Kauppa halusi ostaa, tehdä sopimukset ja heillä toimitukset vastaavasti tiloille/teollisuuteen. Kiintiö oli ostoille, mutta ei se ihan helpolla täyteen tullut, kaikki halukkaat sai tehdä sopimuksen. Hinnathan on aina mitä on. JOS olisin omat vähät viljat myynyt viimeisen parin vuoden aikana juuri oikeaan aikaan huippuhinnalla, bruttona olisi tullut lähes puimurin vaihtamiseen väliraha. Jopa jontikkaan. Eli kai pitäisi valittaa kuinka prseelleen meni myynnit, mutta mitä se auttaa. Joskus onnistuu, ja joskus ei. Talvella kiinnitetty kauran hinta ei ole valtavan kaukana nykyhinnoista, joten voi olla että silläkin tulee vielä "tappiota" päivän hintoihin nähden.

Kuten sanoin aiemmin, eipä ole näillä nurkin ylimääräistä viljaa liiemmälti siiloissa, syy ostajien aktiivisuus ja paikallinen tarve, jatkuva alituotantotilanne pitää huolen kaupankäynnistä.
[/quote]
Ei tuo näy ainakaan julkisesti ilmoitetuissa hinnoissa, et kovaa kysyntää olisi. Onhan hinta rehuohrassa Pohjanmaalla korkein mut ei eroa nyt merkittävästi ole mielestäni. Ehkä tämä on sitä piilo kysyntää sitten.. 

Voit kertoa sinne et jos 300e joku maksaa rehuohrasta niin täältä löytyy useampi rekkakuorma heti 
[/quote]

Julkiset hinnat on julkisia, niillä ei vilja ole liikkunut koko kesänä. Rahti etelästä maksaa omansa, tavarasta ei voi olla varma mitä sieltä tulee jos oudolta yksityiseltä ostaa, joten ns. paikallinen hinta on sitten jotain muuta kuin nuo listahinnat. Edestakaisin on nytkin rahdattu viljaa, menopaluuna kun hinnat on toisaalla paremmat.

Viljakauppa on tervehtynyt vuosien takaa, nykyvuosina on saanut itsekin määritellä millä hinnalla myy. Tai ainakin on saanut edes keskustella myyntihinnasta 
Aiemmin listahinnat oli aikalailla myyntihintoja, nykyään nuo hinnat enemmän ohjeellisia.

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 06.08.23 - klo:23:10

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 06.08.23 - klo:19:44

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 06.08.23 - klo:18:32

Ihan oikeastiko uskotte, että olisi onnistunut niin, että kaikki olisivat myyneet kaiken syksyllä "kovaan" hintaan?

Ilmeisesti joku on myynyt, kirjoitteli tuossa ylempänä... 

Niin joku..

Koko ajatushan on täyttä utopiaa. Teollisuus kun ei osta kaikkea kerralla ja jos ostaisi, markkina ylikuumenisi ja sitten ei hinnalla herkuteltaisi.

Juu ei osta. Järjestelmä vaatii meitä tyhmempiä viljelijöitä jotka myyvät väärään aikaan viljojaan.. 

Kauppa halusi ostaa, tehdä sopimukset ja heillä toimitukset vastaavasti tiloille/teollisuuteen. Kiintiö oli ostoille, mutta ei se ihan helpolla täyteen tullut, kaikki halukkaat sai tehdä sopimuksen. Hinnathan on aina mitä on. JOS olisin omat vähät viljat myynyt viimeisen parin vuoden aikana juuri oikeaan aikaan huippuhinnalla, bruttona olisi tullut lähes puimurin vaihtamiseen väliraha. Jopa jontikkaan. Eli kai pitäisi valittaa kuinka prseelleen meni myynnit, mutta mitä se auttaa. Joskus onnistuu, ja joskus ei. Talvella kiinnitetty kauran hinta ei ole valtavan kaukana nykyhinnoista, joten voi olla että silläkin tulee vielä "tappiota" päivän hintoihin nähden.

Kuten sanoin aiemmin, eipä ole näillä nurkin ylimääräistä viljaa liiemmälti siiloissa, syy ostajien aktiivisuus ja paikallinen tarve, jatkuva alituotantotilanne pitää huolen kaupankäynnistä.

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 05.08.23 - klo:11:16

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 05.08.23 - klo:10:47

Mutta nyt siis tilanne on kyllä mielestäni toinen. 22 vuoden määrällisesti hyvää satoa on edelleen varastoissa joten puutetta ei pitäisi olla. Tietysti niinkuin kirjoitit kun tuodaan hinnalla millä hyvänsä tavaraa markkinoille niin saadaan vakuutettua tätä kotimaan markkinaa, siinä kai se syy sit taas on 

Missä tuota 22 vuoden satoa on? Ihan kaikki, ketä tunnen, on laarit aikalailla tyhjänä. Osa sikamiehistä ostanut jo tulevaa vuotta silmällä pitäen, kun hinta oli 200 nurkilla. Nyt ei kukaan myy tuolla hintaa loppuja ohriaan. Oma viime vuoden sato on mennyt +- 300 hinnoilla kaikki lajit. Viimeisiä laarinpohjia meni 200 ja 220 hinnalla kuukausi sitten.

Ehkä ne, kenellä nyt myymätöntä, panostaneet tänä vuonna hömppäilyyn? Voivat katella tilannetta rauhassa, ja myydä talvella pelkoa puinnin aikaisesta ruuhkasta? Heillä elanto tullee myös muualta kuin viljelystä, ei tarvetta rahalle veroihin, vakuutuksiin, elämiseen ja tuotantopanoksiin?

Siellä Pohjanmaalla on kai rahalle enemmän tarvetta tai sit vain muuten ollaan nohevia ja aina oikeassa. 
Kyl sitä 22 vuoden sato on ainakin täällä monellakin varastossa.

Ne kenellä viljaa viljelyssä, laarit tyhjänä. Omat havainnot tuolta käyttäjäpuolelta enemmänkin, kun muutenkin miinusmerkkistä paikallinen tuotanto vs. kysyntä.

Sanoisin että hölmöyttä ellei syksyllä myynyt satoaan, huippuhinnat oli menetetty mutta edelleen hinta kohdallaan ja oli nähtävissä että alaspäin mennään, ihan kaikki indikaattorit oli siihen suuntaan meillä ja maailmalla. Se vain tuntui pahalta, kun kesän korvalla rehuohrasta sai 424€/tn kotiin plus vero, ja syksyllä puintien aikaan 300 nurkilla ja vähän myöhemmin jo alle tuon. Vielä marraskuun alussa sai hinnan kiinnitettyä +-300 hinnoille, ja tuota hintaa aktiiivisesti kaupattiin myyjille. Ellei tarttunut tarjoukseen, ei varmaankaan ollut rahan tarvetta  Kun kuusen kurkottaa, katajaan kapsahtaa... Edellisenä vuonna oli vehnää sidottu 170 euron hintaan, ja jo puintiaikaan hinta ylitti reilusti 200 euroa. Kyllähän se kyrsi, kun hinnat oli jo 250 nurkilla, mutta ostaja oli reilu ja nosti hintaa viimeisille toimitetuille 200 euron päälle.

Tulevasta hinnasta ei kukaan tiedä, arvailua kaikki. Mutta jos hinnat nousee 300 euron nurkille, sanoisin että silloin pitää jo jotain myydä eikä odotella noita 400 euron hintoja. Nykyisillä hinnoilla pakko katella kun leikkiin on ryhtynyt, mutta ehkä kannatta miettiä etukäteen hinta millä voisi myydä eikä elää liikaa tilanteen mukaan. Vaikka 240€/tn ja eka kuorma lähtee, kymppi tai pari lisää ja enemmän myyntiin jne. Ei saa parasta hintaa, mutta saa edes jotain. Itsekään saanut parasta hintaa kuin yhdelle ohrakuormalle, mutta en osaa harmitella jälkeenpäin, tehty mikä tehty. Joskus voittaa, joskus häviää, kauppias voittaa aina 

Mutta nyt siis tilanne on kyllä mielestäni toinen. 22 vuoden määrällisesti hyvää satoa on edelleen varastoissa joten puutetta ei pitäisi olla. Tietysti niinkuin kirjoitit kun tuodaan hinnalla millä hyvänsä tavaraa markkinoille niin saadaan vakuutettua tätä kotimaan markkinaa, siinä kai se syy sit taas on 

Missä tuota 22 vuoden satoa on? Ihan kaikki, ketä tunnen, on laarit aikalailla tyhjänä. Osa sikamiehistä ostanut jo tulevaa vuotta silmällä pitäen, kun hinta oli 200 nurkilla. Nyt ei kukaan myy tuolla hintaa loppuja ohriaan. Oma viime vuoden sato on mennyt +- 300 hinnoilla kaikki lajit. Viimeisiä laarinpohjia meni 200 ja 220 hinnalla kuukausi sitten.

Ehkä ne, kenellä nyt myymätöntä, panostaneet tänä vuonna hömppäilyyn? Voivat katella tilannetta rauhassa, ja myydä talvella pelkoa puinnin aikaisesta ruuhkasta? Heillä elanto tullee myös muualta kuin viljelystä, ei tarvetta rahalle veroihin, vakuutuksiin, elämiseen ja tuotantopanoksiin?

Tänäänkin hyvin lievä kuuro nyt aamusta, pihan kasteleva vaikka täysi pouta piti olla. Edelliset 20 päivää, niistä 14 sadepäivää, kuitenkin "ainoastaan" 116,5mm. Pellot on melkoisen kosteita ja kasvustot märkiä käytännössä kokoajan. Rehuntekijät ihmeissään, pellot pehmeitä ja lupailee lyhyitä, parin päivän poutajaksoja. Pakko tehdä, vaikka pellot vähän kärsiikin jossain kohtaa. Onneksi puinnit odottaa vielä ainakin pari viikkoa littuviljaksikin, paitsi vähäiset syysrypsit alkaa olla puitavissa pikkuhiljaa. Kenellä tällaisia sitten onkin.

Tuli aika maltilliset reilu 40mm eilisen ja tämän aamun välillä, aamulla melkoisen tuulen saattelemana mutta ihmeellisesti viljat pysyi pystyssä, aiemmin jo pientä lakoa mutta ei merkittävää lisää. 40km:n päässä sisämaassa tulikin jo yli 80mm, jossain samalla nurkalla yli 100mm vuorokauteen. 50mm on ollut vuorokauteen hyvinkin perusmäärä tässä viimeisen parin päivän aikana, joten kiitollinen saa olla että tuli vain hieman liikaa. Ojissa vettä reilusti, salaojista työntää mitä ehtii ja joki tulvakorkeudessa, hiukan näkyy "hiuksia" toisesta saaresta joen keskellä. Vesi noussut noin 1.5m, virtaama noin 7 kertaistunut parissa päivässä.

Syyskuun puolivälin jälkeen vois sataa seuraavan kerran. Jälleen kerran hyvin kaksijakoista, ensin liian kuivaa, sitten Juhannuksena osaa viljan oraista keltaiseksi värittävää rankkasadetta, kuivahkoa ja taas märkää. Milloin saataisiin se tasaisemman sadannan vuosi...

192.75mm, tarkka sademäärä Toukokuun 15. päivästä lähtien, jolloin eka kylvöt. lähes 2/3 noista sateista kahdessa päivässä

Alkaakohan hankkijalla olemaan rehuohrasiilot tyhjinä kun olivat ainakin paikoitellen intoutuneet nostamaan jopa 14e tonnilta tarjoustaan?

Onko jollakin toimijalla ohraa siiloissa reilusti? Aikalailla höyryillä mennään. Lehdissä tms. näkyvät hintanoteraaukset mitä sattuu, niillä ei kauppa käy, jos jollakin sattuu olemaan myytävää.

Viime viikolla 3.25mm, tällä viikolla neljänä päivänä/kuurossa yhteensä 16.75mm. Noihin päälle Juhannuksen vajaa 70mm, niin kosteus on aikalailla optimaalinen. Enemmänkin saisi sataa mutta ei mitään mahdottomia. Tällaista nättiä, 20 milliä viikossa, seuraavat kolme viikkoa. Kiitos  Juhannukseen saakka kestäneen kuivuuden vaikutuksia ei enää saa korjattua, mutta onneksi sateet tuli viime tipassa useimmille maille, niin sato jo näillä sateilla pelastettu. Jyväkokoa ei nämä sateet vielä takaa, viljat juuri tulossa tai tulleet tähkälle.

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 23.06.23 - klo:17:09

Kumma kun ei voi olla koskaan sopiva, aina on överit...

Eikös tuo ole sielläpäin rotuominaisuus..?

Se on enemmänkin eepeen juttuja, näillä nurkin osittain toiseenkin suuntaan. Riippuu tilanteesta

Tosi paikallisia oli sateet, kasitien varressa rannalla kaikki sateet noin 13mm, tässä 66mm ja vajaa neljä kilometriä eteenpäin 19mm. Nämä kaikki samanlaiseen mittariin eli näihin Corduluksen sääasemiin. Saman verran sivuun ja mittariin reilu 40mm. Kaikki nämä mittarit hyvinkin 10 kilometrin ympyrän sisällä, mun mittari niitä keskimmäisenä.

"Lasimittari" tuossa kotopellon koeruuduilla, siihen 50mm karkeasti kun asteikko loppuu muttei ylikään tullut. Kaverilla samanlainen mittari tässä naapurissa, ja siihen 36mm. Toisen merkkinen sääasema naapurin pelloilla samoilla huudeilla kun mun mittari mutta hiukan sivussa, siihen 60mm.

Naapurikylällä noin 50mm, samalla linjalla johon tuo "junanraidesade" osui.

40mm nurkilla olevat sademäärät yleisiä, voi sanoa että ainakin Kalajokilaakso sai kokonaisuudessaan tosi paljon vettä tästä sateesta. Eepee ei osittain yhtään mitään, mutta ne pärjää vanhoilla höyryillä ja silti tulee huippusato 

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 23.06.23 - klo:17:09

Lainaus käyttäjältä: kärmeskytö - 23.06.23 - klo:15:11

^
Kateellinen Lapualta ilmoittautuu. Mulle kelpais kovin tuo sama määrä nyt,ei puintiaikana.

Tähän päivään saakka saattoi olla kateellinen sademääristä, nyt ois osan voinut lahjoittaa muuallekin. Tuli vajaa 66mmilliä, kahdessa kuurossa tänään kummassakin vajaa 30mm kerralla. Mikälie tuon corduluksen sääaseman datan mittausväli, onko varttitunti? Paras pätkä yli 20mm, eli se ois melkeen 100mm tunnissa sillä tahdilla. Ja kyllä sitä tulikin, pienelle alueella sattui nyt nämä iltapäivän sateet. Tätä ennen sademäärä yhteensä koko keväänä 25.5mm, nyt kolminkertaistui hetkessä. Kertoo että suuri osa meni ja menee hukkaan, mutta osa tekee jo vahinkoakin. Kumma kun ei voi olla koskaan sopiva, aina on överit...

Täällä vähän pohjosempana eilen 16 mm ja tänään tähän mennessä 7mm. Apuna se on tuokin. Saa alkaa ruiskutuksia suunnittelemaan.

Tuo on taas niin paljon, että joutuu miettimään minne menee kun Sunnuntai-iltana jatkaa ruutauksia. Ja katella jarrupurkkeja, osa kasvustoista räjähtää pituuskasvuun.

^
Kateellinen Lapualta ilmoittautuu. Mulle kelpais kovin tuo sama määrä nyt,ei puintiaikana.

Tähän päivään saakka saattoi olla kateellinen sademääristä, nyt ois osan voinut lahjoittaa muuallekin. Tuli vajaa 66mmilliä, kahdessa kuurossa tänään kummassakin vajaa 30mm kerralla. Mikälie tuon corduluksen sääaseman datan mittausväli, onko varttitunti? Paras pätkä yli 20mm, eli se ois melkeen 100mm tunnissa sillä tahdilla. Ja kyllä sitä tulikin, pienelle alueella sattui nyt nämä iltapäivän sateet. Tätä ennen sademäärä yhteensä koko keväänä 25.5mm, nyt kolminkertaistui hetkessä. Kertoo että suuri osa meni ja menee hukkaan, mutta osa tekee jo vahinkoakin. Kumma kun ei voi olla koskaan sopiva, aina on överit...

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 18.06.23 - klo:22:45

Lantmannen myy tuollaista Wheatheartia, uutena hinnakas, käytettyjä kannattaa siis kysellä, on niitä meidän suunnalla joillain näkynyt.

https://kauppa.lantmannenagro.fi/wheatheart-8-15-5m-ruuvikuljetin-pyorilla

9,4 m näyttäis olevan lyhin.

Jussi-tuotteella on kans vastaavantyyppisiä.

OK, ruuveja on vaan "Yleisesti" käytettynä kaupan maksimissaan noin 6 -metrisiä - pidempiäkin on siis tarjolla...  Olishan tuo joustava, ainakin elevaattorikuljettimeen verrattuna.

 

Elevaattorit ei oo kalliita, huolettomia ja hiljaisia. Eikä riko jyviä. Samalla elevaattorilla täyttää ja tyhjentää, kunhan jotenkin siirtää elevaattorille vaakatasossa, vaikka pienellä ruuvin pätkällä.

Lainaus käyttäjältä: andypoge - 19.06.23 - klo:10:50

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 18.06.23 - klo:22:00

Kyllä jaettu lannoitus toimii, kunhan on hikevät maat ja vesi plitkuu aamulla lannoituskoneen jäljissä.

Tulee mieleen, että voisko nestelannoituksella saada jaetussa lannoituksella paremman vasteen? Ehkä sillä ei pysty sellaisia typpimääriä järkevästi ajamaan (ruiskulla), että olisi vertailukelpoista?

Typpikilon hinta konttitavarassa on kalliimpi kuin raetavarassa. Syysvehnälle laitoin 3x 20 kg, eli typpeä maksimissaan 20 kg,  onhan väri ainakin tumma, mutta kokonaistyppi jäänee 70 kiloon.

Urean sekoittelulla pääsisi ehkä edullisemmin, mutta  vaatii erillisen kontin, jossa annetaan liueta. Urea on toiminut takavuosina hyvin. Ja viime keväänä ureasta oli vielä puute.

-SS-

Ei pidä paikkansa tänä kesänä, Axan 379€/tn plus rahti ja alvi. Typpiliuos 370€ plus samat, tuhannen litran kontti.

^
Kauhavalla näytti olleen neljältä virallisen mittarin mukaan +0,6 lämpimän puolella.Oma mittari lasinpieles + 2 samaan aikaan. Taisi olla viimeinen näköpiirissä oleva hallayö.

1,3´c plussaa talon seinällä mittarissa mutta peltosääasemat näytti omalla kylällä reilu -2´c vajaassa parissa metrissä, naapuriaukealla enemmän hallaa. Suurin lukema taitaa olla Seinäjoen nurkilla -3´c. Koko länsirannikolla oli hallaa Porista Ouluun, omalla mittarilla kylmin yö nyt kasvukaudella :/

Vettä sais sadella, kuivan puoleista meinaa olla, Toukokuun alusta saakka satanut 25mm, suurin osa pieninä kuuroina silloin tällöin. Normi kevätkesä.

Itse alkanut ajattelemaan et pitäis aina kylvää kun mahdollista. Eli jos syksyllä kylvö onnistuu niin kylvää. Jos ei talvehdi niin keväällä pääsee kokeilemaan uudestaan.

Ajatus ei vain oikein istu luomuun mut taviksessa jos olisin niin panostaisin 100% syyskylvöihin joita sit täydennetään/paikataan tarvittaessa keväällä.

Juuri kävin ruiskuttamassa ruisvehnältä rikat, ne kasvustot jotka talvesta selvisi. Kyllä veekäyrä oli korkealla, sen verran laikukkaita ja heikkoja on kasvustot. Jos viiteen tonniin pääsee, ihme. Talvi vei lisäksi noin 20% kylvetystä alasta käytännössä täysin, niille riistapeltoa. JOS noilla aloilla olisi kevätviljaa, sato-odotukset olisi vielä täydet. Viime talvi pahin pitkään aikaan, mutta edelleen harkinnassa pitääkö vetää syksyllä tossina ruisvehnää tai syysvehnää, rukiille vapaata peltoa salaojitusten jne. syiden vuoksi mutta sillä hinta sekä torajyväpeikko.

Nykyinen tukipolitiikka ajaa kylvämään syksyllä, keväällä pitää vain osata päättää mitä tekee tällaisille puolimelkoisille kasvustoille. Jos tulee yli 4tn/ha, onhan sellainen jätettävä vaikka kuinka kyrsii katella aukkoista kasvustoa. Rikkomalla ja kevätviljaa kylvämällä voi korkeintaan saada viljelykulut peittoon, suuri vaara että jää pakkaselle. Nuo ruisvehnät saattaa olla nyt tuossa, ruiskun kanssa ei enää käydä, puidaan sitten lakoviljaa parhaista paikoista ja harmitellaan