Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Moni kaupunkilaismetsänomistaja ei ole aikaisemmin välttämättä tajunnut mhy:iden nykyistä MTK-kytköstä, jota ei vielä pakollisen metsänhoitomaksun aikana ollut, kunnes siitä luopumisen jälkeen MTK ikään kuin omi Mhy:t alaosastokseen. Eikä se ilmennyt vielä aiemmassa laskutuskäytännössäkään,mitään mainintaa mhyn jäsenmaksuissa ei ole MTK:sta ollut, kunnes tänä vuonna sitten on, moni kaupunkilainen metsänomistaja varmaan jättääkin nyt maksun maksamatta, koska kokee tahtomattaan tukevansa näin MTK:ta,vaikka ei haluaisi, koska on pelkkä metsänomistaja eikä ole mitään siteitä MTK:hon ja maatalouteen.
Noinkin voi käydä, mutta pelkkä laskun maksamattomuus ei riitä jäsenyyden irtisanomiseen, vaan pitää muistaa ilmoittaa jäsenyyden päätymisestä myös yhdistykseenkin. Muuten järjestelmä muistaa säännöllisin väliajoin maksumuistutuksella.
riittäköhä nostovara pöytässä puita kahteen kerrokseen? ensin ylempi kypsäsato ja sit kuun päästä se toinen.
Noinpäin ollessaanhan tuota tarvitsisikin miettiä. Nyt vaan se kypsempi sato on alimmaisena ja vihreämpi sen yläpuolella.
Vihdoin ! 14mm yöllä, ei pöläjä enää , jees !
Auttoi täällä satanut 8 mm myös sitomaan pölyn
Dollarin kuvat silmissä tai pankinjohtaja niskaan hengittämässä, en kylväisi koko ruista. Jos ihan pakko on kierron ja kaiken muun vuoksi, mahdollisimman helppo ja kestävä populaatio on oikea ratkaisu.
Syysviljoja kylvän juurikin viljelykierron ja kevään kylvöurakan/syksyn puintien tasaamiseksi pitemmälle ajanjaksolle. Hybridit menee itseltänikin nyt ainakin tauolle ja palataan TOS-Reettaan, jota tulee kylvöön kesantojen ja heinikoiden jälkeen elokuun puolivälin paikkeilla.
Rukiista puheenollen, missäs kohtaa suosittelette kylvämään SU Performerin? Elokuun puoliväli, loppu, syyskuun alku?
Viime vuoden perusteella kylväisin tänä vuonna hybridit lähempänä elokuun puoltaväliä, kun syyskuun alun kylvökseni eivät E-P:llä ehtineetkään kasvaa tarpeeksi ja keväällä kasvusto oli harvahkoa. Pitkään lämpiminä jatkuvina syksyinä aikaisempi kylvös saattaa jo kasvaa liiaksikin, mutta eihän noita säitä etukäteen voi tietää kylvöaikana
Viljat alkaa olla kait taputeltu, vai mihin piisaa 6mm vettä kylvöjen jälkeen. Viljan jälkeen kylvetty ja orastanut nurmi alkaa olla aika aukkoinen (vaikka oli jo tasainen oras). No silläkään niin merkitystä, mutta pari viikkoa sitten istutetut 2400 kuusen tainta kaipais kait kans vähän nestettä.
No niin tuosta ehkä parikytä minuuttia ja kuuntelin miten ukkonen jyräjää. Pian isä soitti 8km päästä ja sanoi, että ihan hullusti tuloo vettä. 12mm ja yhä tuli. Itte otin hikisen navettapaidan pyörän jopparilta ja menin iltakierrolle. No oli se paita kostea, mutta kuivempi kuin lypsyltä tulles:) Mutta näin määkin vesitippoja, syöksytorven päästä niitä tipahteli.
Osuiko miten kohdille omille lohkoillesi ja erityisesti kuusentaimillesi?
Ei ole tullut Reiluun kuukauteen kun muutama milli, viljat alkavat jo kellastua ja ruskistua savimailla ja se 10 ha viherlannoitusnurmi jonka Kylvin viljojen jälkeen kuivaan savimaahan 1-2 cm syvyyteen on lähes täysin tyhjää, etsimällä löytää muutaman itäneen timotein tai apilan yksilön, on siinä selittämistä tarkastajalle että kylvetty on tukiehtojen mukaan hyvän viljelytavan mukaisesti kun pelto on täysin tyhjä ja sama kuivuus jatkuu , katsoin juuri että seuraavat 10 vrk ovat täysin sateettomia, 2018 vuoden sateettomuus ei vedä vertoja tän alkukesän kuivuudelle tällä alueella, kun lukee tätä palstaa niin muualla on tullut reilujakin sateita, tasan ei käy onnen lahjat ja viljely on ilmastonmuutoksen kourissa säiden armoilla.
Samanlainen tilanne on myös omalla alueellani E-P:llä. Kyllä tarkastajat ymmärtävät poikkeukselliset tilanteet kasvien kasvussa, kun kerran parhaasi olet yrittänyt. Luonnollehan ei oikein mahda mitään. Piti uusia vanhoja kesantoheinikoita nyt juhannuksen jälkeen, mutta kuivuuden edelleen jatkuessa saa jäädä muihin vuosiin. Huonosti matkaan lähtiessään kylvetty kasvi antaa liian paljon tilaa rikkakasvien kasvulle.
Sunnuntai iltaan mennessä pitäis saada jyvät maahan, ens viikko näyttää hyvin sataiselta nyt ennustuksissa.
Onhan toukokuussakin vielä hyvää aikaa kylvöille
Kun jyvät on saatu sateen alle kylvöön, niin sen jälkeen taistellaan kuorettumisien kanssa.
Salpausselkä estää jään. Kaikki kevätkasvuiset maassa. Pitää alkaa maalaamaan pankolle vieviä tikapuita.
Minkälaisia kasveja tuli nyt keväällä kylvöön? Taitaa olla paljon pelloista syyskylvöisiä, heinällä, muussa monivuotisessa käytössä tai pieni tila, kun huhtikuun lopulla jo valmista
Etelä-Pohjanmaan epäsuotuisimmilla alueilla ei ainakaan vielä kylvöjen aloituksen kanssa kiirettä. Eilen otin maanäytteitä ja eräällä metsikön ympäröimällä lohkolla ei meinannut lapio edes upota maahan
https://etela-pohjanmaa.proagria.fi/ajankohtaista/kevatkylvot-lahtokuopissa-kasvutilannekatsaus-2842020-14868
Jos tilasi ainoa öljykasvilohko tulisi olemaan tuo, niin ruiskutusten ja sadon kuivauksen kannalta sen pitäisi olla kooltaan lähempänä 10 ha kuin 5 ha. Eli jos sattuisi tulemaan huonokin hehtaarisato, niin sen saisi edes kuivattua ja muutenkin markkinoitua eteenpäin.
Lämpimällä tuulella peltokin kuivuu äkkiä. Millä aikavälillä talvikyntö muuttuu kevätkynnöksi, ja saa edelleen kasvipeitteisyystuen ?
Jos ei hyväksytä tammi-helmikuussa tehtyjä muokkauksia kasvipeitteisiksi, mikäpä ettei levittäisi syysruista peltoon niin penteleesti. Rukiin hinta on niin matala, että nyt kannattaa laittaa vähän upporikkaasti ja rutiköyhästikin.
Pintalevittimellä kunnon kerros ja sitten kevyellä lapiorullaäkeellä lujaa ajaen yli.
-SS-
Kasvipeitteisyyshän pääosin tarkastetaan vain viime kasvukaudella peltovalvonnassa olleilta. Omani täällä E-P:llä tarkastettiin marraskuun loppupuolella, kun kelit olivat pitkään lumettomat ja kuulemma keväällä tarkastusaika havaintojen tekemiseen jää lyhyeksi eli moni ehtii jo muokkailemaan. Tarkastusten puolesta muokkauksia voisin tehdä, mutta pellon pinnat olleet tähän asti jäässä ja nyt kuralla, joten ei houkuttele. Näissä olosuhteissa ei tule edes minkäänlaiset kylvötkään mieleen. Tilanne on eri siellä etelämpänä, jossa mahdollisuuksia kokeiluun voisi ollakin.
Kai torjunta-aine pitää valita sen mukaan, mitä rikkakasveja on, jotka pitää eritellä varmaan. Ja kai taudit pitää torjua ennen oireiden ilmaantumista olosuhteiden perusteella. Joten ei nuo mihinkään riitä.
Juuri laitoin talviaikaiseen asiakirjavalvontaan lohkokortit ym. E-P:n ELY-keskukselle havaintoina epämääräisesti rikkakasveja ym. erittelemättä. Aika näyttää, että miten niiden kanssa käy
en tiiä kui työ saatte pysymään hanskat kuivana? itellä net kastuu joko ulkoa tahi sit sisältä. miten teillä? vai ettekö käytä moisia...?
Pystykaupoilla, ostetuilla metsänhoitotöillä ja sähkölämmityksellä pysyy metsätöiden osalta hanskat kuivina
Nuo edellä kirjoitetut saivat mieleeni ajatuksen, että peltopinta-ala pitäisi pysyä jossain määrätyllä tasolla. Järkevää olisi metsittää pienet, metsän keskellä olevat peltotilkut, jotka lähinnä vain kesantoina tms. Saman verran mitä metsittämisen kautta poistuisi, niin saisi raivata isoja kokonaisuuksia täydentäviä alueita.
Riistapeltojen sijainnille tiukemmat ehdot, jotta ne oikeasti alueilla, jossa luontaisesti jo eläimistöä. Tässä kartoittamisessa apuna metsästysseurat, riistanhoitoyhdistys yms. tahot. Sijoittamiset keskelle aukeaa tms. houkuttelevat vaan siirtymään riistaeläimiä uusille alueille aiheuttamaan vahinkoa myös satokasveille.
