Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 1026

Viestit - -SS-

Sen verran vielä, että esimerkiksi minkä tahansa osakeyhtiön verovelkarekisteristä
on saatavissa tietoa ilman tunnistautumista. Elinkeinonharjoittajien verovelkarekisteriin
pääsy vaatii Katso-tunnisteen, eli näkynee,  kuka on katsellut. Siinä suojataan
yksityishenkilöä selvästi.

Avoimuus on osa valtiontukeman elinkeinotoiminnan yleisiä pelisääntöjä, joita tietenkin voidaan muuttaa.

Ei ennen aikaan ollut mikään ongelma Osuuspankin mahtavilla viljelijäluottamusmiehillä
kertoilla kaikkien vaikeuksiin joutuneiden tilallisten velat ja muutkin ongelmat kyläläisille
pellon reunalla.

Maat ja pellot jaettiin valmiiksi sovussa maatalouslautakunnan sisällä, eikä kukaan
alkanut kummastella, että pitääkö näkyä tämän tilan tiedot meille kaikille.
Ehkä suhmurointi olisi hyväksyttävä peruste yksittäisen isännän tietojen jakeluun ?

-SS-
Kyllähän maatalouden osalta homma on ollut jo kauan juutalaisvainoihin verrattavissa. Tietoja julkistetaan kilpaa jokaisesta asiasta. Vedoten, että kun me maksetaan sulle tukea, niin pitäähän meidän nähdä netistä missä mennään.

Kaikki muutkin yritystuet voisi julkaista niin, että ne saadaan helposti multimeediattavaan muotoon.

Tuossa ehkä et ole tietoinen asiasta: Esimerkiksi voit hakea helposti minkä tahansa valtiontukea ( Tekes / Finpro, nykyinen Business Finland) saaneen yrityksen tiedot, näet tarkasti, paljonko rahaa on maksettu. Lisäksi voit jopa seurata, mitä rahoitetuissa projekteissa tehdään.

https://tietopankki.tekes.fi/anonymous/extensions/MaksettuRahoitus/MaksettuRahoitus.html
https://tietopankki.tekes.fi/anonymous/extensions/Julkisen_tutkimuksen_projektit/julkisen_tutkimuksen_projektit.html

Minusta ei ole ainakaan kovasti ankarammat pelisäännöt maa- ja metsätaloudella, jos näemme tuet elinkeinotukina. Jos näemme maataloustukien olevan heikommin pärjäävän kansanosan sosiaalitukia, niin silloin ne tosiaan kuuluisivat hakijan henkilökohtaisen tietosuojan piiriin.

-SS-

Oli varmaan liian helppokäyttöinen. Jos sovellus olisi tehty Nutikka Pro - muotoon, ei
ensimmäinenkään käyttäjä olisi viiteen vuoteen löytänyt ohjelmasta yhtään peltolohkoa.

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: Paljonko satoi vettä
: 25.06.19 - klo:09:03
En kyllä ole havainnut, että rehevillä kasvustoilla olisi jäänyt sato tulematta muuten kuin glyfosaattiajautuman takia. Sen kyllä olen nähnyt, että kuivuuden vallitessa sato on jäänyt tulematta, ruiskutat mitä ruiskutat, tai olet ruiskuttamatta. Kosteampina vuosina loppuu lannoitus kesken. Valkuaissato ei silloin suurene yhtään, se vaan jakautuu massan ja valkuaispitoisuuden yhdistelmäksi.

On tautiainevalmistajien tiedossa, että tautiruiskutusten yksittäiset satovaikutukset saadaan näyttämään kovin hyviltä, kun valitaan sellaiset vuodet, joina on suuria ongelmia kosteuden aiheuttamien tautien takia. Tietenkin yhdistetään samaan pakettiin viljelykierron puuttuminen ja kyntämättömyyden vaikutukset. Eikä tehdä riittävästi kerranteita alueittaisesti eikä myöskään eri puolilla maata, koska se vain olisi liian työlästä. Silloin kun MTT vielä mittaili tautiainevaikutuksia savimaan asemillaan, lajike-erot olivat dramaattiset, ja monella kestävällä lajikkeella ei satoero ollut sataakaan kiloa. Asia oli oikeasti hankala monelle lääkenarkomaanilajikkeen markkinoijalle, ja sittemmin nämä vertailut on jätetty tekemättä, ja hyväntekijämme Basf ja Bayer ovat saaneet monopolin käppyröiden esittämiseen.  Oheistan muistin virkistämiseksi mittaamani sademääräerojen aiheuttamat tuhansien kilojen keskisatovaihtelut. Vuosi 2016 näyttää poikkeavan trendistä; se johtuu siitä, että neljännes pinta-alasta, parhaat ja kosteimmat lohkot olivat sänki/apilakesannolla odottamassa syysrapsin kylvöä.



-SS-
Vapaa sana / Vs: Kulta, sä oot ihana.
: 25.06.19 - klo:08:21
Nyt Bitcoin on melko kovassa nousussa. Harkitsisin nyt jo myymistä, jos olisin suuren Bitcoin-kasan omistaja. Jotakin kurssimanipulaatiota nimittäin ilmassa. Mustapekka jää taas käteen odottelijoille ?

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: Kuivuus 2019
: 25.06.19 - klo:06:40
Säät ovat syklisiä, useimmat tiedemiehet - joita en nyt ihan tähän hätään muista, ketkä - ovat sitä mieltä, että 10 v sisällä säätilat muuttuvat voimakkaasti kylmempään suuntaan, ja sen jälkeen suunta on väistämättömään jääkauteen. Siksi Rovaniemellä ei kannattane ihan kaikkia panostaa pitkäaikaiseen sokerijuurikkaan tai maissin viljelyyn.

Lumiurakointikalusto on 2020-luvun pop. Se, joka laittaa all-in nyt, on voittaja lumi-imperiumin rakentamisessa.

Tai jotain.

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: Kuivuus 2019
: 24.06.19 - klo:23:15
Mitenkö ne etelän helteet vaikuttaa Euroopan vilja määrään ja hintaan? Kun ei farmphoto ole olemassa enää, en tiedä koska ne pui missään, ehkä Youtubesta sais vihjeitä missä ja koska ne pui etelässä

Kyllä saa vihjeitä.
https://youtu.be/CVyI82dPPUw

Ohrat puinnissa Niederrheinissa juhannuksena



-SS-
Kasvintuotanto / Vs: Kuivuus 2019
: 24.06.19 - klo:23:00
Syy siihen, miksei satokisoja kannata alkaa käymään ilman kastelua täällä lounaisessa Suomessa,
on jo 6-7 vuotta kestänyt normaalia kuivempien vuosien jono, joka huipentui vuoteen 2018.

Pohjavedet ovat alhaalla, ottamot käyvät enää joka toinen vuosi, eikä vedet sosialisoinut
kaupunki voi enää olla varma, onko sitä vettä enää ensi talvena tuhlattavaksi.



Ainoa normisateinen vuosi oli 2012, ja että sitä viljaa tuli. Toki puolet myöhäisistä
kevätvehnistä jäi liikalannoittajilla pakastepuuroksi marraskuulle, mutta silti.

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: viljan hinta
: 24.06.19 - klo:22:21
Viljojen hinnat vapaassa pudotuksessa, palataan normaalitasolle, tai satomäärästä riippuen jopa sen alle. Kauraan panostaneet tulevat raakasti pettymään, kun tonnihinta ensi syksyllä ja talvella tulee olemaan lähempänä 100:aa kuin 200:aa euroa.

Kauralle tekevät sopimuksia vieläkin 150 - 160 euroa, rukiilla valitettavasti vain 155 euroa, ja laskussa. Keski-Euroopassa myllyrukiin hinnan ero myllyvehnään on 20 euroa, vehnän eduksi, ja vehnä on vahvistunut hiukan muutenkin. Suomessa ero jostakin kumman syystä on vain 5-8 euroa ja itämerivähennys erityisesti vehnällä valtaisa. Eli täällä edelleenkin ruista selvästi subventoidaan vehnän kustannuksella. Norjassa ja Ruotsissa kuitenkin ruismarkkinat ovat vähitellen kyllästyneet näiden kasitonnarirukiiden  ansiosta. Hyvät sille.

Rapsin hinnanlasku ehkä on tasaantumassa, ja se on hyvä uutinen, jos on laittamassa syyskylvöisiä öljykasveja. 360 euroa on ihan hyvä hinta. jos onnistuu.

-SS-
Mites nuo syyskylvöiset? Eikö niitä kirpainvaasiot syö? Vai onko liikaa syötävää.

Ehkä elokuun kylmät ja pimeät  yöt, mutta lämmin multa  antavat paremman kasvuvoiman,
nopeutta itämiseen ja kylmät yöt muutenkin jarruttavat koppiaisten elämää. Ei
olisi ensimmäinen kerta kun yölämpötilat elokuulla käyvät kuuralla.

Liisa Vigeliuksen kandidaattittyössä (2018) on kirjallisuustutkielma rypsin ja rapsin kirppaherkkyydestä, ja mielenkiintoinen tieto on, että tutkimuksien mukaan siemenen pienuus määrittelee kirppaherkkyyden. Siksi syysrapsin siemen, joka on lähempänä virnan pallukaa kuin pikkiriikkistä mustaa rypsinpistettä on yksi selitys sille, miksi syysrapsia eivät kirpat juurikaan haittaa. Tonen on kirppojen kevätmuutto talvehtimisalueilta kvätkylvöisiin kasveihin, sukupolvia on rajallinen määrä, ehkäpä on sopuli-ilmiö kirpoillakin, ei enää huvita lisääntyä kesän jälkeen ?

Kandityössä oli viitattu tutkimuksiin, joissa erittäin aikainen kylvö oli vähentänyt kirppatuhoja. Ainakin eri aikaan kuin sen suurimman invaasion aikaan. Kanadassa myöhäinen kylvö - vaikka vähensikin joskus kirppatuhoja - oli epäonnistunut sen takia, että rypsin kukkiminen osui helleaikaan. Aika lähellä on täälläkin sama ongelma.

Harvat rivit ja valtava kylvömäärä oli kirppojen osalta parantanut tulosta. Eli 28 cm ja 15 kg/ha. Hienoa juu.

-SS-
Juu niin on mutta viljan tukitason ylittää hyvin moni muukin vaihtoehto, jotka saavat myös kasvipeitteisyyskorvauksen.

Kovin heikosti olen hömppiin perehtynyt, kun en löydä satokasveihin verrattuna merkittävää eroa nimenomaan "hömpillä", jos hömpillä siis tarkoitetaan kasvustoja, joita ei tarvitse kuin niittää, jos sitäkään.  Toki itselläkin on tänä vuonna viherkesantoa, jossa on kuminantaimia alikasvoksena. Olen merkinnyt siis 2. vuoden kuminan  viherkesannoksi, koska itse en ole sen vertaa epärehellisyyttä saanut äidinmaidossa, että panisin härskisti rastin kuminaruutuun ja luottaisin äskettäisen kokotilavalvonnan olevan tämän vuosikymmenen viimeinen.

Herneen ja härkäpavun viljely "emohernekasvustona", eli vain siemenet seuraavaksi vuodeksi keräten ottaa tuotantopalkkiot kyllä kotiin. Mutta siinä joutuu kyllä rounduppaamaan ja suorakylvämään joka vuosi, ja sähläämään kuivaamisen ja siemensäkkien kanssa. En oikein ymmärrä, miten sitäkin siis täysiverisenä hömppänä voisi pitää. Näennäisruis kerääjäkasvilla on maan rakenteelle vähintään yhtä hyvä ja normi viljaa reilusti enemmän tukea tuottavampi, siementä on helpompi valmistaa ja sadonkorjuu on helpompaa, jos tulee kuitenkin sille päälle. Mutta kyllä sekin kylvää pitää vuosittain, samoin kuin riistat ja monimuotoisuudet.

Yli 75% nurmiprosentti vie taas kasvipeite ym.  tukia alaspäin, ja vähintään kesantorajoite ja monimuotoisuusrajoite estää riistojen kukkapeltojen ja luonnonhoitopeltonurmien laajamittaisen käytön, jos aikoo saada täydet luonnonhaittakorvaukset. Monivuotiset ympäristönurmet muutettiiin 2016 alkaen tavallisiksi nurmiksi, että sitäkään ei saanut enää. Alle 75% nurmiprosentilla pitää olla useampi kasvi ja täällä etelässä EFA-alasta ainakaan ei saa tukia viljan vertaa, jollei nimenomaan viljele esimerkiksi hernettä/papua , ja vieläpä ilman torjunta-aineita. 

Ja säilörehunurmet eivät taida saada viljaa suurempaa tukea, kokotilan rehunurmi saa vähemmän, ainakin jos osalla vilja-alaa olisi kerääjäkasvi ja viljalajikohtainen  tuotantopalkkio.

Yhtä monivuotista puutarhakasvitukea saavaa kasvia olen alkanut pellonreunasta lisätä, ja se on maa-artisokka. uudistuu ja leviää itsekseen kuin rikkaruoho, ei tapa mikään eikä miehenkorkuisena juurikaan jää rikkaruohojen alle. Siinä on se perustaminen vaan sen verran hankalaa, ettei oikein  pelkäksi hömpäksi kannata nimitellä. Muuten kyllä helppohoitoinen, varret vaikka niittää syksyllä siistiksi ,siellä ne juurakot ovat kasvussa taas keväällä, vuosikaudet menestyy. No tämä 300 euronen vähenee muutenkin 80 euroon, että eipä siinä oikein enää järkeä ole tukien imurointitavoitteella. Ei ole ihme. että kunnan alueella joka lohko melkein on nyt palkoherneellä, otetaan se 300 euroa pois niin kauan kuin voidaan.

Mutta hehtaarirallikasvinviljelyluomu on eittämättä se kannattavampi hömppä, josta nyt puhutaan.

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: Kuivuus 2019
: 24.06.19 - klo:20:32
Mitenkö ne etelän helteet vaikuttaa Euroopan vilja määrään ja hintaan? Kun ei farmphoto ole olemassa enää, en tiedä koska ne pui missään, ehkä Youtubesta sais vihjeitä missä ja koska ne pui etelässä

Syysvehnät ja rukiit alkavat olla Keski-Euroopassa puintikunnossa, USA:n keskilännessä on
syysvehnät puitu ja soijat kylvetty. Vehnäsato oli USA:ssa kaiketi melko kohtuullinen,
jopa 90 - 100 bushelin satotasolla. Paikalliset kosteat säät lähinä ovat viivyttäneet maissinkylvöjä.

Kevätviljat ovat herkempiä hellesäille.

-SS-
Ammattitaidon puutetta, jos ei osaa valita sellaisia kasveja, joihin ei tuo 25% lhk-leikkuri vaikuta. Tilasta voi olla 100% hömpällä ja jos homman oikein oivaltaa, niin tukitaso on parempi hehtaaria kohden kuin viljalla.

Mitä viljatilin merkitykseen tulee, niin suosittelisin pikkuisen kertaamaan talouden perusopintoja. Lähde vaikka tutkimaan kohtaa "kate".

Suuressa mittakaavassa vain näennäispuutarhakasvinviljelyluomu ylittää tukitasoissaan mitkä tahansa muut yritelmät. On muistettava, että suojavyöhykkeitä ei ole aikoihin enää saanut uusia perustetuiksi, samoin ympäristökorvauksen kasvipeitteisyystuki on merkittävä viljan suorakylvötaloudessa.

-SS-
Ruiskutin nyt rypsit juolaavehnää vastaan. Kävin ensin kattoo, on siellä syöty, mutta ei mitenkään pahasti ja n. kolmasosa ihan puhtaita syömättömiä lehtiä. Lensi sielä jotain hyönteisiä.  Ei se pahasti myöhässä ole 1.6 kylvetty, kukkavarsi rupeaa muodostuu ja siitä se sitten kasvaa nopeasti. En nyt ihan heti muistais että olis päästy nänin helpolla näin pitkälle rypsillä.

Varmaan olikin nyt hyvä asia tuo myöhäinen kylvö, ehkä pahimmat ötökkäinvaasiot on jo menneet ohi ja sun rypsi saa kasvaa enemmän rauhassa.  Jos vielä innostun tulevaisuudessa rypsistä, niin kokeilen myös tuota myöhäistä kylvöä, vielä niin, että suorakylvö sänkeen ja sitä ennen glyfosaattiruiskutus, kun tuo galera tuntuu olevan aika tehotonta moniin rikkoihin.

Nyt tänä vuonna aika huonot pellot rypsillä. Yksi lohko kynnetty, yksi kultivoitu, yksi ohransänkee. Sänki glyfottu ennen sängen rikkomista. Siellä ne taimit ovat kaikista pienimät, sen erotaa hyvin missä viime syksynä kaivettu, ne ovat huomattavasti kookamat. Kynnetty multaa peittää jo kylvörivit. Kevät kyntö on aika hyvä kanssa.

Pitäisi siirtyä pois rypsistä ja viljellä rapsia.

Viime kesänä ei oikein saanut alkuun myöhäistä kylvöä, kirpat olivat massoina taimien kimpussa, oli Cruiser tahi Elado, ei auttanut paljoakaan.  Heti lumien jälkeen istutetut rapsit menestyivät ilman kirppainvaasiota. Tänä keväänä riistapellon myöhäiset rapsit ja sinapit ja turnipsit sekä rehukaalit, mitä niitä nyt on, aika pahan näköistä jälkeä tekee ötökkä. En ole huomannut, että joku niitä kirppoja söisi pois. Kiiltävän musta kasa joka taimen ympärillä.  Kun vapun jälkeen on rivit ummessa kun muut hinkkaavat rapsimaillaan, on aika lähellä voittoa kirpoista, tuossa yhdellä pellolla uudelleenkylvettiinkin jo, mutta edelleen on valkoinen savi näkyvissä. Kirpat nähtävästi syövät heti kun maasta kurkkaavat.

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: sockerbeta
: 24.06.19 - klo:08:40
Kuka hullu sitäkin vielä viljelee... :o

Kaksi näkyvää ryhmää:

Iäkkäät perinneviljelijät, jotka kyntävät ja ajavat edelleen 185 Fergulla maansa hienoksi juurikkaan itää, rivilannoittavat erikseen, hinkkaavat saloäkeellä ja sitten kylvävät, haraavat kesällä kolme kertaa 135:lla ja repivät savikoita , kuokkivatkin taimienväliä. Syksyllä ajavat hitaasti Jukolla pellolla ympyrää loputtomalta tuntuvat viikot.

Sitten rockn'roll viljelijät ajavat vaikkapa suorakylvönä 100+ hehtaaria, ruiskuttelevat kuin rypsiä muutaman kerran, pellot saattavat kesän aikana olla melkoisen "karvaisia" rikkaruohoista, mutta ei väliä, kasvaa se juurikas silti rumemmassakin rydössä. Sitten vaan talonkokoisella Holmerpuimurilla 30-50 ha päivässä pois. Auttaa tuossa hommassa ylimääräinen sokerijuurikkaan tuotantotukikin ja hömpänkaltainen saneerauskasvituki.

Itse olen liian nuori ryhtymään tuohon perinneviljelyyn, Huhkit ja juuriskankylvökoneet sekä harat on myyty tuosta vierestä pois, kuitenkin olen liian vanha aloittamaan sitä peltoaukeajuurikas-rallia. Ei riitä elinaika keräämään riittävästi peltoaukeita.

Sadoissa ollaan vielä jäljessä alankomaalaisten ja brittiläisten jopa 90 tonnin hehtaarisatoja. Mutta saahan nostokoneeseen lisää vauhtia sitten.

Joo pitkälle on tultu pienviljelijöiden pula-aikojen lisätuloksi suunnitellusta työläästä kontallaanharvennus- ja kuokkataloudesta nykyiseen koneellistettuun viljatalouteen verrattavaan massasokerin tuotantoon.

-SS-
Sivuja: [1] 2 3 ... 1026