Kiitoksia kommenteista! Rakennustarkastajalle soitto kertoi, että lasin vaihto peltiin voipi olla ongelma, jos mitoitukset on tehty lasille, josta lumi huilaa helpommin alas. Lisäksi lumikuormat ovat 20 vuodessa lisääntyneet täälläkin (normit siis kiristyneet etc.). Kunhan nyt käydään ensin tarkastajaa tietämässä papereiden kanssa, että saako kaaret yleensä pystyttää uudelleen...

Petri

Voisi olla tarjolla edullisesti kasvihuoneen teräsrunko. Nyt lasikatolla, mutta peltiin pitäisi varmaan vaihtaa. Ruodeväli 2 metriä, jyrkkä katto (jotain 35 astetta?). Onkos jossain maallikolle käytössä mallia, josta jollekin ruodevälille ja jyrkkyydelle saisi riittävän pellin? Ja kuinka paljon uskaltaa laittaa räystästä pelkällä pellillä? Kasvihuoneessahan sitä ei luonnostaan ole, mutta jotain olisi kyllä hyvä olla.

Oli jo valmiit piirrustukset vähän muusta, mutta kohtuullinen hinta...

Petri

Minun pellolla on vesikaivo, sinne tuli  n. 10vuotta sitten maanmittaustoimituksessa naapurille kulkuoikeus 1:n metrin leveydeltä.

Tämä kuulostaa rohkaisevalta; varmaankin keskustelua jatketaan tältä pohjalta. Nyt kyllä menee "vanha ja vakiintunut", vaan ei missään  kiinteistörekistereissä enää oleva tie toisen naapurin palstan  läpi, mitä voidaan hyödyntää kunnes siihen mahdollisesti joskus jotain rakennetaan. Mutta pitää varautua;  tällainen  metrin kulkuoikeus saattaisi hyvin mennä läpi noissa neuvotteluissa.

Kiitoksia  esimerkeistä!

Petri

Saatamme päästä kohta "tonttimaan" ostoon eli lampolalle maata 300 metriä kotiovelta. Paikkaan pääsee tietä pitkin kiertämälläkin tuplamatkan, mutta jalkapatikassa/polkupyörällä myyjän talouskeskuksen sivusta on tuo lyhyempi matka. Nyt pitäisi varmistaa tämä lyhyempi kulkureitti.

Tavoitteena ei ole päästä moottoroidulla kulkuneuvolla, sitä varten on tuo tie. Mutta arkiset liikut ei-moottoroidusti täytyy saada myyjän tontin sivua pitkin.

Nyt tällaista ei-juristin kieltä:

Emme siis tarvitse "järeää" tieoikeutta emmekä tietä, vaan kulkuoikeuden. Onko jotain tällaista mahdollisuutta kirjoitettuna sisään pykäliin ja onko tuollaiselle kulkuoikeudelle joku "virallinen" nimi? Pihapiirissä kulkeminenhan ei ole jokamiehenoikeus, joten kun joskus asukkaat talossa vaihtuvat, niin tästä pitäisi jäädä yksiselitteinen merkintä kiinteistön tietoihin.

Petri

Kyllä ne rikkaat edelleen voisi törsätä. Ostaisivat vain köyhemmiltä kiintiöitä. Kärsijä olisi se tavallinen keskivertoduunari. Tuo minun esittämäni kiintiöjärjestelmä jossa lähdettäisiin tämän päivän kulutuksesta ja siitä pikkuhiljaa vähentäen olisi oikeudenmukaisempi.

No, Orwellia lainatakseni kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia, siat vain tasa-arvoisempia kuin muut... Henkilökohtaisen kiintiön mallissa se köyhä tai keskivertoduunari saisi kuitenkin jotain hyvitystä. Vaihtelevissa kiintiöissä on aina tuo jyvittämisen ongelma eli jatkuvat oikeudenkäynnit tai viskaalien nuoleskelu (myös korruptioksi kutsuvat). Jos jako on tasainen ja pysyvä, niin markkinatalous ohjaa monia asioita uuteen tasapainoon sen jälkeen.

Petri

Hassuintahan tässä koko jupakassa on se, että tulevaisuudessa joudutaan ihan oikeasti siirtymään bensiinin käytön rajoittamiseen...
  vielä tulee oikeasti aika, jolloin bensiinin käyttöä on pakko alkaa rajoittamaan.

Näin se on. Nyt uskotaan vielä täysillä uusliberalistisen talouspolitiikan menetelmiin, eli rikkaat saavat törsätä jos rahaa on. Korttipolitiikka tai muu kiintiöjärjestelmä olisi kuitenkin oikeudenmukaisempi hallinnollisista vaikeuksista huolimatta.

Nythän biopolttoaineiden kanssa on jo näin, että jos (ja kun) meidän citymaasturimme ovat maksukykyisempiä kuin kehitysmaiden köyhät, niin maasturit liikkuvat ja köyhät kuolevat.

Petri

Olen joskus mittinyt että onko mitään järkeä käyttää vettä siihen pökäleen kuljettamiseen pöntöltä 20 metrin päähän kaivoihin.

Ei juurikaan. Itselle remontoitiin kuivakäymälä sisätiloihin, myös entisessä talossa oli vastaava systeemi. Erotteleva istuin (aivan ehdoton!), virtsa menee umpiseen, tyhjennys kerran vuodessa pellolle. Kiinteä (neljältä hengeltä noin 15 l/vko, vähemmän tulisi jos olisi jonkinlainen kompostointi, mutta kun ei ollut mahdollisuutta mennä alaspäin) jäte pihalle kompostoriin keittiön biojätteen kanssa. Istuimesta noin 1 W flekti katolle, ei haise vaikka luomuperheenä syömmekin runsaasti hernekeittoa...  Tietty enemmän (vaan silti vähän) askartelua kuin vesivessan kanssa, mutta toimii luotettavasti ja voi Lapin Kultaa (jota pannaan 15 km päässä "meidän" veteen) juoda hyvällä omallatunnolla. Jätevesisysteemit muuten nykymääräysten mukaiset, Greenpack luonnollisella vedolla.

Petri

Ei sunkaa sitä ny vapaata matkustamista ja klopalisaatiota voira rajoottaa millään lailla.

Jo vain voi. "Bensiini" on vain peitenimi kaikille fossiilisille polttoaineille. Jos maailmantalous kaatuu lentoyhtiöiden mukana, niin antaa mennä vaan Onhan Untollakin klapia parin vuoden tarpeeksi liiterissä?

Eikös olisi päästöoikeuksien sijaan kannattavampaa ja ennenkaikkea KANNUSTAVAMPAA alkaa tehdä kauppaa HAPPIOIKEUKSILLA. Eli joka toiminnallaan tuottaa happea ilmakehään (sitoo hiilidioksidia!!) voisi myydä oikeuksia. Ne jotka kuluttavat happea ostaisivat oikeuksia.
Tässä on ideana se, että kannustettaisiin hiilidioksidin sidontaan ilmakehästä.

Näinhän se pitäisi mennä. Mutta viime kädessä ihan sama, kun verotetaan hiilidioksidin päästämisestä fossiilisista lähteistä. Tuo ylläoleva on vähän vaikea käytännössä, tulee vanha pinta-alaperusteinen maa- ja metsätalousverotus kääntäen vastaan... Mutta kyllä fossiilisen hiilen polton verotus pitkällä juoksulla tulee nimenomaan alkutuotannon puolelle, biomassan tuotanto nousee kunniaan.

Petri

Tämän tyyppinen ehdotus sodiaalidemooneilta ei ole mitään uutta - kaikki keinot maaseudun tyhjentämiseksi haetaan käyttöön!

Näinhän se menee; ehdotus tuli väärästä suusta, "hyshysnäistäeisaaedespuhua" ja samaa paskaa kuin kaikkimuukinennensiitälähteestä. Varokaa ihmeessä, ettei jouduta joskus keskustelemaan vaikka asioista tutunturvallisen sosdemkepukokmitävielämäiskinnän sijasta. Kaikkien  muiden motiivihan on aina vain ja pelkästään selkäänpuukottaminen.

Petri

Hän suositti typensidontaan yksivuotista raiheinää. Raiheinä ei kuulemma lähde kasvamaan ennen niittoa, vaan juroo viljan alla ja kuolee ittekseen talvella. Apila on liian kallis hyötyynsä nähden ja omaa läpikasvu riskin.

Nipotetaan  vähän termeistä: ylläoleva typensidonta on enemmänkin maan liukoisen typen talteenkeruuta ("ammattitermein" immobilisaatio). Typensidonta on oikeastaan varattu siihen, kun ilmakehän typestä (N₂) tehdään valkuaisaineisiin sopivaa ammoniumtyppeä, joka lähtee tähän biologiseen kiertoon.

Mutta itse asia on varmaan noin, ainakin multavilla mailla ja karjatiloilla. Aiemmin viittasin siihen sängen niittoon, on olemassa vielä tehokkaampi juttu: lampaat. Jo vuosikymmen sitten juttelin uusmaalaisen siemenviljelijän kanssa, jota oli pitkään häirinnyt peltojen syksyinen "hukkakäyttö": puintien jälkeinen aikahan on yleensä omistettu juolavehnälle ja ravinteiden huuhtoutumiselle. Hän aloitti juuri tämän raiheinäaluskasvitouhun ja otti myös lampaita. Sopivasti ajoitettu karitsointi, niin syksyllä koko lauma laiduntaa näitä sänkiodelmikkoja. Aivan koko alaa (yli 100 ha) hän ei pystynyt hyödyntämään, mutta suuren osan kuitenkin. Ennalta odottamaton hyöty tuli juolavehnän kanssa: syksyinen laidunnus oli sen verran tehokas, että glyfosaattikäsittelyt on noilta osin voinut jättää tarpeettomana väliin.

Petri
Petri

Mitenkäs apilan taudit sitten, etenkin luomussa. Jos viherlannoitukset on apilaa ja viljavuosinakin vielä apilaa, niin kasvaako se (apila) enään ollenkaan muutavan vuoden päästä? Eikös apilavuosia saa olla maks puolet just tautien takia. Itse menen tavanomaisen mukaan, mutta en uskaltanu laittaa valkoapilaa aluskasviksi, kun tiedän vuoden päästä kylväväni siihen apilasäilörehunurmen.
Kiinnostaa kovasti tämä typen sidonta.

Tässä se raja: jos viljelyssä apilanurmi on tärkeä juttu, niin sitten ehdottomasti ne viljavälivuoden apilattomina. Viljatilalla uskaltaisin pelata enemmän riskillä; viherlannoitukseen voi aika käyttää myös muita palkokasveja huomattavasti helpommin. Eli jos apilarehunurmi on mukana viljelyssä, niin silloin EI apilaa aluskasviksi viljan alle.

Typpeä kyllä säästää, jos siellä on joku muu heinä, vaikka sen sitten syksyllä kyntämällä tai muulla muokkaimella hävittää. Jopa italianraiheinäkin kuulemma toimii, kun kylvää samasta vantaasta seoksena viljan kanssa. Menee niin syvälle, tulee hitaasti pinnalle ja kärsii viljan varjostuksesta rivissä, ettei pitäisi haitata viljaa. Näin siis kertovat, en ole itse nähnyt, kokeillut tai lukenut tutkimuksia. Varmoja valintoja ovat kaikki monivuotiset heinät, ne ovat sen verran hitaampia liikkeellelähtijöitä.

Tätä yksivuotista nurmipyydyskasvustoa voi vielä puinnin jälkeen niittää, jolloin vähän pidemmäksi ehtinyt juolavehnä niittäytyy sekin, joutuu laittamaan juuresta reserviä ja heikkenee. Kilpailu heinien kanssa käy voimille. Jos oljen jättää keräämättä, niin sekin kesantomurskaimen läpi mennessään silppuutuu, sotkeutuu vihreän heinän kanssa ja alkaa lahoamaan nopeammin kuin ilmavalla karholla ollessaan.

Aikas hyvät palkokasvinurmien viljelyohjeet löytyvät:
http://www.maaseutukeskus.fi/luomu/pellolla/nurmiviljely/index.html
Typensidonnasta tiiviisti:
www.elomestari.fi/typpiymppi/sidonta.htm

Petri

PS. viimeksimainittu on noilta kaupallisilta sivuiltani, mutta ehkä tämänvertainen mainostus ei vie käyttäjäoikeuksia täältä?

Ei taida arvon raatia kiinnostaa uutinen joka oli keskiviikon maastullissa, että metsäautotiet joissa on käytetty valtion varoja olisi sallittava jokamiesliikenne/virkistysliikenne.

Onkos jokamiesmarjastajan metsätien käyttö sinulta pois?

Ei noissa led-lampuissa riitä valoteho yleisvalaistukseen. Ovat enemmän kohde- ja koristevaloja.

Mutta ihan vakavasti tutkitaan ledien käyttöä kasvihuoneissa. Koristelemaan kasveja, kivempi työympäristö?

Mistä sen voi tilata? 

Onko tosiaan noin, että glyfosaatti, joka lahottaa kasvin hidastaa vapautumista? Kun tuo typpi on niin pirun kallista kaupassa, niin (luultavasti) multaan lautasmuokkaimella lannan keväällä ennen kylvöä. Se vissiin pilkoo kasvia ja nopeuttaa maatumista. Tosin on suorakylvö ideologian vastainen ajatus. Siinähän nimenomaan maanmuokkaamattomuus perustellaan paremilla aerobisilla olosuhteilla... Tiärä sit mikä on paree! 

Opuksen varmaan voi tilata ProAgria Maaseutukeskusten liitosta, jos nimi nyt edellä oikein meni. Jossain Vantaalla taitaa olla nykyinen toimitalo.

Glyfosaatti tuskin hidastaa hajoamista, mutta muokkaamattomuus kyllä eli maakosketuksen puute. Veikkaisin, että kevytkin lautasmuokkaus riittää hyvin. Voisi jopa ns. olkiäes, jota keskeisemmässä euroopassa käytetään sänkimuokkauksen alla, jopa sijasta. Se naarmii pintaa parin sentin syvyydeltä ja parantaa oljen maakontaktia.

Petri