Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 1030

Viestit - -SS-

Kasvintuotanto / Vs: Hallaa
: 15.07.19 - klo:18:42
Näkyy meilläpäin alkavan ohra vaalenee joten nou hätä . Joskus aikoinaan oli rukiilla sirppihalloja , enää en semmosia muista .

Sirppihalla on sitä, että hätiköidään leikkaamaan tai puimaan ruis ennen kuin jyvä on täyttynyt kypsäksi. Teilläpäin ei ole muistettavaksi asti taidettu sirpillä eikä edes vikatteella niittää.

-SS-
Kationiset tensidit taitavat olla eläinperäisiä rasvoja (Honkajoki ?). Saksalainen tv-kanava penkoi aihetta (lyhyesti https://youtu.be/zSdBhaevQOo). Ohjelmassa vihjataan, että näistä rasvoista jää pesukoneeseen ohut rasvafilmipinta, joka toimii mikrobien kasvualustana. Nuorten miesten hedelmällisyyden lasku voi johtua eräästä huuhteluaineen hajusteesta. Kauppanimi Lilian sisältää sisältää kemikaalia nimeltä Butylphenyl methylpropional, jota epäillään hedelmättömyysongelman aiheuttajaksi.  https://cosmeticobs.com/en/articles/ingredient-of-the-month-10/butylphenyl-methylpropional-a-name-to-keep-in-mind-and-ban-3149/

Ei ole kyseessä vain huuhteluaineissa oleva tuoksu, aurinkorasvat, itseruskettavat tuotteet, naamarasvat, hiusvärit, käsisaippuat, shampoot, lattianpesuaineet autotuotteet, markkinoilla tuo on ollut parikymmentä vuotta, tuotemerkkejä  ja syntetisoitu kauan aikaisemmin, ja koska tuote on käytetty suoraan iholle jäävässä kosmetiikassa, ovat miljoonat kanit ja apinat saaneet sitä suoraan silmämuniinsa, eli jokin muu miesten hedelmällisyyden laskun takana on. Aikamoinen hoaxi tuo. Epäilenkin pähkinänkuoripesijöiden tulojen alkaneen laskea, kun ihmiset ovat kyllästyneet hikisiin vaatteisiinsa ja ostaneet Sertoa tai jotain.

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: Paljonko satoi vettä
: 08.07.19 - klo:01:47
Juu en ymmärrä minäkään, näitä kuivan kesän kannattajia. Että 40mm kasvukaudessa riittää, tai sitten pellot on jossain suonpohjassa.
Kuivana vuonna ei mitää suuria satoja eikä suuria jyviä saa.

Mikä on suuri sato ja mikä on suuri jyvä? Ohrat, vehnä, kaura?
Ohra 7t  hlp 73
Kaura 7,5t  hlp 63
Vehnä 8t. Hlp 83

Minä vuonna olet saanut tuon verran läpi?

Nuo aika lähellä ovat  2012, 2015 tai 2017 tuloksia, epäilen. Aika tutulta kuulostaa. Kuivana - siis aikuisten oikeasti kuivana - vuonna vastaavasti 1500 - 3000 kg/ha. Täällä päin meni 2012 vuonna kasitonnari marraskuulle, ja kuura teki  puimisesta hankalaa ja kuivaaminen vei kaikki tulot, mutta isoja satoja  näille tasamaan viljelijöille tuli, ja muutama hauki jäi vielä peltoonkin.

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: Syysvehnä vs syysruis
: 08.07.19 - klo:01:44
Tuosta keltalehtikärkisestä lippulehdestä.Samaa pohtinut yhdellä palalla Saanan kanssa.Vankka laiho mutta otti kai Modduksesta nokkiinsa,kellertää kärjet.Maa osaksi savikkoa ja siinä isoja halkeemia,kuivaa pitelee.No onhan sitä sanottu oraista ettei niitä kahta kertaa kehuta..

Nii-i. hemmettiäkö minäkin rupesin sen Soniksen kanssa pelaamaan !  No kun Farmit.net naputti siinä ruudussa syyllistävästi: "Muista kasvunsääteiden käyttö kevätviljoilla"

Olisinpa katsellut vanhoja albumeja tähkättömästä Reetasta 2013, tai 20 cm korkeasta Bjarnesta, jonka sato lopuksi oli 1000 kg/ha. Korrensääteiden kanssa pelasin silloinkin.  Vettä kun tuli ihan riittävästi. Ja sitten sen tulo vaan loppui.

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: Syysvehnä vs syysruis
: 07.07.19 - klo:21:13
Oripäässä käytii tänää pähkäilemässä,matkalla sinne dometalin jälkee oli kyl jumalattoman hienoja syys ruis&vehnä peltoja💪👍

Kyllä noita jumalattoman hienoja vehnä ja varsinkin ruispeltoja oli ympäriinsä niitä seutuja reilun sadan kilometrin säteellä, porista tammisaareen ja sieltä lahteen. Kasvustot ehkä 2 viikkoa edellä mitä pohjoisempana, ja varsinkin rukiin tähkät kuin SS:n mainitsemia osmankäämiä. Ja niitä oli ruispelloilla tiheässä. Komeaa kateltavaa!

No tuon voisi ottaa jo kettuiluna, koska ohrat ovat rinteillä valkoisia, olisi kyllä pitänyt osua silmään kun siitä hiekkaharjumuodostelmien yli jouduit ajamaan.

Brandie ruis oli niin harvaa, ettei siihen tarvinnut panostaa. Kasvaa kuitenkin joutomaarinteessä, missä mikään muu ei kasva.



Ceylon syysvehnässä on keltakärkiset lippulehdet. Kävikö ruiskutuksessa huonosti hellekesänä. Alalehdillä ei ole mitään oiretta tai lehtilaikkua. Tähkä on ihan OK, luohoa kasvaa yli.



Melius otran piti olla oikein kunkku, jäi kyllä lyhyeksi ja heikoksi ja tähkäkin aika pikkanen, vaikka kaikki ravinteet laitettiin, Elmeri ohra kahtena vuotena, Meeri kaura, sekä rapsi kasvoivat oikein hyvin. Onko lajikkeessa  samaa vaateliasta vikaa kuin SW Mitjassa ?



-SS-
Siinä tulee skaala etuja, tuotannon kasvaessa kiinteät kulut vähenevät yksikkö kohden.

Pelkällä teho-kasvinviljelyllä näyttää skaalaetu häviävän traktorien rengaskuluihin ? Sitten siirrytäänkin luomuun, jossa skaalaetu tarkoittaa väheneviä viljeltäviä yksikköjä, väheneviä tuotteita, mutta lisätuloja.

-SS-
"Rahaa se vaan on, mitä tähän laitetaan, ja elämä jatkuu joka tapauksessa."

Nimenomaan useimmat muut käyttävät elämänsä tienaten tuota [julkista] "vaan rahaa", jotta nuo investoinnit mahdollistuisivat.

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: Paljonko satoi vettä
: 07.07.19 - klo:09:08
Hyvät kosteusolosuhteet viljan alkukasvun aikana vaikuttanee kasvin kuivuudenkestoon myöhemmin kesällä. On ennenkin ihailtu lämpimänkosteassa kasvanutta tuuheaa kasvustoa, mutta sitten kuivuuden tultua, onkin huippusato muuttunut kesken syyskesän valkoiseksi, kuin hallan panemana.

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: Ohran nokitähkä
: 06.07.19 - klo:23:57
Itellä toriaa..mutta onko nyt siis niin että ei se peittauskaan mitään auta? aina pitänyt sitä peittausta hieman turhana

Peittaus nimenomaan auttaa, mutta vain sellaiset tuotteet, jotka menevät jyvään sisään itämisen alkaessa.

-SS-
mutta kuka kesätyöläinen mahtaa olla piirtämässä...?         itellä, kun neuvoaj  näytti,  oli piirretty puolilatoa pellon puolelle ja taas selvä raja metän puolelle..   arvaa ottaako moinen pattiin!      ja kun noita yrittää oikoa ni tuloo armeija tolkuttamaan että ei myö väärässä voita olla.   ja tukileikkaus päälle!

Jos oiot ne reunat, se on aivan sallittua. Usein vain valvonta on silloin varma. Mutta jos olet laittanut omaksi vahingoksesi, ei siitä tukileikkauksia tule.

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: Ohran nokitähkä
: 06.07.19 - klo:20:41
Ohran lentonoenherkkyys on lajikekohtaista. Barkessa sitä oli aina. Herkkiä myös ovat ovat Jyvä, osin Saana, mutta uusista lajikeista ei asiaa kerrota. Celest peittaus ei tehoa, Baytan ja Bariton sekä Zardex tehoavat.

1970-luvuilla oli hyviä peittausaineita, ei paljon Tukes kiellellyt, ja lentonoki oli melkein hävinnyt. Siksi lentonoen runsastuminen on näyttänyt tulleen yllätyksenä, ja peittaamattoman TOS-siemenen kylvö hieman riskialtista.

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: Kylvöt 2019
: 04.07.19 - klo:22:51
Pitänee jättää rukiit siiloon ja tekee sopimuksen noin tuplamäärälle.  Saattaa olla käteiskauppaa tekevälle kannattavin veto. ja sitten Reettaa joka kolo vielä jatkoksi ensi syksynä. Ainakin kylvöille pääsee varmasti. Kevätvehnistäkin osa on töyräiden kyljissä vitivalkoista.

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: Syysvehnä vs syysruis
: 04.07.19 - klo:22:43
Kyllä omien kokemuksien mukaan Ceylon on täysin kilpailukykyinen Skagenin kanssa sadossa. Ceylon vaatii vain noin 180 kg typpeä kasvukaudella

Juu enhän minä moiti Ceylonia ollenkaan, lyhytkasvuisena pitää olla rikkaohjelma kunnossa. Broadway lyhentää Ceylonin kortta mielestäni liikaa. Tiheyttä pitää olla myös riittävästi, etteivät rikat valtaa alaa. kerääjäkasvi ei onnistunut Ceylonilla kun italoheinä kasvoi yli. Zebrasta ei kasvanut. Mielestäni Ceylon parivertailuna ei ihan pärjää suotuisissa täyskemikalisoiduissa olosuhteissa Skagenille, mutta mielikuva on jäänyt, että Ceylonia ainakin on keväällä jäljellä maassa, mistä alkaa rakentamaan, Skagenista en olisi niin varma, ja Magnifikista ja Olivinista taas saattoi  olla täysin varma, ettei tarvitse enää kesällä lähteä kilvoittelemaan.

Tuo ravinnetarve on tiedossa, siksipä sanoinkin, ettei Ceylonista välttämättä oteta ravinteita enempää jättisatoa, kananpötkön, lietesijoituksen ja apusäilörehulannoituksen ihannevilja se on..

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: Syysvehnä vs syysruis
: 04.07.19 - klo:22:37
Magnifigiä ei saanut nurin millään ja mukavasti sekin antoi satoa. Nyt kokeilussa KWS Malibu. Tähkä ainakin näyttää komealta.

Magifikin talvituho on Keskon koekentällä Ceyloniin verrattuna ollut vain hiukan suurempi:

   
         talvituho   lako %
Ceylon      18           0
Arktika     19           32
Skagen      20           25
Urho        21           27
SW Magnifik 23           0
Olivin      37           10


Todellisuudessa talousviljelmillä tuo 18% tarkoittaa noin 40%, ja 25% tarkoittaa 90 %
lakoprosentit pitävät paikkansa, Skagen ei ole lujakortinen vaan Urhon tyylinen nahkalako on
varmasti odotettavissa.

Sanotaan niin, että Ceylonin kanssa alkoi sellainen kepillä jään koettelu maistua, kun
keväällä oli ilman yrittämistäkin elossa olevaa juurakkoa, sieltä se kaivautui esiin
mullasta.  Eli TOS- siementä reipas annos odottamaan talvea, ilman mitään kuraruiskutuksia.
Ajoin sen lokakuun lopulla kylvetyn TOS-Ceylonin keväällä äkeellä kerran, ja olisi pitänyt ehkä
ajella muutamana päivänä: Se alkoikin puolella lohkolla kasvaa läpi, ja nyt on sitten vehnä-ohraa.
Oli aivan vaalean harmaa mullos, ei olisi uskonut.

Lepotilassa ensimmäisen sateen odottaminen ehkä hyödyttää Ceylonia, kun
kasvunsa heti alkavat kuivettuvat kesken.

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: Syysvehnä vs syysruis
: 04.07.19 - klo:14:22
Ceylon vai Skagen, siinä on kaksi tasaväkistä suurisatoista lajiketta, vaikea valita näiden väliltä, melko tasaväkisiä ovat koeruututulosten perusteella, Ceylonin talvituhot vähäisemmät, Skagen valkuaispitoisempi, ja siten helpommin myllyvehnäksi kelpaava. Kertoilkaas kokemuksia.

Skagen ja Ceylon, ei kahta sanaa: Skagen on satoisampi. Talvenkestävyys on erinomainen verrattuna Ceyloniin, joka myös on useimpia muita syysvehniä parempi "heräämään" keväällä, Ceylon "ihmeparantuu" heikostakin oraasta, Skagen ei niinkään. Skagenin leivontalaatu on parempi, korkeampi valkuainen ja todennäköisesti kestävämpi sakoluku, koska Tarso jalostuslinjassa. Siellä, missä Tarso kasvaa 6 - tonnareita, antaa Skagen kasitonnareita. Jos ja kun Tarsosta jollakin on kokemusta, tietää, että tarvitaan viljavuudeltaan ohralle sopiva maa ja reilusti voimaa, toistan, reilusti voimaa, 170+ N tai jotain. Muuten niittynurmikkakin voittaa Tarson kasvussaan.

Miksi sitten vaihdoin Ceyloniin ?

Skagen tarvitsee täydet laonestokäsittelyt, jos tulee edulliset olosuhteet. Enkä ole oikein koskaan onnistunut lakoruiskutuksissa vioittamatta viljaa jollakin tavalla. Skagen myös hyötyy tautipaketista, oikea-aikaisesta sellaisesta, eli tähkän pitää olla kunnolla jo esillä. 12 metrin ruiskulla ei oikein ole sopivan oloista se tallaaminen, ja keltaruoste näkyy kyllä Skagenin alalehdillä nytkin.

Skagenia ja Ceylonia oli vierekkäin 2015. Huomaa Skagenin rehevyys ja heleänvihreä väri.


Kuva: Ceylon&Skagen, maaliskuun puoliväli 2015

Ceylonin ulkoasu - tänäkin keväänä - oli vatsaa kouristavan surkea. Esimerkiksi vuonna 2017 olin jo valmistautumassa Ceylonin ylös äestämiseen, koska Urholla, Olivinilla ym. tuho oli tuon värin seurauksena varma:


Kuva: Hyvin talvehtinut Reetta ja surkea Ceylon vierekkäin 2017

Puintiaikaan kyseinen Ceylon oli ihmeparantunut erinomaisesti, sato nimenomaan tuosta kasvulohkosta  jopa 6,5 tonnia /ha


Kuva: Ceylon puintia 2017

Skagen sen sijaan kasvaa ja kasvaa, mutta jos lannoitus menee hiukankin yli, eikä moddukset menneet oikeaan kasvuasteeseen, käy näin:


Kuva: Skagen puinti 2015, lako noin 40%  , sato 6300-6700 kg/ha

Loppuanalyysi: Vaikka Skagen on voittajavehnä, satokilpailuissa ja muualla, luovuin siitä. Ceylon on vaatimaton, hyvin vastustuskykyinen ruosteille, sivutoimiselle syysvehnänviljelijälle sopivampi, koska se pysyy pystyssä varmasti. Skagenin korsi on ohut ja rento, vaikka ei edes ole kovin pitkä. Siksi semmoiset liimalakoläiskät, joissa ei kuitenkaan ole rukiin pituista rättiä tartuttavaksi, ovat vaikeita puida. Laonnostajatkin nousevat laon päälle, tähkä on raskas ja roikkuu maassa.

Pieni puolto Ceylonille on myös pieni jyväkoko ja korkea hl-paino: halpaa kylvää, Skagenia tarvitaan 400 kg, Ceylon menee 230 kg:lla. Ceylon on noin pari päivää aikaisempi kuin Skagen.

Ceylonista ei ikinä tule kasitonnaria,  Skagenista kyllä. Mutta kasitonnaria eivät useimmat saa Skagenistakaan. Siksi olen tyytyväinen lajikkeeseen, joka näillä ei niin parhailla maalajeilla tuottaa säistä riippuen mahdollisuuden kuustonnarin ilman rasituksia ja ruiskun huudattamista kasvustossa uria tallaten.

-SS-
Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 1030