Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Tuollaisen tilan osto saattaa olla kannattavaa jos todellakin löytyy muuta työtä tukemaan taloutta.
Silloin se tarkoittaa että maatalouden täytyy olla helposti hoidettavaa, eli helpot eläimet.
Eläimiä siksi, että myyntikasveja tuskin löytyy noilta korkeuksilta. Luomukin taitaa olla siinä ja siinä .....
Helpoimmat eläimet ovat ne, joista itse eniten tykkää. Koska lypsylehmät ei kiinnosta niin mahtaako emolehmätkään?
Lampaat ovat helppo tapa aloittaa ja lopettaminenkin käy näppärään ja niille ei tarvi yleensä investoida paljoa aloituksessa.
Ei kannata hullaantua pohjoisen korkeampiin eläintukiin, sillä kustannukset pohjoisessa ovat oikeasti isommat ja niitä menoreikiä
löytyy todella paljon. Laidunkausi on lyhyt ja kuivikkeita joutuu ostamaan jostain hevonjeerasta kalliilla.
Metsää 400ha? Onko se kasvullista metsämaata vai kitu- ja joutomaata? Jos on hoitamattomia taimikoita, niin niiden hoitoon
kannattaa panostaa ja käyttää aikaa. On sitten tulevaisuudessa jotain mitä myydä! Tosin tukkimetsää saa odotella sen sata vuotta jotta .....
no eihän se nyt tietenkään täydellistä metsämaata kokonaan ole. mutta suurin osa nyt kuitenkin. hakkaamatonta ikimettää,hyvässä kasvussa olevaa,hoidettua kasvumettää ja viimisen vuosikymmen aikana hoitamatta jäänyttä taimikkoa. toki on sitä jänkääki.
ja tosiaan. tulo ja elanto ei ole tästä kiinni vaan rahat tulee sieltä mistä nytkin, mahdollisen tilan oston jälkeenkin
No kannattaako tuohon nyt ottaa niitä elukoita harmiksi? Jos ei tarvekaan ole saada elantoa tuolta niin kyllä itse tyytyisin hieman vähempään ja keskittyisin niiden metsien hoitoon jäävinä vapaa-aikoina. Jos taas tarkoitus on, että palkkatyöt voi jossakin vaiheessa lopettaa niin sitten eri asia.
Ilmapannujen ongelma on siinä, että niille taas ei löydy järkevää käyttö muuksi ajaksi. Ainoastaan jos pannu olisi pyörillä niin sen voisi vuokrata talveksi. Vesipannussa on sekin hyvä puoli, että jos jokin siinä hakevehkeessä hajoaa niin öljypannu on edelleen toimintakuntoinen ja vilja jatkaa kuivumistaan. Itse suosisin ennemmin tuollaista arskan etu-uuni tyyppistä ratkaisua jos ilmamahake lämmittimen haluaa. Olisi se vara järjestelmä olemassa. Tai sitten tuo ikavote on vain hieman liian pieni tehoinen. Kun olisi tupla tehoinen ja siihen mahdollisimman yksinkertainen hakkeen poltin niin olisi varmaan toimiva.
Entäs emot luomuviljatilalle, äkkiseltään kuulostas järkevältä "ajankäytöltä" ts. niin vähän kuin tarvitaan luomustatukseen ja niiden latauskasvien ym. olkien popsimiseen. Vasikat suoraan maailmalle ja päätuotantosuunta edelleen puimurilla puitavat kasvit.
Kuinka monta hehtaaria per emo?
Tuntuisi järkevimmältä kalliimman pellon alueellakin, pelkkä kasviluomu tuntuu hankalalta ja tuhlaukselta viljelykierron suhteen. Peltojen pitäisi tuottaa jokavuosi jotakin, joko myytävää tai apetta emoille ja pska kiertoon.
Sulla on mun ajatukset. Itse kun tuota luomua pyöritellyt ja yrittänyt keksiä latausnurmille jotain rahakasta käyttöä. Toinen vaihtoehto voisi olla biokaasu, mutta pysytään näissä elikoissa. Emot kai oikeastaan ainut mahdollisuus niitä sonneja kun ei taida kaikille riittää. Aika vähän kokemusta itsellä naudoista, että se tietysti hieman rajoittaa. Jotain täytysi rakentaakkin, pohja olisi kyllä valmiina vanha lantala nääs. Laitumien teko hieman hankalaa, koska vain osa pelloista tilan vieressä. Eikä näitä sopivia "niittyjä" ollenkaan. Rotu saisi helppohoitoinen. Elikoita vain juuri sen verran, että luomukotieläintilan status täytyy eli eikös se ollut 0,35ey/ha ja yksi nauta on 1ey? Paljon sitten syövät viljaa se on tietysti pois tuloksesta, jos sattuu jotain kauppakelpaamatonta niin parempi. Entä paljon tuota rehunurmea tulee olla? Joku voisi sanoa, että unohda koko juttu, mutta aina sitä täytyy suunnitella.
"Viljan tai porsaanlihan tuottajan neuvottelukumppani ei ole kauppa. Jos lannoitteiden hinta tai muut kustannukset nousevat, tuottajan on neuvoteltava teollisuuden ja teollisuuden taas kaupan kanssa."
Kyllä kaupan Kari Luoto on aivan oikeassa.
Turhaan syytetään kauppaa.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/kauppa-kommentoi-mt-n-kyselyn-tuloksia-absurdi-v%C3%A4ite-ett%C3%A4-kaupan-pit%C3%A4isi-maksaa-tuottajalle-isompi-osuus-ruuan-hinnasta-1.204730
Sama äijä päästi suustaan sellasen sammakon että
"On absurdi väite, että kaupan pitäisi maksaa tuottajalle isompi osuus ruuan hinnasta. Olen toiminut 20 vuotta kaupan yrityksissä, eikä vastaani ole tullut yhtään tuottajaa tai tilinumeroa, jolle olisi voinut maksaa vähän enemmän"
Pitää kai laittaa tilinumero menemään jos sitä noin kovasti oikein haluaa ja vielä lupailee maksaakkin.
Ja sitten asiaan. Ongelmahan on kahdessa asiassa. Siinä, että kuluttaja ei ole valmis maksamaan kotimaisesta lihasta. Ei sitä tuontilihaa muuten tuotaisi, jos se ei häviäisi kaupan hyllyltä. Toinen on sitten se, joka hetki sitten uutisoitiin MT:ssa, että sianlihan kotimaisuusaste on täydet 100%. Huono siinä on neuvotella kun tavaraa on. HK oli jo oikealla tiellä vähentäessään tuotantoa, mutta sitten alettiin paikkaamaan konsernin tulosta ja tuotanto vedetään taas tappiin ja jos joku hommassa kusee niin paska ainakin valuu suomalaisen sikafarmarin syliin.
Jos luomuviljely on niin kannattavaa kuin uusimmassa Maatilan pellervossa kehuttiin, niin mikset laita sikalaa tyhjäksi ja ala luomuilemaan, pellervon tyyppikin, jolla on vain 43 ha peltoa, oli kovin tyytyväinen stressittömään elämäänsä, ja oli jopa vähentänyt muita hommia, kun on niin kannattavaa tuo luomu.
Joo ei se niin kannattavaa ole luomuilu siis. Kyllä noita sikoja kannattaa sen aikaa pitää kun noita eri tukia on jäljellä. Sitten jos ja kun ne jossakin vaiheessa loppuvat niin katsotaan hommaa uudestaan. Mitään uutta ei kannata investoida eikä oikein pystykkään.
En ole tuota juttua vielä lukenut. Täytyy perehtyä kun tulee aikaa. Mutta kyllähän se monella viljatilalla varmasti olisi kannattavaa siirtyä luomuun tai ainakin mitä omat laskelmat näyttää. Siinä on vain niitä muutamia muuttujia mitkä omalla kohdalla jarruttaa muutosta. Koneinvestoinnit, lajikevaihdot, siilotilan lisääminen, lisääntynyt työmäärä jne. Kattaako parempi hinta ja tuet sen sitten vielä niin on asia erikseen. Samoin kuin se, että kuinka luomun hinta mahtaa kestää kun innokasta siirtyjää tuntuu olevan. Voi olla, että parin vuoden päästä luomusta maksetaan 200e tonni niin siinähän olet sitten taas kusessa kun elukoille täytyisi edelleen ostaa rehua ja luomu ei katakkaan sitä.
"Viljan tai porsaanlihan tuottajan neuvottelukumppani ei ole kauppa. Jos lannoitteiden hinta tai muut kustannukset nousevat, tuottajan on neuvoteltava teollisuuden ja teollisuuden taas kaupan kanssa."
Kyllä kaupan Kari Luoto on aivan oikeassa.
Turhaan syytetään kauppaa.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/kauppa-kommentoi-mt-n-kyselyn-tuloksia-absurdi-v%C3%A4ite-ett%C3%A4-kaupan-pit%C3%A4isi-maksaa-tuottajalle-isompi-osuus-ruuan-hinnasta-1.204730
Sama äijä päästi suustaan sellasen sammakon että
"On absurdi väite, että kaupan pitäisi maksaa tuottajalle isompi osuus ruuan hinnasta. Olen toiminut 20 vuotta kaupan yrityksissä, eikä vastaani ole tullut yhtään tuottajaa tai tilinumeroa, jolle olisi voinut maksaa vähän enemmän"
Pitää kai laittaa tilinumero menemään jos sitä noin kovasti oikein haluaa ja vielä lupailee maksaakkin.
Ja sitten asiaan. Ongelmahan on kahdessa asiassa. Siinä, että kuluttaja ei ole valmis maksamaan kotimaisesta lihasta. Ei sitä tuontilihaa muuten tuotaisi, jos se ei häviäisi kaupan hyllyltä. Toinen on sitten se, joka hetki sitten uutisoitiin MT:ssa, että sianlihan kotimaisuusaste on täydet 100%. Huono siinä on neuvotella kun tavaraa on. HK oli jo oikealla tiellä vähentäessään tuotantoa, mutta sitten alettiin paikkaamaan konsernin tulosta ja tuotanto vedetään taas tappiin ja jos joku hommassa kusee niin paska ainakin valuu suomalaisen sikafarmarin syliin.
On kymmenen kuution tilavuuksinen peräkärry. Puhun siis nyt modernisti kuutioista, koska elämme jo 2000-luvulla, puhe jostain hehtolitroista on vanhanaikaista, se on suorastaan 50-lukulaista, ei enää käytetä tuumamittojakaan vaan senttejä.
No tämä kärry on täynnä, siinä on 10 kuutiota ohraa, jonka kosteus on 20%, niin paljonkos siinä olis ohraa kiloina, jos 100 kg ohraa painaa vaikna 60 kg puintituoretta siis, niin paljonko tuo ohra painaisi 14% kosteudessa?
Mittarit kun näyttää pariakymppiä, niin 10 % tuorepainosta pois on aika lailla liki oikeaa, suoraan 14%:n kosteuteen muuttamalla huijaa vain itseään. Jos joku ostaa sillä tavoin, myyjä on voittaja mikäli mittaukset otettu luotettavasti. Roskista ei kerry kiloja, nekin menee mulla talteen ja yllättävän vähän ne painaa kokonaissadosta, kun puimurilla puidaan puhdasta eli ei yritetä kahuja kyytiin.
Mulla näytti mittarit eka erälle 22% hujakoilla, todellinen poistuma 13.2% kiloina, kun kuivasin noin 13%:n kosteuteen. Vaaka on lahjomaton kaveri kuivaajalla 
Vai kumminpäin nää kosteuspoistumat lasketaan, kuivasta ylöspäin vai alaspäin tuoreesta. Vertasin tuohon kosteaan lopullista painoa, lähtö oli 23390kg ja kuivana 20495kg eli poistumaa 2895kg. Kuivaan viljaan verrattuna poistui vettä himpun yli 14%. Mittarien mukaan puintikosteus 22% luokkaa, vihreitä seassa jotka hämää, ja prosentit ynnäämällä tulee 26-27% puintikosteudeksi.
Olkoon mitä vain, ihan jees nuo kuivas reilussa seitsemässä tunnissa+ jäähdytys. Seuraavat erät kestää, viisi kuivaajallista pääsee aloittelemaan puinteja vihreän sekaisia, kypsää ja jälkiversonutta siellä täällä. Puinnit jatkuu omilla sitten joskus.
En jaksa alkaa tuota gradua lukemaan oikea vastaus voisi olla siellä. Mutta jos laskee 22% kosteudesta eka, että paljon on kiloja jos tavara olisi 100% kuivaa ja lisää siihen sitten kosteuden 13% niin päästään tuloksessa reilun sadankilon sisään. Voisiko tämä määrä olla mittarivirheitä kosteudessa ja roskien poistuma? Ja onhan vaaka kalibroitu oikein? Yleensä vaativat kalibroinnin vuosittain.
12 vuonna kun oli edellinen märkä syksy niin tuota murskesäilöntää tuli harkittua. Jäi sitten harkinnan asteelle. Mutta harkitaan uudelleen, jos syksy menee hankalaksi ja kevätvehnät uhkaavat jäädä peltoon. Millainen kustannus säilönnästä syntyy per tonni. Millaiseen paikkaan tuon makkaran voi laittaa? Entä kuinka sen saa sitten aikoinaan purettua?
Aja sillä murskaimella.
Tai homman olisi voinut hoitaa puimurillakin eli lyhyeen sänkeen silppuria käyttäen.
Pohjanmaalla ja Agronetissä 8000 kg
Muualla Suomessa: 5640 kg
Tämä johtuu siitä, että Pohjanmaalla on maaperässä
ydinmiilu, joka tuottaa maahan liukoista typpeä. Tämä
ydinreaktio lisää myös painovoimaa jussipaidan mitalla.
-SS-
Korjasin oikein...
Braget olisi lähes tulkoon puitu. Puinti kosteus hieman alle 20%. Tavaraa tuli arvioiden 4 tn paikkeilla hlp ollessa reilu 66. Odotin hieman parempaa. Liekö sitten toisen tautiruiskutuksen puute aiheuttanut tuon. Toisaalta hlp oli kyllä jo aika korkea. Voihan tuo olla ettei tuo lannoite määräkään oli riittänyt pidemmälle.
Ceylonia kokeiltiin mutta on vielä liian keskentekoista. Odottelu jatkuu...
Toriasta kaakoisessa suomessa kans vähän päälle 4 tonnia/ha, osa sai ekan tautiruiskutuksen, mut vaan ne pellot, joissa esikasvina vilja, rypsi esikasvina, ei tautiruiskutusta lainkaan.
Pussityppeä saivat 95 kg/ha. Koitan tässä ihmetellä, että mitä laittavat peltoon ne, jotka saavat monitahoisista 5-6 tonnin hehtaarisatoja, kyl mulla on lujassa käsitys että monitahoisista ohrista 5 tonnia on jo huippusato, siis käytännön viljelyssä, tietenkin jos typpeä laittaa reippaasti yli sata kiloa, tuo voi olla mahdolista. Tautiaineiden en usko monitahoisilla antavan kuin korkeintaan muutaman sata lisäkiloa.
Riittävä lannoitus, alueelle sopiva monitahoinen lajike hyväkuntoisessa pellossa. Tauti sekä laontorjunta, vähintään kaks tonnia lisää satoa sopivana vuonna ts. neljästä tonnista kuuteen että heilahtaa. Ihan AINA satoeroa riittävästi, että torjunta kannattaa, enemmän ja parempaa laatua. Eka Brage erä kuivurista pois, painoa hävisi noin 10% ts. kosteutta, hlp. 67. Hehtopaino vähän pettymyskin, paremmilta mailta tulee poikkeuksetta raskaampia jyviä. Sato jopa parempi kuin puidessa tuorepainoista oletin
Voisin ihmetellä, kuinka kaksitahoisilla voi saada käytännön viljelyksiltä samoja satoja kuin monitahoisista. Laatu on hyvää, mutta mitä sitten, ku kiloista puuttuu vähintään tonni... Ollut samalla pellollakin, samoilla käsittelyillä, ihan käytännön isoa koeruutua ja aina sama tulos. Kuivaa hietikkoa, sitten voi kääntyä toisinpän, ku monitahoiset näivettyy täysin ja kakstahoisesta jää jotain puitavaakin.
Väittäisin, että tuo monitahoinen on sellaisen multaisen/turpeisen pellon kasvi ja 2 tahoinen sopii paremmin savelle. Itse tulee viljeltyä Brage sen vuoksi, että sen perään ehtii tehdä syysvehnän. Mä myöhästyin siitä jälkimmäisestä tautiruiskutuksesta ja nuo ei saanut kuin sen pienen annoksen rikkatorjunnan yhteydessä. Silti en oikein jaksa uskoa, että vaikka sen tautiaineen sinne olisi laittanut niin kilot olisi yli 5000 nousseet. Toiset pellot vain ilmeisesti sopii paremmin ohran viljelyyn. Typpeä saivat pussista 120 kiloa. pH:t ovat alhaiset ja muutenkin viljavuus lukemat punaisella. Eli eivät parhaimpia peltoja.
Yhteistyökumppani tuossa sai kyllä bragesta ihan hyvän sadon yli 6tn hehtaarilta ja ihan merkittävältä alalta. Osassa härkäpapu esikasvina niin arvioivat, että lähemmäs 7 tonnia olisi tullut sieltä. Ja noilla pelloilla ei ole kuin pussilantaa en tosin tiedä kuinka paljon. Taidan jättää ohran viljelyn muille ja keskittyä itse johonkin muuhun
Braget olisi lähes tulkoon puitu. Puinti kosteus hieman alle 20%. Tavaraa tuli arvioiden 4 tn paikkeilla hlp ollessa reilu 66. Odotin hieman parempaa. Liekö sitten toisen tautiruiskutuksen puute aiheuttanut tuon. Toisaalta hlp oli kyllä jo aika korkea. Voihan tuo olla ettei tuo lannoite määräkään oli riittänyt pidemmälle.
Ceylonia kokeiltiin mutta on vielä liian keskentekoista. Odottelu jatkuu...
Sinänsä tässä mitään kiirettä ole, kun on vasta syyskuun alku.
Mehän ei asutakaan SusiSASsin ennustealueella ni ei ole kiire. Mut jos keskiviikkona yrittäis aloitella...
Joo siis kyllä meillä syyskuu kokonaisuudessaan on ihan normaalia puintiaikaa. Nyt tietysti hieman lajikkeet vain muuttuneet mitä puidaan eli aikaisia ohria ja syysviljoja, kun normaalisti näitä puidaan jo elokuun puolella. Katselin tuota ennustetta ja kyllä se taitaa niin olla, että homma on laitettava käyntiin sen verta epävakaista lupaa.
Eilen iltanapäivänä tuli murskaavalla mittarilla käytyä ohria (brage) jauhamassa niin niskat nurin olevilla kosteus 18-19 % ja pystyssä olevilla 21% paikkeilla. Syysvehnä (ceylon) 22% paikkeilla ja magnifik joka hieman myöhemmin tehtykkin niin oli vielä ihan vaaleita jyviä tähkissä etten viitsinyt edes mittariin laittaa. Syysruisvehnäkin (empero) oli vielä yli 25%, vaikka on jo näyttänyt pidemmän aikaan siltä, että olisi valmista puitavaksi.
Olen tässä hieman kahden vaiheilla aloittaisiko ohran puinnin jo vai vieläkö passailisi loppuviikon tulevan sateen yli. Tietysti jos ohran saisi pois niin sitten voisi tuo ceylon olla seuraavaa jota pääsisi ehkä ensiviikon loppupuolella yrittämään. Sinänsä tässä mitään kiirettä ole, kun on vasta syyskuun alku.
On ilo huomata, että täällä on sentään joitakin samalla tavalla ajattelevia. Itse en näe siinä mitään järkeä, että palkkatöiden lisäksi juostaan tekemässä tilan töitä. Jos lisärahalle on tervetta niin taatusti sen saa helpommin sieltä palkkatöistä. Lisäksi kun vuokraa pellot hyvään hintaan pois niin tulee mukava potti vuosittain tekemättä mitään. Mutta kun se on se into viljelyyn vaikka tappiolliseen. Minkään tahon ei pidä alkaa ajamaan sivutoimisuuden lisäämistä. Tällä kyllä saadaan halpaa ruokaa jotta kauppa voi nostaa omaa katettaan. Kyllä sen maatalouden tulee kantaa itsensä.
