Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 8

Viestit - Kasmet

Kasvintuotanto / Vs: Valtaojan varsi
: 02.05.23 - klo:08:20
Vieläkö valtaojan varrella saa olla leviä piennar? Sitähän ei tarvita, mutta en stana ala kyntämään kynnettyjen lohkojen pientareita ja ne valtaojat on sen verta suuria, että ennenkin niiiden pyärtänöjen leveys on ennemmin ollut 2m kuin metrin. Ja jos ei saa olla, niin joidenkin ojien varsilla pienennän enemmin pinta-alaa kuin kaadan traktorini / puimurini ojaan.

Tukikoulutuksessa sanottiinkin, ettei tarvitse enää olla, mutta saa maksimissaan olla 4 metrin piennar viljelyalaan kuuluen.
4m? Ennen ollut 3m joka kuuluu kasvin alaan mut onko tuo nyt muuttunut 4 metriin?

tuo 4metriä liittyy varmaan siihen että kun ennen vesistön varrella piti olla keskimäärin 3metrin suojakaista, niin nyt pitää olla vähintään 3metriä. sitten taas jos on yli 4metriä niin pitää merkitä omaksi kasvulohkoksi🤦

Saa olla peruslohkon reunoilla max 4 metriä, oli oja mikä hyvänsä, muiden ojien varrella ilmoitettava erillisenä kasvulohkona, jos ei ole vesistö.

Kiitos tämän asian paikkansapitävyyden varmistamisestasi perusteluineen!  Olin siis kuullut/ ymmärtänyt asian oikein! Vankalla koko tilan valvontojen kokemuksella tilallani lähivuosilta voin vielä todeta, että suojakaistan leveys saa olla 3-5 m.
Kasvintuotanto / Vs: Valtaojan varsi
: 27.04.23 - klo:22:09
Vieläkö valtaojan varrella saa olla leviä piennar? Sitähän ei tarvita, mutta en stana ala kyntämään kynnettyjen lohkojen pientareita ja ne valtaojat on sen verta suuria, että ennenkin niiiden pyärtänöjen leveys on ennemmin ollut 2m kuin metrin. Ja jos ei saa olla, niin joidenkin ojien varsilla pienennän enemmin pinta-alaa kuin kaadan traktorini / puimurini ojaan.

Tukikoulutuksessa sanottiinkin, ettei tarvitse enää olla, mutta saa maksimissaan olla 4 metrin piennar viljelyalaan kuuluen.
Kasvintuotanto / Vs: Peltotuet 2023-2027
: 22.04.23 - klo:22:25
Onko missään ollut mainintaa koska peltojen yhdistämisiä ja rajakorjauksia pääsee piirtelemään?
Eikö muina vuosina tähän aikaa ole ollut jo auki?

Toukokuun puoliväliä väläyteltiin koulutuksessa, joten kunnan maaseutuviranomaiset eivät tule ehtimään kaikkia karttakorjauksia käsittelemäänkään ennen tukihaun päättymistä. Huono juttu!
Kasvintuotanto / Vs: Peltotuet 2023-2027
: 10.03.23 - klo:07:44
Kaikki kesantoheinät, millä nimellä ne tukihakemukessa sitten onkaan, vähentää ostopanosten tarvetta. Suoraan samana vuonna ja esikasvivaikutuksella seuraavan vuoden viljelykasville. Tukimaksimointia ja siinä sivussa pienemmän alan paremmat sadot siiloihin odottamaan sitä vuotta, kun hintaa taas saa.
Jep ja nyt tarjotaan vielä tavisjussille ihan hyvää rahaa noista ja 45% pinta-alasta.

Silti taitaa apulantaa olla ostettu niin paljon ettei taida montakaan tilaa olla joka tuon toteuttaa..

Mikä tuo 45% on? Eikös hömppien maksimiala ole 25% yksittäisen kokonaisalasta?
25% ekojärjestelmän alta esim. Monimuotoisuuspeltoja. 20% ympin alta maanparannuskasveja. Ainakaan mulle ei ole tietoa tullut kun vielä erikseen kysyin et sulkevatko nuo toisensa pois niin vastaus oli EI... eli 45% voi laittaa korkeammalla tukitasolla hömppää..

Tuollainen käsitys minullakin on ja nuo maksimoimalla olen viljelysuunnitelmani tehnytkin.
Kasvintuotanto / Vs: Apulannan hinta
: 07.02.23 - klo:11:03
Lasketaanko tuo nyt siitä hinnanerotuksesta minkä makso yli 500e, 800 euroon asti, niin siitä 35% korvataan?
Näin mulle kaveri jutteli juuri noin maksettaisiin.. ei siinä kukaan rikastu..  ::) ;D

Ja milloin maksetaan?? Vuodenvaihteen jälkeen varmaankin?
Siitä mulla ei ole tietoa. Liekö tuota vielä edes päätetty?

Hallituksen esitysvaiheessa vielä ainakin viime torstaina: 
https://www.anttikurvinen.fi/maatalouden-ja-vesiviljelyn-maaraaikaiset-kustannustuet
Kasvintuotanto / Vs: Apulannan hinta
: 29.01.23 - klo:17:55
Joskus on ollut eu-tukien saamisessa yläikäraja, eli kun viljelijä tai puolisonsa  täytti 65 v.  loppui tukien maksu, tää oli tietysti sikäli epäreilu sääntö, että se suosi viljelijöitä, joilla oli paljon itseään nuorempi puoliso,  eli  tukia sai niin kauan kunnes puolisokin täytti sen 65, jolloi vasta tuet loppui.
Mut voisihan jonkinlaista ikärajarajoitussysteemiä tukien maksuun uudelleen kokeilla, jotta viljelijäväestön ikärakenne saataisiin nuorentumaan.

Ei sillä ikärajalla juurikaan nuoria viljelijöitä alalle saada. Pulma on siinä, että maataloudesta saatava tulo suhteessa työmäärään ei ole kohdillaan, nuoret valitsevat helpomman ja paremmin palkatun uran.
Eihän viljelyssä mitään vikaa, hyvää hommaa. Pitäis olla vaan paljon velatonta peltoa ja suuret lohkot.
100 ha on jo aika työläs viljellä jos on 100 hehtaarin lohkoa.

Noiden ikärajojen poisto on kyllä ainakin omalla kohdallani vaikeuttanut lisämaan saantia, kun aikaisempaa vähemmän on vapautunut kiertoon.

Harvoinhan se tilanne kellään lohkokoossa nyt aivan noin huono on. Itsellänikin paljon pieniä lohkoja alkaen 5 aarista ylöspäin, jotka automaattisesti eivät kuulu satokasvikiertooni mukaan. Keskilohkokookseni muodostuukin vain vähän reilu hehtaari, mutta toisaalta mukaan mahtuu sitten runsaasti reilumman kokoisiakin ja hyvänmuotoisia paloja, joihin puitavien kasvien viljely keskittyy. Tavoitteenani onkin lähiaikoina kasvattaa tilakokoani vähintään yli 200 ha, jolloin vain isoimmat ja parhaimmat lohkot vaatisivat työläämmän satokasviviljelyn ja vaihtoehtoprosentit riittäisivät pienimpien kattamiseen.
Kasvintuotanto / Vs: Apulannan hinta
: 27.01.23 - klo:08:49
Tuo tuki on siinä mielessä hyvä,tasaa maksajien maksuja sähkössä ja lannoissa,jotka johtuvat korkeasta energianhinnasta.Tuskimpa ne lantojenhinnat tippuisivat ilman tukeakaan,epäilen etteivät enään koskaan tipu,ainoastaan halpa vilja voi tiputtaa.Suomessa on se ongelma ettei tuotteiden hinnat seuraa kustannuksia.Jos tilakoko olisi isompi,tämä homma tappaisi koko maatalouden.
Kuka ne lannat on käskenyt ostamaan kalliilla? Tai jos sähkö kallista niin mikäli toiminta eli vaikka joku elukkahomma jossa sähköä tarvitaan erilailla kun viljahommissa niin ei sopeudu tilanteeseen. Eli jos se mahdollisuus luoda painetta hintojen laskuun hävitetään tukemalla asioita niin ei tuo homma kyllä tule toimimaan.

Ongelmahan tuossa on sitten se et ne jotka on jo muutenkin olleet ongelmissa niin saattaa se lopullinen niitti tulla mut onko maatalous sitten kestävällä pohjalla jos aina tullaan pelastamaan?

Tuotteiden hinnat ei seuraa kustannuksia juuri sen vuoksi kun aina tulee jokin taho yleensä valtio apuun. Tukemalla pidetään keinotekoisesti tuotantoa yllä jolla varmistetaan riittävä ylituotanto jolloin hinnat laskee.

Tilakoon kasvu tarkoittaisi silloin että asiasta päätöksiä tekeviä on vähemmän näin ollen voisi oikeasti syntyä tilanne et esim. Se jäljelle jäävä neljännes viljelijöistä katsoisi tai riittävän moni et ei kannata nyt vaikka vehnää viljellä tänä vuonna. Tarjonta vähenee ja silloin kysyntä nousee. Nyt tilallisia yli 40000 jolloin jolloin yhteisen sävelen löytäminen tuotannon rajoittamisessa on lähes mahdotonta.

Varmasti muutos tuo aina uusia ongelmia ratkaistavaksi mutta epäilen et nykyiseen tilanteeseen ovat kaikki muut tyytyväisiä paitsi suurin osa viljelijöistä, se osa joka ymmärtää saman mitä tuossa yllä kirjoitin. Teollisuus ja kauppa ovat tyytyväisiä kun valtio tulee hätiin. Ei tarvii stressata et tuottajalle pitäisi maksaa yhtään lisää..

Asiaa kirjoitit! Me viljelijät olemme jotenkin kieroon kasvaneet ja perinteiden velvoittamia eli sitä viljaa ja muuta ruokaa pitää tuottaa täysillä panostaen kaikissa tilanteissa. Parempi olisi, kun yhteislinjassa välillä pidättäydyttäisiin tuosta opitusta toimintatavasta ja nytkin käytettäisiin enemmän uuden ohjelmakauden tukijärjestelmää hyväksi valitsemalla vaihtoehtoisia pellon käyttömuotoja. Vain kokeilemisen jälkeen voi arvioida vaikutuksia! Minä olen jo muutenkin tuossa kehityksessä mukana! Muut?
Kasvintuotanto / Vs: Peltotuet 2023-2027
: 22.01.23 - klo:17:45
Millä hinnalla saatte maanparannuskasvuston perustettu? Luomussa näyttää et korkeampi tuki valuu siemenkuluun = ei kannata, ennemmin sit ihan tuotantonurmi.. ::)

Joulukuussa ostin tavanomaista Structucator-muokkausretikan siementä hintaan 5,60 e/kg alv 0%. Kylvömäärä 10-15 kg/ha.
Kasvintuotanto / Vs: Peltotuet 2023-2027
: 20.01.23 - klo:22:27
Mitenkäs muuten se saneerauskasvihomma🤔
Saakos sitä kahdelta vuodelta peräkkäin. Useat saneerauskasvit kun kannattaisi säilyttää yli seuraavan vuoden kesän. Ei mikään kasvi muutamassa viikossa ehdi mitään tekemään.

Yksivuotinen toimenpide näyttäisi olevan. Voihan sen kasvuston tietenkin aikaisin kylvää ja säilyttää muokkaamattomana seuraavaan kesään, mutta toisella kasvukaudella oltava pellolla toinen käyttömuoto tukihaussa.
Kasvintuotanto / Vs: Peltotuet 2023-2027
: 20.01.23 - klo:17:47

En sen kummemmin optimoi muuta kuin koitan saada parhaan tuloksen järkevällä määrällä työtä. Noh, joka hommaa en tee laskin kourassa.
Mutta nyt kyllä tuntuu taas kerran älyttömältä nämä säännöt. Uudella tukikaudella kun pitäisi noita pölyttäjä peltoja laittaa pörriäisten iloksi. (Ja vähän ihmistenkin iloksi).
On niitä kukkapeltoja mulla ollutkin, tässä kylän liepeillä kun on noita pieniä lohkoja muutamasta aarista muutamaan kymmeneen aariin, joihin ei isoilla koneilla huvita mennä kääntyilemään. Niin nytpä on uusiin sääntöihin laitettu pykälä että vähintään 0,5ha. pitäisi pölyttäjäpelto olla. Ja kun noita pienempiä peltoja kyllä riittäisi mutta kun ei🤦
Onkohan nyt näin että ne pörriäiset ei pienille kedoille suostu menemään vaikka ne olisivat ihan vierekkäin, vai mistä tuokin raja nyt on keksitty.

Eiköhän se raja ole keksitty ihan siitä yksinkertaisesta syystä, ettei touhu ainakaan kävisi tuottajan päässä liian "helpoksi".  ;D  Pölyttäjillähän ei sitten taas ole mitään väliä.... vaikka varmasti hyötyisivät myös alle 0,5 ha:n kukkapelloista.

Eikö monimuotoisuuspelto, maisema ole sitten entisin ehdoin mahdollista alkavalla ohjelmakaudella?
Kasvintuotanto / Vs: Peltotuet 2023-2027
: 19.01.23 - klo:14:34
Esityksessä oli esimerkkilaskelma 100 ha:n kasvitilasta, jonka tuet pienee n. 20 % , rahassa n. 9000 €, viime vuoteen verrattuna, jos se valitsisi tänä vuonna samat lohkokohtaiset toimenpiteet kuin viime vuonna. Jos taas haluaisi tukitason pysyvän ennallaan, joutuisi tekemään aika paljon lisää erilaisia  lohkokohtaisia toimenpiteitä, esimerkiksi lisäämään kerääjäkasvialaa, kasvipeitteisyysalaa,  viljelemään maanparannuskasveja ja monimuotoisuuskasveja ynnämuuta ynnämuuta. ( tää siis muistinvaraisesti, en noita  esitelmäaineistoja ole vielä saanut käsiini.)

Eli se joka keskittyy satokasvien viljelyyn, minimoiden hömpät ja muut toimenpiteet,  häviää kaikkein eniten tukitasoissa.

Mutta sit tullaankin siihen, että moniin toimenpiteisiin on varattu kiinteä summa rahaa, joten mitä enemmän on hehtaareita koko valtakunnan tasolla näissä, niin sitä pienemmäksi tukitasot putoaa, eli loppujen lopuksi taitaa olla vaikea saavuttaa edes entisiä tukitasoja monillakaan lisätoimenpiteillä, eli näin me taas  juostaan läähättäen tukirahojen perässä kuin  koira jäniksen perässä.

Omalla kasvinviljelytilallani olen jo muutaman vuoden katsonut kannattavimmaksi mahdollisimman paljon valita erilaisia käyttömuotoja/lisätoimenpiteitä ja satokasveja vaan "hömppäprosenteilta" ylijäävä osa, kun järjestelmä on sen kerta mahdollistanut. Alkavalla kaudella tarkoitus toimia samoin, kun pikemminkin näytetään rahanjaossa moista enemmän suosivan. Päättyneen vuoden maatalouden tuloista valtaosa tuli tuista ja loppu kasvinviljelytuotteiden myyntitulosta. Lisäksi menopuoli on pienentynyt etenkin viime vuonna paljon, kun pelloilla ajokerrat kasvukauden aikana vähentyneet. Kokoluokka 150-200 ha, ei viljasadonkäsittelylaitteistoja itsellä ja suurin osa edullisia, huonohkoja vuokramaita. Lisänä metsätalouden harjoittamista ml. polttopuukauppa.
Kasvintuotanto / Vs: viljan hinta
: 05.01.23 - klo:14:43
Eikä ne "tuotantonurmet" juuri nurmilta näytä, pikemminkin avokesannolta, jos viime kesän tapaan tulee keskikesän kuiva ja kuuma jakso, vasta loppukesän sateet sai omatkin, kesäkuun alussa kylvetyt muutamat pienet hömppäalat vihertämään jotenkuten.

Sehän riittää, kun on kylvetty ja yritetty edes :)  Voin sanoa tämän vuosien 2019, 2020 ja 2022 koko tilan peltovalvontojen kokemuksellani, joissa "tuotantonurmiakin" paljon. Olosuhteillehan ei mahda mitään ja huonompikin kasvusto fiksaantuu murskauksella! Alkavalle kaudelle ei näytä tiukennuksia sadonkorjuun suhteen tulevan kuin nurmille niittovelvoite. 
Pitäisi keväällä päästä kylvämään heinällä olleita ja olevia heinämaita, viljalle.

Millä tyylillä pääsis varmimmin tuottamaan hyvän viljasadon?

Kyntääkö vain suoraan keväällä, ja äestyksen jälkeen vehnä kasvamaan. Kesällä broadway tai muu vastaava vehnälle tehty, heinääkin kurittava ruiskutus?
Vai nouseeko se heinä sieltä viljan ohi/yli?
Puinnin jälkeen sitten glyfosaatti.

Vai kuinka myöhälle heinän kasvuun lähtöä pitäisi odottaa, että vois/kannattaas ajaa glyfo keväällä?
~Viikon päästä kyntö, äestys ja vaikka joku aikainen ohra.

Vai joku muu?

Näitä on nyt paljon, kun 7 vuotta kasvaneet suojavyöhykenurmetkin käännettävä keväällä eli hyviä neuvoja kaivataan!
Kasvintuotanto / Vs: Apulannan hinta
: 08.08.22 - klo:15:05
Yara jatkaa lannoitteiden myyntiä piakkoin. Jokohan hinnat syöksyy?

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/7c9ad725-d491-43eb-b382-a7740b3d513e

Niin näyttää jatkuvan. En usko ainakaan hintojen mahdottomaan syöksymiseen, maltillista nousua varmaan tarjoavat.
Kasvintuotanto / Vs: Paljonko satoi vettä
: 12.07.22 - klo:19:35
Huomiseksi lupaa 13mm

Paremminkin kannattaisi käyttää ilmaisua ennustaa :)
Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 8