Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 2 [3] 4 5 ... 1018

Viestit - -SS-

Kasvintuotanto / Vs: Peltovuokra tilanne
: 18.05.19 - klo:14:09
No jos pystyy lisäraivion ansiosta tuottamaan miljoona ylimääräistä  litraa C3 maitoa, niin pääsee noukkimaan 250 AB-alueen viljahehtaaria vastaavat tuet siitä lisähinnasta erikseen. Ja saa myydä vielä ne maidotkin.

Eipä ihme, että raivataan maito-Suomessa

-SS-
"jos tukikatto tulee, on kansallisesti tuettava niitä, joihin leikkuri osuu."

Tämä on kyllä tyhjentävin lausahdus, jonka olen nähnyt rakennemuutoskeskustelun osalta.

Tämä Elsi Katainen on kirjelmöinyt tätä jo pitkään EU:ssa:

Elsi Katainen kirjelmöi EU-komissiolle tukileikkurista: "Onko komission tarkoituksena leikata keskisuurilta tiloilta ja perheviljelmiltä?"

Yhtäkkiä onkin se mäkitupalainen suuressa vaarassa ? Voi hyvänen aika sentään. AB viljatilalla olisi leikkuri päällä vasta noin 200 ha:sta alkaen. Että keskisuuri tila joo.

Suurten maatilojen tukileikkuri veisi maataloustukia 700 suomalaistilalta. Ja näistä tiloista 510 on niitä, jotka joutuisivat osittaisen tukileikkurin piiriin (60 - 100 k€) . Että kapenee aika pieneen agrobusiness-joukoon tuo. Nimenomaan entisen Itä-Euroopan kolhooseihin leikkuri kohdistuisi pahimmin, kun on 30000 ha.

Kansallisten tukien VIP-alueelta ei montaa tilaa tulisi mukaan. Eli lähinnä isot AB yksiköt, lehmälät, kanakopit sekä tonnihehtaarikerho saattaisivat joutua leikkurin alle.

Tässä tukileikkurissa ei välttämättä ole suurin ongelma se, että joidenkin tilojen kannattavuus heikkenisi, mutta ongelma tulee olemaan se, että leikkurin tullessa voisi tulla näkyviin todelliset bisnesyksikön aikaisemmin kuittaamat tuet, näitähän on kuitenkin lobattava julkisuuteen sillä tavalla, että ennen oli 250000 euroa, nyt menetän jopa 100000. Tuo joka saa 20000 siltä ei viedä mitään ja se jyrää meitit isot ja tappaa sillä Potila varpajyrä-äkeellä ja 525 Belaruksella?

Kommentti MT:n uutisesta. "Aika hullulta tuntuu tämä. Sotii sitä vastaan, mitä on haluttu kehittää, että tilakoon pitäisi kasvaa". Mutta Karhisen raportissa todetaan, että maatalouden oma tuotto on vähentynyt EU-aikana puoli miljardia, ja tilakoko silti on kasvanut ihan kunnolla viimeisen 20 vuoden aikana ? Että "tilakoon pitäisi kasvaa", mitä se oikeastaan tarkoittaa. Miksi pitäisi ? Mitään etuja ei vielä ole näkynyt tulevan muualle  yhteiskuntaan, joka rahoittaa tuet. Jos tilakoon suuurentamisella haetaan yhteiskunnallista  kokonaisetua, pitää tukien laskea sitä mukaa kun suuruuden ekonomia alkaa toimia, eikö.

Nyt tässä tilanteessa tukipotin säilytys vain lisää yksittäisten liikeyrittäjien tuloja, eikä takaa millään tavalla, että elintarvikkeet  olisivat edullisempia, laadukkaampia tahi ympäristöystävällisempiä.

-SS-
Noin 10 vuotta aikaa hankin ensimmäisen paremman pyörä-äkeen sivulohkoteleillä ja Crossboard-ladalla 80-luvun varpajyräviritysten tilalle, ja se on ollut paras muutos viljelyssä satotasojen kannalta näin laahavannaskylvömenetelmän käyttäjälle. Kunnon äes jossa työsyvyys säilyy samana joka tilanteessa kunnollisten pyörästöjen ja riittävän jäykkien piikkien avustamana. Olisiko nykypäivää sänkimuokkauskelpoinen järeä versio isoilla pyörillä?

Onhan tuo huomattu. Rahaa ei ollut oikeaan raskaaseen pyörä-äkeeseen, eikä riittävän isoa vetäjääkään, hankala lähteä halkaisemaan jotain vanhaakin Väderstadia,  joten hankin isomman tilan hyljeksimän kapean vaakatasojyrsimen, muokkauksen tasaisuudessa lähes samat edut, mutta hidas, tietenkin.

-SS-
Sami, miten ilmenee et liikaa ja ei toimi kunnolla?

Paineet eivät pysy siinä prosessissa varmaankaan hallinnassa, eikä jäähdytys toimi kunnolla silloinkaan. Koska tilaa pitää olla nesteen kaasuuntumiselle sehän jäähdyttää. Kylmäasentajan painemittareilla sen varmaan näkee, onko ylitäyttöä.

 Ainakin autojen laitteissa näkyy tarrassa käytetty aine ja täytösmäärä.

-SS-
Sama vaikka kirpat söis. Rypsirapsin hinta on tasaantumassa, Kanada kohta laittaa rypsiä tulemaan.

-SS-
EU:n laajuinen satokasvien kasvatus ja sadonkorjuupakko toisi katkeran ylituotannon ja pakkokesannot, ainakin isommille tiloille. Nyt kun korjuupakkoa mietitään ja syytretään hömppää, aika moni ohittaa suojavyöhykkeiden korjuupakon, kuin sitä ei olisikaan. EFA-kesantoa saa korjata, mutta ei saa käyttää kasvinsuojeluaineita, eikä oikein mitään viljoja saisi viljellä. Hernekasveillakin pitää sitten vaan pidättäytyä matoruiskutuksista.

Enemmän niitä korjaamattomia viljapeltoja asfalttisoturiviljelijöille jää kuin noita luonnonhoitopeltoja konsanaan.

Että siksi noita kesantoja vuokrataan kovallakin rahalla, kahdensadan hehtaarin tila imaisee 10 ha:n eläkeläismaat vuokraportfolioonsa äkkiä, johonkin se EFA pitää merkata. Ei paljon jotakin pH 8 sokerijuurikasmaatakaan kesannolla viitsisi pitää.

-SS-
Joo itämerivähennys on nyt jo viljalla, eipä se miksikään muuttuisi vaikka jokainen jyvä vietäisiin viljakauppasatamiin. Suomen viljat sinne mahtuvat vaikka jyvät pystyssä. Paikalliset eläinhallit voisivat joutua vaikeuksiin, koska silloin tuontiviljalla olisikin itämerilisä. Ei paljon Suomen kokoinen ostaja voisi sanella maailmalle, millä hinnalla suostuu viljaa ostamaan.

Joo kun kotimainen viljankäyttäjä silti tarjoaa itämerivähennystä, mieluimmin sen ottaa sitten aidosta viennistä eikö.

Inkoon satama on pop.

https://yle.fi/uutiset/3-8788589

-SS-
luku vei ei mennykään kansaan.    nyt ei yle saanukaan taas tuhlattavaks perusteita hirmu kälätykseen.      viime keväänä taimia istutettaessa meinas mennä hermo kun joka uutisessa oli joku juttu siitä kui suomi nyt taaas voittaa nuo homojuhulat ..     kuka muistaa mikä oli viime vuoten kappale?     entä toissa vuonna.                              verrattuna siihen hirmuseen rummutukseen!

No ei kait nuo Suomen poijaat nyt sentäs homoja olleet, vaikka viime vuonna lepakko. Ratiosta kuunneltuna ja viimeisen päälle "korjailtuna" ihan kuunneltava kappale. Ja ei todellakaan aiheuta sellaisia oksettavia tuntemuksia kuin viimevuoden lepakko. Sen Suomesta muuttoa ja ikuista julkisuus katoa olen toivonut, mutta sekään tuskin toteutuu. 

MItä??? Onko Saara Aalto lepakko???

L-koodia morsettaa kyllä.

-SS-
Työ on raskasta, suomalaiset työtähakevat hitsaajat ym.  ovat selkävaivaisia ja huonojen työolosuhteiden reumatismiin runtelemia. Kyllä kotimaisia hitsareita on, mutta eivät ole siinä kunnossa, että kannattaisi lähteä toiselle puolelle Suomea parakkiin asumaan. Suomessa kun on oikeus valita asuinpaikkansa.

Puolalaiset ja venäläiset vertaavat täkäläisiä olosuhteita omiinsa - jotka saattavat olla vieläkin heikommat, eivätkä epäröi hetkeäkään aloittaa.

Esimerkki:

https://www.aamulehti.fi/kotimaa/millaista-on-tyottoman-arki-tyoton-levyseppahitsaaja-ilari-hovi-kertoo-24316256

-SS-
niin hahmottaa kuitenkin talouden sekä mikro- että makrotason hyvin. Tajuaa kansainvälistymisen ja kehityksen vaatimukset. Kehittyville investoiville tiloille tulevat haasteet.


Juu juu, mutta miten oletat Suomessa kansainvälistyttävän ja kehityttävän rock'n roll-menestyjäksi, kun täällä ei maissi kasva 18 tonnia hehtaarille, eikä soijaa tule neljää tonnia. Rapsiakin tällä saadaan harvoin viisi tonnia, useimmiten kaksi tonnia, kun briteissä hankitaan jo kuutta tonnia.

Tuossa Karhisen raportissa kun otettiin esille tuo tuotannon putoaminen ja tukiriippuvuuden lisääntyminen, eiköhän tuossa parinkymmenen vuoden aikana parisataatuhatta parasta eturivihehtaaria, entistä satokisavoittajapeltoa on latautumassa koiranputkea nykyään. Länsi-Uudellamaallakin niitä on useampituhat, ei ole miljoonakuivurit humisseet enää muutamaan vuoteen. Tokkopa tänäkään vuonna.

Totta kai sillä tavalla tuotannon määrät laskevat, jopa rahassa arvioituna. Plus sitten suojavyöhykkeiden virhearvio kuluneella tukikaudella.

-SS-
Olen lukenut monenlaisia ohjeita ja ei oikein selkeää yhtenäistä ohjetta löydy, joka hyödyntää niin tavallisia viljelijoitä kuin luomuviljelijöitä.

Ikäluokkasi saattaa olla osasyy. Aikanaan maataloustutkimus teki paljon työtä rikkaruohointorjunnankin osalta. On muistettava, että Roundupia ei ole aina ollut,  eikä Amitroliakaan käytetty kuin hetken, ennen kuin sekin kiellettiin.



Tuossa ruotsalaisten tutkimuksessa juolavehnä hävisi savimailta kyseisellä kahden sänkimuokkauksen ja kynnön yhdistelmällä, ilman kemiallista torjuntaa. Mahdollinen ohdake ja valvatti kyllä saadaan pois pienellä annoksella myöhäistä MCPA:ta.  Muutenkin se, että juolavehnää ei voi käyttää satonurmena, on hieman myytti, selviää sille, joka itse viljelee muutamaa vuotaa pitempään niittonurmea, heinää ja laitumia, ilman kemiallista torjuntaa. Kyllä siellä juola hienosti elää. Ja kyllä se ainakin meidän lehmille kelpasi.

Otin tuossa viljelyyn kolmenakymmenenä vuotena niitetyn kesantoheinikon, juolanjuurta oli 25 cm:n syvyyteen enemmän kuin multaa siellä.

Toki jos golfkettätasoisena pitää nurmen koko kesän, ilman viljelytavoittetta, on nurmikin rikkakasvituhoamisessa erittäin hyvä. Varsinkin kuivaheinään kerkiää kummasti ohdake ja valvatti herätä, voikukasta puhumattakaan.

-SS-
Jos isäntä ei ymmärrä, mihin sitä Neuvo02020 -korvausta voisi käyttää, kertoo se vain siitä, että tila on häviöön tuomittu, ilman tulevaisuutta.

Neuvo0202 ei ole tarkoitettu hävitettäville tiloille ollenkaan. Rakennemuutostilat, eläinhehtaarihallit ja luomusopimukset, siinä on rahanarvoisia kohteita neuvonnalle hyvinkin, eikä välttämättä riitäkään. Neuvo0202  ei todellakaan ollut tarkoitettu kaikille, siitä kertoo kokonaiskorvauksen tilakohtainen vaivihkainen nousu.  EU:n suuntaanhan se varmaan piti kaikille tarkoitetuksi määritellä. Nyt viiden vuoden jälkeen ei taida kiinnostaa komissiota, käyttäkööt paikalliset miten käyttävät, kunhan käyttävät.

Olisivat heti kirjanneet sen eturivin kannustamiskorvaukseksi, ei tulisi tällaisia kysymyksiä eteen niin usein.

Neuvo020202 konsultti voisi tulla kaveriksi ajelemaan koneita kaupunkiin ja takaisin, menee traktorin päällä koko päivä, eikä multa pölly kuin muutaman tunnin. Mutta ei ole korvattavaa palvelua kas.

Jos laittaisi radiopuhelimet hytteihin niin toki konsulentti voisi luennoida siinä samalla kun pomppii asfalttipaikkausten yli.

-SS-
Tässä ei maataloushalllinto ole syyllinen. Semmoiset kierrätysmateriaaleihin pukeutuneet nuorehkot luonnonsuojelijat taannoin muutama vuosi sitten olivat ihan kuulutuksilla muuttamassa 1930-luvulla tuota käsin kaivettua viemäriojaa "vesistöksi" tai "puroksi" . Silloin olivat Turun Vesipiirin nimellä, nyt varmaan jokin ELY-keskuksen ympäristönsuojeluosasto. Näissä "puroissa" ja "vesistöissä"  pitäisi olla kuitenkin vettä ja vesistöalaa enemmän kuin vain syyssateiden tai kevättulvien aikaan kulkevassa vesinorossa, otin yhteyttä saman ojan varrella viljeleviin kollegoihin ja laitettiin muistutusta siihen kuulutukseen ihan kuvien kanssa eri aikoina vuotta, että eipä ole kuivaa uraa kummempi. Kaloja, sammakoita, piisameita, mitään muutakaan ei ole näkynyt puoleen vuosisataan. Perattu kaivinkoneella useasti, pusikoituu ja reunat tursuavat kiinni. Toistaiseksi viivat ovat pysyneet keltaisena.

Eli ne vipun vesistöt ja muut ojat lienevät eri viraston sinne laittamia.

Kyllä ne uudet keltaiset "yllätysviivat" hiukan nostavat pulssia, kun juurikin mielestään onnistui hyvin kynnössä, aivan reunaan asti, ja sitten yhtäkkiä pitääkin olla valtaojapiennar ! Kävin perheen kanssa täyttämässä sen kyntövaon, ja kylvettiin  ennen viime sadetta käsin paksulti pikanurmensiementä metrin mittakeppiä käyttäen, haravoitiin multa ja tallattiin traktorin paripyörillä. Oli siinäkin hommaa, 300 m.

Muistiinpanoihin laitettiin ojanperkaus + kylvö.

Siinä oli sekin, että ojanperkaaja muutama vuosi sitten oli satunnaisesti käyttänyt loivempaa  tieluiskaprofiilia kaivuussaan, valtaoja voi näissä tapauksissa tulla 15 metriä leveäksi, niin kuin meille tehtiin 40 v sitten kun maantierumpua uusittiin. Sitä täytettiin 15 vuotta vähän kerrassaan, valtavaksi harjuksi kasattujen ojamaiden tasoitukseenkin meni traktorilla kolme vuotta ja kolmen vuoden kesanto, aina kultivoitiin kesän mittaan 20 cm kerros joka lanattiin pois, nyt vieläkin voisi valtaojan keskeltä peratut maat silittää siihen hyllylle, saisi äkkiä puoli hehtaaria maata 800 m matkalle.

Näyttää notkelmassa olevalta koiranputkipellolta se.

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: viljan hinta
: 15.05.19 - klo:09:45
Oli kiva tietää, että nykyisin viljakauppa on viljelijälle rahtivapaata, kun rehutehtaat kisaavat viinmeisestäkin ohranjyvästä verissäpäin. Olihan tätä jo odotettukin. 300-500 euroa jeesiä joka rekalliseen, siitä tulee pitkä penni vuosien saatossa, pienelläkin tilalla.

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: viljan hinta
: 15.05.19 - klo:09:38
Muille tiedoksi että A:n ja HK:n tapauksessa ostaja maksaa rahdin. SS haluaa myydä sille tutulle kauppiaalle niin jatkakoon hän haluamallaan linjalla.

Musta on vain hölmöä valittaa huonosta hinnasta, jos silti aina päätyy myymään samalle ostajalle tavaransa. SS:llä tietysti mahdollisuus myydä kelle haluaa, mun on päätoimisena pakko katsoa hintaa..

Kuinka pitkälle matkalle A ja HK on valmis maksamaan rahtia, useimmat A:n laitokset ainakin näyttävät olevan Pohjanmaalla tai Kaakkois-Suomessa, Forssaa lukuunottamatta ? Ei se rahti ole mikään kiinteä hinnan osa niin kuin vanhaan tavoitehinta-aikaan.

Vai ovatko nämä niin isoja jo, että niillä on omat siilot esimerkiksi Perniön tai Mustion Viljavalla ?

-SS-
Sivuja: 1 2 [3] 4 5 ... 1018