ei vaan antannu ottaa kuvaa.   sit kun laatta käännetty luvan tasolle ni kuva tuo.        miusta yhtä pelleilyä.

Tässä on tänään otettu kuva. Polvella suojassa, kuva noin metrin korkeudesta, vaakakuvaus;  käännetty puhelinta kasvustosta ylös päin, kunnes Vipun huomautus poistui kuvaruudusta. Ei tuo sentään ihan kokonaan taivasta näytä.


Kuva: Ceylon syysvehnä, pintaanlevitys, pahnasotkuun  18.04.2024

Kyllä Oksan kannattaa kokeilla itsekin, ja jollakin halvemmalla Sampalla, vaikka runsaan satasen maksavalla A14 - mallilla. Olen muutenkin sitä mieltä, että se Vipu voisikin olla muussa puhelimessa kuin käyttöpuhelimessa. Siihen piironkipuhelimeen voisi laittaa pre-paidin ja vaikka pankkitunnistusohjelman.

-SS-

Jos pitkän ajan ennuste näyttää moista, niin tulossa on aivan toista. Siltikin voi olla niin, ettei vaihteeksi kenelläkään ole asiaa pellolle ainakaan ennen vappua. Tosin en tunne koko Suomen tilannetta, mutta aika märän olosia on pellot, eikä tämmöinen yöllä vähän pakkasta, päivällä vähän plussalla -kitkuttelu edistä kevään tuloa kyllä yhtään.

Savikynnöksellä ajoin traktorilla, samalla kun kävin ottamassa Vipuun kuvaa, valkoiset turpeen harjat jo, pölyä ei tullut, mutta kyllä jo lantaa pääsisi levittämään.

-SS-

On sitten tosi ahdas varastopaikka tai kankea kone jos ei voi lantasäkkejä ottaa kuin yhdessä järjestyksessä kasalta pois. Ja sekin järjestys on rekkakuskin luoma...

Ahtaan vanhan heinäladon peräsivu.  Peltotuesta edelleen, koska viljelysuunnitelmaa ei tarvitse tehdä tai tallettaa johonkin tiettyyn päivämäärään, on oikeastaan keväällä näille myöhäisille kevätvehnille käytettävissä lähinnä vakiotyppilannoitus, esim. 100 kg. Kesän lisälannoituksilla sitten sitä valkuaista. Silloin on enemmän aikaa katsoa, miten paljon sitä typpeä voi käyttää. Fosfaattiarvot kun ovat samalla reitillä sekä arveluttavan korkeat että heikot, eipä siinä tarvitse fosforinkaan optimointia, muuta kuin tietyille lohkoille CAN ja muille Y6 tai Y5, kesällä sitten typpiliuos ja CAN/NS .  Jotenkin tuo lannoitussuunnittelu edelleen lähtee tilanteesta, jossa ravinteiden maksimirajat ovat ainoa vahdittava raja. Viime vuonna kun ei ollut varastossa (ei kaupankaan katoksessa ollut) paljon mitään lannoitetta, aika sama, mihin ja kuinka paljon sitä laittoi, alle jäi rajojen kirkkaasti.

Nyt kun laskin varastossa lannoitteiden typpimäärän koko alalle, jäädään noin 150 kiloon hehtaarille. Eli typpiliuos on sitten se, jolla kesän aikana voi säädellä lisää. Mitäpä suunnittelemista tuossa sitten enää on.

Sitähän minä tuossa ihmettelen, että aluksi Peltotuen mukana markkinoitu Sirppi on kehittynyt mobiilileikkikalusta aivan tietokoneella käytettäväksi kaiken toiminnallisuuden sisältäväksi ohjelmaksi, jossa tapahtumat ja niiden käyttö ovat samat kuin Peltotuessa, karttaosa toimii suoraan paikannus mukana ja voi käyttää mobiilisti. Ja hinta 50 €. Ja kelpaa kasvintuhoojasovellukseksi.

Peltotuen esittelysivulla mainittu tukioptimointi ei ole ollut käytössä enää muutamaan vuoteen. Kustannuslaskenta jää vajavaiseksi, jos ei käsin laittele tukimaksatuksia tapahtumiin. Tukimaksatukset pitää rakentaa itse, koska valmiina tapahtumina summat eivät kaikin osin ole 2024  tai edes 2023 mukaiset.

Peltotuki oli aikaisemmin hyödyllisempi, esimerkiksi silloin kun oli ravinnetaseet-toimenpide, ja kun oli erinomaisen alhaisia viljan hintoja, sekä herkästi reagoiva kesantorajoite, niin hömppien ja muiden valittujen toimenpiteiden ja tuotantotukien yhdistely oli ihan kannattavaa, ja vaihtoehtojen punnitseminen oli mahdollista Pro-versiossa olevalla tukioptimointiosalla. Nyt kymmenen vuoden käytön jälkeen Peltotuki on tavallaan varjo entisestään. Hiukan harmittaa, jos Sirpin tekijät ovat omineet Peltotuen ideoita, mutta toimintojen tarpeellisuus, käyttökelpoisuus verrattuna hintaan saa minusta kyllä vaikuttaa hankintapäätökseen. Maksullisen Sirpin ja maksullisen Peltotuen yhteiskäyttö on epäedullisin vaihtoehto hinnaltaan.

Peltotuesta irtautuminen vaatinee viljelymuistiinpanojen säilymisen takia noin muutaman vuoden lisäajan, kuitenkin. Se, voiko Peltotukeen sidottua Sirppiä käyttää pysyvästi erikseen käytettävän Sirpin tapaan, vaikka irtautuisi Peltotuesta, jää vielä selvitettäväksi. Ainakin kokeilin, että nyt pääsee tietokoneella tekemään muistiinpanoja. Tapahtumat ovat identtiset Peltotuen kanssa, pois lukien tukitapahtumat (joita siis ei ole vuosiin enää päivitetty Peltotuessakaan)  Ehkä kokeilen varaston rakentamista Sirppiin, se ei siirry Peltotuesta. Varastotoiminto oli Peltotuessa yksi hankinnan syy, mutta esimerkiksi sadon varastotilanne on vain Sirpissä.

-SS-

Kerran juu vanhalla Wärtsilä (10 mm S-piikit) joustopiikkiäkeellä, jalakset pitävät äkeen tasaisesti maassa, vaikka on kynnös siinä. Varpajyrä tasoittaa suurimmat lohkareet. Hutiloiden tehty kyntö murustavalla siipimallilla tarkoittaa, että jyvät eivät valu viilujen väliin.

-SS-

Peltotuessa saa tehtyä kätevästi vaaditun viljelysuunnitelman. Ja haluttaessa/tarvittaessa tekemään sen lannoitelaskelman joko ravinteita tai kustannuksia optimoiden.En ole oikein ikinä ymmärtänyt, että miten SS kokee Peltotuen käytön niin kovin vaikeaksi. Olisko niin että asut liian lähellä ohjelmiston kotia?

Eipä siitä menneen ajan viljelysuunnitelmasta enää ehdoissa puhuta, vain viljelymuistiinpanoista. "Viljelysuunnitelma" onkin nyt yhtä kuin Vipuun piirretyt kasvit ja niiden lohkot.

Peltotuen lannoitesuunnittelu toimisi, jos olisi vain yhtä lannoitetta ja lannoittaisi vain yhden kerran. Syysviljojen lannoitussuunnittelu on yhtä alkeellisella tasolla kuin kymmenen vuotta sitten, kun otin Peltotuen käyttöön.

Lannoitelaskentatoiminto olettaa, että suunnitelman perusteella tilataan tarvittava määrä lannoitteita, eli ei voi "ajaa varastoa vasten";  jos pari vuotta aikaisemmin on haalinut lannoitteita, joita nyt vaan sattui saamaan,  ei oikeastaan minkään asian perusteella voi "optimoida", vaan olen käyttänyt lohkoa tehdessä lannoitus-toimenpiteessä kokeilemista, eli tarkkailen kokonaistyppeä ja varaston määrää. Se sitten jää viljelymuistiinpanoksi. 

Todellisuudessa kylvöillä ei juuri voi tehdä muuta kuin aloittaa kylvöt yhdellä asetuksella, lataa koneen kasan reunasta, mihin ne säkit ovat sattuneet purun aikana, kunnes peltoala loppuu tai apulanta loppuu.

-SS-

Syysvehnän oraat ovat sitä huonommat, mitä enemmän ne ovat liettyneet syyssateissa. Rukiit ovat vihreitä ja hyvinvoivan näköisiä. Että ei ainakaan mitään hintakuplaa ole näkyvissä.

Olen edelleen sillä kannalla, että ensi syksynäkin teen syysvehnän kylvökokeen kynnökselle pintaan, minimiajokerroilla. Nähtävästi myös hutiloiden tehdylle kynnökselle voi levittää suoraan.

-SS-

Yöpakkasia ensi viikon alkuun asti, onko mitään lannoitettavaa enää niiden jälkeen, kestääkö sv nämä yöpakkaset?

Kyllä syysvehnä yöpakkaset kestää, jos kyse ei ole kovasta pakkasviimasta. Lajikeominaisuuskin se on. Kotimaisissa lajikkeissa oli sitä ongelmaa, että kuiva pakkaskevät saattoi oraat kitumaan, eivätkä ne toipuneet kunnolla koko kesänä. Olivinissa oli samaa vikaa.

Skagen edelleen lienee parhaita lajikkeita kestämään kevätahavaa, eikä Ceylonkaan ole kovin herkkä mielestäni ollut. Saas sitten nähdä, miten tuo Aspekt viihtyy, siinä on kevätkasvu ollut nopeampaa kuin Ceylonissa.

Pakkaset ovat kyllä hyvä ilmiö lannoituksia ajatellen, pehmeämmillä mailla. Ei tule niin kuraisia jälkiä.

-SS-

Sirppi on kyllä kannibalisoinut Peltotuen aika täydellisesti. Nyt kun piirtelyt ja viljelypäätökset pitää joka tapauksessa tehdä Vipu-sovelluksessa, ei viljelysuunnitteluohjelmistolle jää muuta tehtävää kuin toimenpiteiden ja tarvittavien raaka-aineiden dokumentointi. Ja ns. yksin käytettävä Sirppi tekee nuo hommat aivan samalla tavalla, varastonhallintaa ym. myöten. Ja Sirppiä voi käyttää pöytätietokoneella normaalisti.

Mitähän lisäarvoa Peltotuen käyttäjä enää voisi ohjelmistostaan saada, useansadan euron ohjelmistopaketti kuitenkin on, verrattuna 50 euron Sirppiin ? Biosidikirjanpito ? Nyt sitten kun Sirppi on Peltotukeen synkronoitu, Sirpin suunnitteluosio jäänee vaillinaiseksi. Eli pitäisi muuttaa Sirppi itsenäiseksi ohjelmaksi käytöltään. Voi olla, että tulee tehtäväksi. Peltotuen kehitys muutenkin on mennyt taakse päin, koska aikaisemmin valttina olleet ominaisuudet ovat poistuneet tai tulleet tarpeettomiksi. Valmista tukitapahtumavalikoimaa ei enää ole, eikä optimointia siihen. Etukäteissuunnittelu talvella on vaikeampaa, koska lohkosuunnittelu pitää tehdä tavallaan sokkona, käyttäen karttapaikan pinta-alalaskentaa avuksi, ja Vipussa pitää pitää huolta, että piirretty lohkojärjestys A..B..C.....N pysyy samana, muuten Peltotuessa homma menee todella vaikeaksi, hallinnon lohkosiirron jälkeen. Mutta siis Vipu on viljelysuunnittelun perustyökalu, tulee ehdottomasti liian myöhään käyttöön ! Miksiköhän Vipuun ei voisi sallia tulevan vuoden lohkojen laittelua jo talvella ?

Oikeastaan näiden kahden mainitun ohjelmiston (ehkä muidenkin) voimallisia toimintoja korostetaan liikaa: jos tilalla on yhtenäinen lannoitus- ja ruiskutusohjelma kaikille pelloille, esim. Tooler, Balaya, Mangozin, Medax Max, yli koko tilan, silloin se menee, ruiskutuskerrat ovat samat, havainnot ovat samat, pallukoita klikataan tehdyksi.

Viljavuuksien osalta vaatimus on myös suoraviivainen: jos lohkoissa on sama viljavuus ja sama fosfaatintarve, voidaan keskittyä yhteen ja samaan lannoitelajiin, eikä ohjelmistosta tarvitse yrittää laskettaa jotakin typeriä lannoite-ehdotuksia.

Lohkot ja viljelykierrot on nyt tässä uudessa tukijärjestelmässä ehkä sidottava kokotilaan, enintään peruslohkoihin tai alueellisiin peruslohkoryhmiin. Muuten hommasta ei tule mitään. Varsinkin tuo kiertävä 33% viljelykierto on todellisuudessa erittäin hankala, jos kasvulohkot eivät ole samat joka vuosi. Näyttää siltä, että markkinavetoisuus kärsii, koska ainoa lähellekin järkevä kierto on suunnitella nykyinen ja seuraavat vuodet, esimerkiksi jotenkin seuraavasti, kokotilan kevätvehnä, kokotilan kaura, kokotilan ohra, kokotilan syysvehnä, kokotilan rypsi. Tällöin 33% ja 3 vuoden kierrot toteutuvat kummatkin.

-SS-

mut nyt hyä:   alvin nosto isköö myös rikkaisiin...   mut kuin paljon köyhät tuosta pystyy säästään?   jättävät ostamatta 25,5 % tuotteet ja siten saahaan taas paaaljon uusia työllisiä jokka niitä pykää....  - varastoon.

Pienituloisille on varmistettu monia arvonlisäverottomia - tai alennetun verokannan tuotteita elämäänsä:

- kunnan vuokra-asunto
- sosiaalihuollon palvelut
- päivähoito
- peruskoulu ja ammattikoulu
- terveyskeskus- ja sairaalapalvelut
- julkinen liikenne
- lääkkeet
- liikuntapalvelut
- sanomalehti ja kirjastot
- postin yleispalvelut
- yleisradiopalvelut kokonaan verovapaana
- ruokatuotteet

Tietenkin valitettavasti köyhän rahat pakkaavat menemään alkoholiin ja tupakkaan, rangaistusverotettuna ne rankaisevat nimenomaan köyhiä, koska varakkaat eivät niitä nautintoaineita käytä samalla tavalla, selittää tietenkin varakkaiden ja varattomien varallisuuseroakin jonkun verran.

-SS-

Jos Suomi ei pystynyt talvisin muuta kuin ostamaan ydinsähköä **Ruotsista**, mitenkähän olisi mahtanut vihreä terästehdas toimia.

-SS-

Minkälaisia kokemuksia on kertyny tästä bennystä? Onko joku verrannu avenueen? Onko sama kasvuaika käytännössä? Multamaallahan tuo benny näyttää ainakin viihtyvän lajikekokeiden perusteella.

On tulossa toivon mukaan kevään kylvöille. Raportoin sitten. Tulee myös Taika-kauraa. TOS - Meeriä sitten loput.

-SS-

Vipuappi haluaa lätyn kameran olevan eteen päin vaakasuoraan. Koska kamera ottaa tietyn sektorin linssistä, matalalta kuvatessa maan pintaa tulee kuvaan enemmän lähempää, mitä korkealta kuvatessa.

Myös kameran kallistelu ja suunnan kääntely vasemmalta oikealle vievät kuvan ottopaikkaa ja ehkä kameran antureita lähemmäksi oikeaa kohtaa kartalle. Olisikohan kyse gps vastaanottimen sopeutumisesta.

Omat vipukuvat kyllä tulivat enemmistönä pellon pinnasta, taivasta noin 20%. Ja Samsungilla myös otettu.

-SS-

Vesitilalla lienee merkitystä, tällaisilla pientilan kultivaattoreilla ei pääse todelliseen syvämuokkaukseen, nämä muutamat tuhannen hehtaarin menestyvät syysviljaviljelijät käyttävät telavetäjiä, jotta maa ei tiivisty, ja kultivaattori ui sen verran syvällä, että muokkaus samalla käy lähes jankkuroinnista.

Mutta harrastajakin saa vesitilaa aikaiseksi kyntämällä, hitaasti ja varmasti. Syyssateissa sen näkee, jos kylvökset kiiltelevät sateiden jälkeen pitkään, on liettymistä tapahtunut. Maan tiivistyminen ja vettyminen haittaa - arkijärjellä ajatellen - viljakasvien kasvua jo syksyllä, saati sitten keväällä.

-SS-

Tehopesuaineet pintaan ja painepesu, sitten jotakin halpaa autoshampoota pehmeään harjaan ja lopuksi painepesuri. Oven välit saa myös painepesurilla ja kumimatot. Säästö se on pienikin säästö.

-SS-

taitaa olla nykyhallitus aika perso rahan perään..    ja keksii vaikka mitä sitä saatakseen..

No menobudjetointi-ajattelumalli herättää vasta sitten kun havaitaan, että velkaa on tullut muutamassa vuodessa 50 miljardia lisää.

Suomi elvytti vahvasti mm. Italiaa, mutta toivottu talouskasvu jäi tänne tulematta, jäi Italiaan ja Keski-Eurooppaan.

Suuri osa ajatelluista "leikkauksista" näyttää olevan noin viiden vuoden jänteellä tehtyjen etuuskorotusten peruutteluja.

-SS-