Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 1038

Viestit - -SS-

Kuka on sanonut, että maanviljelijät halusivat EU:hun. Isot tilat parhaimmillaan rikastuivat ja pienillä meni hyvin. Ison laman aikana ei rahaa vain ollut, ja valtio velkaantui hurjaa vauhtia. Raivausmaksut ja markkinoimismaksut ehkä eivät kaikille näkyneet silloinkaan.

-SS-
Syysvehnäala 1965 - 1975 on mielenkiintoinen. 1970-luvun puolivälissä syysvehnä ei liikkunut mihinkään. Sadot olivat jostakin syystä hyvät sinä vuosikymmenenä, jopa kosteampana 1974 - vuonna. Säkkitavaranakin saatiin parhaimmillaan yli viisi tonnia syysnisua hehtaarilta.

Viljakaupan temppuilun jatkuessa syysvehnää vain lakattiin viljelemästä. Ja sitten myös 1980-luku ei tainnut oikein toimia syysviljoilla. Ainakin itsestä tuntui, ettei syysvehnää saa talven yli kunnolla ollenkaan.

-SS-

Kevätvehnäala oli yllättävän pieni 1980-90 luvun vaihteen vuosina, useampana perättäisenä vuotena alle 100 000 ha,  muistatkos siihen mitään erityisempää syytä, huono hinta? kehnot säät?

Laman tullessa vehnän hinta laski 1990-vuosikymmenellä EU:hun liittymisen aattona  2 mk 60 pennistä noin kahteen markkaan, ja sitten 1995 noin 80 penniin. Valtiolla ei ollut rahaa työntää maatalouteen rahaa loputtomasti. Viljasato oli yli 4 miljoonaa kiloa vuosittain, ja vientitarve semmoiset 700 miljonaa kiloa.

Ohran ja kauran hinta oli valmiiksi alempi, hinta laski vain noin 20 penniä, ohran ja kauran suhteellinen kannattavuus ehkä oli parempi sitten.

Maatalous oli kriisissä, rahoitusvara oli ratkeamassa käsiin. Ei ihme, että neuvotteluja käytiin kiireessä.

-SS-
Mites tuata noin onko joku käyttänyt valikoivia jualavehnä rohtoja (Agil, Super Targa, jne.)? Jos kyllä niin meneekö ruskiaks jualavehnä vai pysähtyykö kasvu vaan ja jos ruskistaa niin mikä on ollut annos? Vai jättääkö sinä vuanna vaa siementämättä kun ko. rohtoja niille antaa?

Pelkällä Targalla tai Agililla punertuu ja muuttuu kääpiökasvuiseksi, jää kuitenkin henkiin. Näkyy ohramaassa rapsin jälkeen.

Clearfield rapsilla kun ensin aloittaa Clamoxilla ja viimeistelee tapon Targalla hiukan myöhemmin ( ja valvatit sekä ohdakkeet Matrigonilla) . Niin tuho on täydellisempi kuin huolimattomalla syksyn glyfosaatilla.

-SS-
Syysvehnäala 1965 - 1975 on mielenkiintoinen. 1970-luvun puolivälissä syysvehnä ei liikkunut mihinkään. Sadot olivat jostakin syystä hyvät sinä vuosikymmenenä, jopa kosteampana 1974 - vuonna. Säkkitavaranakin saatiin parhaimmillaan yli viisi tonnia syysnisua hehtaarilta.

Viljakaupan temppuilun jatkuessa syysvehnää vain lakattiin viljelemästä. Ja sitten myös 1980-luku ei tainnut oikein toimia syysviljoilla. Ainakin itsestä tuntui, ettei syysvehnää saa talven yli kunnolla ollenkaan.

-SS-
Saiko joku kiinnitetyksi vuodelle 2020 sadon 195 euroon, oli puhetta keväällä. Sääli sitäkin piruparkaa, joka semmoisen sopimuksen myllylleen on tehnyt.

-SS-
ja vielä korvamerkittömiä..    olis kiva tietää keltä tuollanen määrä sattunnu lipsahtamaan karkuun?      oisko kantsinna kuttua jo silloin apuja.      mettäsälli poraa nopsaan karkulaisen ja siitä saa hyää lihaa, ilman kenenkään valitusta..    tänä kesänä kokastu.

Emoilla ovat merkit, ja varmaan sonnillakin. Vasikat ovat jääneet laputtamatta.

-SS-
Juu-u ei oo muumit laaksos.  ;D

Sen selityksen olisin kaivannut siihen kuinka härkäpapua viljelemäl ja sioille syöttämäl jää rahaa pellon ostoon paremmin kuin pavun myymällä ja halvempaa valkuaista ostamallakaan ei jää. Mut antaa olla..
Tuttu osti 12.000€ ha hinnalla 12 ha peltoa lisää . Sano maksavansa lainan pois sianlihan tuotannolla . Tila käyttää härkäpapua lihasijoille , saanut säästöjä lannoite ja rehulaskuihin .

Siellä teilläpäin näin komeita pelto-ohdake kasvustoja. Mitä käyttyä niillä on. 🤣

Lisääntynyt luomu näkyy näin syyskesäisin lähitaajamien kylmäkoneiden ulkosyyläreissä ja ilmanvaihtokoneiden puuvillasadossa. Ohdake ja valvatti ovat vaikeita vastustettavia myrkyillekin, siemenet kun lentävät lumituiskun lailla pitkin kyliä. Se, että aika laajoja ohdakeläiskiä näkyy pelloilla, se tuo sen ongelman sitten myöhemmin pahemmaksi. Se ilmiö loi täälläkin nähdyn "luomupuhdistusmenetelmän", eli poistumisen hetkeksi luomusta tavanomaiseen viljelyyn.

Eläintiloilla homma tietenkin hoituu laidunnuksella ja tehokkaalla niittonurmitaloudella.

-SS-
Mikä ero siinä oikeastaan on, jos brassi raivaa todellista luomunautapeltoa sinne sademetsään, kun suomalainen raivaa luomunautasuota täällä ?

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: Puinnit 2019
: 21.08.19 - klo:20:19
https://www.youtube.com/watch?v=C3rA8wUES70

Tuon tahdissa on kiva katsella viljapörssin hintojen punaisia kolmioita ja viipaloida ranteen verisuonia. Ja muistetaan: pitkittäin, ei poikittain.

-SS
Kasvintuotanto / Vs: Puinnit 2019
: 21.08.19 - klo:19:52
Nyt se sadekuurohippa alkaa etelärannikolla. Aika äreitä ukkospilviä vyöryi Etelä-Suomessa tänään. Ja kaunis auringonpaiste nyt kimmeltää märissä kasveissa.

41 mm tullut viime viikonlopusta lähtien. Maaperä toki ei ole vielä pehmeää, eikä ojissa vettä. Märkää on niiden railojen kohdalla.

-SS-
Saahan rukiille sen peltokasvipalkkion, eikö se merkitse mitään?

Peltokasvipalkkio määrittyy kylvöalan mukaan. Vähenee kuin Fazerin empatia proruisprojektin hintadumppauksen alla.

Peltokasvipalkkioon menee hybridin siemenkustannus, etanarakeet ja tautiruiskutus. Ja kasitonnarille muutenkin se on alle 10 euroa tonnilta. Rahdin just maksaa.

Näennäisviljellyllä kerääjäkasvirukiilla, kaksitonnarilla palkkio onkin jo 30-40 euroa tonnilta, viiskymppiä tonni saa kerääjäkasveista. Luomurukiilla kaksitonnariin saa viisikymppiä tonnille lisää. Luomuruisrekan muutenkin vielä kannattaa ajaa muuallekin kuin lähimettään.

-SS-
Taitavat melko esihistoriallisienkin Sampojen jarrukengät olla samanlaiset. Lähtisin kyselemään purkamoista, on paljon niitä purettuja , joissa ei seisontajarru ole jäänyt päälle ajossa, tai on muistettu pitää vaijerissa riittävä löysä ja kenkien laakerointitappi rasvattuna.

Auts, ht jo vastasi ennen ihan samaa.

-SS-
Rukiin hinta täällä on ollut neljännesvuosisadan ajan täysin keinotekoisesti poikkeava muiden EU-alueen kasvituotteiden hinnoista. Jo 1990-luvulla näkyi kyseinen ruisriski, kestihän sentään  25 vuotta, ennen kuin rumpupuimurit huomasivat teollisen hybridirukiinviljelyn lyhyen tähtäimen tuotot verrattuna markkinavehnään, esimerkiksi.

Esimerkiksi täällä hulluna vuotena 2018, leipäruis oli Saksassa (suurin tuottajamaa) noin kohtuulliset 146 euroa tonnilta. Mutta rehuvehnä oli 166 euroa tonnilta silloinkin.  Nyt rukiin hinta lähestyy 100e  tonnilta. Puolassa paikallisilla markkinoilla hinta on enää 80 euroa tonni.

Kanada on lisännyt rukiintuotantoa 40%, Venäjä lähes kaksinkertaistanut. USA:ssa on tullut muotiin cover-crop, ja vehnän sijaan ruista ovat siihen tarkoitukseen laittaneet. Hyvin talven säilynyt peitekasvi saatetaan puida, jonnekin se ruis on dumpattava sitten, koska varsinainen rahakasvi on soija tai maissi.

Markkinahinta on siis ollut rehuvehnän alapuolella, lienee syynä ruokinta-arvon erot. Rehuruis ei ole mikään kansainvälisesti voittoisa tuote, joka revitään käsistä. Lisäksi luomuruistakin alkaa tulla jo koko Suomen leipärukiin tarve yksistään. Tuossa lähellä yksi luomuhernettä rikkakasvien joukossa viljellyt on ajanut kyntöauralla kuivaa hernemaata semmoiselle kokkareelle, että luomuruista on tulossa siihen. Saa nähtävästi ostaa yhden sarjan äkeenpiikkejäkin, 100 mm louhe murenisi helpommin.

Ei kyllä kiinnosta rukiinviljely kasvuohjelmatyyliin, heikoimmille palstoille laitan kylvä ja unohda - tyyliin, kun en kehtaa yleisön tuomion pelossa hömppääkään laittaa, niin laitan ruista sitten. Hintaoletuksena 100 €/tonni, sitä silmälläpitäen kustannukset säädetään.

-SS-
Siksi ne viljelee,kun se on halpaa viljellä. Siemen suoraan siilosta,50e/ha,jotkut lannoittaa vähän,toiset ei ollenkaan.
Jos efa alalle kylvää, niin puimurilla sitten seuraavaksi. Helppo puida,kuivatessa voi sitten helppous olla kaukana.
Mutta jos sattuu esim. puhalluskärryt olemaan,niin helpottaa hiukan. Satoa saa 1000-3000 t/ha. Ja eroon pääsee niin
siinä kai niitä syitä. Esikasviarvo hyvä,kelpaa sänkialaan. Tosin nykyiset hernelajikkeet tarjoaa samoilla eväillä tuplasadon,
mutta ruiskutuksen rikkoja vastaan vaatii. Sitä ei halvalla tee muutenkuin glyfosaatilla ennen taimettumista,tai mcpa:lla,
teho voi olla puutteellinen. Herneen omat rikka-aineet syö katetta melko tehokkaasti,taitaa olla ha kustannus 70-90e/ha.

Merkittävä syy oli myös valkuaiskasvituki, kun muuten tuet ohenivat koko ajan. Mistäpä syystä vihanneskasvien tuet laskivat reippaasti tulevalle vuodelle ? Miksi määrättin, että ei saanutkaan käyttää edes peitattua siementä EFA- alan palkoherneellä ? No siksi, että kylvökoneella herneen tapaan helppokylvetty Early Onward, kerääjäkasvilla höystettynä, oli itse asiassa edullinen tapa tukiviljelyyn. Siemen ei ollut niin kallista kuin olisi luullut.

Palkohernettä  on parin vuoden aikana ollut aivan joka paikassa, minullakin. Myin ämpärillisen. Jos ennenkin epäonnistuneet tukiennustukseni otetaan huomioon, ennustan täten, että palkoherneen aikakausi on taas vähäksi aikaa ohi.

Korjuuvelvoite tuli vain pohjoisen tuen lantulle samasta syystä, viljelijät tekevät rationaalisia päätöksiä, tukiehtojen suunnittelijat juoksevat tulppaamassa rahavuotoja sitten minkä kerkiävät.

-SS-
Sivuja: [1] 2 3 ... 1038