Kaura on aika sekaisin, ei nyt maata myöten.

Ei lakoviljaisen talon lapset koskaan nälkää näe. Täällä päin on kuivemmilla palstoilla se ongelma, että eipä mennyt lakoon, kun ei ole mitään lakoon menevää.

-SS-

Mun kaurat oli jo ennestään aika laossa, nyt reunasta reunaan. Tai Vahva -kaura kesti hiukan paremmin. Se on kyllä selvästi korrenkestävä lajike. Pertut ja Avenuet saa vetää pöytä maassa.

Myös Vanille yllätti kun ei ollut pahasti laossa. Sekin kestää hyvin vaikkei saanut mitään sääteitä. Ja on tän vuotiseksi aika hyvää, Kylmis voi todentaa. Karjanlannasta myöhään vapautuva typpi on haasteellinen. Kauralle ajoin vielä huiskalla hiukan ku jäi. Sillon ois pitäny ajaa jarrua eikä kaasua.

Kauralla laitan siis omaan piikkiin. Juhannuksena kun olisi uskonut sään muutoksen ennusteista niin osalle olisi ehtinyt ajaa. Rajahan on BBCH 37 eli lippulehden esilletulo. Ei voi ihan röyhynkurkkaukseen muka odottaa. No pituus oli silloin 25% nykyisestä. Rukiin ja kauran pituuskasvu yllätti housut nilkoissa, oppia ikä kaikki. Jälkiversonneet alueet lakoontuivat aikaisemmin ja helpommin kuin valmiimmat tasaiset alueet. Ne korsiintuneempia. Mun on liki kaikki loput sängestä avattuja, ne kesti poutaa uskomattoman hyvin. Ne matalamuokatut maat myös kantaa kynnettyä paremmin.

Kyl mää noi tosta jo ronkin. Kun unohtaa lokakuun rapsin ja jurtin on 60% korjuussa. Ohraa ja kauraa enää. Vehnät sain pois ja hernettä ei onneksi ole. Tommonen Trion imee kyl lakoa iloisesti, ei paljon huomaa. Yks vientikaurapötkö on 300€, siihen koitan nättejä kuormia ajaa. Perttua on 200tn kuivana. Painoa sain Wileen 58kg mut minusta on pienehköä. Tummista jyvistä tulee ongelma satamissa, ehkä doneistakin.

Quarna valkuainen 17,5% ja sako 353. Hävisin plikkakaverille, sillä 18,0/441.

Puivat ne täällä tänäänkin. Ohraa ja hernettä ainakin. Ja pui sielläkin. Isoja perzeitä kestää pyhjetä pieniä kauemmin.

Puolipituinen kaurakin voi näköjään paikotellen mennä vinoon. Vehnänkorret taitavat olla vinossa kaikki - niillä onkin tilaa kaatua.

Welker Farmilla ovat satoon tyytyväisiä; 30 bushelin vehnäsato (2000 kg/ha) on heille miellyttävä yllätys. Puintikosteus näyttäisi olevan noin 7-8%.

https://youtu.be/dsRmw1dOHCQ?feature=shared

Mike Mitchellillä on samanlaisia ajatuksia, linssit tuottivat 600-900 kg/ha välillä, 12-13 kertaa enemmän kuin vuonna 2022. Jos seuraa Miken esityksiä, voi muistaa äskettäisen jutun Kanadan satovakuutuksista. Peräkkäiset katovuodet ovat hankalia, koska vakuutus kattaa tilan pitkäaikaisen keskisadon mukaan laskettuja vahinkoja, ja keskisato laskee vuodesta toiseen.

https://youtu.be/0h7AxYOLOf4?feature=shared

Tuossa itsellä 15 bushelin kevätvehnäsato kyllä näyttää puimurin ohjaamosta, kuin ei olisi satoa ollenkaan. Toki sekin on hyvä sato, jos sellaista olisi 50000 eekkeriä ja voisi puida 60 jalan terällä alle kymmenprosenttisena pois.

-SS-

Welker Farmilla ovat satoon tyytyväisiä; 30 bushelin vehnäsato (2000 kg/ha) on heille miellyttävä yllätys. Puintikosteus näyttäisi olevan noin 7-8%.

https://youtu.be/dsRmw1dOHCQ?feature=shared

Mike Mitchellillä on samanlaisia ajatuksia, linssit tuottivat 600-900 kg/ha välillä, 12-13 kertaa enemmän kuin vuonna 2022. Jos seuraa Miken esityksiä, voi muistaa äskettäisen jutun Kanadan satovakuutuksista. Peräkkäiset katovuodet ovat hankalia, koska vakuutus kattaa tilan pitkäaikaisen keskisadon mukaan laskettuja vahinkoja, ja keskisato laskee vuodesta toiseen.

https://youtu.be/0h7AxYOLOf4?feature=shared

Tuossa itsellä 15 bushelin kevätvehnäsato kyllä näyttää puimurin ohjaamosta, kuin ei olisi satoa ollenkaan. Toki sekin on hyvä sato, jos sellaista olisi 50000 eekkeriä ja voisi puida 60 jalan terällä alle kymmenprosenttisena pois.

-SS-

Niin eiköhän noiden isojen tilojen homma perustu juuri ihan siihen et se pinta-ala kerroin on vain pirun iso. Jenkkilästä kun katsoo muualta videoita joissa ehkä lähemmäs meikäläisten kokoisia tiloja tai isoja silti mut lähempänä alle tuhannella hehtaarilla niin niissä myös satotasot ovat korkeampia.

Pointtina ajattelin tuossa sitä et mikäli pinta-ala pienempi täyttyy sadot olla korkeampia jotta pysyy leivän syrjässä kiinni.

Sitten tuo sikäläinen katovakuutus on ja mielenkiintoinen. Kerran tuosta olen yhden jenkkifarmarin videon nähnyt mut itselle ei kyllä täydellisesti homma auennut. Joku kieltä ja termistöä osaava voisi tuon kääntää kotimaiselle niin pääsisi jutusta kiinni. Voin videon kaivaa joskus kun vain muistan..

Ensi viikon tiistain jälkeen alkaisi näyttää siltä, että sateet laantuu. Saa nähdä kuinka kasvustot kestää sinne asti. Ihmeen nopeasti on paikoin kaurat mustuneet. Keli on niin märkä kuin voi olla ja lämpötila on luokkaa lehmänhenkäys.

Ensi viikon tiistain jälkeen alkaisi näyttää siltä, että sateet laantuu. Saa nähdä kuinka kasvustot kestää sinne asti. Ihmeen nopeasti on paikoin kaurat mustuneet. Keli on niin märkä kuin voi olla ja lämpötila on luokkaa lehmänhenkäys.

Mulla on 7hehtaarin itävyyskoe käynnissä, kevätvehnällä. Oliskos 130mm sademäärä 28.8-31.8 välillä. Oli ennen tätä monsuunia valmista jo. Jos ei idä tähkään niin on kyllä kelvotonta tossia..

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 31.08.23 - klo:13:29

Ensi viikon tiistain jälkeen alkaisi näyttää siltä, että sateet laantuu. Saa nähdä kuinka kasvustot kestää sinne asti. Ihmeen nopeasti on paikoin kaurat mustuneet. Keli on niin märkä kuin voi olla ja lämpötila on luokkaa lehmänhenkäys.

Mulla on 7hehtaarin itävyyskoe käynnissä, kevätvehnällä. Oliskos 130mm sademäärä 28.8-31.8 välillä. Oli ennen tätä monsuunia valmista jo. Jos ei idä tähkään niin on kyllä kelvotonta tossia..

Puin onneksi pois neljä hehtaaria lauantaina, sato toisaalta oli koko määrältään 60  aarin normaalitaso.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: SKN - 31.08.23 - klo:13:58

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 31.08.23 - klo:13:29

Ensi viikon tiistain jälkeen alkaisi näyttää siltä, että sateet laantuu. Saa nähdä kuinka kasvustot kestää sinne asti. Ihmeen nopeasti on paikoin kaurat mustuneet. Keli on niin märkä kuin voi olla ja lämpötila on luokkaa lehmänhenkäys.

Mulla on 7hehtaarin itävyyskoe käynnissä, kevätvehnällä. Oliskos 130mm sademäärä 28.8-31.8 välillä. Oli ennen tätä monsuunia valmista jo. Jos ei idä tähkään niin on kyllä kelvotonta tossia..

Puin onneksi pois neljä hehtaaria lauantaina, sato toisaalta oli koko määrältään 60  aarin normaalitaso.

-SS-

6 ha ehdin puimaan sateiden välissä (satotaso n. 3 t/ha), mutta vielä on vajaa 20 ha Quarnaa pystyssä. Kylvetty äitienpäivän aikoihin, 100 kg typpee ja rikat ajettu.

Tuosta ei kyllä enää leipäviljaksi ole, mutta onko rehuksikaan tätä menoa  Ei nyt vielä varsinaisia ituja näy, mutta joissain tummissa tähkissä on vähän sen näköisiä aiheita kyllä.

Aiempaa kokemusta ei itäneistä ole ikinä tullut (onneksi). Missä menee raja, että soveltuu kaupan rehusiiloon ja onko jotain erikoisia niksejä kuivauksen suhteen? Missä kohtaa on taloudellisesti järkevintä lyödä hanskat tiskiin ja murskata pakkasilla vai voiko tuosta jotain kuiviketta tai energiaa saada kiitospalkalla? Kuinka suuri ongelma lienee, jos keväällä suorakylvää tällaisen lohkon?

Kyllä ne puida kannattaa ainakin, jos kohtuu kuivana saa puitua. Esipuhdistaja täysille kuivatuksessa niin pahiten itäneet lentää pihalle. 1970-luvulla puitiin itänyttä vehnää. kyllä se johonkin kelpasi. 2004 Scarlett ohra iti aika pahasti. Kuivauksen jälkeen oli ihan kelvollisen näköistä tavaraa.

Tämä syksy vaikuttaa vähän samantapaiselta kuin 1998.Tein silloin pannuhuonetta ja jäänyt mieleen että naapurilla oli 14 hehtaaria pystyä kevätvehnää.Sateita ja lämpöä  riitti ja niin oli ajan kuluessa parin sentin idut.Kyllä se ne pui kun tuli poutaa,suurin ongelma taisi olla että sai vehnät menemään kuivaajaan kippausritilän läpi sisään.Rehuksi ne meni mutta tavara kevyttä ja hinta sitä mukaa.

Näinä aikoina saattaisi jäädä puimatta vaikka selkäytimeen onkin rakennettu asia että yritetään kuitenkin.

Olikohan 2012tms. oli märkä syksy ja iti vähäiset vehnät peltoon, myin ne littuvilja miehelle. Myllystä ei menneet läpi mutta laittoi asfaltille kasaan ja siitä kauhoi sonneille. En tiedä kauanko kasa säilyi (kesti) 1000 sonnille rekkakuorma ei kauaa kestä, vajaan viikon. Mutta puinti onnistui hyvin

Kyllä ne puida kannattaa ainakin, jos kohtuu kuivana saa puitua. Esipuhdistaja täysille kuivatuksessa niin pahiten itäneet lentää pihalle. 1970-luvulla puitiin itänyttä vehnää. kyllä se johonkin kelpasi. 2004 Scarlett ohra iti aika pahasti. Kuivauksen jälkeen oli ihan kelvollisen näköistä tavaraa.

Esipuhdistajan täysille kääntämisestä että saa vielä maksimaalisen hyödyn, on puhdistajalle ajettava viljamassa pidettävä riittävän pienenä. Eli toisin sanoen sen sijaan että vilja ajettaisiin kippausmontusta kaappiin sisään elevaattorin maksimitehoa koetellen, on elevaattorin luukkua avattava hyvin nuukasti ja käytettävä täyttämiseen vähän enemmän aikaa.

Ohrat tuli onneksi puitua loppuun viime viikonlopun aikana, vaikka silloin vähimmillään 25% puintikosteus ja sekalainen kasvusto laittoi miettimään homman loppuunviemistä. No ne menivät sitten murskeviljan raaka-aineeksi. Kaurat vielä nätisti pystyssä tulevaa poutajaksoa odottamassa. Rehuherne eniten huolestuttaa, kun äsken laossa olevien kasvustojen paloissa idäntää havaittavissa