätitään viljelyn  kannattavuutta tai ainakin naapurin isoa luomuviljelijää. Toiset saa valittaa, sikamies ei.

Tuo hikeentyminen olennaisesti tarkoittaa, että sinulla ei siis ollut mitään toimivaa argumenttia. Sinulla, jonka hampaissa nimenomaan koko ajan ovat muualta tuloja saavat, kasvinviljelijät, osa-aikaviljelijät, hömppäheinänviljelijät, muille maksetut tuet ja maanomistajat, jotka eivät halua  luovuttaa maitaan ja tukiaan teikäläiselle takavarikoitavaksi.

Minä en koskaan ole sättinyt naapurin luomuviljelijää, eikä edes ole naapurissa, lähes 100 km matkaa. Se on vain hyvä tuoda esille, kun jotkut vannovat viljanviljelyn olevan hyvää hommaa, kunhan vaan traktorinrengas on asfaltilla kuuma, chaservaunut, rumpupuimurit uusinta uutta, ja viljakasat taivasalla, kuin Montanan 10000 eekkerin vehnätiloilla. Oliko se sitten kuitenkaan ?

Onpa täällä eräskin hömpän tuomitsija, joka on juuri alkanut hömppäilemään, luomutuella.

-SS-
Säiliöthän on valuma-altaallisessa kopissa, ei mene yöunet vaikka joskus alkaa tihkumaan.

Pitääkö sen betonimontun nykyään olla vuorattu metallilla tai jollakin muulla nesteenpitävällä materiaalilla ?
Eli riittääkö pelkkä betoni. Ja mitä betonilaatua pitäisi olla >50MPa ?

VTT selvityksessä betoni, tiili ja rappaus läpäisi öljyä puolessa kartoitetuista todellisista altaista. Läpäisy oli
tiilessä 70 mm/vrk, kalkkihiekkatiilessä ja tavanomaisessa tee-se -itse-betonissa 50 mm/vrk ja ns. läpäisemättömässä
erikoisbetonissa 15 mm/vrk.

-SS-
Sivuja: [1] 2 3 ... 1066